koirasi suurin tuhotyö?

että yritystä on ollut. heh
Meillä ehkä hurjin juttu oli aikoinaan kun eka koirani kuori makuuhuoneen tapeeteista työpäivän
aikana olipa oven viereen vielä järsitty hyvä kolo betoniinkin. Kyllä siinä hetken mietti oven avattua että tuliko oikeaan osoitteeseen kun kämppä oli täynnä tapettisilppua ja metrin korkeuteen makkarin seinät paljaana. Ehkä hirveintä tilanteessa oli että asunto oli tapetoitu kolme kuukautta aiemmin. Ja kyseessä oli pieni koira...

Tuo meidän mummeli oli nuorempana varsinainen remonttireiska.
Kerran se jäi autoon "nukkumaan" ja oli siellä yksinään vajaa puolituntia, niin sillävälin se oli repinyt kaikki penkit päreiksi, niin että metallirunko paistoi ja lisäksi se oli poistanut kattoverhoilun ja järsinyt ratin ja vaihdekepin nupin.
Samainen kaveri toisella kertaa poisti olohuoneen lattiasta muovimaton ja repi keittiön alakaapeista kaikki ovet irti saranoineen päivineen, sekä lyhensi puisista ruokapöydäntuoleista jalat 10 sentin mittaisiksi.

Sitten noita pienempiä tihutöitä on lukemattomasti (revityjä patjoja, syötyjä kenkiä, hajotettuja untuvatakkeja ja ympäriinsä sotkettuja huonekasveja yms)

Sanotaan..että..koko...keittiö..ja paljon muutakin.Ei ole aina ollut helppoa eroahdistuksesta kärsivän doggin kanssa..mutta rakastan sitä yli kaiken ja ikinä siitä en luovu ennenkuin luonto sen määrää..

tee tihutöitä verrattuna isompiin lajikumppaneihinsa. Olimme yhteenaikaan sohvan vaihdon mestareita. Tylsää oli että täytteet aina samanväriset keltaiset.

isokokoisen koiramme ehkä suurin urotyö: töistä kotiin saapuessamme eteisen lattialla odetti revitty keittiön pöydän vahakangas ja pissat päällä. olohuoneessa odotti kangassohvalla altakasteluruukku kukka silputtuna, tietysti myös mullat ja vedet sohvaan imeytyneinä. kulmasohvan kulmapöydälle oli kaadettu sinne unohtunut vesikannu (n.1,5 litraa), vesi puolestaan "hoiteli" puhelinvastaajamme finaaliin. olohuoneen lastulevyinen viilutettu pöytä oli keskeltä haljennut kahtia, pöytälevyllä näkyi vain muutama multainen tassunjälki muistona hauskanpidosta. multaa oli siis myös lattialla ja komeuden kruunasikin kaadettu pyykkiteline puhtaine pyykkeineen. kaikesta huolimatta koirat on ihania!

osasi sen pahanteon jalon taidon aika mallikkaasti.
Kerran töistä kotiin tulessamme oli olohuoneen kulmasohva revitty kertakaikkiaan entiseksi. Jäljellä ei ollut kuin metallinen putkirunko.
Sama koira rullasi seuraavana pahantekonaan keittiön korkkimaton, pisteli samalla kertaa pöydänjalat palasiksi ja kantoi keittiön puiset istuimet makuuhuoneeseen.
Paljon muutakin on tapahtunut vuosien saatossa. Tämä viimeisin ei tehnyt mitään pahaa.

mikä kovasti harmittaisi. muutamat johdot purtu.
hauskin kuitenkin oli joulukinkku joka hävisi koiran suuhun.
pääsiäismunat, juuri maalatut oli toinen. kaikkia ei oltu syöty mutta piiloiteltu sinne tänne.
juu ja yksi kunnon säikytys kun koira yöllä hyppäsi rullaverhoa vasten ja se meni sinne ylös asti, pyöri ja piti niin hirveetä meteliä. kuullosti ihan kun joku olisi konekiväärillä ampunut keskellä yötä ja pimeässä. kukaan ei ensin tajunnut mitä tapahtuu ;-)

Nuorempi koira on syönyt seinät ja lattiat yksin ollessaan..=( onhan niitä muitakin tuhoja,mutta tuo on suurin tuhotyö minkä se on saanu aikaseksi..

rikotun,eli talutushihna,puuhaarukka ja muutamat lapaset,pari raavittua ulko-ovea...yhden rannekellon hihna ja pari maton reunaa,siinä ne taisi sitten ollakkin.

koiramme avasi kenkäkaapin oven pois ollessamme ja otti sieltä ne ainoat ja parhaimmat ja kalleimmat kengät ja pisti ne tuhanneks palaseks eteisen lattialle. Muita tihutöitä..parit toisetkin kengät, kännykkä, mullat lattialla, vaatteet levitettynä lattioille kaapeista, sänky myllättynä (tietää että sinne ei ole mitään asiaa)

Hauskinta oli kerran kun tulimme kotiin ja lattialla oli silputtu lyijykynä. tämä ei ole ikinä osoittanut mitään pahoillaan olemisen merkkejä tihutöiden jälkeen, mutta tuon lyijykynän takia luimisteli pitkin kämppää matalana :D hah

saaneet kyytiä. Ratti ja vaihdekeppi on onneksi ehjät, että pääsee ajamaan;)
Kotona ei ole ollut sisätiloissa mitään ongelmia. Pihalta lähti viime kesänä kaikki istutukset. Kraatereita jäljellä.

on minusta ollut tämän koiran tuhoaminen, odotin paljon pahempaa.

Kallein sen hajottama juttu on kännykkä, se oli semmoinen malli jossa oli pieni antenni ja sen antennin se pureskeli toimimattomaksi. Kännyköitä ei tunnetusti kannata korjata, olisi kaiketi maksanut enemmän kuin uusi.

Kuitenkin mieleenpainunein oli oikeastaan se, kun koira etsi käsilaukustani passin, ja ehti repiä siitä takasivun irti sekä nakerrella muiden sivujen kulmia. Tämän sen teki juuri sen jälkeen, kun olin saanut sovittua "lapsenvahdin" jotta pääsen käymään Suomessa, silloin ei koiralla vielä ollut omaa passia joten se ei päässyt mukaan.

Muuten se on pureskellut muutaman digitaalisen kuumemittarin, täytekyniä, tyhjiä vessapaperirullia. Aikuisella iällä se on vielä joskus iltasaikaan yksin jäätyään (mikä on sen mielestä tosi törkeetä) hakenut vessan roskiksesta terveyssiteen ja kantanut sen keskelle eteisen lattiaa. :D Ja sitten sitä hävettää kamalasti kun tulen kotiin...

Mutta se ei ole milloinkaan ollut kiinnostunut huonekaluista, ei myöskään kirjallisuudesta, valokuvauksesta, elokuvista, musiikista tai kasvillisuudesta, joten ihan hienosti on mennyt.

taitaa olla se kun koira pari viikkoa sitten repäs sellaisen n. metrin korkusen tapetinpalan =)