Tapahtuipa seuraavaa että vaimoni peri noin 4-5 vuotta sitten pienen yksiön, joka on ollut siitä lähtien vuokrattuna.
Muutama vuosi sitten ostimme isomman ykkösasunnon ja ostimme reippaasti lainaa tuota yksiötä vastaan. Nyt avioeron kynnyksellä tuli ilmi, että vaimolla olikin perintöä saadessa ollut testamentti, jossa minut oli rajattu perintöoikeuden ulkopuolelle. Eli nyt osituksessa minulle ei jää juuri mitään muuta kuin puolet lainasta? Olisiko minulla ollut oikeus lainaa otettaessa tietää, että yksiö ei ollutkaan yhteistä omaisuutta?
Lisäksi: kun ositus tehdään, niin olen ymmärtänyt että päivänä käytetään päivää, jolloin avioerohakemuksen ensimmäinen vaihe alkaa? Eli tänän jälkeen esim. maksamani lainanlyhennykset voidaan katsoa minun edukseni lopullista ositusta tehtäessä? Onko näin?
Entäs yksiöstä saadut vuokratulot? Onko minulla mitään oikeutta osaan vuokratuloista ensimmäisen vaiheen voimaanastumisen jälkeen?
Osituksesta vielä
8
1357
Vastaukset
- juttua
Osituspäivä on se avioerohakemuksen päivämäärä. Sen jälkeen hankittu omaisuus/laina ei ole osituksen piirissä. Vuokratuotto menee vuokranantajalle. Jos vaimosi on vuokranantaja, vuokratulo on hänen tuloaan samoin kuin esim hänen palkkansa. Osituspäivän jälkeen se on hänen. Ositus on sopimus ja jos suostut, maksamasi lainaosuus on siinä mukana. Osituksessa osapuolet voivat sopia keskenään miten se tehdään ja jollei sopua synny, käytetään lakimiestä.
Varmista ensin tuon perintöosakkeen testamentti, ettei sitä vain ole laadittu tätä avioerotilannetta varten. Jos näin on, on kyse asiakirjaväärennöksestä. Tämä lie mahdollista, koska sinulla ei ole ollut tietoa sen sisällöstä? Kyllä, sinun olisi kuulunut tietää testamentin ehdosta, mutta et voi jälkikäteen syyttää kuin itseäsi liiasta luottamuksesta.
Asunnon arvo kai on noussut tuon 4 vuoden aikana, samoin lainaa on lyhennetty? Tutustu tällä palstalla oleviin M36 laskelmaesimerkkeihin. Laskelmia voit kokeilla eri omaisuusarvoilla asunnosta, pääset perille siitä, kuka maksaa ja mitä. Laskelmaan voi laittaa pankkitilillä olevat rahat, autoille/irtaimelle arvoja. Ostitte ilmeisesti uuden ykkösasuntonne kuitenkin yhteisenä? Jäähän sinulle omaisuudeksi osuus (½?) ostamastanne asunnosta sen lainanpuolikkaan vastineeksi. Se, että lainanne takauksena on puolisisi omistama yksiö, ei muuta mitenkään kuviota.
Osituksen perustana käytetään ensimmäisen erohakemuksen vireilletulopäivää, ei siis harkinta-ajan alkua. Mitä vaikutusta haet oman lainasi lyhennysten hyväksilukemisesta? En näe mitää mahdollista merkitystä ositukselle. Jos olette osituspäivän (vireilletulopäivän) jälkeen makselleet toistenne lainoja voidaan sitä ottaa osituksen jälkeen huomioon tasingon maksamisessa osasuorituksena tai lisäksi maksettavana uutena velkana.
Yksiön vuokratuloista: jos avio-oikeus on mainittu lahjoituksessa poissuljetuksi, niin yleensä se on samalla suljettu myös omaisuuden tuotosta, ei tosin aina. Jos se on tapauksessasi poissuljettu myös omaisuuden tuotosta, ei sinulla ole koko aikana ollut oikeutta vuokratuloon edes osittain ja vuokratulolla hankittu omaisuus pysyy osituslaskelman ulkopuolella. Joka tapauksessa on oikeutesi päättynyt viimeistään avioeronne vireilletuloon. Jos omaisuuden tuottoa ei ole suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle otetaan osituslaskelmassa huomioon vuokratulolla hankittu omaisuus.
Vastaukseni ei ole 100% varma. Vuokratulon ja avio-oikeuden suhtautuminen toisiinsa kannattanee varmistaa juristilta.- tjk_40
Kiitos vastauksista. Epäselväksi jäi terminologia näistä päivistä.
Eli mikä on se mainitsemasi ensimmäinen erohakemuksen vireilletulopäivä?
Me olemme hakeneet käräjäoikeudelta eroa (käsittääkseni se harkintavaihe), koska lopullista eroa voi hakea vasta 6 kuukauden päästä.
Eli mikä on se ns. virallinen osituspäivä?
Tilanne on siis se, että asumme edelleen samassa osoitteessa ja minä jatkuvasti lyhennän yhteistä lainaa ja maksan siitä korkoa. Eli jos tulot ja velat katsotaan erillisiksi avioeron ensimmäisen vaiheen alkamisen jälkeen, käsittääkseni maksamani lainanlyhennykset katsotaan minun eduksi lopullista tasinkoa (asunnon myynnin yhetydessä)tehtäessä? - tjk_40
Kiitos vastauksista. Epäselväksi jäi terminologia näistä päivistä.
Eli mikä on se mainitsemasi ensimmäinen erohakemuksen vireilletulopäivä?
Me olemme hakeneet käräjäoikeudelta eroa (käsittääkseni se harkintavaihe), koska lopullista eroa voi hakea vasta 6 kuukauden päästä.
Eli mikä on se ns. virallinen osituspäivä?
Tilanne on siis se, että asumme edelleen samassa osoitteessa ja minä jatkuvasti lyhennän yhteistä lainaa ja maksan siitä korkoa, koska vaimo ei suostu maksamaan lainasta mitään. Koska laina edelleen on molempien nimissä, ei sitä voi oikein jättää maksamattakaan koska muuten tulee luottotietoihin merkintä vai pitäisikö tylysti mennä pankkiin ja jakaa laina kahdeksi erilliseksi lainaksi, joista molemmat vastaavat erikseen.
Eli jos tulot ja velat katsotaan erillisiksi avioeron ensimmäisen vaiheen alkamisen jälkeen, käsittääkseni maksamani lainanlyhennykset katsotaan minun eduksi lopullista ositusta (asunnon myynnin yhteydessä)tehtäessä? Vai lyhennänkö vaimonkin osuutta lainasta hyvää hyvyyttäni? tjk_40 kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Epäselväksi jäi terminologia näistä päivistä.
Eli mikä on se mainitsemasi ensimmäinen erohakemuksen vireilletulopäivä?
Me olemme hakeneet käräjäoikeudelta eroa (käsittääkseni se harkintavaihe), koska lopullista eroa voi hakea vasta 6 kuukauden päästä.
Eli mikä on se ns. virallinen osituspäivä?
Tilanne on siis se, että asumme edelleen samassa osoitteessa ja minä jatkuvasti lyhennän yhteistä lainaa ja maksan siitä korkoa, koska vaimo ei suostu maksamaan lainasta mitään. Koska laina edelleen on molempien nimissä, ei sitä voi oikein jättää maksamattakaan koska muuten tulee luottotietoihin merkintä vai pitäisikö tylysti mennä pankkiin ja jakaa laina kahdeksi erilliseksi lainaksi, joista molemmat vastaavat erikseen.
Eli jos tulot ja velat katsotaan erillisiksi avioeron ensimmäisen vaiheen alkamisen jälkeen, käsittääkseni maksamani lainanlyhennykset katsotaan minun eduksi lopullista ositusta (asunnon myynnin yhteydessä)tehtäessä? Vai lyhennänkö vaimonkin osuutta lainasta hyvää hyvyyttäni?Tuossa onkin M36:n varsin täydellinen vastaus, kannattaa lukea laskelmat siitä. Yritän seuraavassa valottaa jotain siitä mitä en M36:n vastauksessa huomannut olevan.
Vireilletulo = se päivä jolloin erohakemus on oikeudelle jätetty.
Osituksessa otetaan huomioon varallisuustilanne avioeron vireilletulopäivänä. Sen jälkeiset muutokset eivät vaikuta ositukseen. Siten käsitykseni mukaan ei sinun maksamasi puolison lyhennys- ja korko-osuus ole osituksessa mukana vaan se otetaan niin haluttaessa huomioon uutena, ositustilanteen jälkeen syntyvänä velkana jonka puolisosi on sinulle velkaa. Luontevimmin tämä otettaneen huomioon heti osituslaskelman jälkeen laskettaessa maksettavan jäävän tasingon määrää. Sopimusosituksessa asiaa voidaan tietysti katsella hieman yksinkertaistaen...
Tulot ja velat ovat erillisiä vaikka avioeroa ei olisi haettukaan. Yhteinen velkakin jaetaan osituksessa velan sovitun vastuun (useimmiten puoliksi) suhteessa erillisiksi. Velat otetaan negatiivisena omaisuutena huomioon osituslaskelmassa.
Vuokratulosta vielä; kyseinen tulo on koko ajan ollut puolisosi tuloa. Aiemmassa sanomassani mainitsemani epäselvyys saattaa tulla kyseeseen mikäli puolisosi vaatii jotain omaisuuserää osituslaskelman ulkopuolelle perustellen hankkineensa sen nimenomaan tällä yksiön tuotolla, johon sinulla ehkä ei ole avio-oikeutta. Jos vuokratulo on kulunut "tasaisesti perheen elämiseen", ei asiasta pitäisi olla epäselvyyttä.
Ajatuksesi lainan jakamiseksi erillisiksi lainoiksi saattaa olla vaikeaa ellei sinulla ole jotain omaisuutta oman lainasi vakuudeksi, tuskin puolisosi yksiötään tai yhteistä asuntoanne suostuu uuteen lainaasi vakuudeksi antamaan ja ennen ositusta ei yleensä kannata tässä vaiheessa suuria järjestelyitä tehdä. Järjestely voi olla osa osituksessa sovittavia asioita. Jos osituksessa asuntonne esimerkiksi jää sinulle kannattanee nykyinen yhteinen velkanne siirtää sinulle ja vaihtaa sen vakuudeksi nykyinen asuntonne puolisosi yksiön sijaan. Tällöin ette tee kauppaa keskenänne eikä varainsiirtoveroa tarvitse maksaa ainakaan tästä osasta omaisuuden arvoa. Jos otat uutta lainaa ostaaksesi puolisosi osuuden, maksat varainsiirtoveroa tästä osuudesta.
Mitä muuta kuin "lopullista ositusta" ajattelit tehdä?
Periaatteessa asia on selvä ja todellakin vaikuttaa ositukseenne, vaikka onkin hieman erikoista se, ettei vaimosi koskaan kertonut testamentin ehdosta ... mutta rikos se ei ole.
Väkisinkin herää tosin kysymys -- olisiko aivan mahdotonta että ko. ehto olisi lisätty jälkikäteen vainajan viimeiseen tahtoon... se olisi rikos.
Ositushetki on se, kun avioerohakemuksen ekan vaiheen hakemus on jätetty (siis jo ennen kuin harkinta-aika alkanut). Sen jälkeen hankittu tai saatu uusi omaisuus tai velat eivät mukana osituslaskelmassa. Se milloin osituksen sitten teette, on päätettävissänne.
Esimerkiksi eroa haettaessa sinulla oli Nokian osakkeita 100 kpl, ne mukana osituksessa, mutta seuraavalla viikolla ostaneesi 10 uutta eivät ole. Niiden sadan osakkeen arvo katsotaan sen päivän kurssin mukaan kun osituksen lopulta teette.
Miten testamentti vaikuttaa tulevaan ositukseenne ... esimerkki kehiin.
A:lla perintönä saatu yksiö, arvo 100.000 EUR
B:llä on 20.000 EUR auto
yhteistä heillä on 400.000 EUR talo mistä velkaa 300.000 EUR.
Ei avioehtoa, mutta B:llä ei avio-oikeutta A:n perintöön.
Tässä tapauksessa helpointa on vain jättää A:n yksiö pois laskusta (vaikeutta lisää jos olisivat myyneet yksiön ja sijoittaneet rahat uuteen taloon, silloin lasketaan hieman toisin), eli:
A: 400/2 - 300/2 = 50.000 EUR
B: 400/2 20 - 300/2 = 70.000 EUR
B:n maksettava A:lle tasinkoa 10.000 EUR autosta mikä yksin hänen nimissään.
Ellei kummallakaan ole varaa tai halua ottaa loppuvelkaa vastattavakseen, talo myydään ja velat kuitataan pois... "no problem".
Vuokratuloista sitten ... ei sinulla niihin ollut oikeutta avioliiton aikanannekaan ... miksi olisi nyt harkinta-aikana? Avio-oikeus ei tarkoita sitä...
Olet hieman hakoteillä lainanlyhennyksien osalta ... kai ne puoliksi maksatte yhteisestä asunnosta? Mutta missä sinä asut ja missä puolisosi asuu nyt harkinta-aikana? Valaise hieman niin selvitän tarkemmin.- tjk_40
Tilanne on siis se, että asumme molemmat vielä samassa asunnossa nyt harkinta-aikanakin.
Minä maksan lainan, sen korot, yhtiövastikkeet ja paljon muutakin (toki vaimokin maksaa mm. ruokaa jne.), koska vaimon mielestä osituspäivä on se päivä, jolloin talo ja muu varallisuus käytännössä jaetaan. Eli vaimo yksinkertaisesti kieltäytyy maksamasta, koska se hänen mukaan maksetaan edelleen "yhteisistä" varoista (= minun palkkatuloni) niinkuin tähänkin saakka. tjk_40 kirjoitti:
Tilanne on siis se, että asumme molemmat vielä samassa asunnossa nyt harkinta-aikanakin.
Minä maksan lainan, sen korot, yhtiövastikkeet ja paljon muutakin (toki vaimokin maksaa mm. ruokaa jne.), koska vaimon mielestä osituspäivä on se päivä, jolloin talo ja muu varallisuus käytännössä jaetaan. Eli vaimo yksinkertaisesti kieltäytyy maksamasta, koska se hänen mukaan maksetaan edelleen "yhteisistä" varoista (= minun palkkatuloni) niinkuin tähänkin saakka.... onko se oikeudenmukaista on sitten toinen juttu.
Harkinta-ajasta huolimatta olette edelleen avioliitossa, vaimosi perustaa näkemyksensaä (tietoisesti tai tietämättään) avioliittolakiin ... siinä sanotaan aiheesta:
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
46 § (16.4.1987/411)
Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Eli, jso olette menetelleet kuvaamallasi tavalla ennen avioeron hakemista, niin ei sinulla ole juridisia keinoja muuttaa asiaa nyt vetoamalla harkinta-aikaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1023539
- 623197
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4342694- 812479
- 852458
Toiselle puolikkaalleni
Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j422134- 962096
Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil501742Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan221720- 121706