Kaduilla lähestymisestä

Miksi Suomessa on harvinaista että ihmiset lähestyy kiinnostavaa vastakkaisen sukupuolen ihmistä kadulla? Tai bussissa, tai pysäkillä, tai ruokakaupassa, tai muuallakaan normaalissa tilanteessa?

Koska se ei ole normaalia. Kaikkein vähiten juuri Suomessa.

Suht normaaliksi sen tekisi se että olisi humalassa. Myöskin paljon helpommaksi, alkoholihan poistaa estoja.

Mutta kuka uskaltaa leimautua hulluksi? Koska sellaisenahan sitä pidettäs jos lähestys tosta vaan.

Se että kävelee keskellä toria uimahousuissa ei ole normaalia. Uimarannalla se uimahousuissa esiintyminen olisi normaalia. Mutta ei kylmällä säällä. Yleensä ihmiset uskaltaa ja ilkeää tehdä eli siis tekee, jos tekee, vain sitä mitä pidetään normaalina.

Kaduillakin varmasti moni kysyy tai monelta kysytään että paljon kello. Vaikka motiivina olisi joku muu. Kyllähän 95% suomalaisilla on kännykkä, josta kello löytyy. "Normaaleja" kysymyksiä on myös kysyä tupakkaa, tai tulta, tai mistä joku katu tai kauppa löytyy. Monesti sanotaan että ei sen väliä miten lähestyy, kunhan lähestyy. Mutta tuollaisissa lähestymisissä on se huono puoli että toinen tajuaa vasta liian myöhään että eihän se kelloa halunnut tietää vaan ihan vaan lähestyä minua jonkun "hyvän" tekosyyn varjolla. Melko sama netissäkin: "kiva kuva" 90% tod näk = haluan tutustua sinuun.

Suomalaiselle selvinpäin olevalle ihmiselle ei ole normaalia kysyä toista luokseen kaakaolle, tai että haluaisiko toinen kertoa Mese-osoitteensa, tai että haluaisitko treffata viikonloppuna baarissa. Siksi se myös on erittäin harvinaista.

Vaikeaksi kaduilla lähestymisen tekee myös se että mitä isompi kaupunki, sitä enemmän ihmiset on tiedostaneet että hankaluuksilta suojautuu enemmän välttämällä katsekontaktia. Empä muista että multakaan ois moni pummi tullut kysymään rahaa ilman että olisin ensin "vahingossa" katsonut häntä silmiin reilun sekunnin. Reviiri kutistuu silmissä.

Helpommaksi lähestymisen tekisi jos olisi jotain yhteistä. Tällaista on esim tupakka tai koira, tai se että toisella on jotain yhteistä ulkoista merkkiä. Esim kun itselläni oli käsi kipsissä yhtenä keväänä, koin vaikeaksi kävellä toisten samanlaisten ohitse tervehtimättä..! Myös joku bändi-paita helpottaa huomattavasti. Miksi kenenkään MattijaTeppo-fanimiehen olisi vaikea lähestyä naista jolla on päällään t-paita jossa lukee "Matti ja Teppo rules!"..?

Näin pari viikkoa sitten yhdellä kirpputorilla sellaiset karvakengät. Ne näytti melko sympaattisilta ja kiehtovilta. Mietin kuitenkin että sitä joka niissä esiintyisi pidettäisiin (kylä)hulluna. Miksi? Koska jokainen joka uskaltautuu alttiiksi kylähullun leimalle, todnäk on "kylähullu" - oletusarvo ei ole se että pidettäisiin vain rohkeana individualistina. Jos goottius ei olisi muodissa, mustissa samettimekoissa kuumimmalla kesähelteellä esiintyviä pidettäisiin "hulluina". Nyt ne ei sen kummempia reaktioita aiheuta, enintään jonkun "eipä ole kiva olla gootti näin kuumalla säällä" tai "voi ei noita gootteja". Myös meikkiä käyttävä mies ei saa kylähullun leimaa jos hänet voi parissa sekunnissa lokeroida rokkariksi tai punkkariksi. Ne joita silminnäkijöiden aivot ei voi helposti lokeroida minnekään leimataan kylähulluiksi.

Tänään näin yhdessä kaupassa myynnissä kymmenittäin samantapaisia karvakenkiä kuin ne pari viikkoa sitten näkemäni. Ehkä ne ovat pian muodissa. Ja sitä mitä nyt pidettäisiin kylähullun merkkinä, pidettäisiinkin sitten coolina ja trendikkäänä. Mitä enemmän noita kenkiä alkaa näkyä katukuvassa, sitä vähemmän ihmiset pelkää kylähullun leimaa. Vielä ei ole tullut vastaan yhtäkään.

Sama asia epänormaaleissa lähestymisissä. Nekin vaativat sitä että jotkut rohkeat innovaattoripioneerit alkavat tehdä niin. Mutta vaatteisiin liittyvistä asioista tulee helpommin muodikasta kuin käyttäytymiseen liittyvistä. Kenestä saisi hyvän keulakuvan kaduilla lähestymisille? Matti Nykäsestä? Olisiko Matissa vastaus kauan kaivattuun ongelmaan? Jos seuraavan Seiskan kannessa lukee "Matti iski selvinpäin naisen kadulta" - alkaisitko itse tehdä samoin?

Tässä vielä muita syitä miksi se ei ole helppoa:

1. Opetettu tapa. Pienenä kun lapsi menee juttelemaan tuntemattomille tädeille ja sedille kaupoissa niin vanhemmat toruu ja riuhtoo mukanaan muualle. Ehkä jossain Italiassa ja muualla missä kaduilla tuntemattomille juttelu on suht luonnollista, lapsien annetaan jutella kelle vaan mitä vaan. Vai miksi sinusta tuntuisi luonnottomalta mennä juttelemaan jollekin tuntemattomalle..? Onko luonnollisempaa olla sanomatta mitään, jos kuitenkin haluat jollekin jotain sanoa? Oletatko ettei toinen halua kuulla mitä sanot? Suomalaisen on vaikea lähestyä toista suomalaista. Mutta sitten kun jäkiksessä tulee kultaa tai euroviisuista voitto niin sama kansa hoilaa yhteen ääneen Me ollaan sankareita ja pussailee ja halailee toisiaan niin ettei mitään rajaa. Miksei loskakeli ja marraskuinen synkkyys voisi olla se yhdistävä tekijä... Jos joku hytisee bussipysäkillä niin ehkä sen olo hetkeksi helpottuu jos joku tulee juttelemaan sille jotain. Kyllä se juttelemaan tuleva tuntematon on sellanen shokkitekijä että pakkanen unohtuu hetkeksi suht mojovasti.

2. Ala-asteella ja myöhemminkin ihastumiset koitetaan salata, kaikilta. Paitsi tytöt ehkä parhaalle kaverilleen kuiskuttelee vessassa. Ja etenkin ihastumisen kohteelta koitetaan ihastuminen salata. Suurin katastrofi olisi jos SE saisi tietää. Niihin keihin on ihastunut ei ole helppo katsoa, tai yli puolta sekuntia, jotenkin pelkää että ne NÄKEE. Samanlainen hermostuminen saattaa tapahtua kadulla. Kun huomaa jonkun kenestä kiinnostuu, riuhtaisee äkkiä katseensa pois ja katsoo sivuun jne. Rakastuttuaan ihmiset on parhaimmillaan kumppaninsa seurassa, koska adrenaliinia vapautuu ja se auttaa vaikka missä asioissa. Mutta kiinnostuttuaan, ilman että on tutustuttu vielä mitenkään, ihmiset on varmaan huonoimmillaan..? Jos lähestyisi jotakuta kenestä on todella kiinnostunut, jutun laatu ois jotakuinkin "öööh, tota, mä silleen, niinku, että, voisitko, ööh, ettäniinku.. lähtee mun kaa vaikka, ööh, bimblee pelaamaan eikusiis kimblee.."

3. Motivaatio. Rahahan on se yleisin motivaattori melkeimpä. Mitä tahansa tuntemattoman lähestymistä tekisi paljon helpommaksi jos olisi liikkeellä kaverin/kavereiden kanssa. Ja kertoisi että "aika helmi chiksi tuossa". Joku sanoisi että "tarjoon sulle pari olutta jos saat sen numban". Ja off we go... Tässä tilanteessa menettäisi kasvot helpommin jos ei tekisikään mitään. Tuntisi jatkossa itsensä munattomaksi kavereiden silmissä. Ja sapettaisi ne missatut ilmaiset oluet. Kylläpä ois coolia niitä ryystää kavereiden silmien edessä. Ja heilutella numbalappua. Niin eikä tarvitsisi monen vuoden jälkeen miettiä missä se ihminen huitelee ja mitä siitä olisi tullut. Jos ei ole yleisöä, on paljon vaikeampi tehdä mitään, on omillaan. Mutta jos on kaverit joiden luota lähteä ja jonne palata, on paljon helpompi ottaa vastaan "painu vittuun" kommentit tai se että toinen katsoo vaan pahasti tms. "No mitä se sano..?" "Se sano että painu vittuun!" *Buahahaha-yhdessänaurua-lol-reps-rosl* Harva jättäisi lähestymättä kiinnostavaa tuntematonta ihmistä jos saisi minuutin päästä, vaikka vain yhden lauseen heitettyään 5 euroa. Vaikka toinen sanoisi 10 kirosanalla että painu jonnekin niin saldo jäisi plussalle. Kyllä varmaan moni meistä on pienempänä vienyt roskapusseja ja saanut siitä ruhtinaalliset 20 penniä. Ja 20 pennillähän sai 1 ison irtokarkin. Jotenkin tämä sama kaava pätee yhä: tekee jonkun asian -> saa rahaa -> saa namia = kannattaa tehdä se asia.

4. Uimahyppyvertaus. Tuntemattoman kadulla lähestyminen olisi sellaiselle joka ei sellaista ole koskaan tehnyt, kuin hyppäisi suoriltaan 30 metristä jäiseen veteen jossa ui haita kolmella kierteellä alasti 2000 ihmisen katsellessa. Kannattaa aloittaa 20 sentistä, niin paljo vaatetta päällä kuin haluaa, niin lämpimään veteen kuin haluaa, jalat edellä, ei ketään yleisöä, mutta ehkä 10 baywatch-pelastajaa altaan äärellä. Tätä vastaisi ehkä 0,5 sekunnin katsekontakti kenen tahansa olkapäiden kanssa. Vähitellen voi siirtyä lähemmäksi silmiä, pitemmillä kontakteilla, ja sopivimpien kohteiden kanssa (eli lähemmäksi omaa ikää ja vastakkainen sukupuoli ja lähemmäksi omia kauneuskriteereitä). 2sek, 3sek, 3sek ja 10% hymy, 3sek ja 20% hymy, ... ... ... 3,5sek ja hienovarainen kädellä tervehdys, 3,5sek ja kädellä tervehdys, 3,5sek ja silmänisku, 3,5sek ja kädellä tervehdys ja silmänisku, 3,5sek ja kädellä tervehdys ja silmänisku ja ääneen tervehdys hiljaa, 3,5sek ja kädellä tervehdys silmänisku ja ääneen tervehdys vähemmän hiljaa, 3,5sek ja kädellä tervehdys ja silmänisku ja ääneen tervehdys normaalilla äänellä ja pysähtyminen, 3,5sek ja kädellä tervehdys ja silmänisku ja ääneen tervehdys normaalilla äänellä ja pysähtyminen ja joku repla.

Joten, lähestykää toisianne pellehyppeilyn merkeissä, ja raportoikaa kokemuksistanne tähän ketjuun. Mutta vain positiivisista tai neutraaleista kokemuksista, koska jokainen raportti negatiivisesta kokemuksesta vaarantaa tämän muoti-ilmiön leviämisen ympäri Suomea.

Top 2 aiheet netin sinkkupalstoilla:
1) baareista ei löydy mitään
2) lähestyisipä joku joskus kaupan kassajonossa

Siinä motiivit tähän viestiin.