Ajattelin kertoa oman tilanteeni, purkaa mieltäni. Eli tilanne on kuten otsikosta voi päätellä eikä näin ollen ainutlaatuinen mitä tämän palstan kirjoituksia on lukenut. Meillä tilanne se, että meillä on erillään asuva uusperhe, miehen kanssa yksi yhteinen lapsi ja nyt minun ilokseni, miehen suruksi odotan toista. Ensimmäinen yhteinen lapsi oli jo yllätys ja meidän suhtaumiset samoin kuin nyt, eli isä oli abortin kannalla, minä en - enkä kadu että pidin pääni. Ensimmäisen raskauden kärsin henkisesti: mies teki kaikkensa tehdäkseen selväksi, että tein huonon päätöksen pitäessäni lapsen. Kapinoin tilannetta silloin, kapinoin nyt, enkä vähiten siksi, että kelpasin hänen aiemmasta liitosta syntyneiden lasten varaäidiksi ja huoltajaksi vallan mainiosta, mutta omaa lasta en miehen mielestä olisi saanut kaivata. Osin näistä em. syistä emme asu enää saman katon alla, mutta ns. seurustelu jatkuu eikä avioero ole voimassa - toistaiseksi. Eli nyt olen raskaana ja välillä tuntuu, että joudun tyhmänä elämään saman helvetin kuin ennenkin uudelleen. Olemme keskustelleet lapsen "hankkimisesta" ja mies on suhteellisen määrätietoisesti kieltäytynyt haluamasta lisää, kuitenkin ollut hetkiä, jolloin asiaan olisi ollut valmis - tällöin vain ei vielä tärpännyt. No, nyt pari vuotta on "leikitty" ilman ehkäisyä, mikä molemmille hyvin tiedossa. Mies ollut koko ajan tietoinen, että minä toivon lasta, hän taas pelännyt "vahinkoa", mutta ehkäisy unohdettu silti. Keskustelimme raskaustestin ollessa positiivinen, miten tästä eteenpäin. Niin kauan mies oli keskusteluhaluinen ja -taitoinen, kun abortti oli vaihtoehtona. Kun sitten myönsin, että en voi tehdä vastoin sydämeni ääntä ja keskeyttää raskautta, totesi mies, että se tästä meidän suhteesta sitten, voi asioida voudin kanssa vaikka lopun ikäänsä, mutta lisää lapsia ei halua ja piste. Jo olemassa olevasta lapsesta ja tämän tapaamisesta ei maininnut, eikä muistanut myöskään sitä, että en ole tämänkään lapsen elatusta hoitanut voudin kautta vaikka isän osuutta en ole vielä missään vaiheessa saanut.. En tiedä, vaikealta vaikuttaa. Hyvinä hetkinä olen luottavainen tulevan suhteen kaikesta huolimatta ja suhtaudun raskauteen iloiten - huonoina hetkinä sätin itseäni tyhmyydestä ja mietin synkkänä, olisiko kuitenkin ollut parempi toimia järjen eikä tunteiden mukaan, keskeyttää raskaus ja nauttia "helpommasta elämästä". Mies miettii nyt, miten minuun suhtautuisi, pystyykö olemaan missään tekemisissä vai olenko päätökseni vuoksi ikuisesti niin epämiellyttävää seuraa, että ei kykene katsomaan päällekään - totesi, että tunteet ovat sekaisin. No niin on minullakin! Kertokaa hyvät ihmiset omia kokemuksia jos vain jollakulla olisi samantyyppinen tilanne ollut, tarvitsisin kommentteja ja tukea suuntaan tai toiseen, kiitos.
Äiti tahtoo, isä ei
33
3183
Vastaukset
- Carolina*
Ihminen on sopeutuvainen. Enkä usko että olisit muuttanut muotoasi mihinkään suuntaan miehesi silmissä nyt kun odotat toista lastanne. Toki tulevaisuudessa mikäli päätät pitää lapsen, tulet pyöristymään ihanan huikeisiin mittoihin :)
Asiaan...
Mikäli suo itseäs yhtään mietityttää että voisit lapsen pitää, niin unohda hetkiseksi se miehesi negatiivinen asenne. Mieti ne plussa ja miinus puolet tulevasta vauvasta, katso kumpia löytyy enemmän ja pystyt hahmottamaan sinun elämäntilanteen miä se on uutta haastetta kohdatessa, Ilman sitä miestäkin.
En tarkoita tällä eroa, vaan kun asutte ns. Erillään mutta olette yksissä kuitenkin.
Mies ajan kanssa kypsyy asiaan, mikäli päätät pitää lapsen.
Hyvin paljon mutten pystyt vertaamaan asiaa, kuinka hyvin hän pärjää tämän teidän Esikoisen kanssa? Onko isällinen jne...
Toivon kuitenkin sinun äitinä ymmärtävän omat tunteesi ja toimivan niiden mukaan. Itselläni on yksi keskeytys takana päin, eikä siitä tullut kuin itkua, suttua ja ero kun tunteeni kuoli miestä kohtaan joka oli esikoiseni isä ja vaati keskeytyksen.
Voimia! Ja muista, nainen on vahva, mutta heikkenee raskaana ollessaan ainakin tunnepuolen tiimoilta, älä tee hätiköityä päätöstä, vaan ajattele sitä ennen kaikkea mikä on parasta kaikinpuolin.- ......
"Mies ajan kanssa kypsyy asiaan, mikäli päätät pitää lapsen. "
Ja millä perusteella moista esität? Eipä mies ensimmäisen raskaudenkaan aikana kypsynyt asiaan ja nyt he asuvat erillään! Mieti vähän mitä lässytät, vaikutat todella lapselliselta! - Carolina*
...... kirjoitti:
"Mies ajan kanssa kypsyy asiaan, mikäli päätät pitää lapsen. "
Ja millä perusteella moista esität? Eipä mies ensimmäisen raskaudenkaan aikana kypsynyt asiaan ja nyt he asuvat erillään! Mieti vähän mitä lässytät, vaikutat todella lapselliselta!Lapsellinen olenkin, Kertaa 3.
Mutta kumpihan meistä on se lapsellisin? Sinä joka et osaa edes aloitukseen vastata vaan takertumisen ilosta puutut kirjoituksiini... Sortumalla lapsellisuuksiin. Ihan rauhassa.
- miehillekin
Miehellä on ihan yhtä suuri oikeus olla haluamatta lasta kuin sinulla haluta. Varsinkin kun hänellä niitä jo on ja tietää miten suuri taloudellinenkin taakka siitä tulee.
- alkup.
Niin, yritän ymmärtää miehen kannan mahdollisimman monelta kannalta, mutta meidän tapauksessa mies ei ole kantanut vastuutaan taloudellisesti jo olemassa olevastakaan lapsesta eli ei ole odotettavissa tätä osuutta nytkään, sitä en siis perusteluksi meidän tapauksessa miellä.
- leikitte asialla?
Miksi olette leikkineet asialla, joka varmasti on teille molemmille raskasta?
Jos ilman ehkäisyä ollaan, lapsia todennäköisesti siunaantuu!- Kaarin
Moi!
Tämä on kuin olisin lukenut entistä elämääni. Meilläkin miehellä oli ex:n kanssa lapsia ja ei halunut niitä minun kanssa, koska ei halua enää isättömiä lapsia maailmaan. Oli kerrasta oppinut läksynsä ja oli vain sitä mieltä, että ero tulee kuitenkin jossain vaiheessa ja niin tulikin, hän oli oikeassa. Minä en jaksanut hänen huonoa käytöstä minua kohtaan enään tippaakaan ja jätin miehen. Ja lapsia meille ei siis ikinä tullut. Ja leikimme samalla lailla kuin tekin eli emme aina käyttäneet ehkäisyä, vaikka kummallekin oli tiedossa miten voi käydä.
Ja näin jälkeen päin ajateltuna, olisin tehnyt lapsen, vaikka mies olisi ollut vastaan. En ikinä olisi kyennyt aborttia tekemään ja minun mielestäni miehelläsi ei ole oikeutta pyytää sitä sinulta, koska on ilman ehkäisyä rakastellut kanssasi ja tietää mitkä on seuraukset.
Ei muutakuin nokka pystöön ja elä lapsillesi ja etsi tulevaisuudessa mies, joka arvostaa sinua ja lapsiasi. Tämä miehesi taitaa olla katkera entiselle elämälleen, ettei tätä teidän nykyistä elämää kykene elämään, vaan ajattelee että kaikki käy kuin ennenkin ja varmaan hän sitä pelkää ja ei halua uuteen liittoon lapsia. Ei ole valmis uuteen liittoon loppujen lopuksi, koska ei ole entiestä eroa selvittänyt itselleen eikä entisen puolison kanssa. Oliko ero ex:stä riitaisa?
Pärjäile!
- Tristar
Sinuna jättäisin miehen pois laskuista noin ensialkuun. Koks ajos hän on menneisyydessäkin ollut tuollainen tuuliviiri, haluaa muttei halua, ei kanna vastuutaan ja elää hetkessä, well, suurta tukea ja turvaa hänestä tuskin vastaisuudessakaan on.
Sinuna sanoisin miehelle että kiitoksia, elatukset hoidetaan nyt sitten niinkuin lain kirjain sanelee ja kun muualla jo asuu, jatkakoon sitä. Deittailla toki voi, suhdetta sikäli jatkaa, mutta seurusteluasteella. Eron laittaisin menemään. Jos mies tahtoo kaikki avioliiton edut muttei velvollisuuksia...
***- ...mies...
Jos nainen haluaa ja mies ei, niin sitten;"elatukset hoidetaan nyt sitten niinkuin lain kirjain sanelee" ja edetään naisen halun mukaan. Seksin seuraamuksen kannetaan "yhdessä", koska sitä ollaan yhdessä harrastettukin...
MUTTA! Jos mies haluaa ja nainen ei... Miksei naista velvoiteta mihinkään sitten? Miksi lapsi (seksin seuraamus) ei silloin ole yhteinen asia... en voi ymmärtää... - Tristar
...mies... kirjoitti:
Jos nainen haluaa ja mies ei, niin sitten;"elatukset hoidetaan nyt sitten niinkuin lain kirjain sanelee" ja edetään naisen halun mukaan. Seksin seuraamuksen kannetaan "yhdessä", koska sitä ollaan yhdessä harrastettukin...
MUTTA! Jos mies haluaa ja nainen ei... Miksei naista velvoiteta mihinkään sitten? Miksi lapsi (seksin seuraamus) ei silloin ole yhteinen asia... en voi ymmärtää...se ei ole mies joka sen "yhteisen harrastuksen" seuraamuksen omassa ruumiissaan kantaa ja kasvattaa, tosiasia on että naisen ruumiin käytöstä päättää se nainen, ei mies joka hänen kanssaan harrasti seksiä.
Ja tiedoksesi; lapsen synnyttyä velvollisuudet ovat molemmilla samat. jos isä on lähivanhempi, silloin äiti maksaa elatustuen.
*** - homma menee näin
...mies... kirjoitti:
Jos nainen haluaa ja mies ei, niin sitten;"elatukset hoidetaan nyt sitten niinkuin lain kirjain sanelee" ja edetään naisen halun mukaan. Seksin seuraamuksen kannetaan "yhdessä", koska sitä ollaan yhdessä harrastettukin...
MUTTA! Jos mies haluaa ja nainen ei... Miksei naista velvoiteta mihinkään sitten? Miksi lapsi (seksin seuraamus) ei silloin ole yhteinen asia... en voi ymmärtää...Jos raskautta yritetään ehkäistä, mutta ehkäisy pettää, silloin pitäis mennä sen mukaan, joka ei lasta halua. Alunperinhän kumpikaan ei kai oo silloin halunnut raskautta, koska sitä on yritetty ehkäistä. Jos taas ei ehkäisyä käytetä lainkaan, silloin on molemmat mielestäni jo sillä antaneet suostumuksensa lasten tuloon, joten edetään sen mukaan, kumpi lasta haluaa. Näin homma olisi mielestäni tasa-arvoinen.
Käytäntö taas voi olla ihan toista. Jos nainen ei halua lasta, ei ketään oikein voi pakottaakaan kantamaan, synnyttämään ja kasvattamaan vastentahtoisesti. Toisaalta taas miehetkin voivat vaan kadota kuvioista, vaikka alunperin olisivat lasta halunneetkin, kun yhtäkkiä huomaavat ettei isyys olekaan kivaa...
Toivoa vaan sopii, että ihmiset oppisivat joskus keskustelemaan nämä asiat keskenään jo ennen kuin vaikeita päätöksiä pitää tehdä. Toivoa myös sopii, että ihmisiltä löytyis riittävästi vastuuntuntoa sitoutua niihin lupauksiin, mitä on tehty. Tuskin ihan aikuisten oikeesti maailmasta kuitenkaan ikinä niin tasa-arvoinen tulee, että kaikki ajattelisivat aina kaikesta samoalla tavalla ja pahemmilta ristiriidoilta vältyttäisiin. Nää jutut pitää ottaa tapaus kerrallaan, koska yleispätevät säännöt eivät käytännössä toimisi kuitenkaan. - ...mies....
Tristar kirjoitti:
se ei ole mies joka sen "yhteisen harrastuksen" seuraamuksen omassa ruumiissaan kantaa ja kasvattaa, tosiasia on että naisen ruumiin käytöstä päättää se nainen, ei mies joka hänen kanssaan harrasti seksiä.
Ja tiedoksesi; lapsen synnyttyä velvollisuudet ovat molemmilla samat. jos isä on lähivanhempi, silloin äiti maksaa elatustuen.
***Hm, eikö miehet kasvata lapsia nykyään sitten?
Päättäköön ruumiistaan kuten haluaa, mutta on vain niin surkuhupaisaa että pakkovanhemmuus, joka kohdistuu naisiin, on naisten mielestä niin epäreilua ja 1800-lukua. Taas, kun se kohdistetaan mieheen, niin se ei oo.
Velvollisuudet ovat suunnilleen samat joo, mutta entäpä oikeudet? On teoria, ja sitten on käytäntö, älä muuta väitä. - Tristar
...mies.... kirjoitti:
Hm, eikö miehet kasvata lapsia nykyään sitten?
Päättäköön ruumiistaan kuten haluaa, mutta on vain niin surkuhupaisaa että pakkovanhemmuus, joka kohdistuu naisiin, on naisten mielestä niin epäreilua ja 1800-lukua. Taas, kun se kohdistetaan mieheen, niin se ei oo.
Velvollisuudet ovat suunnilleen samat joo, mutta entäpä oikeudet? On teoria, ja sitten on käytäntö, älä muuta väitä."pakkovanhemmuus, joka kohdistuu naisiin, on naisten mielestä niin epäreilua ja 1800-lukua. Taas, kun se kohdistetaan mieheen, niin se ei oo."
Pakkosynnyttäminen on 1800-lukua, et taida ymmärtää mitä raskaus ja synnytys naiselle tekee? Jos sen tekee mielellään, omasta tahdostaan, sen sietää, mutta pakotettuna se olisi kauheaa ja traumatisoistodennäköisesti loppuelämäksi, jos vielä lapsenkin joutuisi antamaan pois.
Mieheen kohdistuvaa pakkovanhemmuutta ei ole. Mies voi lähteä lätkimään koska lystää ja ainoa mistä joutuu kärsimään on elatustuki, sama kuin anisen tapauksessa.
Lähdet siitä oletuksesta että lapset vain "tulevat" ja sitten lähdetään miettimään oikeuksia ja velvollisuuksia. Minä naisena ja äitinä ajattelene nsimmäisenä sitä minkä nainen joutuu käymään läpi että tuo lapsi saataisiin aiakiseksi ja trust me, se ei ole mikääm pikkujuttu. 9kk ei siihen riitä.
*** - ...mies....
Tristar kirjoitti:
"pakkovanhemmuus, joka kohdistuu naisiin, on naisten mielestä niin epäreilua ja 1800-lukua. Taas, kun se kohdistetaan mieheen, niin se ei oo."
Pakkosynnyttäminen on 1800-lukua, et taida ymmärtää mitä raskaus ja synnytys naiselle tekee? Jos sen tekee mielellään, omasta tahdostaan, sen sietää, mutta pakotettuna se olisi kauheaa ja traumatisoistodennäköisesti loppuelämäksi, jos vielä lapsenkin joutuisi antamaan pois.
Mieheen kohdistuvaa pakkovanhemmuutta ei ole. Mies voi lähteä lätkimään koska lystää ja ainoa mistä joutuu kärsimään on elatustuki, sama kuin anisen tapauksessa.
Lähdet siitä oletuksesta että lapset vain "tulevat" ja sitten lähdetään miettimään oikeuksia ja velvollisuuksia. Minä naisena ja äitinä ajattelene nsimmäisenä sitä minkä nainen joutuu käymään läpi että tuo lapsi saataisiin aiakiseksi ja trust me, se ei ole mikääm pikkujuttu. 9kk ei siihen riitä.
***Pieninkin pakko kohdistettuna naisiin, on väärin ja perusoikeuksia loukkaavaa. Siis pienin, mikä tahansa pakko, mikä poistaa naiselta ehdottoman päätäntävallaan.
Taas, kun nainen päättää pitää lapsen, vaikka sitä ei olisi suunniteltu, haluttu tai edes toivottu (ehkäisyä käytetty), niin on ok pakottaa mies vanhemmuuteen. Ensinnäkin ajakohta on väärä (nainen valitsee itselleen ajankohdan sen mukaan mihin on itse valmis tai minkä kokee itselleen oikeaksi) ja mieheltä puuttuu oikeus hallita tätä ajankohtaa, vanhemmuuteen ryhtymistä siis. Toiseksi, vaikka mies lähtee, niin hänet pakotetaan testeihin, ja maksamaan sellaisesta mitä ei itse ole itselleen halunnut. Pienistä summista ei puhuta, sillä kun se 18 vee on menny, niin normaali pulliainen maksaa alkaen 25.500 € ilman korkoja. Rikkaampi mies enemmän. Jos taas nainen kokee, että ajakohta on väärä, niin tätä ongelmaa ja velvoitteita ei tule.
Pakkovanhemmuutta se on, jos joutuu millään tavalla osallistumaan sellaisen lapsen kasvattamiseen tai elättämiseen, mitä ei ole halunnut alunperinkään. Tätä ongelmaa naisella ei ole myöskään.
"Minä naisena ja äitinä ajattelene nsimmäisenä sitä minkä nainen joutuu käymään läpi että tuo lapsi saataisiin aiakiseksi ja trust me, se ei ole mikääm pikkujuttu. 9kk ei siihen riitä."
Taas aliarvioit mua, ja vain sen takia, että olen mies. En tiedä lainkaan minkämoisiin miehiin sä oot tottunu, mutta aika avuttomalta kuulostaa. Se, että lapsi kehittyy naisen kehossa ei ole sun eikä mun ansiota eikä siitä tule ottaa kunniaa, kuten sä oot tekemässä. Eikä raskauden haitat tai sivuvaikutuksetaan johdu miehestä tai miehen tekosista. Se on vaan biologinen seikka. Puhut kuin mies ei tekis mitään sen jälkeen kun lapsi sen 9 kuukauden jälkeen syntyy...?! - Tristar
...mies.... kirjoitti:
Pieninkin pakko kohdistettuna naisiin, on väärin ja perusoikeuksia loukkaavaa. Siis pienin, mikä tahansa pakko, mikä poistaa naiselta ehdottoman päätäntävallaan.
Taas, kun nainen päättää pitää lapsen, vaikka sitä ei olisi suunniteltu, haluttu tai edes toivottu (ehkäisyä käytetty), niin on ok pakottaa mies vanhemmuuteen. Ensinnäkin ajakohta on väärä (nainen valitsee itselleen ajankohdan sen mukaan mihin on itse valmis tai minkä kokee itselleen oikeaksi) ja mieheltä puuttuu oikeus hallita tätä ajankohtaa, vanhemmuuteen ryhtymistä siis. Toiseksi, vaikka mies lähtee, niin hänet pakotetaan testeihin, ja maksamaan sellaisesta mitä ei itse ole itselleen halunnut. Pienistä summista ei puhuta, sillä kun se 18 vee on menny, niin normaali pulliainen maksaa alkaen 25.500 € ilman korkoja. Rikkaampi mies enemmän. Jos taas nainen kokee, että ajakohta on väärä, niin tätä ongelmaa ja velvoitteita ei tule.
Pakkovanhemmuutta se on, jos joutuu millään tavalla osallistumaan sellaisen lapsen kasvattamiseen tai elättämiseen, mitä ei ole halunnut alunperinkään. Tätä ongelmaa naisella ei ole myöskään.
"Minä naisena ja äitinä ajattelene nsimmäisenä sitä minkä nainen joutuu käymään läpi että tuo lapsi saataisiin aiakiseksi ja trust me, se ei ole mikääm pikkujuttu. 9kk ei siihen riitä."
Taas aliarvioit mua, ja vain sen takia, että olen mies. En tiedä lainkaan minkämoisiin miehiin sä oot tottunu, mutta aika avuttomalta kuulostaa. Se, että lapsi kehittyy naisen kehossa ei ole sun eikä mun ansiota eikä siitä tule ottaa kunniaa, kuten sä oot tekemässä. Eikä raskauden haitat tai sivuvaikutuksetaan johdu miehestä tai miehen tekosista. Se on vaan biologinen seikka. Puhut kuin mies ei tekis mitään sen jälkeen kun lapsi sen 9 kuukauden jälkeen syntyy...?!Sinä nyt toistat omia mielipiteitäsi, jankkaat samaa. Kokeile lukea välillä minun pointtini, voit sen ymmärtääkin?
"Pieninkin pakko kohdistettuna naisiin, on väärin ja perusoikeuksia loukkaavaa. Siis pienin, mikä tahansa pakko, mikä poistaa naiselta ehdottoman päätäntävallaan. "
Sanoin että Pakkosynnyttäminen on epäinhimillistä. Mistä sinä nämä "pienet pakot" nyt vedit? Naisellahan ei mitään haittoja sukupuolestaan ole, eihän?
"Taas, kun nainen päättää pitää lapsen, vaikka sitä ei olisi suunniteltu, haluttu tai edes toivottu (ehkäisyä käytetty), niin on ok pakottaa mies vanhemmuuteen."
Tässä on minusta se epäeettinen pointti että niin voi todella tapahtua. Ymmärrän miksi nainen ei haluaisi lasta abortoidakaan, se on henkisesti hyvin raskas päätös eikä aivan seuraukseton, ja minusta miehillä tulisi oikeus aborttiaikarajojen sisällä tehdä myös päätös vanhemmaksi ryhtymisestä tai projektin ulkopuolelle jäämisestä. Se on minún mielipiteeni, nykyisistä laeista saat urputtaa jollekin muulle.
Naisen oikeuksien korostaminen raskaustilanteessa on suoraa seurausta siitäe ttä kyse on nimenomaan anisen ruumiista eikä hänellä ole valintaa siitä alkaako vahinkoraskaus vai ei.
"Taas aliarvioit mua, ja vain sen takia, että olen mies"
Ei. En arvioi sinua sukupuolesi perusteella vaan puheidesi perusteella. Jos voin puheistasi päätellä että kannatat vahinkoraskaustilanteessa ennemmin miehen päätäntävaltaa kuin naisen, sen raskauden jatkamisen tai päättämisen suhteen, arvioin sinut sen perusteella. Jos taas puhut pelkästä valinnanmahdollisuudesta osallistuako kasvattamiseen vai ei (ja tähän ei lukeudu häntä koipien välissä karkuun luikkiminen lapsen syntymän jälkeen, mind you, jotkut harrastavat sitäkin) arvioin sinut väärin.
"Se, että lapsi kehittyy naisen kehossa ei ole sun eikä mun ansiota eikä siitä tule ottaa kunniaa, kuten sä oot tekemässä."
En ota kunniaa luonnon päätöksistä ja tarkoituksenmuakisuudesta. Puhuin ainoastaan naisena ja äitinä joka on sen tehnyt ja tietää mistä puhuu. En pidä sitä miehen tai naisen syynä, halveksin vain suuresti sitä ihmisryhmää joka haaluaa poistaa naiselta oikeuden päättää mihin ruumistaan käyttää tai on käyttämättä, aivan samalla tavoin puhuisin jos mieheltä haluttaisiin vaikkapa spermaa käytettäväksi vastoin hänen tahtoaan. Vaikka rasitteet eivät ole samat, itsemääräämisoikeudesta kuitenkin on kyse.
*** - satua
Tristar kirjoitti:
Sinä nyt toistat omia mielipiteitäsi, jankkaat samaa. Kokeile lukea välillä minun pointtini, voit sen ymmärtääkin?
"Pieninkin pakko kohdistettuna naisiin, on väärin ja perusoikeuksia loukkaavaa. Siis pienin, mikä tahansa pakko, mikä poistaa naiselta ehdottoman päätäntävallaan. "
Sanoin että Pakkosynnyttäminen on epäinhimillistä. Mistä sinä nämä "pienet pakot" nyt vedit? Naisellahan ei mitään haittoja sukupuolestaan ole, eihän?
"Taas, kun nainen päättää pitää lapsen, vaikka sitä ei olisi suunniteltu, haluttu tai edes toivottu (ehkäisyä käytetty), niin on ok pakottaa mies vanhemmuuteen."
Tässä on minusta se epäeettinen pointti että niin voi todella tapahtua. Ymmärrän miksi nainen ei haluaisi lasta abortoidakaan, se on henkisesti hyvin raskas päätös eikä aivan seuraukseton, ja minusta miehillä tulisi oikeus aborttiaikarajojen sisällä tehdä myös päätös vanhemmaksi ryhtymisestä tai projektin ulkopuolelle jäämisestä. Se on minún mielipiteeni, nykyisistä laeista saat urputtaa jollekin muulle.
Naisen oikeuksien korostaminen raskaustilanteessa on suoraa seurausta siitäe ttä kyse on nimenomaan anisen ruumiista eikä hänellä ole valintaa siitä alkaako vahinkoraskaus vai ei.
"Taas aliarvioit mua, ja vain sen takia, että olen mies"
Ei. En arvioi sinua sukupuolesi perusteella vaan puheidesi perusteella. Jos voin puheistasi päätellä että kannatat vahinkoraskaustilanteessa ennemmin miehen päätäntävaltaa kuin naisen, sen raskauden jatkamisen tai päättämisen suhteen, arvioin sinut sen perusteella. Jos taas puhut pelkästä valinnanmahdollisuudesta osallistuako kasvattamiseen vai ei (ja tähän ei lukeudu häntä koipien välissä karkuun luikkiminen lapsen syntymän jälkeen, mind you, jotkut harrastavat sitäkin) arvioin sinut väärin.
"Se, että lapsi kehittyy naisen kehossa ei ole sun eikä mun ansiota eikä siitä tule ottaa kunniaa, kuten sä oot tekemässä."
En ota kunniaa luonnon päätöksistä ja tarkoituksenmuakisuudesta. Puhuin ainoastaan naisena ja äitinä joka on sen tehnyt ja tietää mistä puhuu. En pidä sitä miehen tai naisen syynä, halveksin vain suuresti sitä ihmisryhmää joka haaluaa poistaa naiselta oikeuden päättää mihin ruumistaan käyttää tai on käyttämättä, aivan samalla tavoin puhuisin jos mieheltä haluttaisiin vaikkapa spermaa käytettäväksi vastoin hänen tahtoaan. Vaikka rasitteet eivät ole samat, itsemääräämisoikeudesta kuitenkin on kyse.
***Minä ymmärsin "miehen" jo alun alkaen kritisoivan juuri tuota, että miehellä on vain velvollisuuksia ilman päätösvaltaa (laki sysää miehelle vastuun lapsen elatuksesta riippumatta siitä onko lasta haluttu vai onko sen tulo yritetty ehkäistä, jos vain nainen niin haluaa).
Siksi vähän ihmettelin, kun kritisoit hänen mielipidettään aika kärkkäästi, kun muistelin sinun jo joskus aiemminkin puhuneen tästä epäeettisyydestä. Siis että miehilläkin tulisi olla mahdollisuus sanoutua irti lapsesta, aivan kuten naisellakin on tähän oikeus. - Tristar
satua kirjoitti:
Minä ymmärsin "miehen" jo alun alkaen kritisoivan juuri tuota, että miehellä on vain velvollisuuksia ilman päätösvaltaa (laki sysää miehelle vastuun lapsen elatuksesta riippumatta siitä onko lasta haluttu vai onko sen tulo yritetty ehkäistä, jos vain nainen niin haluaa).
Siksi vähän ihmettelin, kun kritisoit hänen mielipidettään aika kärkkäästi, kun muistelin sinun jo joskus aiemminkin puhuneen tästä epäeettisyydestä. Siis että miehilläkin tulisi olla mahdollisuus sanoutua irti lapsesta, aivan kuten naisellakin on tähän oikeus.on kyse. Aloin jo tuossa itsekin epäillä että hän tosiaan puhuu siitä isyyteen velvoittamisesta siinä mielessä kuin minäkään en pidä sitä oikeutettuna. Hämäsi vain kun tuo alkuperäisen viestissä (johon vastaukseeni hän kommentoi ensin) puhuttiin nimenomaan (ainakin käsittääkseni? Pitää lukea uudestaan) siitäe ttä mies tahtoo aborttia, oletin automaattisesti ..mies.. -nimimerkin viittaavan samaan, kun yt näyttää siltä että hän puhui aivan toisesta asiast jossa itse asiassa olemme samaa mieltä.
Niinkuin totesinkin, jos bäin on asian laita, arvioin hänet väärin oman äkkipikaisuuteni seurauksena.
*** - ...mies...
satua kirjoitti:
Minä ymmärsin "miehen" jo alun alkaen kritisoivan juuri tuota, että miehellä on vain velvollisuuksia ilman päätösvaltaa (laki sysää miehelle vastuun lapsen elatuksesta riippumatta siitä onko lasta haluttu vai onko sen tulo yritetty ehkäistä, jos vain nainen niin haluaa).
Siksi vähän ihmettelin, kun kritisoit hänen mielipidettään aika kärkkäästi, kun muistelin sinun jo joskus aiemminkin puhuneen tästä epäeettisyydestä. Siis että miehilläkin tulisi olla mahdollisuus sanoutua irti lapsesta, aivan kuten naisellakin on tähän oikeus.Noin juuri tarkoitin.
Tässä ap:n tapauksessa on kyse sellaisesta tapauksesta, jossa miestä syytetään "epäkypsyydestä". Näitä tarinoita on monta tällä palstalla. Tarinoita, joiden moraali on; "Mies, tee kuten nainen haluaa, tai olet epäkypsä". Ja ellei mies tee, niin johan nainen on ilomielin pakottamassa miestä "edes elatukseen". Elatusvelvollisuus edellyttää isyyden selvittämistä, huom ISYYDEN. Isyys on vanhemmuutta, ja kun se pakolla kerran selvitetään, niin kyse on pakkoisyydestä ja -vanhemmuudesta.
Kaikki on naisen sanellettavissa, vahingon sattuessa. Ja kun joku kertoo vahingon sattuueen ehkäisystä huolimatta, niin silmittömästi ollaan silti miestä haukkumassa ehkäisyn laiminlyömisestä - vaikka ehkäisy oli ollut kunnossa. - ...mies...
Tristar kirjoitti:
on kyse. Aloin jo tuossa itsekin epäillä että hän tosiaan puhuu siitä isyyteen velvoittamisesta siinä mielessä kuin minäkään en pidä sitä oikeutettuna. Hämäsi vain kun tuo alkuperäisen viestissä (johon vastaukseeni hän kommentoi ensin) puhuttiin nimenomaan (ainakin käsittääkseni? Pitää lukea uudestaan) siitäe ttä mies tahtoo aborttia, oletin automaattisesti ..mies.. -nimimerkin viittaavan samaan, kun yt näyttää siltä että hän puhui aivan toisesta asiast jossa itse asiassa olemme samaa mieltä.
Niinkuin totesinkin, jos bäin on asian laita, arvioin hänet väärin oman äkkipikaisuuteni seurauksena.
***"Sinuna sanoisin miehelle että kiitoksia, elatukset hoidetaan nyt sitten niinkuin lain kirjain sanelee ja kun muualla jo asuu, jatkakoon sitä."
Tämä on just sitä nakittamista, mitä tapahtuu hyvinkin laajasti tällä hetkellä. Erittäin ristiriitaista; Itse naissukupuoleen kun tämän pakon kohdistaa, niin kyse on perusoikeuksia loukkaavasta asiasta kun taas sellaiselle miehelle (joka ei toimi naisen ehtojen/halujen tai toiveiden mukaan) on ihan ok toimia tavalla, jolla nainen itse ei haluaisi tulla kohdelluksi. Olkoonkin sitten niin, että TÄSSÄ ap:n tapauksessa mies on hieman erilainen (ap:n kuvauksen perusteella)... Ongelma vaan piilee siinä, että samaan käsittelyyn joutuvat myös vastuulliset, naiseen luottaneet ja ehkäisystä huolehtineetkin miehet - mikäli nainen niin haluaa... - Tristar
...mies... kirjoitti:
"Sinuna sanoisin miehelle että kiitoksia, elatukset hoidetaan nyt sitten niinkuin lain kirjain sanelee ja kun muualla jo asuu, jatkakoon sitä."
Tämä on just sitä nakittamista, mitä tapahtuu hyvinkin laajasti tällä hetkellä. Erittäin ristiriitaista; Itse naissukupuoleen kun tämän pakon kohdistaa, niin kyse on perusoikeuksia loukkaavasta asiasta kun taas sellaiselle miehelle (joka ei toimi naisen ehtojen/halujen tai toiveiden mukaan) on ihan ok toimia tavalla, jolla nainen itse ei haluaisi tulla kohdelluksi. Olkoonkin sitten niin, että TÄSSÄ ap:n tapauksessa mies on hieman erilainen (ap:n kuvauksen perusteella)... Ongelma vaan piilee siinä, että samaan käsittelyyn joutuvat myös vastuulliset, naiseen luottaneet ja ehkäisystä huolehtineetkin miehet - mikäli nainen niin haluaa...Nakittamisesta; sitä tapahtuu koska tällä hetkellä se on lain mukaista. Oletetaan että mahdollisessa vahinkoraskaudessa (kun siis ehkäisystä huolimatta raskaus alkaa) tuo tilanne ei ole anisellekaan aivan tervetullut, abortti on vain niin psykologisesti ja moraalisesti joillekin raskas asia ettei siihen voida ketään velvoittaa, nainenkin on siinä tilanteessa vastoin tahtoaan. Sikäli miehelle on velvoite olla mukana myös, vastoin tahtoaankin. Ymmärrän tämän kannan varsin hyvin, mutta toivoisin itse että kummallakin soapuolella olisi yhtäläinen mahdollisuus sanoutua irti vanhemmuudesta, riippumatta siitä jatketaanko raskautta vai ei.
Olet hieman korostunut tässä oletuksessasi että naiselle "ei saa koitus mitään hankaluutta ilamn suurta melua".
Ap:n tapaus nyt on sikäli erilainen että kun on ilman ehkäisyä leikitty... well, siinä vastuu jakautuu kyllä ihan tasaisesti kun molemmat ovat leikissä mukana tietoisesti olleet.
*** - Tristar
...mies... kirjoitti:
Noin juuri tarkoitin.
Tässä ap:n tapauksessa on kyse sellaisesta tapauksesta, jossa miestä syytetään "epäkypsyydestä". Näitä tarinoita on monta tällä palstalla. Tarinoita, joiden moraali on; "Mies, tee kuten nainen haluaa, tai olet epäkypsä". Ja ellei mies tee, niin johan nainen on ilomielin pakottamassa miestä "edes elatukseen". Elatusvelvollisuus edellyttää isyyden selvittämistä, huom ISYYDEN. Isyys on vanhemmuutta, ja kun se pakolla kerran selvitetään, niin kyse on pakkoisyydestä ja -vanhemmuudesta.
Kaikki on naisen sanellettavissa, vahingon sattuessa. Ja kun joku kertoo vahingon sattuueen ehkäisystä huolimatta, niin silmittömästi ollaan silti miestä haukkumassa ehkäisyn laiminlyömisestä - vaikka ehkäisy oli ollut kunnossa.tosiaan kiitos edelliselle selvennyksestä minunkin puolestani, puhuin kovasti biologiseen isyyteen pakottamisesta (versus abortti, kuna borti-palstalla ollaan...), sinnä puhuit sosiaaliseen isyyteen pakottamisesta. Aita ja aidan seiväs...
"kun joku kertoo vahingon sattuueen ehkäisystä huolimatta, niin silmittömästi ollaan silti miestä haukkumassa ehkäisyn laiminlyömisestä - vaikka ehkäisy oli ollut kunnossa. "
Huh! Onko sinulle käynyt noin? Mielestäni täälä ja muualla ollaan aika yleisesti sitä mieltä että ehkäisy on molempien asia, ei vain miehen, enemmänkin naisen syyksi ollaan vahinkoa vierittämässä ("se sanoi että syö pillereitä mutta silti pamahti paksuksi" -kun raskaus alkaa Pillereistä Huolimatta). Miten kukin asian kokee.
*** - ...mies...
Tristar kirjoitti:
Nakittamisesta; sitä tapahtuu koska tällä hetkellä se on lain mukaista. Oletetaan että mahdollisessa vahinkoraskaudessa (kun siis ehkäisystä huolimatta raskaus alkaa) tuo tilanne ei ole anisellekaan aivan tervetullut, abortti on vain niin psykologisesti ja moraalisesti joillekin raskas asia ettei siihen voida ketään velvoittaa, nainenkin on siinä tilanteessa vastoin tahtoaan. Sikäli miehelle on velvoite olla mukana myös, vastoin tahtoaankin. Ymmärrän tämän kannan varsin hyvin, mutta toivoisin itse että kummallakin soapuolella olisi yhtäläinen mahdollisuus sanoutua irti vanhemmuudesta, riippumatta siitä jatketaanko raskautta vai ei.
Olet hieman korostunut tässä oletuksessasi että naiselle "ei saa koitus mitään hankaluutta ilamn suurta melua".
Ap:n tapaus nyt on sikäli erilainen että kun on ilman ehkäisyä leikitty... well, siinä vastuu jakautuu kyllä ihan tasaisesti kun molemmat ovat leikissä mukana tietoisesti olleet.
***" Nakittamisesta; sitä tapahtuu koska tällä hetkellä se on lain mukaista." Naisen pääseminen eroon vanhemmuudesta tapahtuu myös lain turvin. Mikä oli tuon pointti? Pitäessään lapsen, nainen seuraa omaa moraalisia ja eettisiä käsityksiään. Se siinä onkin niin tekopyhää; oikeuksista ei haluta luopua, mutta samalla tuomitaan jyrkästi se itseen kohdistettu pakko (joka toiseen osapuoleen kohdistettuna taas on "oikein" milloin minkäkin verukkeen kanssa)
Jos on selvä tilanne, että ehkäisyä on käytetty mutta se on pettänyt, niin tulisi mennä sen halujen mukaan joka lasta ei halua - myöskin silloin kun mies ei sitä lasta halua tai koe olevansa valmis vanhemmuuteen sinä hetkenä. Ja jos ei mennä, niin miestäkään ei tulisi velvoittaa, ihan kuin ei naistakaan velvoiteta hänen tehdessään abortin sellaisessa tilanteessa, missä mies haluaisi pitää lapsen ja nainen taas ei.
"Olet hieman korostunut tässä oletuksessasi että naiselle "ei saa koitus mitään hankaluutta ilamn suurta melua"."
Monen moni nainen on tänne kirjoittanut kuinka helppo toimenpide ja koko prosessi oli, niin fyysisesti kuin henkisestikin.
"Ap:n tapaus nyt on sikäli erilainen että kun on ilman ehkäisyä leikitty... well, siinä vastuu jakautuu kyllä ihan tasaisesti kun molemmat ovat leikissä mukana tietoisesti olleet."
Vahinkoraskaudenkin sattuessa kummatkin ovat olleet tietoisesti mukana leikissä. Silti Suomessa tehdään se 10.000 aborttia joka vuosi. Tämä kertoo aika hyvin vastuun jakamutumisesta, velvollisuuksista ja ennen kaikkea oikeuksista... - ...mies...
Tristar kirjoitti:
tosiaan kiitos edelliselle selvennyksestä minunkin puolestani, puhuin kovasti biologiseen isyyteen pakottamisesta (versus abortti, kuna borti-palstalla ollaan...), sinnä puhuit sosiaaliseen isyyteen pakottamisesta. Aita ja aidan seiväs...
"kun joku kertoo vahingon sattuueen ehkäisystä huolimatta, niin silmittömästi ollaan silti miestä haukkumassa ehkäisyn laiminlyömisestä - vaikka ehkäisy oli ollut kunnossa. "
Huh! Onko sinulle käynyt noin? Mielestäni täälä ja muualla ollaan aika yleisesti sitä mieltä että ehkäisy on molempien asia, ei vain miehen, enemmänkin naisen syyksi ollaan vahinkoa vierittämässä ("se sanoi että syö pillereitä mutta silti pamahti paksuksi" -kun raskaus alkaa Pillereistä Huolimatta). Miten kukin asian kokee.
***Biologisen ja sosiaalisen isyyden välillä? Biologiaa, ja geeniperimää ei voi muuttaa. Juuri sitähän käytetään perusteena, kun mies tuomitaan elatusvelvolliseksi ja maksumieheksi sellaiselle, jota ei halunnut.
- Tristar
...mies... kirjoitti:
" Nakittamisesta; sitä tapahtuu koska tällä hetkellä se on lain mukaista." Naisen pääseminen eroon vanhemmuudesta tapahtuu myös lain turvin. Mikä oli tuon pointti? Pitäessään lapsen, nainen seuraa omaa moraalisia ja eettisiä käsityksiään. Se siinä onkin niin tekopyhää; oikeuksista ei haluta luopua, mutta samalla tuomitaan jyrkästi se itseen kohdistettu pakko (joka toiseen osapuoleen kohdistettuna taas on "oikein" milloin minkäkin verukkeen kanssa)
Jos on selvä tilanne, että ehkäisyä on käytetty mutta se on pettänyt, niin tulisi mennä sen halujen mukaan joka lasta ei halua - myöskin silloin kun mies ei sitä lasta halua tai koe olevansa valmis vanhemmuuteen sinä hetkenä. Ja jos ei mennä, niin miestäkään ei tulisi velvoittaa, ihan kuin ei naistakaan velvoiteta hänen tehdessään abortin sellaisessa tilanteessa, missä mies haluaisi pitää lapsen ja nainen taas ei.
"Olet hieman korostunut tässä oletuksessasi että naiselle "ei saa koitus mitään hankaluutta ilamn suurta melua"."
Monen moni nainen on tänne kirjoittanut kuinka helppo toimenpide ja koko prosessi oli, niin fyysisesti kuin henkisestikin.
"Ap:n tapaus nyt on sikäli erilainen että kun on ilman ehkäisyä leikitty... well, siinä vastuu jakautuu kyllä ihan tasaisesti kun molemmat ovat leikissä mukana tietoisesti olleet."
Vahinkoraskaudenkin sattuessa kummatkin ovat olleet tietoisesti mukana leikissä. Silti Suomessa tehdään se 10.000 aborttia joka vuosi. Tämä kertoo aika hyvin vastuun jakamutumisesta, velvollisuuksista ja ennen kaikkea oikeuksista...olet siis todellakin sitä mieltä että jos mies päättää ettei vahinkoraskautta haluaisi jatkettavan, hänellä olisi oikeus pakottaa naisensa aborttiin??
Uskomaton jätkä, enkö siis sittenkään arvioinut sinua väärin?
Täytyy vain sanoa että olet julma, ajattelematon ja itsekeskeinen ääliö jos tämän kannan olet omaksesi ottanut, toivon että silmäsi vielä aukeavat.
*** - Tristar
...mies... kirjoitti:
Biologisen ja sosiaalisen isyyden välillä? Biologiaa, ja geeniperimää ei voi muuttaa. Juuri sitähän käytetään perusteena, kun mies tuomitaan elatusvelvolliseksi ja maksumieheksi sellaiselle, jota ei halunnut.
Biologinen isyys on vain ja ainoastaan sen geneiperimän lahjoittamista, ei elatusvelvollisuus. Sosiaalinen vanhemmuus on elättämistä ja aksvattamista. Siinä ero.
*** - ...mies...
Tristar kirjoitti:
olet siis todellakin sitä mieltä että jos mies päättää ettei vahinkoraskautta haluaisi jatkettavan, hänellä olisi oikeus pakottaa naisensa aborttiin??
Uskomaton jätkä, enkö siis sittenkään arvioinut sinua väärin?
Täytyy vain sanoa että olet julma, ajattelematon ja itsekeskeinen ääliö jos tämän kannan olet omaksesi ottanut, toivon että silmäsi vielä aukeavat.
***Tämähän asian ydin on; Jos kerran yks voi pakottaa toisen vanhemmaksi (menettely, jota ei itselle halua) niin karkeesti sanottuna aborttiinkin pakottaminen olisi ok.
Tuota mieltä en toki ole. Tai olen, jos on ok pakottaa mies isäksi silloin kun tämä ei sitä halua.
Vai mitä epäitsekästä on siinä, että nainen haluaa lapsen ja mies ei, ja nainen pakottaa miehen vastuuseen sellaisesta, mitä mies ei halua? (Saman vastuun, jonka nainen halutessaan itse välttää) - ...mies...
Tristar kirjoitti:
Biologinen isyys on vain ja ainoastaan sen geneiperimän lahjoittamista, ei elatusvelvollisuus. Sosiaalinen vanhemmuus on elättämistä ja aksvattamista. Siinä ero.
***Monelleko miehelle luulet, että naisellisen armon kautta myönnetään tuo pelkkä biologinen isyys sellaisissa tapauksissa jossa asetelma on ollut Nainen haluaa ja mies ei? Kuinka yleistä tämä sun mielestä on? 1 vai 2 tapausta sadasta?
Juuri tuossa asetelmassa käytetään "vastuu on tietenkin yhteinen" - korttia, jos nainen siitä hyötyy ja sen kortin haluaa käyttää. Yksilönvapautta taas korostetaan silloin, kun nainen ei lasta halua. Ristiriitaista ja aika tekopyhää. - Tristar
...mies... kirjoitti:
Tämähän asian ydin on; Jos kerran yks voi pakottaa toisen vanhemmaksi (menettely, jota ei itselle halua) niin karkeesti sanottuna aborttiinkin pakottaminen olisi ok.
Tuota mieltä en toki ole. Tai olen, jos on ok pakottaa mies isäksi silloin kun tämä ei sitä halua.
Vai mitä epäitsekästä on siinä, että nainen haluaa lapsen ja mies ei, ja nainen pakottaa miehen vastuuseen sellaisesta, mitä mies ei halua? (Saman vastuun, jonka nainen halutessaan itse välttää)nyt se ajatus siitä miten nainen "välttää" vastuun.
Hän on raskaana kummassakin tapauksessa. Miehellä on kaksi tietä; vastuu tai ei-mitään. Naisella on kaksi tietä; pitää lapsi tai tehdä abortti. Kumpikin on raskas päätös jos raskautta ei ole haluttu, raskaus ja lapsen pitäminen ymmärretäänkin raskaaksi kantaa, mutta abortti tuntuu usealle olevan ajatuksena kuin pillerin nappaaminen. Se on henkisesti aj fyysisesti kivulias toimenpide, josta selviäminen vie aikaa. Siinä on aina ajatus "omasta lapsesta" ja sen pois ottamisesta, se on useimmille naisille kauhea kokemus, oli se tehty vapaaehtoisesti tai ei. Jotkut selviävät paremmin, koskaan sitä ei etukäteen varmasti tiedä.
Miehelle kyse on toki ajatuksen tasolla samasta asiasta, naisella sen joutuu kokemaan myös ruumiissaan. Monella naisella on myös vahva ajatus aborttia avstaan, minä sallisin sen kenelle tahansa joka sitä todella haluaa, mutta itse en pystyisi sitä tekemään ellei henkeni olisi uhattuna. Kuvitellakin että jollakulla, etenkin puolisollani, olisi valta pakottaa minut sellaiseen, on kauhistuttava.
*** - Tristar
...mies... kirjoitti:
Monelleko miehelle luulet, että naisellisen armon kautta myönnetään tuo pelkkä biologinen isyys sellaisissa tapauksissa jossa asetelma on ollut Nainen haluaa ja mies ei? Kuinka yleistä tämä sun mielestä on? 1 vai 2 tapausta sadasta?
Juuri tuossa asetelmassa käytetään "vastuu on tietenkin yhteinen" - korttia, jos nainen siitä hyötyy ja sen kortin haluaa käyttää. Yksilönvapautta taas korostetaan silloin, kun nainen ei lasta halua. Ristiriitaista ja aika tekopyhää."Monelleko miehelle luulet, että naisellisen armon kautta myönnetään tuo pelkkä biologinen isyys sellaisissa tapauksissa jossa asetelma on ollut Nainen haluaa ja mies ei? Kuinka yleistä tämä sun mielestä on?"
Ei yleistä ollenkaan, lakikin velvoittaa isyystestiin jos äiti niin vaati. Tuon ymmärrän sikäli että alpsen elatus pyritään turvaamaan, lapsen edun nimissä, mutta toivottava tuot ilanne ei tietenkään ole.
Se on tämänhetkinen tilanne ja osaltani toivon siihen muutosta jota tuskin tulee. Minun mielestäni miehellä tulisi myös 12. raskausviikkoon mennessä sanoutua irti raskaudesta, jota nainen sitten halutessaan jatkaa yksin. Että ketään ei pakotettaisi mihinkään vaan kaikki osapuolet olisivat vapaaehtoisia.
Tässä asetelamssa oelt unohtanut yhden puolen, siinä tapauksessa että nainen ei lasta halua, vastakkain on naisen tahto ja miehen tahto. Jos taas lapsi on tulossa, vastakkain on kolme tahoa; isä ja nainen ja lapsi. Lapsen edun ja elatuksen ollessa kyseessä tuo "yhteinen vastuu" -kortin vetäminen esiin on erittäin perusteltua.
*** - on silti miestä
Tristar kirjoitti:
se ei ole mies joka sen "yhteisen harrastuksen" seuraamuksen omassa ruumiissaan kantaa ja kasvattaa, tosiasia on että naisen ruumiin käytöstä päättää se nainen, ei mies joka hänen kanssaan harrasti seksiä.
Ja tiedoksesi; lapsen synnyttyä velvollisuudet ovat molemmilla samat. jos isä on lähivanhempi, silloin äiti maksaa elatustuen.
***kohtaan epäreilu! Nainen saa pitää lapsen vastoin miehen tahtoa, mutta mies ei voi pitää lasta vastoin naisen tahtoa. Sehän on äärettömän väärin miestä kohtaan jos hän kovasti toivoo vauvaa! Päinvastaisessa tilanteessahan mies haukutaan vastuunpakoilijaksi, kylmäksi ja itsekkääksi pa***ksi joka ei ota naisen tunteita huomioon... Aika mielenkiintoista, vai mitä?
- Tristar
on silti miestä kirjoitti:
kohtaan epäreilu! Nainen saa pitää lapsen vastoin miehen tahtoa, mutta mies ei voi pitää lasta vastoin naisen tahtoa. Sehän on äärettömän väärin miestä kohtaan jos hän kovasti toivoo vauvaa! Päinvastaisessa tilanteessahan mies haukutaan vastuunpakoilijaksi, kylmäksi ja itsekkääksi pa***ksi joka ei ota naisen tunteita huomioon... Aika mielenkiintoista, vai mitä?
Ei minusta. Siinä vaiheessa kun mies on kykeneväinen kantamaan lasta 9kk, ottamaan vastaan ruumiillsiet ja psyykkiset muutokset, imettämään lasta hänelle parhaaksi olevan ajan ja sitten luopumaan hänestä koska ei alunperin häntä halunnut (tilanne voi olla toinen kun raskaus on käyty läpi), mahdollisesti menettämään työpaikaknsa ja normaalin elämäsä raskauden vuoksi ja sitten kokemaan lopun elämäänsä ikävää ja tyhjää syliä...
Juu, toki. Siinä vaiheessa kun mies tuon tekee, tehköön lapsen ilman naisen suostumusta.
***
minä pidin pääni ja tyttö syntyi vuonna 90 enkä ole päätöstäni katunut isä tottu ajatukseen aikanaan kun lapsi kasvoi nyt ei luopuisi enään mistään hinsta että on isä myös tuolle.
isän rakkaus tuli kun lapsi oli hymyilyt isille ekan kerran.
t nallis- taisteluusi
kun päätät antaa elämän jatkua - kun lapsi on
syntynyt et varmasti pois antaisi!
Silti tulee mieleen että miten heppoisin pe-
rustein suhteisiin lähdetään, lyhyt tunteminen
(ja yleensä heti sänkyyn), avoliitto ja kohta
ero - on sinun, minun ja meidän lapsia - ja
kaikki kärsivät. Yhteiskuntamme täynnä rikki-
näisiä parisuhteita ja niiden hedelmiä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih577340Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j7393604Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.3721988Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.1651826- 861479
Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens841401- 911300
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä631257Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2621251- 811164