Vesiputkien jäätyminen

>"Putkien jäätymisestä keskustellaan joka pakkaskauden jälkeen"

Se on luonnollista ja hyvä asia että keskustellaan. Eihän kaikki ole olleet mukana vuosi sitten.

Lisäksi vastaukset eivät ole olleet kovin tyydyttäviä sen suurimman arvoituksen suhteen, eli:
____________________________________________
"Miksi routa lähtee vaeltamaan alemmas vasta
kun maan pinnalta routa on sulanut?"
____________________________________________

Tämä ilmiö on totta, minäkin olen todennut tämän jokseenkin joka kevät.

Vastaukset
"... putkessa jää kylmetessään supistuu, uutta vettä virtaa tilalle, sekin jäätyy, ja kun jää keväällä lämpenee, se laajenee ja halkaisee putken."
ovat sinänsä oikein ja terävästi ymmärrettyjä, mutta eivät selitä kuitenkaan yllämainittua ilmiötä!

Selkeimmin tämä näkyy rengaskaivoveden kylmenemisenä sen jälkeen kun pintamaa on sulanut.

Ainoa vastaus viime vuodelta joka selitti asian tyydyttävästi:
Kirjoittanut: kaupunkilaisakka 24.1.2006 klo 10.35 "routa"
Tässä ketjussa:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000 000000020&conference=4500000000000543&posting=220000000 13518548#22000000013518548

Saattaisiko tämä selittää myös sitä, että jotkut talot jäähtyvät kun pakkanen lauhtuu?

t.T.

Tilapäinen kirjoitti:

>"Putkien jäätymisestä keskustellaan joka pakkaskauden jälkeen"

Se on luonnollista ja hyvä asia että keskustellaan. Eihän kaikki ole olleet mukana vuosi sitten.

Lisäksi vastaukset eivät ole olleet kovin tyydyttäviä sen suurimman arvoituksen suhteen, eli:
____________________________________________
"Miksi routa lähtee vaeltamaan alemmas vasta
kun maan pinnalta routa on sulanut?"
____________________________________________

Tämä ilmiö on totta, minäkin olen todennut tämän jokseenkin joka kevät.

Vastaukset
"... putkessa jää kylmetessään supistuu, uutta vettä virtaa tilalle, sekin jäätyy, ja kun jää keväällä lämpenee, se laajenee ja halkaisee putken."
ovat sinänsä oikein ja terävästi ymmärrettyjä, mutta eivät selitä kuitenkaan yllämainittua ilmiötä!

Selkeimmin tämä näkyy rengaskaivoveden kylmenemisenä sen jälkeen kun pintamaa on sulanut.

Ainoa vastaus viime vuodelta joka selitti asian tyydyttävästi:
Kirjoittanut: kaupunkilaisakka 24.1.2006 klo 10.35 "routa"
Tässä ketjussa:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000 000000020&conference=4500000000000543&posting=220000000 13518548#22000000013518548

Saattaisiko tämä selittää myös sitä, että jotkut talot jäähtyvät kun pakkanen lauhtuu?

t.T.

Lue lisää

Selkeimmin tämä näkyy rengaskaivoveden kylmenemisenä sen jälkeen kun pintamaa on sulanut.

tuohon: kirjoitti:

Selkeimmin tämä näkyy rengaskaivoveden kylmenemisenä sen jälkeen kun pintamaa on sulanut.

>"ehkäpä sinne kaivoon yksinkertaisesti virtaa sitä roudan nolla asteista sulamisvettä, joka on kylmempää kuin kaivon perusvesi. "

Sekin voi olla tietysti. Mutta perusasiaa se ei muuta, eli routa lähtee syvemmälle kun pintamaa on sulanut.

Ilmiö pitäisi näkyä myös kunnallisen veden putkien tuomassa vedessä, kunhan putki ei ole liian syvällä tai liian hyvin eristetty. Omat havaintoni tästä ovat liian epämääräisiä. Onko muilla kokemusta? Eli että vesi kylmenee keväällä kun maanpinta on sulanut?
t.T.

p.s. Minäkin olen ollut kaivossa, puhdistamassa sitä. Jossain kirjassa varotettiin että kun betonirenkaita harjaa, syntyy hiilidioksidia, joka syrjäyttää hapen. Siksi kaivoon mennessä täytyy olla vartija ylhäällä, joka auttaa jos silmissä rupeaa pimenemään.
Johtuukohan se bakteeritoiminnasta vai mistä sitä hiilidioksidia tulee?

Tilapäinen kirjoitti:

>"Putkien jäätymisestä keskustellaan joka pakkaskauden jälkeen"

Se on luonnollista ja hyvä asia että keskustellaan. Eihän kaikki ole olleet mukana vuosi sitten.

Lisäksi vastaukset eivät ole olleet kovin tyydyttäviä sen suurimman arvoituksen suhteen, eli:
____________________________________________
"Miksi routa lähtee vaeltamaan alemmas vasta
kun maan pinnalta routa on sulanut?"
____________________________________________

Tämä ilmiö on totta, minäkin olen todennut tämän jokseenkin joka kevät.

Vastaukset
"... putkessa jää kylmetessään supistuu, uutta vettä virtaa tilalle, sekin jäätyy, ja kun jää keväällä lämpenee, se laajenee ja halkaisee putken."
ovat sinänsä oikein ja terävästi ymmärrettyjä, mutta eivät selitä kuitenkaan yllämainittua ilmiötä!

Selkeimmin tämä näkyy rengaskaivoveden kylmenemisenä sen jälkeen kun pintamaa on sulanut.

Ainoa vastaus viime vuodelta joka selitti asian tyydyttävästi:
Kirjoittanut: kaupunkilaisakka 24.1.2006 klo 10.35 "routa"
Tässä ketjussa:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000 000000020&conference=4500000000000543&posting=220000000 13518548#22000000013518548

Saattaisiko tämä selittää myös sitä, että jotkut talot jäähtyvät kun pakkanen lauhtuu?

t.T.

Lue lisää

....en saa tuota linkkiä auki(:

"Saattaisiko tämä selittää myös sitä, että jotkut talot jäähtyvät kun pakkanen lauhtuu?"
Juuri tuota meinasin kysyä seuraavaksi.
Työntääkö lämpö seiniin varastoituneen kylmyyden sisään? ..tai maaperän roudan syvemmälle?

Tilapäinen kirjoitti:

>"Putkien jäätymisestä keskustellaan joka pakkaskauden jälkeen"

Se on luonnollista ja hyvä asia että keskustellaan. Eihän kaikki ole olleet mukana vuosi sitten.

Lisäksi vastaukset eivät ole olleet kovin tyydyttäviä sen suurimman arvoituksen suhteen, eli:
____________________________________________
"Miksi routa lähtee vaeltamaan alemmas vasta
kun maan pinnalta routa on sulanut?"
____________________________________________

Tämä ilmiö on totta, minäkin olen todennut tämän jokseenkin joka kevät.

Vastaukset
"... putkessa jää kylmetessään supistuu, uutta vettä virtaa tilalle, sekin jäätyy, ja kun jää keväällä lämpenee, se laajenee ja halkaisee putken."
ovat sinänsä oikein ja terävästi ymmärrettyjä, mutta eivät selitä kuitenkaan yllämainittua ilmiötä!

Selkeimmin tämä näkyy rengaskaivoveden kylmenemisenä sen jälkeen kun pintamaa on sulanut.

Ainoa vastaus viime vuodelta joka selitti asian tyydyttävästi:
Kirjoittanut: kaupunkilaisakka 24.1.2006 klo 10.35 "routa"
Tässä ketjussa:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000 000000020&conference=4500000000000543&posting=220000000 13518548#22000000013518548

Saattaisiko tämä selittää myös sitä, että jotkut talot jäähtyvät kun pakkanen lauhtuu?

t.T.

Lue lisää

"Miksi routa lähtee vaeltamaan alemmas vasta kun maan pinnalta routa on sulanut?"

Routa ei lähde vaeltamaan alemmas, vasta kun routa on sulanut maan pinnalta, vaan se jatkaa vaeltamistaan alemmas, vaikka maanpinta olisikin sulanut.

Syynä tähän on mainittu kylmyyden varastoituminen maa-ainekseen, osin se, että varsinkin kostean jäätyneen maan lämmönjohtavuus on suurempi kuin sulan. Lisäksi jään suuri sulamislämpö pitää huolen siitä, että maan pinnalta etenevä sulamisrintama pääsee syvemmälle hyvin hitaasti. Näin routa etenee syvällä edelleen, vaikka maa olisikin pinnasta sulaa.

Jäärä kirjoitti:

"Miksi routa lähtee vaeltamaan alemmas vasta kun maan pinnalta routa on sulanut?"

Routa ei lähde vaeltamaan alemmas, vasta kun routa on sulanut maan pinnalta, vaan se jatkaa vaeltamistaan alemmas, vaikka maanpinta olisikin sulanut.

Syynä tähän on mainittu kylmyyden varastoituminen maa-ainekseen, osin se, että varsinkin kostean jäätyneen maan lämmönjohtavuus on suurempi kuin sulan. Lisäksi jään suuri sulamislämpö pitää huolen siitä, että maan pinnalta etenevä sulamisrintama pääsee syvemmälle hyvin hitaasti. Näin routa etenee syvällä edelleen, vaikka maa olisikin pinnasta sulaa.

Lue lisää

Routa etenee hidastuen syvemmälle ja syvemmälle, kunnes puhti loppuu. Viime vuonna saattoi lähteä uusi kylmä "aalto" liikkeelle ja saavutti roudan alapinnan niihin aikoihin kun pinta alkoi sulamaan. Sulamisella ei ole muuta tekemistä kuin kylmää ei enää pinnalta tule maaperään ja maan sisään jäänyt kylmä "aalto" on omillaan.

Ei ole sellaista fysikaalista selitystä että lämpö puskisi kylmän sisään :DD. Pintojen kuurittuminen lämmittämättömissä tiloissa saa sen vaikutelman että nyt täällä vasta kylmä on.
Pakkasella suljetut tilat on yleensä lämpimämpiä kuin ulkoilma aistitaan myös sillai. Kun ilma lämpenee lämmittämättömät sisätilat ovatkin viileämpiä kuin ulkoilma, ne aistitan todellisuutta kylmemmiksi. (Ovat kuuraisia, henki höyryää..)

Hombre de hielo kirjoitti:

....en saa tuota linkkiä auki(:

"Saattaisiko tämä selittää myös sitä, että jotkut talot jäähtyvät kun pakkanen lauhtuu?"
Juuri tuota meinasin kysyä seuraavaksi.
Työntääkö lämpö seiniin varastoituneen kylmyyden sisään? ..tai maaperän roudan syvemmälle?

Lue lisää

http://www.google.com/search?q=routa työntyy syvemmälle lumen OR pinnan&hl=fi&lr=&start=10&sa=N

Lainaan varmuuden vuoksi tekstin tähän:
Kirjoittanut: kaupunkilaisakka 24.1.2006 :
"
Ilman lämmetessä roudan syvyys pienenee. Tällöin roudassa oleva jäätynyt vesi sulaa. Veden sulaminen sitoo lämpöä, joka otetaan ympäristöstä, kuten juuri viemäristä. Koska roudan sulaminen suurelta alueelta kuluttaa paljon lämpöä, viemäri jäätyy. Routaisessa maassa olevan jään sulaminen kuluttaa energiaa 350 kJ/m3 maata, kun taas viemäri tuottaa lämpöä 270 kJ/m3 vettä. Koska ainakin kiinteistöjen viemäriputket ovat suhteellisen ohuita ja niissä kulkee vettä vain ajoittain, jää todellinen viemärin tuottama lämpömäärä noin 120 kJ/m3. Erotuksesta 350-120=230kJ nähdään että viemäri jäätyy. Tosin viemärin jäätymisessä vapautuu energiaa 160 kJ, mutta silti jäätymisen puolelle jää vielä riittävästi energiavajetta, 70kJ. N.O.T
"

Minua hiukan häiritsee tuossa se, että lämpöä siirtyy "itsestään", niin että jossain jäätyy.
Minulla on sellainen käsitys että lämmön siirtäminen kylmemmästä lämpimämpään suuntaan vaatisi energiaa...

t.T.

Jäärä kirjoitti:

"Miksi routa lähtee vaeltamaan alemmas vasta kun maan pinnalta routa on sulanut?"

Routa ei lähde vaeltamaan alemmas, vasta kun routa on sulanut maan pinnalta, vaan se jatkaa vaeltamistaan alemmas, vaikka maanpinta olisikin sulanut.

Syynä tähän on mainittu kylmyyden varastoituminen maa-ainekseen, osin se, että varsinkin kostean jäätyneen maan lämmönjohtavuus on suurempi kuin sulan. Lisäksi jään suuri sulamislämpö pitää huolen siitä, että maan pinnalta etenevä sulamisrintama pääsee syvemmälle hyvin hitaasti. Näin routa etenee syvällä edelleen, vaikka maa olisikin pinnasta sulaa.

Lue lisää

Tämä taitaa olla uskonasia, tämä roudan keväinen vaellusvietin herääminen.

En haluaisi kuitenkaan kieltää havaintojani, se olisi epätieteellistä.
Toistaiseksi täytyy tyytyä vaikkapa sellaiseen selitykseen että lumipeitteen poistuessa yöpakkanen jäähdyttää maata. Päivällä maanpinta taas sulaa.
Mahdollisesti vielä kosteus siirtyy alaspäin ja parantaa lämmön johtumista pois yhä alemmista maakerroksista.

Kumpa joku taho tekisi mittauksia asiasta. Se olisi aika helppo keikka, eikä tulisi kalliiksikaan. Korkeakoulun lopputyönä tai jotain.

t.T.

Tilapäinen kirjoitti:

Tämä taitaa olla uskonasia, tämä roudan keväinen vaellusvietin herääminen.

En haluaisi kuitenkaan kieltää havaintojani, se olisi epätieteellistä.
Toistaiseksi täytyy tyytyä vaikkapa sellaiseen selitykseen että lumipeitteen poistuessa yöpakkanen jäähdyttää maata. Päivällä maanpinta taas sulaa.
Mahdollisesti vielä kosteus siirtyy alaspäin ja parantaa lämmön johtumista pois yhä alemmista maakerroksista.

Kumpa joku taho tekisi mittauksia asiasta. Se olisi aika helppo keikka, eikä tulisi kalliiksikaan. Korkeakoulun lopputyönä tai jotain.

t.T.

Lue lisää

Viime keväällä oli kylmä jakso maaliskuussa, jonka mobilisoima kylmä "aalto" lähti liikkeelle ja saavutti vasta huhtikuun alussa hitaasti etenevän roudan rajan,, ja alkoi sitten viedä routaa syvemmälle nopeammin. Tuli siitä vaikutelma, kun pinta sulaa, niin routa etenee..

airfoil kirjoitti:

Viime keväällä oli kylmä jakso maaliskuussa, jonka mobilisoima kylmä "aalto" lähti liikkeelle ja saavutti vasta huhtikuun alussa hitaasti etenevän roudan rajan,, ja alkoi sitten viedä routaa syvemmälle nopeammin. Tuli siitä vaikutelma, kun pinta sulaa, niin routa etenee..

Lue lisää

Minä olen kuitenkin törmännyt tähän "roudan kevätvaellukseen" useana keväänä, eri paikoissa, ensi kerran vuonna 1983. Silloin oli kyseessä rengaskaivo, ja joku huomauttikin että ilmiön voi selittää roudan sulamisvesien pääsyllä kaivoon.

Mutta perhana, kaivo vaihtui kunnalliseen vesijohtoon, ja vesi kylmeni silloinkin nimenomaan keväällä.

Kummasteltuani tuttavapiirissä tätä ääneen, sain kuulla samanlaista kokemuksista, ja törmäsin myös käsitykseen että routa lähtee keväällä alaspäin.

Havaintojen määrästä johtuen en haluaisi heittää ilmiötä huuhaa-osastoon noin vain, ylimielisyys on kehityksen jarru.
t.T.

Tilapäinen kirjoitti:

>"ehkäpä sinne kaivoon yksinkertaisesti virtaa sitä roudan nolla asteista sulamisvettä, joka on kylmempää kuin kaivon perusvesi. "

Sekin voi olla tietysti. Mutta perusasiaa se ei muuta, eli routa lähtee syvemmälle kun pintamaa on sulanut.

Ilmiö pitäisi näkyä myös kunnallisen veden putkien tuomassa vedessä, kunhan putki ei ole liian syvällä tai liian hyvin eristetty. Omat havaintoni tästä ovat liian epämääräisiä. Onko muilla kokemusta? Eli että vesi kylmenee keväällä kun maanpinta on sulanut?
t.T.

p.s. Minäkin olen ollut kaivossa, puhdistamassa sitä. Jossain kirjassa varotettiin että kun betonirenkaita harjaa, syntyy hiilidioksidia, joka syrjäyttää hapen. Siksi kaivoon mennessä täytyy olla vartija ylhäällä, joka auttaa jos silmissä rupeaa pimenemään.
Johtuukohan se bakteeritoiminnasta vai mistä sitä hiilidioksidia tulee?

Lue lisää

Oma hengitys

Tilapäinen kirjoitti:

http://www.google.com/search?q=routa työntyy syvemmälle lumen OR pinnan&hl=fi&lr=&start=10&sa=N

Lainaan varmuuden vuoksi tekstin tähän:
Kirjoittanut: kaupunkilaisakka 24.1.2006 :
"
Ilman lämmetessä roudan syvyys pienenee. Tällöin roudassa oleva jäätynyt vesi sulaa. Veden sulaminen sitoo lämpöä, joka otetaan ympäristöstä, kuten juuri viemäristä. Koska roudan sulaminen suurelta alueelta kuluttaa paljon lämpöä, viemäri jäätyy. Routaisessa maassa olevan jään sulaminen kuluttaa energiaa 350 kJ/m3 maata, kun taas viemäri tuottaa lämpöä 270 kJ/m3 vettä. Koska ainakin kiinteistöjen viemäriputket ovat suhteellisen ohuita ja niissä kulkee vettä vain ajoittain, jää todellinen viemärin tuottama lämpömäärä noin 120 kJ/m3. Erotuksesta 350-120=230kJ nähdään että viemäri jäätyy. Tosin viemärin jäätymisessä vapautuu energiaa 160 kJ, mutta silti jäätymisen puolelle jää vielä riittävästi energiavajetta, 70kJ. N.O.T
"

Minua hiukan häiritsee tuossa se, että lämpöä siirtyy "itsestään", niin että jossain jäätyy.
Minulla on sellainen käsitys että lämmön siirtäminen kylmemmästä lämpimämpään suuntaan vaatisi energiaa...

t.T.

Lue lisää

Voisiko vastaus ola niinkin yksinkertainen että maan yläpuolella oleva, lauhtunut
lämmin ilma pakottaa kylmää ilmaa alas päin? Mietttikää ja jos jollain on oikeata viisautta niin kommentoikaa. -peruskoulututkinto. -JiiÄs-

Jäärä kirjoitti:

"Miksi routa lähtee vaeltamaan alemmas vasta kun maan pinnalta routa on sulanut?"

Routa ei lähde vaeltamaan alemmas, vasta kun routa on sulanut maan pinnalta, vaan se jatkaa vaeltamistaan alemmas, vaikka maanpinta olisikin sulanut.

Syynä tähän on mainittu kylmyyden varastoituminen maa-ainekseen, osin se, että varsinkin kostean jäätyneen maan lämmönjohtavuus on suurempi kuin sulan. Lisäksi jään suuri sulamislämpö pitää huolen siitä, että maan pinnalta etenevä sulamisrintama pääsee syvemmälle hyvin hitaasti. Näin routa etenee syvällä edelleen, vaikka maa olisikin pinnasta sulaa.

Lue lisää

Putkethan jäätyvät juuri silloin kun ilma lauhtuu. Lauhtunut ilma pakottaa kylmää ilmaa alaspäin, kaivoihin ynnämuihin koperoihin mitä nyt vain voi kuvitella, lämmin ilma ylhäällä, kylmä alhaalla. Juuri kaivojen läheisyydessä tapahtuu yleensä jäätymistä . Minusta se on kovin looginen selitys jäätymisilmiölle.

Jäärä kirjoitti:

"Miksi routa lähtee vaeltamaan alemmas vasta kun maan pinnalta routa on sulanut?"

Routa ei lähde vaeltamaan alemmas, vasta kun routa on sulanut maan pinnalta, vaan se jatkaa vaeltamistaan alemmas, vaikka maanpinta olisikin sulanut.

Syynä tähän on mainittu kylmyyden varastoituminen maa-ainekseen, osin se, että varsinkin kostean jäätyneen maan lämmönjohtavuus on suurempi kuin sulan. Lisäksi jään suuri sulamislämpö pitää huolen siitä, että maan pinnalta etenevä sulamisrintama pääsee syvemmälle hyvin hitaasti. Näin routa etenee syvällä edelleen, vaikka maa olisikin pinnasta sulaa.

Lue lisää

Miksi vesiputket jäätyvät yleensä silloin kun ilma lauhtuu, siihen ei tunnu olevan loogista ja selkeäkielistä selitystä. Väitän - kun ilma lauhtuu ja lämmin ilma valtaa maanpäälliset osat niin se kylmä laskeutuu kaikkiin koperoihin , kuoppiin ja kaivoihin. Painuu varastoihin lämmintä pakoon. Jäätymiset tapahtuvat juuri kaivojen läheisyydessä ja rakenteissa sisäpuolella jos ovat lähellä ulkoseinää, eristys falskaa.

Kuten tuolla keskusteluhistoriassa olen todennut, pelkän ulkotermostaatin ohjaamana lämmitysteho sään nopeasti lauhtuessa putoaa todella paljon. Pakkasen jäähdyttämissä rakenteissa kylmä säilyy ja pahimmillaan etenee sekä jäädyttää rakenteissa olevat putket.

Minulla on tästä vuosien kokemukset asuessani talossa, jonka lämmitystä ohjasi vain ulkotermostaatti. Pakkasen lauhtuessa ja tuulen yltyessä sisällä oli todella kylmää. Vasta tuulianturin ja sisätermostaatin lisääminen säätöön paransi tilanteen.

Muuten, ne lämmitysjärjestelmän vedet eivät seiso putkistossa, vaan kiertopumppu huolehtii niiden liikkeestä. Näin ainakin siinä tapauksessa, että patteriventtiilejä pidetään auki. Kolmitieventtiili huolehtii siitä, että kiertoveden lämpötila pysyy haluttuna. Jos lämpöä ei tarvita, kierrätetään pelkästään verkoston vettä. Muussa tapauksessa kiertoveteen sekoitetaan lämmitettyä vettä tarpeen mukaan.

Minäkin olen törmännyt ilmiöön maakellarissa. Ilman tarkempia mittauksia en uskalla väittää onko se samaa ilmiötä kun roudan vaellus, vai liittyykö se esimerkiksi ilmankosteuden vaihteluihin.
Vai onko se sitä kaiken kiusallisen pois selittävää sattumaa? Pakkanen ehtii sisään kellariin juuri kun ulkona on ehtinyt lauhtua.

Olisiko nimimerkki "romulat"illa mahdollisuutta pitää kirjaa ulkolämpötiloista, kellarin lämpötiloista ja huurrehavainnoista?
Jos kellarin lämpötila laskee aina sen jälkeen kun ulkona on lauhtunut, niin se hiukan vahvistaisi näitä roudanvaellus-uskomuksia.
Ja uskomushan oli:
Routa lähtee syvemmälle kun ulkoilma lauhtuu.
t.T.

Tilapäinen kirjoitti:

Minäkin olen törmännyt ilmiöön maakellarissa. Ilman tarkempia mittauksia en uskalla väittää onko se samaa ilmiötä kun roudan vaellus, vai liittyykö se esimerkiksi ilmankosteuden vaihteluihin.
Vai onko se sitä kaiken kiusallisen pois selittävää sattumaa? Pakkanen ehtii sisään kellariin juuri kun ulkona on ehtinyt lauhtua.

Olisiko nimimerkki "romulat"illa mahdollisuutta pitää kirjaa ulkolämpötiloista, kellarin lämpötiloista ja huurrehavainnoista?
Jos kellarin lämpötila laskee aina sen jälkeen kun ulkona on lauhtunut, niin se hiukan vahvistaisi näitä roudanvaellus-uskomuksia.
Ja uskomushan oli:
Routa lähtee syvemmälle kun ulkoilma lauhtuu.
t.T.

Lue lisää

Roudalla ei ole mitään vaellusviettiä. Sen sijaan maaperällä ja rakenteilla on termistä inertiaa, eli lämpötilan muutos jatkuu tovin, vaikka jossakin osassa maaperää tai rakennetta lämpötila jopa vaihtaisi etumerkkiä. Tähän vaikuttaa sekä se, että kaikilla aineilla on tietty lämmönjohtavuus ja tietty lämpökapasiteetti, jotka molemmat yhdessä aiheuttavat hitauden. Kostean maan tapauksessa jäätymisen tai sulamisen yhteydessä vapautuva tai sitoutuva lämpömäärä vielä tehostaa ilmiötä.

Linkin

http://vzj.scijournals.org/cgi/content/figsonly/3/2/693

kuvasta 6 käy selville, kuinka routa etenee pitkälle kevääseen ja saattaa voida hyvin aina elokuun lopulle saakka niinkin etelässä kuin Luulajassa.

Jäärä kirjoitti:

Roudalla ei ole mitään vaellusviettiä. Sen sijaan maaperällä ja rakenteilla on termistä inertiaa, eli lämpötilan muutos jatkuu tovin, vaikka jossakin osassa maaperää tai rakennetta lämpötila jopa vaihtaisi etumerkkiä. Tähän vaikuttaa sekä se, että kaikilla aineilla on tietty lämmönjohtavuus ja tietty lämpökapasiteetti, jotka molemmat yhdessä aiheuttavat hitauden. Kostean maan tapauksessa jäätymisen tai sulamisen yhteydessä vapautuva tai sitoutuva lämpömäärä vielä tehostaa ilmiötä.

Linkin

http://vzj.scijournals.org/cgi/content/figsonly/3/2/693

kuvasta 6 käy selville, kuinka routa etenee pitkälle kevääseen ja saattaa voida hyvin aina elokuun lopulle saakka niinkin etelässä kuin Luulajassa.

Lue lisää

Homma alkaa kallistumaan termisen inertian puolelle, ja vaellusviettiä vastaan.

Jos tulkitsin kuvaajia oikein, Luulajan maaperässä, alle metrin syvyydessä, lämpötila kääntyy nopeasti ilman lämpötilan suuntaan, mutta metriä syvemmällä jatkaa routa laskeutumista vielä kun ilmat lämpenevät. Mutta HIDASTUVASTI, eli ei näy roudan syvenemisen kiihtymistä siinä vaiheessa kun päivälämpötilat nousevat nollan yläpuolelle.

Luulajan yksittäisessä tapauksessa näyttäisi siltä, että vaikka päivälämpötilat olivat useita päiviä plussan puolella, oli vuorokauden keskilämpötila pakkasen puolella. Jos asia on näin, saattaa ihminen kokea ilmat lämpimäksi, ja silti routa laskeutuu syvemmälle vielä jopa viisi vuorokautta.

Kaipaan silti lisää mittaustuloksia. Vaikka Luulaja olikin aika selvä tapaus, on se vain yksi tulos.
Mutta en kuitenkaan lähetä "Roudan oikeuksien puolesta" nimilistaa eteenpäin. Ehkä ensi vaaleissa.
t.T.

Jäärä kirjoitti:

Roudalla ei ole mitään vaellusviettiä. Sen sijaan maaperällä ja rakenteilla on termistä inertiaa, eli lämpötilan muutos jatkuu tovin, vaikka jossakin osassa maaperää tai rakennetta lämpötila jopa vaihtaisi etumerkkiä. Tähän vaikuttaa sekä se, että kaikilla aineilla on tietty lämmönjohtavuus ja tietty lämpökapasiteetti, jotka molemmat yhdessä aiheuttavat hitauden. Kostean maan tapauksessa jäätymisen tai sulamisen yhteydessä vapautuva tai sitoutuva lämpömäärä vielä tehostaa ilmiötä.

Linkin

http://vzj.scijournals.org/cgi/content/figsonly/3/2/693

kuvasta 6 käy selville, kuinka routa etenee pitkälle kevääseen ja saattaa voida hyvin aina elokuun lopulle saakka niinkin etelässä kuin Luulajassa.

Lue lisää

Tarkkaan kun katsoin.niin kaikkein tummin alue
-4astetta hävisi maaperästä jos vähänkin ilma lämpeni lähelle nollaa.. että aika paljon sieltä maastakin tulee lämpöä ylöspäin. sen sijaan -1asteen alue näytti "hyökkäävän" juuri silloin kun ilma lämpeni.. Se kyllä johtui vaan ajoituksesta kestää kuitenkin viikon kaksi ennenkuin kylmä aalto etenee syvemmälle.

Voi olla noissa aiemmissa ketjuissa vaan en viihti lukea niitä läpi,
Huonosti eristettyyn vesijohtoon jäätyy jääkerros sisäpuolelle, mutta ei kokoalalle, joten vesi virtaa vielä lävitse, sitten kun ilma lämpenee niin tämä jääkerros sulaa ja särkyy ja tukkii putken.

bergsman kirjoitti:

Voi olla noissa aiemmissa ketjuissa vaan en viihti lukea niitä läpi,
Huonosti eristettyyn vesijohtoon jäätyy jääkerros sisäpuolelle, mutta ei kokoalalle, joten vesi virtaa vielä lävitse, sitten kun ilma lämpenee niin tämä jääkerros sulaa ja särkyy ja tukkii putken.

Lue lisää

paistoin illalla kinkun uunissa,sisälämpöön 76 astetta.otin pois jäähtymään, ettei kuumene liikaa,15-20 minuutin päästä sisälämpötila 82. tuvan lämpö eikä kosteus varmaankaan ei paljon silloin muuttunna,se siitä roudan vaeltamisesta,kun ilma lauhtuu,kosteus muuttuu.tää on ihan normi lämpöoppia,näin helposti voi asian todeta.paistakaa kinkkunne ja seuratkaa mittaria.tää nyt lisänä tähän ketjuun.

Pitäisiköhän minun vastata tähänkin, vai ovatko nämä vain vitsejä...

martta0 kirjoitti:

Pitäisiköhän minun vastata tähänkin, vai ovatko nämä vain vitsejä...

Yks tähän liittyvä asia on termodynamiikan termi märkälämpötila

Kun ollaan plussan puolella niin märkäpinta on muutaman asteen kylmempi kuin ympäröivä ilma. Näin voisi ajatella että ilman lämmetessä vettä sulaa mutta veden lämpötila on matalampi kuin ympäröivä ilma. Märältä pinnalta tapahtuu haihtumista ilman ja kostean pinnan välisen kosteusgradientin(eron) vuoksi. Tällöin alapuolella oleva pinta pysyy kylmempänä.

Routaantumisen jatkumiseen vaikuttaa muutenkin varmasti juuri kostean maan ja ilman erillainen kyky sitoa kosteutta. Ilman lämmetessä se voi sitoa itseensä kosteutta enemmän jonka vuoksi maaperästä suplimoituu ja muutenkin siirtyy kosteutta ilmaan. Kun systeemi hakee tasapainotilaa kosteuden(höyrynpaineen) ja lämpötilan välillä lämpötila voi laskea.
Heh, kunhan vaan pohdiskelin ääneen...

lallatilailaa kirjoitti:

Yks tähän liittyvä asia on termodynamiikan termi märkälämpötila

Kun ollaan plussan puolella niin märkäpinta on muutaman asteen kylmempi kuin ympäröivä ilma. Näin voisi ajatella että ilman lämmetessä vettä sulaa mutta veden lämpötila on matalampi kuin ympäröivä ilma. Märältä pinnalta tapahtuu haihtumista ilman ja kostean pinnan välisen kosteusgradientin(eron) vuoksi. Tällöin alapuolella oleva pinta pysyy kylmempänä.

Routaantumisen jatkumiseen vaikuttaa muutenkin varmasti juuri kostean maan ja ilman erillainen kyky sitoa kosteutta. Ilman lämmetessä se voi sitoa itseensä kosteutta enemmän jonka vuoksi maaperästä suplimoituu ja muutenkin siirtyy kosteutta ilmaan. Kun systeemi hakee tasapainotilaa kosteuden(höyrynpaineen) ja lämpötilan välillä lämpötila voi laskea.
Heh, kunhan vaan pohdiskelin ääneen...

Lue lisää

Olen lukenut nyt lukemattomia eri versioita vesiputkien jäätymisestä. Kukaan ei vain ole kertonut
kuinka saa ne sulamaan. Kaikki sisätilassa olevat putket on tarkastettu ja ja suliksi havaittu.
Mitä teen seuraavaksi? Vesilaitokselle soittelen vain putkifirmoihin...
Puhallin puhaltaa ulkona sokkelin "kissanluukusta" lämmitä ilmaa vesiputken sisääntulon kodalla.
Apua...

Isomäki kirjoitti:

Olen lukenut nyt lukemattomia eri versioita vesiputkien jäätymisestä. Kukaan ei vain ole kertonut
kuinka saa ne sulamaan. Kaikki sisätilassa olevat putket on tarkastettu ja ja suliksi havaittu.
Mitä teen seuraavaksi? Vesilaitokselle soittelen vain putkifirmoihin...
Puhallin puhaltaa ulkona sokkelin "kissanluukusta" lämmitä ilmaa vesiputken sisääntulon kodalla.
Apua...

Lue lisää

Kokenut sulatustyökaluilla varustautunut putkimies saa jäätyneen tuloputken hyvin nopeasti sulaksi. Kannattaa vain varmistua, että saa aidon eikä valeputkimiestä, jonka ainoa todellinen taito on hemmetin suuren summan laskuttaminen.

kokemusta tästäkin kirjoitti:

Kokenut sulatustyökaluilla varustautunut putkimies saa jäätyneen tuloputken hyvin nopeasti sulaksi. Kannattaa vain varmistua, että saa aidon eikä valeputkimiestä, jonka ainoa todellinen taito on hemmetin suuren summan laskuttaminen.

Lue lisää

Kiitos viestistäsi, nyt alan soittelemaan eri putkifirmoihin ja "rukoilen" että putket saadaan sulamaan.
t.Isomäki

Isomäki kirjoitti:

Kiitos viestistäsi, nyt alan soittelemaan eri putkifirmoihin ja "rukoilen" että putket saadaan sulamaan.
t.Isomäki

Olen todella iloinen saamastani vinkistä, kuinka helposti putken voi saada auki.
Putkifiman oikea putkimies tuli ja sulatti putken n. tunti meni ja olihan se peijoona jäässä jo 5m matkalta. Kaikki talon ulkopuolella. No yksintein laitetttiin lämpökaapeli putken ja suojan väliin. Ähäkuti pakkaset.
Kiitos ja nyt vettä piisaa.

Isomäki kirjoitti:

Olen todella iloinen saamastani vinkistä, kuinka helposti putken voi saada auki.
Putkifiman oikea putkimies tuli ja sulatti putken n. tunti meni ja olihan se peijoona jäässä jo 5m matkalta. Kaikki talon ulkopuolella. No yksintein laitetttiin lämpökaapeli putken ja suojan väliin. Ähäkuti pakkaset.
Kiitos ja nyt vettä piisaa.

Lue lisää

Roudan vaellus on aivan normaalia lämmön johtumista - tuo kinkkuesimerkki on ihan hyvä. Vaellusnopeus riippuu maakerrosten lämmönjohto-ominaisuuksista. Kun jollain syvyydellä on kylmää (esim. routaa), niin ympäröiviltä lämpimämmiltä alueilta johtuu sinne lämpöä, ja samalla tietenkin lämpöä luovuttava alue jäähtyy. Tällöin kylmyys etenee, vaikkakin kylmimmän kohdan lämpötila samalla nousee.

Jäätynyt putki on helpointa sulattaa ulkopuolelta, jos mahdollista. Myös sisäpuolelta sulatus on mahdollista. Putki auki liitoksesta ja putkeen pumpataan kuumaa vettä pienellä muoviletkulla, ja letkua syötetään eteenpäin sitä mukaa kuin jää sulaa.