Tilanne on seuraavanlainen: asumme yhdessä avokkini kanssa ja meillä on vajaan vuoden ikäinen lapsi. Olemme seurustelleet on/off tyylillä viisi vuotta, josta pari vuotta kihloissakin (joka purkautui kun meillä meni ensimmäisen kerran "kunnolla" poikki). Rakastan miestäni ja hän minua ja meillä menee muutenkin ihan hyvin (tätä normaalia arkea). Mulla oli keväällä "kriisi" tästä naimisiinmeno-asiasta (halusin kovasti naimisiin, mutta hän ei ollut vielä valmis varsinaisesti puhumaan asiasta, halusi kuitenkin naimisiin sitten joskus). No siitä kriisistä selvittiin ja nyt ollaan uudestaan keskusteltu asiasta ja hän oli hyvin myöntyväinen ja sovimme että mennään ensi kesänä naimisiin.
Nyt kuitenkin rupesi mietityttämään, että haluanko naimisiin ilman kosintaa? Onko se vain hapatusta, vai todellinen "juttu"? Kuitenkin vielä hiukan pelottaa edes jutella miehen kanssa häiden järjestelyistä kun pelkään painostavani häntä (kun sellaiseksi, myönnettäköön, se meni keväällä).
Haluisin, että tämä olis kuitenkin meidän yhteinen juttu ja nyt on hiukan "sooloilu"-olo..
Naimisiin ilman kosintaa?
7
1289
Vastaukset
- nainen792
ole mikään tärkein asia eikä pakko. Mekin olemme puhunet naimisiinmenosta ja akikesta ssitä ja aikomus mennä pian naimisiin mutta se kosinta on vaan jäänyt enkä edes muistanut sellaista.
Se on aika turhaa jos kuitenkin sovitte yhdessä asiasta ja muutenkin kun asuttte jo yydessä ja teillä on lapsi,silloin se kosinta jotenkin on epäoleellista... Et ole menossa naimisiin ilman kosintaa.
Kosinta on aloite, ehdotus tai pyyntö naimisiin menosta. Sen voi tehdä enemmän tai vähemmän juhlallisesti. Viestisi mukaan olette sopineet naimisiin menosta, eli kosinta on jo tapahtunut. Se joka ehdotuksen teki kosi toista. "Rivien välistä" vaikuttaisi siltä, että olet itse kosinut.
Myönteinen vastaus kosintaan aloittaa kihloissa olon. Viestisi mukaan olette jo aikaisemmin olleet kihloissa, eli jompi kumpi on jo silloin kosinut toista, vaikka kihlaus onkin sittemmin purkautunut.
Koska kihlaus on vain sopimus naimisiin menosta, ei se voi alkaa ilman kosintaa.
Taitaa olla hieman epäromanttinen lähestymistapa. Faktat ovat kuitenkin tässä. Ainahan voi tietenkin näytellä mitä tahansa "muka kosintaa" myöhemmin mutta se ei ole enää aito asia.- "perinteistä kosintaa...
Niin miten sen nyt ottaa. Mä ymmärrän kosinnaksi sellaisen, että toinen kysyy toista puolisokseen. Tuletko vaimokseni, menetkö kanssani naimisiin tms. Ja sitten toinen suostuu = kihlaus. Jos toinen vaan vaikka tyyliin sanoo, että mä haluaisin jo naimisiin ja mitä mieltä sä olet naimisiin menosta ja toinen sanoo, että munkin mielestä voitas mennä naimisiin ja sitten päätetään mennä se ei ole varsinaisesti kosinta. Jotkuthan ei edes muista kumpi teki aloitteen. Mutta tottakai jos naimisiin menosta on sovittu tavalla tai toisella on kihloissa.
Luulen, että kirjoittaja tarkoitti sellaista "perinteistä kosintaa". Jotkut kyllä kosii vielä vaikka naimisiin menosta on sovittu. Niin voi tietysti tehdä jos se tuntuu mukavalta. Vaikka ei se olekaan tarpeellista kun molemmat ovat jo suostuneet menemään naimisiin. Ja musta se on vähän teennäistä. Mutta jostain ehkä ei ole. Miten itse tykkäät. Voithan ehdottaa miehelle, että hän vielä kosisi. - linjoilla
Näyttää siltä, että poikaystäväsi tulkitsi epäsuoran kysymyksesi tai "ilmapiirin tunnustelun" suoraksi kysymykseksi, ja vastasi siihen myöntävästi.
Olet siis jo kosinut, vaikka tilanne pääsikin karkaamaan yllättävästi. Mutta näinhän suurin osa kosinnoista menee.
- tämä ei liity tähän mutta t...
Tuli vain mieleen tuosta "haluisin, että tämä olis kuitenkin meidän yhteinen juttu ja nyt on hiukan "sooloilu"-olo.."
Mulla on tosi usein kans tuollainen "sooloilu"-olo. Yleensä se olen minä joka jotain mitä tahansa, suurta tai pientä asiaa, ehdotan.
Ja usein sulhaseni suostuukin. eivät ideani huonoja ole, mutta nyt minua on enemmän alkanut se vaivata että se olen AINA minä joka esitän asioita ja ideoita.
Onko muilla samanlaista??
Onko meillä naisilla on enemmän näkemystä asioihin, vai ovatko miehet jotenkin hitaita sanomaan mielipiteensä, vai olenko minä jotenkin kärkäs? Äh, joskus pelkään olevani itsekäskin :) Ja vielä kun toinen suostuu ja on samaa mieltä. Etten vain käytä siinä sitten toista "hyväkseni" mitenkään?
Kuulostaako tutulta?
Sori jutun aloittajalle kun tämä ei mitenkään oikein liity aiheeseen :)- Nyynä
>se olen AINA minä joka esitän asioita ja ideoita.
Joo miehet on tosi hitaita jne jne jne. Ei vaan tuu mieleen ettei meitä vaa kiinnosta yhtään ;)
- Kujanisti PILLInen
Ensin kannattaa tilata uusi suhteen on/off-kytkin, ettei se hajoa heti alkuun..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 873227
- 622937
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322455- 802283
- 742189
- 952026
- 121626
Toiselle puolikkaalleni
Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j341618Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan201613Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil301450