On varmasti monia,jotka ovat tunteneet selittämättömiä tunteita ja kokemuksia.
Mitenkähän nyt osaisn kirjoittaa,etten tyrmäisi heti alkuunsa aiheeni ideaa.
Onko teillä ns. yliluonnollisia kokemuksia,siis muutoin kuin näitten ihmisen viiden aistin kokemusten kautta.Aikaisemmin puhumani intuition myönnetään jo olevan se kuudes.
Deja-vu-ilmiö tarkoittaa sitä, että tämän olen kokenut joskus aikaisemmin.
Telepaattista yhteyttä jonkun henkilön kanssa.
Suojelusenkelin läsnäolon tunnetta ja kokemuksia varjeluksesta.
Jonkun muun "henkilön" läsnäoloa silloin tällöin.
Koputusta ovelta tai ikkunaan eikä siellä olekaan ketään,mutta "vaistoatte" jollakin olevan teille asiaa.Ja niin edelleen...kaikenlaisia. Jos joku pitää tällaista huuhaana,niin siitä vaan kertomaan
mielipiteensä.
Näin alkuun kerron yhden todella karmaisevan yliluonnollisen kokemukseni:Katsoessani kerran intensiivisesti erään tuntemani henkilön silmiin,näin yhtäkkiä aivankuin hänen "sisälleen".Siellä oli jotain hyvin pahaa ja pelottavaa ja käänsinkin katseeni heti nopeasti pois.Tämän henkilön läheisyydessä on aina ollut paha olo,joten todella vältän häntä.
Tämä kokemus varmaan yksi kummallisimmista,selitystä en ole mistään saanut,miten näin voi tapahtua.
Tämäkö vain sitä ainutta elämää?
14
1539
Vastaukset
Me pidämme yliluonnollisena kaikkea sellaista, jota emme pysty herkimmilläkään laitteille tunnistamaan.
Telepatian olemassaolosta lienee näyttöjäkin ja itse kukin olemme kokeneet. Kyse lienee tuntemattomasta yhteysmuodosta samanhenkisten ihmisten välillä.
Radioyhteyksissähän vastaanotin viritetään lähetystaajuudelle, jolloin yhteys syntyy.
Oma käsitykseni on, että niin uskonnollinen hurmos kuin joukkohysteriakin ovat telepaattisia. Ihmiset virittäytyvät samanlaiselle tuntemukselle, joka näin vahvistuu.
Dejavuta pidän kokemukssena, jonka asianomainen on kokenut omassa elämässään aikaisemmin, suunnilleen samanlaisena. Hätkähdyttävänä tosin pidin sitä omalla kohdallani.
Selvänäkemys: Kaksi poliisia surmattiin Helsingissä, Tehtaankadulla. Näin unessa miten surmaaja juoksi Korkeavuorenkatua alaspäin, kääntyi Pietarinkadulle ja häipyi vasemmalle kääntyen korkeaportaisen talon ovesta sisään.
Kun surmaaja pidätettiin, hänen olinpaikakseen, surman jälkeen, paljastui juuri tuo vanha kivitalo Eirassa.
Hämmästyin enemmän kuin melkoisesti. Mainitsemani seudut ovat kyllä opiskeluajoilta tuttuja, mutta kumminkin.olen miettinyt itse näin:Geenitutkimushan on edistynyt hurjaa vauhtia muutamassa vuodessa,kunnia kuuluu suurilta osin suomalaiselle Leena Palotielle,niin onhan todettu jo tämä tosiasia, että geenit voivat periytyä miljoonankin vuoden takaa.
Deja-vussa voisi kenties toistua jokin esivanhempamme kokema asia,jos olemme sattuneet perimään tällaisen geenin.
Mielenkiintoisia asioita.susmorsian kirjoitti:
olen miettinyt itse näin:Geenitutkimushan on edistynyt hurjaa vauhtia muutamassa vuodessa,kunnia kuuluu suurilta osin suomalaiselle Leena Palotielle,niin onhan todettu jo tämä tosiasia, että geenit voivat periytyä miljoonankin vuoden takaa.
Deja-vussa voisi kenties toistua jokin esivanhempamme kokema asia,jos olemme sattuneet perimään tällaisen geenin.
Mielenkiintoisia asioita.Tuollaista "itse koettua" en tullut ajatelleeksikaan!
susmorsian kirjoitti:
olen miettinyt itse näin:Geenitutkimushan on edistynyt hurjaa vauhtia muutamassa vuodessa,kunnia kuuluu suurilta osin suomalaiselle Leena Palotielle,niin onhan todettu jo tämä tosiasia, että geenit voivat periytyä miljoonankin vuoden takaa.
Deja-vussa voisi kenties toistua jokin esivanhempamme kokema asia,jos olemme sattuneet perimään tällaisen geenin.
Mielenkiintoisia asioita.Paras nyrkkisääntö tieteessä on kokeilla ensin yksinkertaisia selityksiä ja edetä monimutkaisempiin jos ne eivät toimi.
Tässä tapauksessa suorin selitys lienee se, että unenpuutteen tai muun rasituksen takia aivojen puoliskot joutuvat sen verran epätahtiin, että toiseen puoliskoon ehtii muodostua muistikuva äsken tapahtuneesta, kun toinen puolisko vasta muodostaa sen, ja sitten ne erehtyvät vertailemaan näitä kokemuksia. Semmoista on joskus tapahtunut minullekin.
Ja geenithän tosiaan perityvät ainakin 3 miljardin vuoden takaa. Siitä ei ehkä olla aivan 100% varmoja, onko meillä yhteisiä esivanhempia arkkibakteerien, homeiden ja hiivojen kanssa, mutta ampiaisen, ahvenen, merimetson ja kengurun kanssa ollaan kiistattomasti sukulaisia muutaman sadanmiljoonan vuoden takaa...
- miettinyt monta kertaa
Asuin 50 v. sitten eräässä kerrostalossa, jossa oli paksut, kunnon seinät, eikä naapureista ikinä kuulunut mitään ääniä.
Kuitenkin, kun joku asuntomme asukkaista oli poissa, kuulimme kaikki, en vain minä, kuinka ulko-ovi avattiin ja askeleet kulkivat eteisessä.
Keittiön lattia narisi kynnyksen kohdalla. Senkin kuulimme, eikä äänessä ollut mitään outoa.
Kuitenkaan ei kukaan tullut. Jäljet päättyivät aina keittiöön narinan jälkeen. Siitä eivät enää jatkuneet.
Puoli tuntia äänten jälkeen ko. ihminen sitten tuli. Äänet ihan samat.
Opimme toteamaan, että etiäinenhän se siellä vain liikkui. Talossa vierailulla olevat ihmiset eivät aina osanneet suhtautua yhtä tyynesti. Moni vannoi, ettei ikinä jäisi yksikseen tähän huusholliin.
Kerran minun aikanani syttyi valo keittiöön ihan omia aikojaan, ja kerran potkaistiin ruokasalin tuolia niin että se raapaisi lattiaa rymisten.
Myöntää täytyy, että niskavillat hiukan kohosivat niillä kerroilla.
Olisi mielenkiintoista joskus kysyä nykyisiltä asukkailta, kuuluvatko äänet yhä.- Atolfia
Koirani kuoli 14 vuotiaana. Kaipasimme sitä kauan ja yhäkin se on meidän mielessämme.
Koirallani oli tapana kiivetä illalla aina korituolille nukkumaan. Kuolemansa jälkeen se taisi tulla sille samalle tuolille, se nimittäin narisi joka ilta siihen samaan aikaan, kun sen oli tapana mennä siihen.
Nyt narina on harventunut, vain silloin, kun ajattelen sitä, korituoli narisee jälleen. - mummikka
Atolfia kirjoitti:
Koirani kuoli 14 vuotiaana. Kaipasimme sitä kauan ja yhäkin se on meidän mielessämme.
Koirallani oli tapana kiivetä illalla aina korituolille nukkumaan. Kuolemansa jälkeen se taisi tulla sille samalle tuolille, se nimittäin narisi joka ilta siihen samaan aikaan, kun sen oli tapana mennä siihen.
Nyt narina on harventunut, vain silloin, kun ajattelen sitä, korituoli narisee jälleen.Samanlaisia kokemuksia minullakin. Jouduimme viemään 14 koiramme lopetettavaksi koska ei enää edes jalat kantaneet. Sillä oli oma paikka terassin oven edessä, missä se käänteli ja puhkui öisin. Koiran kuoleman jälkeen heräsimme useasti tähän saman ääntelyyn, Ääni oli niin todellinen, että oli pakko mennä katsomaan, mutta eihän siellä näkynyt ketään.
Jonkin ajan kuluttua hankimme uuden koiran, pennun. Silloin öinen ääntely loppui. Hassua oli, että pentu jäi usein tuijottamaan tätä entisen koiran paikkaa, eikä se koskaan asettunut siihen makaamaan, se aivan selvästi vältteli tätä kohtaa asunnossa.
Entisen koiran peti oli hävitetty ja lattia pesty ja vahattu lukemattomia kertoja, en tiedä tunsi pentu hajun siitä huolimatta vai vaistosiko toisen paikan muuten.
- Olle Karlsson
Uskovainen en ole, enkä kuulu kirkkoon enkä tarvitse kirkkoa mihinkään.
Kuitenkin on olemassa jotakin, jota en voi omalla järjelläni selittää. Esimerkiksi mihin avaruus loppuu ja mitä on sen takana. Mitäpä tuollaiselle asialle uhraamaan ajatuksiaan? Ei se johda mihinkään.
Omalle kohdalleni on sattunut niin paljon myönteisiä asioita, että olen onnekas, pyhänä syntynyt.
Koulutus, pelkkä kansakoulu. Siitä huolimatta pääsin kohtalon oikusta alalle, josta sain leipäni lähes 49 vuotta ja sieltä eläkkeelle.
Nykyisin IT-alalle vaaditaan korkeakoulututkinto.
Öykkärimäisestä käyttäytymiststäni huolimatta sain hyvän ja ihanan vaimon. Vietämme ensi vuonna kultahäitämme. Nöyryys ei ole ollut parhaita avujani mutta kuitenkin.
Terveys on ollut "hyvä", joskaan ei hyvä. Pärjätty kuitenkin.
Matkustelemaan olen päässyt niin paljon, että se ei huvita enää.
Parhaat ystävät ovat jo haudassa tai vakavasti sairaina. En ole epäsosiaalinen, mutta en kaipaa viereeni itseeni nojailemaan ketään luuseria.
Talvisin odottelemme vaimoni kanssa kesää ja kesällä talvea.
Muutaman kerran vuodessa on juuri kolme vuotta täyttänyt tyttärentytär yövieraanamme ja tykkäämme kaikki kolme toisistamme.
Ymmärrän nöyränä, että loppusuora on avautunut. Ei siinä mitään vikaa ole.- Olenko enkeli
Oikeastaan ei Ollen kirjoitukseen tarvitsisi lisätä kuin yhtäisyysmerkit.
Sunnuntain lapsi lienen minäkin (8/8 kansakoulua. IT oli minunkin varsinainen alkutyöpaikka. Sinne pääsin muutamia viikkoja kestäneiden testien jälkeen sivuutin n.sata osin akateemista hakijaa. Kaiken olen saanut. Matkustanutkin olen n. sadassa maassa. ja saanut reissaamisesta kyllikseni Huikeimmatkin unelmatkin on toteutuneet.Tytär teki vielä minusta oikean ukin. Kirkkoa en minäkään suosi. Se ei anna minulle mitään. Uskon kuitenkin korkeampaan voimaan ja johdatukseen. Olen monasti saanut sen konkreettisesti kokea.
Nautin elämästä terveenä verenpaine pillereidenikin kanssa. Veren paine ei ole suomalaisilla sairaus paremminkin Dementtia testi joka muistuttaa uudesta päivästä.
Telepatiaan minä uskon omien kokemusteni pohjalta.
Varsinkin etiäiset ovat tuttuja.
Toisenlaisiakin kokemuksia on:
Kerran olen katossa leijuen katsellut vuoteessa makaavaa itseäni. Todennäköisesti se oli unta vaikkakin hyvin elävää, ja heti itseeni paluun (?!) jälkeen olin täysin hereillä.
Joskus taas valveen ja unen välimailla kuulen jonkun selvästi lausuvan nimeni. Usein se on äitini ääni, mutta viime aikoina myös sisareni, joka kuoli noin vuosi sitten.
Kuitenkin olen varma, että tällekin ilmiölle on järjellinen selitys. Mihinkään yliluonnolliseen en usko.kuinka ovat eronneet sielusta vähäksi aikaa ja silloin katsellet itseään katosta.
Ystäväni oli lapsen kanssa kotona ja katseli äkkiä ylhäältä itseään.Sitten alkoi etsiä ikkunaa että olisi päässyt ulos.Onneksi ei ollut auki ja palasi ruumiiseen.Sen jälkeen on yöksi ulkenut ikkunat.
Vähän aikaa sitten hän piti vesihanasta itseään kiinni kun joku voima yritti viedä ulos.Itse nukkui sängyssä ja palsi sitten ruumiiseen.
Samoin nukutuksessa veljeni sanoi että hän katseli itseään huoneen nurkasta ja kuuli mitä lääkäri sanoi.Ihmetteli aina sitä.
Ystäväni kävivät erästä naisten piiriläistä katsomassa sairaalassa ja hänen tytär oli myös.
Sanoivat että kumpa jotenkin sanoisit minkälaista on kun kuolet.
Sanoi että minä ilmoitan jonkun kautta.Kun se kuoli niin pikkulintu alkoi heti laulaa ikkunalla vaikka ei ollut sen linnun aika olla.Erikoisen kauniisti lauloi.
Seon luonnollista eikä yliluonnollista.- Tirlittan1
Uskon vahvasti etiäisiin...olen kuullut niiden askeleet useinkin, sanotaan että ne ovat vain hyvillä miehillä ja uskon siihenkin.
Olen myös leijunut katon rajassa niin höyhenen kevyenä ja katsonut kun läheiseni itkevät kuolemaani, samoin olen kulkenut arkussa virran mukana ja kummallakin kerralla minulla oli hyvä olla. Näiden kokemusten jälkeen en pelkää kuolemaa..siinä on ihana olotila.
- Huuhaa-muori
Olen lapsesta saakka nähnyt enneunia, tuntenut henkien läsnäolon ja kokenut joidenkin ihmisten lähellä hirveän pahuuden läsnäolon, kuten aloittajakin. Myös vastaavasti joidenkin ympärillä on valtava hyvän voimakenttä. Kun kerroin näistä kokemuksistani eräässä tuttavajoukossa, ehdottelivat minulle jakomielitautia määritykseksi näkemisistäni. Terveiden kirjoissa kuljen kuitenkin toistaiseksi.
Meillä kulkee tämä suvussa aina joillakin. Joskus se on lahja, muta siltä se ei tunnu suinkaan aina eikä useinkaan. Enneunet ovat hirveitä, koska näen ne aina kuolemantapauksista ja suurista muutoksista joko oman elömäni tai jnkun läheisen suhteen. Eikä pelkästään lähiomisista, myös muista tutuista. Valitettavasti ne pitävät aina paikkansa.
Ennen tätä tsunamionnettomuutta itkin solkenaan muutaman päivän, koska tiesin,että jotakin hirveää oli tulossa, mutta en mitä se on. Sen kuitenkin, että se koskee myös minua on kuolemaan liittyvää.
Pahan läsnäolon olen kokenut hyvin voimakkaasti, myös niin, että on pakko ollut lähteä pois joidenkin ihmisten läheisyydestä. Joissakin paikoissa on myös hyvin voimakkaat tunnelmat, pahan ja hyvän vaistoaa niistä herkästi.
Uskon, että henkimaailma on olemassa, eihän sitä Raamattukaan kiellä, päinvastoin. Kuitenkaan en halua tehdä rahaa tällaisilla taidoilla. Mielestäni ne ovat lahjoja ja vaikka siihen tarkoitukseen annettuja,että pitää rukoilla niiden puolesta, joiden kohdalla kuolemanvaara on käsillä, jos sen kerran edeltäkäsin vaistoaa.
Pahan vallassa olevan ihmisen vaistoaminen tarkoittaa puolestaan sitä, että miksi hakisi seuraansa ihmisestä, joka jo ensituntumalta tuntuu epämiellyttävältä. Hänenkin puolestaan voin silti rukoilla.- eriparikinttu
Mitähän enteilee, kun lonkkaa kolottaa?
Muuttuukohan sateeksi?
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih567217Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j7243391Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.1501665Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.2911583- 841365
Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens841351- 911250
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä631227Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2401184- 811134