Eron syiden kertominen muille

sukulaisia ja ystäviä kiinnostaa likaiset sellaiset. ei kukaan jaksa kuunnella erottiin hyvinä ystävinä ja nyt itkettää-juttuja plaa-plaa-plaa-osastoa.
toisaalta, kun muistelee, ihmejuttu sukulaisten ja ystävien erot on kaikki olleet erottiin hyvinä ystävinä-eroja.
epäilen kaikilla olevan taustana mitä likaisempia yksityiskohtia.

Ihminen on inhimillinen olento. Virheitä sattuu itse kullekin. Osaatko antaa anteeksi vai oletko kylmäkiskoinen?

Anteeksi! kirjoitti:

Ihminen on inhimillinen olento. Virheitä sattuu itse kullekin. Osaatko antaa anteeksi vai oletko kylmäkiskoinen?

Neljän vuoden kestävä petos!
SE ei ole virhe, vaan tietoinen teko.
Ei voi vaimoa syyttää kylmäkiskoiseksi, tekihän kaksi lastakin tänä aikana.
Sellaista asiaa ei olekaan, mitä ei kovalla halulla voisi anteeksi antaa, mutta mies tulee kyllä jatkossakin käyttäytymään samalla tavalla kun kerran alkuun (ja pälkähästä) on päässyt.

anteeks kaikki kirjoitti:

Neljän vuoden kestävä petos!
SE ei ole virhe, vaan tietoinen teko.
Ei voi vaimoa syyttää kylmäkiskoiseksi, tekihän kaksi lastakin tänä aikana.
Sellaista asiaa ei olekaan, mitä ei kovalla halulla voisi anteeksi antaa, mutta mies tulee kyllä jatkossakin käyttäytymään samalla tavalla kun kerran alkuun (ja pälkähästä) on päässyt.

Lue lisää

millä voimalla tuollaisen tarkoituksellisen ja suunnitelmallisen neljän vuoden täydellisen petturuuden voisi poispyyhkäistä niin, ettei se hiertäisi liittoa ikuisesti. Anteeksianto on toinen asia. Mieshän on selvästi heikko luuseri. Mutta se, pääseekö petetty itse koskaan loukkauksen yli, on toinen asia. Pettäminen kun on sattunut naisen elämän ehkä herkimpään vaiheeseen, lastentekoon kaikkinensa, ja siitä syystä on törkeyden asteeltaan ylittämätön.

anteeks kaikki kirjoitti:

Neljän vuoden kestävä petos!
SE ei ole virhe, vaan tietoinen teko.
Ei voi vaimoa syyttää kylmäkiskoiseksi, tekihän kaksi lastakin tänä aikana.
Sellaista asiaa ei olekaan, mitä ei kovalla halulla voisi anteeksi antaa, mutta mies tulee kyllä jatkossakin käyttäytymään samalla tavalla kun kerran alkuun (ja pälkähästä) on päässyt.

Lue lisää

ketähän tosiaankin kiinnostaisi toisten panot....ja sitä paitsi onko edes varmaa, että näin on käynyt....tyhmä ukko jos menit myöntämään vai halusitko vaan jakaa huonoa omaatuntoa.
Totuus on se, että kaikki kusettaa niin paljon kuin vaan ehtii, kyllä sen on tässä elämän aikana tullut huomaamaan!

Anteeksi! kirjoitti:

Ihminen on inhimillinen olento. Virheitä sattuu itse kullekin. Osaatko antaa anteeksi vai oletko kylmäkiskoinen?

Neuvostasi huokuu oma tunnekylmyytesi - hui kuinka paleltaa tuollaista "neuvonantajaa" lukiessa.

Anteeksi! kirjoitti:

Ihminen on inhimillinen olento. Virheitä sattuu itse kullekin. Osaatko antaa anteeksi vai oletko kylmäkiskoinen?

Sinulla taitaa itselläsi olla avioliiton ulkopuolinen suhde. Ei kai kukaan normaali ihminen anna anteeksi neljän vuoden suhdetta. Ei siinä mies ole ajatellut lainkaan perhettään, vain itseään. On aivan narsistisen ihmisen tunnusmerkit.

Kulissit on parempi kaataa.jos mies petti sinua ,pettää myös seuraavaa.sanotaan et siivet on moiselta ukometsolta katkaistava,kyllä lopettaa ,siis ei turhaa hyssyttelyä ,ole vahva kerro asia viisaasti ja rauhallisesti,elä asetu miehesi tasolle. Terveisin kokenut Ps kyl se siitä meillä on vain yksi elämä.

Anteeksi! kirjoitti:

Ihminen on inhimillinen olento. Virheitä sattuu itse kullekin. Osaatko antaa anteeksi vai oletko kylmäkiskoinen?

Siis väitätkö neljän vuoden mittaista syrjähyppyä inhimmilliseksi erehdykseksi? Ja kyselet vielä anteeksiannon perään ja syyllistät "uhria" kysymyksellä: "Vai oletko kylmäliskoinen?"

Mä kysyn että oleko sä noin helvetin tyhmä todellakin?
Mietipä vähän!!!

menoks vaan kirjoitti:

ketähän tosiaankin kiinnostaisi toisten panot....ja sitä paitsi onko edes varmaa, että näin on käynyt....tyhmä ukko jos menit myöntämään vai halusitko vaan jakaa huonoa omaatuntoa.
Totuus on se, että kaikki kusettaa niin paljon kuin vaan ehtii, kyllä sen on tässä elämän aikana tullut huomaamaan!

Lue lisää

Juuri sunlaisten ihmisten takia maailma on enimmäkseen paska paikka! Iänikuinen valitus siitä että kaikki kusee kuitenkin ja kaikki kusettaa. Mene jakamaan noita kyynisiä mielipiteitäsi muualle. Tai vielä parempi, pidä ne vittu omana tietonasi!

itsekään tajua kirjoitti:

millä voimalla tuollaisen tarkoituksellisen ja suunnitelmallisen neljän vuoden täydellisen petturuuden voisi poispyyhkäistä niin, ettei se hiertäisi liittoa ikuisesti. Anteeksianto on toinen asia. Mieshän on selvästi heikko luuseri. Mutta se, pääseekö petetty itse koskaan loukkauksen yli, on toinen asia. Pettäminen kun on sattunut naisen elämän ehkä herkimpään vaiheeseen, lastentekoon kaikkinensa, ja siitä syystä on törkeyden asteeltaan ylittämätön.

Lue lisää

jatkaa valehtelua. Älä itse valehtele, kertomatta jättäminen ei sinun tilanteessasi ole valehtelua. Kyllä asiat korjaantuvat aikaa kun kuluu hieman. Parisuhde on kahden kauppa ja siihen ei toisten pidä sekaantua, parempi kun pitää keskenäiset asiat keskeisinä.

finviking kirjoitti:

jatkaa valehtelua. Älä itse valehtele, kertomatta jättäminen ei sinun tilanteessasi ole valehtelua. Kyllä asiat korjaantuvat aikaa kun kuluu hieman. Parisuhde on kahden kauppa ja siihen ei toisten pidä sekaantua, parempi kun pitää keskenäiset asiat keskeisinä.

Lue lisää

Se, että lakaistaan asiat maton alle ja ollaan niin kuin ei oltaiskaan, ei johda mihinkään. Elämän eteenpäinmenon kannalta on tärkeää repäistä kerralla kulissit alas ja kertoa tiivistetysti karvaat tosiasiat. Ulkopuolisten puheet ja turha juoruilu loppuu siihen. Silloin saa petetty ja petturi oman rauhan ja edes jonkunlaisen mahdollisuuden jatkaa eteenpäin joko yksin tai yhdessä.

Anteeksi! kirjoitti:

Ihminen on inhimillinen olento. Virheitä sattuu itse kullekin. Osaatko antaa anteeksi vai oletko kylmäkiskoinen?

"Ihminen on inhimillinen olento. Virheitä sattuu itse kullekin. Osaatko antaa anteeksi vai oletko kylmäkiskoinen?"

Tuohon vastaisin, että ei tuota ihan "virheeksi" voi sanoa, yhden illan juttu, tai vaikka kahdenkin, voi olla virhe, mutta 4 vuotta pettämistä on kyllä jotain muuta, kuin virhe. Eikä tuossa kohdin anteeksiantamattomuus mitään kylmäkiskoisuutta ole. Ei 4 vuoden pettämistä jaksa antaa anteeksi, ainkaan tuosta vaan.
Kyllä se teettää työtä ja uuden luottamuksen rakentamista, ja se kestää, usko vaan.

wilmax kirjoitti:

Juuri sunlaisten ihmisten takia maailma on enimmäkseen paska paikka! Iänikuinen valitus siitä että kaikki kusee kuitenkin ja kaikki kusettaa. Mene jakamaan noita kyynisiä mielipiteitäsi muualle. Tai vielä parempi, pidä ne vittu omana tietonasi!

Lue lisää

totuus suakin kirpasee...-))

Loistava idea!

Eroajaisten kuuluisi juuri olla sukujuhla :)

vaikka toisaalta tuossa viestissäsi oli huumoria että rupesi pikkuisen naurattamaan..:)

Luulenpa vaan että voisi tulla ruumiita noissa erojaisissa, jos ne kovin pian erotilanteen päättämisestä pidettäisiin. Mutta samaan malliin kuin ennen häätkin pari päivää asioita puidessa voisi ilma puhdistua. Tai sitten ei...;-))

Tämä on todella hyvä idea!
Eipähän jää kenellekkään kaivelemaan mikään "lusikan väärä paikka", anopille tai muillekkaan!
Katajainen suomiluonto olisi juuri tämän perinteen omaava!

erojaisia! siellä sitten vedettäisiin viinaa ja kaivettaisiin nyrkit tai puukot esiin epäonnistuneen liiton "kunniaksi".
Mikä siellä voisi olla hauskaa? Pahansuovat puheet ja puolisoiden haukkuminen toisten ja eroparin taholta?

Kun homma on mennyt pieleen, kannattaa kertoa asiallisesti toisesta naisesta ja lopetta asian levittely sukulaisille ja muille just siihen. Selittelyt ja asian tarkempi läpikäynti on vaan uteliaiden ja pahansuopaisten tuuutjen ja sukulaisten panettelua.

Itse kirjoitin siskolleni ja veljilleni yhden ja ainoan sä-postiviestin, jossa kerroin asiallisesti 2 tärkeintä eron syytä.

"lapsille ei tietenkään saisi isää haukkua, mutta ehkä se tulisi loppujen lopuksi heidänkin tietoonsa, jos muu suku yms. tietää, joten en tiedä, mitä sitten tositilanteessa tekisin.."

Ei lapsille pidä isää haukkua, mutta ei myöskään pidä kertoa heille satuja isästä. Totuus riittää.

En kannata kostoa, sillä edestään löytää mitä kylvää. Pidä ja arvosta omaa arvomaailmaasi, se on sinun kivijalkasi, jolla jaksat elämässäsi eteenpäin.

Seksi on avioliiton arvokkaimpia ja hienoimpia asioita. Olen sitä mieltä, että pettajallä on huono itsetunto. Haetaan toisen sängystä miehisyydelleen taputteluja.

Avioliitossa on naisenkin muistettava hoitaa miehensä seksuaaliset tarpeet, vaikka kuin on kiire ja väsynyt, selkää ei pidä kääntää. Molempien vastuulla on pienten lasten kanssa eläen levätä välillä yhdessä ilman lapsia.

Toista eroa läpikäydessäni olen sitä mietä että kulissit alas, ja omalle turvaverkostolle avoin lyhyt kerronta mistä on kysymys. Ihmiset antavat apunsa kun tietävät mistä on kysymys. Luulot ja syyttely jää pois. ja tuki, jota todella tarvii on läsnä.

Minä aloittaisin hyvän aviolittoneuvolan terapeutin kanssa, mennen ensin miehen kanssa yhdessä. Siinä näkee onko miehelllä halua aidosti katua ja yrittää vielä yhdessä vai salliiko hänen arvomaailmansa ja itsetuntonsa "vähän kavereille kerrottavaa"

voi avata solmuja kirjoitti:

En kannata kostoa, sillä edestään löytää mitä kylvää. Pidä ja arvosta omaa arvomaailmaasi, se on sinun kivijalkasi, jolla jaksat elämässäsi eteenpäin.

Seksi on avioliiton arvokkaimpia ja hienoimpia asioita. Olen sitä mieltä, että pettajallä on huono itsetunto. Haetaan toisen sängystä miehisyydelleen taputteluja.

Avioliitossa on naisenkin muistettava hoitaa miehensä seksuaaliset tarpeet, vaikka kuin on kiire ja väsynyt, selkää ei pidä kääntää. Molempien vastuulla on pienten lasten kanssa eläen levätä välillä yhdessä ilman lapsia.

Toista eroa läpikäydessäni olen sitä mietä että kulissit alas, ja omalle turvaverkostolle avoin lyhyt kerronta mistä on kysymys. Ihmiset antavat apunsa kun tietävät mistä on kysymys. Luulot ja syyttely jää pois. ja tuki, jota todella tarvii on läsnä.

Minä aloittaisin hyvän aviolittoneuvolan terapeutin kanssa, mennen ensin miehen kanssa yhdessä. Siinä näkee onko miehelllä halua aidosti katua ja yrittää vielä yhdessä vai salliiko hänen arvomaailmansa ja itsetuntonsa "vähän kavereille kerrottavaa"

Lue lisää

Olen sitä mieltä, että ap:n pitäisi yrittää kaikin keinoin saada oma atomeiksi hajonnut maailmansa kasaan. Kun naisena ajattelen häntä tuossa tilanteessa, jossa on ollut kaksi raskautta, synnytystä, imetystä, vaippa ja vauvarumbaa lyhyen ajan sisällä, ihan hirvittää tämmöisen pettämistiedon jälkeinen selviäminen. Ulkopuolinen terapeuttinen apu lienee välttämätön. Kannattaa aikaa varatessa painottaa akuuttia tilanteesta, niin saa nopeammin ajan. Mies saa tulla mukaan, jos todella haluaa selvittää asiat iselleen ja yrittää jatkaa liitossaan. Jos taas miehellä ei ole halua tai uskallusta, mene yksin.

Ja ap, ota kaikki läheisten apu vastaan. Sinun on pakko jaksaa pienten lasten takia ja rakentaa uusi elämä ja tulevaisuus - miehen kanssa tai ilman. Älä tee mitään hätiköityjä päätöksiä tai tekoja. Lyhyin askelin on edettävä päivä kerrallaan. Sinulla on kaikki oikeudet omiin tuntemuksiisi; suruun, itkuun, vihaan, raivoon, rakkauteen, pettymykseen jne. Miehesi on tässä vaiheessa itse selvittävä omien tekojensa ja tunteittensa kanssa, olivat hänen syynsä mitkä tahansa. Näissä tilanteissa käy usein niin, että petturi alkaa osoitella petetyssä erilaisia vikoja, joiden takia oli pakko pettää ja petetty syyllistyy tehokkaasti. Syiden selvittelyn ja analysoinnin aika tulee myöhemmin. Tässä vaiheessa on vaarana, että petetty vaipuu syvemmälle mustaan kaivoon ja siihen, että on kertakaikkisen huono, vastenmielinen eikä kelpaa kenellekään.

voi avata solmuja kirjoitti:

En kannata kostoa, sillä edestään löytää mitä kylvää. Pidä ja arvosta omaa arvomaailmaasi, se on sinun kivijalkasi, jolla jaksat elämässäsi eteenpäin.

Seksi on avioliiton arvokkaimpia ja hienoimpia asioita. Olen sitä mieltä, että pettajallä on huono itsetunto. Haetaan toisen sängystä miehisyydelleen taputteluja.

Avioliitossa on naisenkin muistettava hoitaa miehensä seksuaaliset tarpeet, vaikka kuin on kiire ja väsynyt, selkää ei pidä kääntää. Molempien vastuulla on pienten lasten kanssa eläen levätä välillä yhdessä ilman lapsia.

Toista eroa läpikäydessäni olen sitä mietä että kulissit alas, ja omalle turvaverkostolle avoin lyhyt kerronta mistä on kysymys. Ihmiset antavat apunsa kun tietävät mistä on kysymys. Luulot ja syyttely jää pois. ja tuki, jota todella tarvii on läsnä.

Minä aloittaisin hyvän aviolittoneuvolan terapeutin kanssa, mennen ensin miehen kanssa yhdessä. Siinä näkee onko miehelllä halua aidosti katua ja yrittää vielä yhdessä vai salliiko hänen arvomaailmansa ja itsetuntonsa "vähän kavereille kerrottavaa"

Lue lisää

..löytyy eli miehiä jotka eivät pysty yhteen suhteeseen, eli ovat ikuisia saalistajia se ei ole itsetunto kysymys vaan temperamenttiin liityvä biologinen luonteenpiirre. Harmi vain jos sellaisen kumppaniksi saa, mutta nämä miehet kyllä huomaa kun testaa tarpeeksi hyvin ennekuin käyttöön ottaa, että alkaa lapsia laittaa jos itse on uskollista laatua.

naurattajia kirjoitti:

..löytyy eli miehiä jotka eivät pysty yhteen suhteeseen, eli ovat ikuisia saalistajia se ei ole itsetunto kysymys vaan temperamenttiin liityvä biologinen luonteenpiirre. Harmi vain jos sellaisen kumppaniksi saa, mutta nämä miehet kyllä huomaa kun testaa tarpeeksi hyvin ennekuin käyttöön ottaa, että alkaa lapsia laittaa jos itse on uskollista laatua.

Lue lisää

"Temperamenttiin liittyvä biologinen luonteenpiirre". Heh, kas kun ei geneettinen. Älä nyt naurata :)) Pettäminen on silkkaa tahdonalaista käyttäytymistä, jonka joku ihminen itselleen sallii. Sehän normina noin yleisesti yhteiskunnassa vielä tositaiseksi ei-toivottua, mutta silti pelkkää sosiaalista eikä mitään syntymässä saatua ominaisuutta kuten esim. sinisilmäisyys.

Siis syitähän on pettäjällä varmasti monia niin lapsuudessa, nuoruudessa kuin aikuisuudessakin, mutta so what. Kyllä meillä kaikilla omat syymme erilaisiin tekoihin olisi, mutta monet pystyvät itse säätelemään käyttäytymistään niin etteivät aiheuta vaihinkoa toisille ja pitämään sen minkä lupaavat ja tietävät toisen odottavan.

Et kai ihan tosissasi neuvo miettimään enää tuossa vaiheessa?? Jos suhde toisen naisen kanssa on jatkunut jo neljä vuotta, ei todellakaan enää kannata edes miettiä. Kuten joku muu jo tuolla ylempänä sanoikin, noin pitkään jatkunut pettäminen kertoo pettäjän kylmäverisyydestä. Mies ei taatusti kykene enää olemaan uskollinen ja lisäksi luottamus parisuhteesta on mennyt iäksi. On aivan turhaa kiduttaa itseään jatkuvilla epäluuloilla joita väistämättä tulee jos yhteen vielä jää. Jopa lasten kannalta on parempi tuollaisen jälkeen erota. Luottamuspula aiheuttaa vaan jatkuvia riitoja ja kodin ilmapiiri tulehtuu niin pahoin että kaikkien on paha olla, lastenkin, vaikka eivät asioita vielä noin pieninä ymmärräkään. Vanhempien kireät välit heijastuvat kyllä lapsiinkin.
Sen yhden tapahtuneen syrjähypyn pystyy vielä painamaan villaisella (sekään ei onnistu kaikilta) mutta neljä vuotta jatkunut suhde, sitä ei ikinä unohda eikä pysty antamaan anteeksi.

Nimim. Kokemusta on

jos ukko käy painamassa jotakuta toista ku ei oma anna nii sehän on muijjan oma moka. jossai italiassakin sehän on ihan normaali käytäntö että ukoilla on rakastajat ja perhe??

kaiken kokenut mummo kirjoitti:

jos ukko käy painamassa jotakuta toista ku ei oma anna nii sehän on muijjan oma moka. jossai italiassakin sehän on ihan normaali käytäntö että ukoilla on rakastajat ja perhe??

Lue lisää

unohtumaan, että ainakin kaksi kertaa, luultavasti useamminkin, on rouva antanut, koska kaksi lastakin on saatu aikaiseksi.

Ei ole vaimokaan kovin kiinnostunut ollut miehestään, jos mies kykenee salaamaan sivusuhteen neljä vuotta, ei ole paljon toisilleen asiaa tainnut olla.
Sydäänkö tuossa tapauksessa saman pöydän ääressä, vietetäänkö lomia ja juhlapyhiä yhdessä, nukutaanko samassa sängyssä, puhutaanko lainkaan?

Voi olla tietysti niinkin, että vaimo on alitajuisesti sulkenut totuudelta silmänsä.

en usko kirjoitti:

Ei ole vaimokaan kovin kiinnostunut ollut miehestään, jos mies kykenee salaamaan sivusuhteen neljä vuotta, ei ole paljon toisilleen asiaa tainnut olla.
Sydäänkö tuossa tapauksessa saman pöydän ääressä, vietetäänkö lomia ja juhlapyhiä yhdessä, nukutaanko samassa sängyssä, puhutaanko lainkaan?

Voi olla tietysti niinkin, että vaimo on alitajuisesti sulkenut totuudelta silmänsä.

Lue lisää

kiinni lastenteossa ja arjenpyörityksessä eikä ole osannut edes epäillä hurjimmissa kuvitelmissaankaan miehen puuhia. Itse äitinä tiedän minkälaista ympärivuorokautista rallia on silloin, kun perheessä on alle 2 vuotias ja pieni vauva. Ei siinä ensimmäiseksi tule mieleen tarkkailla siipan käyttäytymistä siltä kantilta, että käviskö se vieraissa. Mies tässä kuviossa mielestäni omituinen epeli on.

en usko kirjoitti:

Ei ole vaimokaan kovin kiinnostunut ollut miehestään, jos mies kykenee salaamaan sivusuhteen neljä vuotta, ei ole paljon toisilleen asiaa tainnut olla.
Sydäänkö tuossa tapauksessa saman pöydän ääressä, vietetäänkö lomia ja juhlapyhiä yhdessä, nukutaanko samassa sängyssä, puhutaanko lainkaan?

Voi olla tietysti niinkin, että vaimo on alitajuisesti sulkenut totuudelta silmänsä.

Lue lisää

....ajatuksia jos on pystynyt salassa pitämään noin monta vuotta ( molemmissa on vikaa ei ole yhtä syyllistä )!!!!! Pesukoneeseen vaatteiden laitossa olisi pitänyt huomata vieraat hajut:) niin minä kontrolloin:)!!!!!

samoja.... kirjoitti:

....ajatuksia jos on pystynyt salassa pitämään noin monta vuotta ( molemmissa on vikaa ei ole yhtä syyllistä )!!!!! Pesukoneeseen vaatteiden laitossa olisi pitänyt huomata vieraat hajut:) niin minä kontrolloin:)!!!!!

Lue lisää

- eihän ap. edes kysy, kumpi on SYYLLINEN. Miksi silloin pitää ottaa tällainen asenne vastauksessa, että tärkeintä on päästä sanomaan, että "sinäkin olet syypää, kun mies kerran pettää".

Tällaisia "patologisia pettäjiä" on ollut iät ja ajat. On olemassa miehiä (ja myös naisia), joiden ei koskaan pitäisi edes mennä avioliittoon, saati hankkia lapsia. He eivät yksinkertaisesti pysty elämään sitä elämää, jota heiltä pienten lasten vanhempina vaaditaan. Siinä ei enää kysytä, onko vaimo tyydyttänyt sängyssä vai ei. Se on jo sivuseikka, kun mies päättää elää kaksoiselämää.

Hulluinta on, että nämä pettäjät sitten ovat kuin ovatkin aina naimisissa, kun kulissit pitää olla kunnossa.

Ap:lle haluaisin sanoa, että ei kannata liikaa edes miettiä, mitä muille kertoo. Kertoo sen, mikä itsestä tuntuu hyvältä. Eron syyt eivät edes kuulu muille. Lähipiirille varmasti joudut kertomaan joka tapauksessa.

en usko kirjoitti:

Ei ole vaimokaan kovin kiinnostunut ollut miehestään, jos mies kykenee salaamaan sivusuhteen neljä vuotta, ei ole paljon toisilleen asiaa tainnut olla.
Sydäänkö tuossa tapauksessa saman pöydän ääressä, vietetäänkö lomia ja juhlapyhiä yhdessä, nukutaanko samassa sängyssä, puhutaanko lainkaan?

Voi olla tietysti niinkin, että vaimo on alitajuisesti sulkenut totuudelta silmänsä.

Lue lisää

Voit muuten itse olla juuri samanlaisen pettäjän kanssa suhteessa!
Tälläiset pettäjät ovat uskomattomia eteviä kaksois-/kolmoisroolissaan. He osaavat keksiä tilanteet ja selittelyt. itse olin samanlaisen miehen kanssa aviossa 18 vuotta, ennenkuin asia selvisi minulle. Ja varmasti sai minulta seksiä. Sillä siitähän meitä naisia heti aletaan syyttämään että " ei se ole antanut miehelleen tarpeeksi". Niin minustakin oli eräs mies siskolleni todennut, kun eroni tuli.

en usko kirjoitti:

Ei ole vaimokaan kovin kiinnostunut ollut miehestään, jos mies kykenee salaamaan sivusuhteen neljä vuotta, ei ole paljon toisilleen asiaa tainnut olla.
Sydäänkö tuossa tapauksessa saman pöydän ääressä, vietetäänkö lomia ja juhlapyhiä yhdessä, nukutaanko samassa sängyssä, puhutaanko lainkaan?

Voi olla tietysti niinkin, että vaimo on alitajuisesti sulkenut totuudelta silmänsä.

Lue lisää

yleensähän se petetty tietää viimeisenä tuttavat ja sukulaiset ovat tienneet jo aikoja sitten ja rakastunut ihminen haluaa sulkea korvansa myös hienovaraisilta vihjeiltä ja varoituksilta .Ei kun tennaria persuuksiin mies käpälämäkeen

miehen tunteista/tunteettomuudesta ja persoonasta yleensäkin. Pystyy vedättämään vaimoa, tekemään lapsia, esiintymään perheenisänä ja naimalla siinä sivussa muina miehinä toista naista vuositolkulla. Ei ole rakkautta ei - korkeintaan itseään kohtaan, jos sitäkään.

Kiinnostais tietää oliko se sivusuhde tietoinen vaimosta ja perheenlisäyksistä. Että jospa tämä Auervaara pissitti sitäkin yhtä taidokkaasti.

Kannattaapa lukaista tämäkin kommentti tarkkaan.

Eron häämöttäessä tai varmistuessa ihmiselle tulee tarve purkaa sydäntään,tulee puhuttua asiat halki ja vähän enemmänkin.
Sitä kuvittelee että kuulija on hieno ihminen kun jaksaa kuunnella ja paneutua asiaan haluamalla tietää kaiken jopa enemmänkin kuin olisi tarvis.

Mutta asiat kahteen kertaan kokeneena voin sanoa että tulet pääsemään itse paljon helpommalla kun olet hiljaa.
Sillä kiinnostuneella kuuntelijalla kun on tirkistelymäinen tarve tietää asioista ja päästä kertomaan asioita eteenpäin..
Jos kerrot totuuden niin sekin iskee sinua vastaan myöhemmin elämässäsi.
Katsos kun joskus myöhemmin tulee vaihe jolloin kadut sitä että avauduit,huomaat että parempi olisi ollut olla vaan hissun kissun.
Vaikka syy onkin toisen,ei kukaan halua että vanhoista asioista yllättäen taas puhutaan etenkin kun tulee sinullekkin vaihe jolloin et halua kuulla koko erosta mitään.

Varmasti kannattaa pitää tiukka raja siinä kenelle kertoo,jos haluaa kertoa.
Sinun asemassasi kertoisin vain sukulaisille ja heillekkin vaan siinä tapauksessa jos he kysyvät eron syytä,ja silloinkin hyvin lyhyesti totuus.
Koska mitä takanaan kylvää sen edestään löytää olit syytön tai syyllinen.

Kokenut mies. kirjoitti:

Kannattaapa lukaista tämäkin kommentti tarkkaan.

Eron häämöttäessä tai varmistuessa ihmiselle tulee tarve purkaa sydäntään,tulee puhuttua asiat halki ja vähän enemmänkin.
Sitä kuvittelee että kuulija on hieno ihminen kun jaksaa kuunnella ja paneutua asiaan haluamalla tietää kaiken jopa enemmänkin kuin olisi tarvis.

Mutta asiat kahteen kertaan kokeneena voin sanoa että tulet pääsemään itse paljon helpommalla kun olet hiljaa.
Sillä kiinnostuneella kuuntelijalla kun on tirkistelymäinen tarve tietää asioista ja päästä kertomaan asioita eteenpäin..
Jos kerrot totuuden niin sekin iskee sinua vastaan myöhemmin elämässäsi.
Katsos kun joskus myöhemmin tulee vaihe jolloin kadut sitä että avauduit,huomaat että parempi olisi ollut olla vaan hissun kissun.
Vaikka syy onkin toisen,ei kukaan halua että vanhoista asioista yllättäen taas puhutaan etenkin kun tulee sinullekkin vaihe jolloin et halua kuulla koko erosta mitään.

Varmasti kannattaa pitää tiukka raja siinä kenelle kertoo,jos haluaa kertoa.
Sinun asemassasi kertoisin vain sukulaisille ja heillekkin vaan siinä tapauksessa jos he kysyvät eron syytä,ja silloinkin hyvin lyhyesti totuus.
Koska mitä takanaan kylvää sen edestään löytää olit syytön tai syyllinen.

Lue lisää

jottei pysty kusettaan muita naisia.

T. mies 32

miehen työpaikalle/ystäväpi... kirjoitti:

jottei pysty kusettaan muita naisia.

T. mies 32

hänellä on ollut pitkä suhde toisaalla,eikä kyse ole mistään ihastumisesta,4 vuotta. nyt kun suhde on tullut ilmi saattaa se olla myös helpotus miehellesi ja hänen salasuhteelleen .hänen on tehtävä valinta. välttämättä hän ei enää halua jatkaa avioliittoaan kanssasi. syyllisiä ei näihin parisuhde juttuihin kannata hakea,koska sellaista ei ole,ei tässäkään esimerkkitapauksessa. tässäkin on vain sinun kirjoitus ja näkemys asioista...luoja tietää mikä on totuus tässäkin parisuhteessa,tai mitkä seikat ovat johtaneet siihen,että tähän on tultu.

miehesi takaisin? kirjoitti:

hänellä on ollut pitkä suhde toisaalla,eikä kyse ole mistään ihastumisesta,4 vuotta. nyt kun suhde on tullut ilmi saattaa se olla myös helpotus miehellesi ja hänen salasuhteelleen .hänen on tehtävä valinta. välttämättä hän ei enää halua jatkaa avioliittoaan kanssasi. syyllisiä ei näihin parisuhde juttuihin kannata hakea,koska sellaista ei ole,ei tässäkään esimerkkitapauksessa. tässäkin on vain sinun kirjoitus ja näkemys asioista...luoja tietää mikä on totuus tässäkin parisuhteessa,tai mitkä seikat ovat johtaneet siihen,että tähän on tultu.

Lue lisää

Samaan aikaan sivusuhteen kanssa perheeseen on tehty kaksi lasta, joista vanhempi alle 2 v. Siihen hommaan luonnonmenelemällä tarvitaan sentään sekä miestä että naista. Jos on toinen rakkaus ollut jo 4 vuotta, miksi sitten kaikki tämä teatteri perheenperustamisineen. Miksei mies vain ykskantaan lähtenyt, kun ei ollut vielä yhtäkään lasta? Kysyn vaan.

entä olemassaolevat faktat kirjoitti:

Samaan aikaan sivusuhteen kanssa perheeseen on tehty kaksi lasta, joista vanhempi alle 2 v. Siihen hommaan luonnonmenelemällä tarvitaan sentään sekä miestä että naista. Jos on toinen rakkaus ollut jo 4 vuotta, miksi sitten kaikki tämä teatteri perheenperustamisineen. Miksei mies vain ykskantaan lähtenyt, kun ei ollut vielä yhtäkään lasta? Kysyn vaan.

Lue lisää

mihin vaan!

Tämäkin on kysymys, johon oikeaa vastausta ei tiedä muut kuin ko. herra itse jos hänkään.

miehesi takaisin? kirjoitti:

hänellä on ollut pitkä suhde toisaalla,eikä kyse ole mistään ihastumisesta,4 vuotta. nyt kun suhde on tullut ilmi saattaa se olla myös helpotus miehellesi ja hänen salasuhteelleen .hänen on tehtävä valinta. välttämättä hän ei enää halua jatkaa avioliittoaan kanssasi. syyllisiä ei näihin parisuhde juttuihin kannata hakea,koska sellaista ei ole,ei tässäkään esimerkkitapauksessa. tässäkin on vain sinun kirjoitus ja näkemys asioista...luoja tietää mikä on totuus tässäkin parisuhteessa,tai mitkä seikat ovat johtaneet siihen,että tähän on tultu.

Lue lisää

Sinäpä sen keksit: "ei syyllisten etsimistä koska selaisia ei ole".

Niinpä niin. Uusi uljas maailmahan se sellainen olisi: Kaikki voisivat elää kolmessakin suhteessa samanaikaisesti, koska syyllisiä ei ole. On vain oma halu elää kolmessa suhteessa, ja se riittää. Itseltä ei tarvitse koskaan kysyä, miksi minä alun perin avioliitton halusin. Ei, uudessa uljaassa maailmassa kaikki on sallittua ja kysymykset kiellettyjä. Itsekritiikistä saa sakot!

Aloitankin huomenna sivusuhteen...

- ei syyllisiä kirjoitti:

Sinäpä sen keksit: "ei syyllisten etsimistä koska selaisia ei ole".

Niinpä niin. Uusi uljas maailmahan se sellainen olisi: Kaikki voisivat elää kolmessakin suhteessa samanaikaisesti, koska syyllisiä ei ole. On vain oma halu elää kolmessa suhteessa, ja se riittää. Itseltä ei tarvitse koskaan kysyä, miksi minä alun perin avioliitton halusin. Ei, uudessa uljaassa maailmassa kaikki on sallittua ja kysymykset kiellettyjä. Itsekritiikistä saa sakot!

Aloitankin huomenna sivusuhteen...

Lue lisää

mistään ei saa syyllistää, ettei vaan petturiparalle tulisi paha mieli. Tää on yhtä sossuntätimeininkiä, jossa väärintekijän päätä silitellään, ymmärretään äärettömästi ja loppuviimeksi petetty onkin se suurin syyllinen koko pettämiseen. Vähän samaa henkee kun rikoksentekijöille, joita ei niin ikään saa missään tapauksessa syyllistää, saati rangaista; raiskattu on ilman muuta itse aiheuttanut tilansa, samoin ryöstön uhri on ollut väärään aikaan väärässä paikassa...jne.

miehesi takaisin? kirjoitti:

hänellä on ollut pitkä suhde toisaalla,eikä kyse ole mistään ihastumisesta,4 vuotta. nyt kun suhde on tullut ilmi saattaa se olla myös helpotus miehellesi ja hänen salasuhteelleen .hänen on tehtävä valinta. välttämättä hän ei enää halua jatkaa avioliittoaan kanssasi. syyllisiä ei näihin parisuhde juttuihin kannata hakea,koska sellaista ei ole,ei tässäkään esimerkkitapauksessa. tässäkin on vain sinun kirjoitus ja näkemys asioista...luoja tietää mikä on totuus tässäkin parisuhteessa,tai mitkä seikat ovat johtaneet siihen,että tähän on tultu.

Lue lisää

kun tunnut olevasi asiastai niin varma, että MIHIN se syyllisyys ja syyllisyyden tunto maailmasta yht'äkkiä katosi?

Minun käsittääkseni maailmassa pätevät edelleen tietyt lainalaisuudet ja moraalikäsitykset. Esim. sivusuhteen pitämistä ja siinä samalla parin penskan pyöräyttämistä avioliittoon pidetään edelleen yleisesti petollisuutena, tai valehteluna. Ts. ei-hyväksyttävän käytöksenä.

Joten kerrotko tarkemmin, mihin ajatuksesi syyllisyyden katoamisesta perustuu?

- ei syyllisiä kirjoitti:

Sinäpä sen keksit: "ei syyllisten etsimistä koska selaisia ei ole".

Niinpä niin. Uusi uljas maailmahan se sellainen olisi: Kaikki voisivat elää kolmessakin suhteessa samanaikaisesti, koska syyllisiä ei ole. On vain oma halu elää kolmessa suhteessa, ja se riittää. Itseltä ei tarvitse koskaan kysyä, miksi minä alun perin avioliitton halusin. Ei, uudessa uljaassa maailmassa kaikki on sallittua ja kysymykset kiellettyjä. Itsekritiikistä saa sakot!

Aloitankin huomenna sivusuhteen...

Lue lisää

Jollei mistäään tekosestaan tarvitse ottaa vastuuta, niin miksi ylipäänsä meillä on järjestäytynyt oikeusjärjestelmä. Jollei ihminen koe tekosiaan vääriksi, uskallan epäillä psykopaatn oireita. Aina löytyy selitys, no mutta kun minulla oli oikeus tekooni.(olen elänyt psykopaatin vaimona, tiedän mistä puhun).Aikuisen vastuttomuus teoista kasvaa kun hänelle ei ole asetettu minkäänlaisia rajoja lapsena.
Moraali kasvatetaan jo äidinmaidossa ja sitä voi myös kasvattaa itselleen.
Olen paljon samaa mieltä kun edellä oli puhe siitä, että osalla ihmisistä vain ei ole minkäänlaista kykyä perheen perustamiseen,
Harmi vain että sitä ei aina hoksaa vasta kun elää tilanteessa pienten lasten kanssa.
Toivon sinulle äiti hirveästi voimia, kyllä sinä jaksat kun elät päivän kerrallaan. Tuollaista miestä, jollei hän mene itseensä, sinä et ole ansainnut.

meille muillekin... kirjoitti:

kun tunnut olevasi asiastai niin varma, että MIHIN se syyllisyys ja syyllisyyden tunto maailmasta yht'äkkiä katosi?

Minun käsittääkseni maailmassa pätevät edelleen tietyt lainalaisuudet ja moraalikäsitykset. Esim. sivusuhteen pitämistä ja siinä samalla parin penskan pyöräyttämistä avioliittoon pidetään edelleen yleisesti petollisuutena, tai valehteluna. Ts. ei-hyväksyttävän käytöksenä.

Joten kerrotko tarkemmin, mihin ajatuksesi syyllisyyden katoamisesta perustuu?

Lue lisää

Niin just, täällä joku vouhkaa et syyllisiä ei (enää) oo tässä maailmassa, mut odotas kun pyydät tätä henkilöö perustelemaan kantansa, niin tyyppi pistää pään pensaaseen ja katoo palstalta. Eli ei oo oikeesti mitään sanottavaa.

Näitä paskanjauhajii on tääki palsta täynnä. Niitä joil on oikeesti jotain sanottavaa ja periaatteita elämässä on vähemmistö.

miehesi takaisin? kirjoitti:

hänellä on ollut pitkä suhde toisaalla,eikä kyse ole mistään ihastumisesta,4 vuotta. nyt kun suhde on tullut ilmi saattaa se olla myös helpotus miehellesi ja hänen salasuhteelleen .hänen on tehtävä valinta. välttämättä hän ei enää halua jatkaa avioliittoaan kanssasi. syyllisiä ei näihin parisuhde juttuihin kannata hakea,koska sellaista ei ole,ei tässäkään esimerkkitapauksessa. tässäkin on vain sinun kirjoitus ja näkemys asioista...luoja tietää mikä on totuus tässäkin parisuhteessa,tai mitkä seikat ovat johtaneet siihen,että tähän on tultu.

Lue lisää

No jopas jotakin! ...luoja tietää mikä on totuus tässäkin parisuhteessa jne. Eiköhän tässä nyt ole kyse miehen korvien välisestä asiasta eikä mistään muusta. Ei sellaista parisuhdetta löydykkään, jossa ei olisi aihetta mennä vieraisiin! Valinta on aina tekijän oma ja tässäkin tapuksessa mies olisi voinut vähän miettiä kumpi se tarvii enemmän hoivaa ja ymmärrystä hän itse vai raskaana oleva vaimo. Aina löytyy seikkoja joihin voi vedota kun haluaa käydä vieraissa. Valitettavasti tässä tilanteessa ei ole kuin yksi syyllinen ja se on vastuuntunnoton ja kypsymätön mies!

meille muillekin... kirjoitti:

kun tunnut olevasi asiastai niin varma, että MIHIN se syyllisyys ja syyllisyyden tunto maailmasta yht'äkkiä katosi?

Minun käsittääkseni maailmassa pätevät edelleen tietyt lainalaisuudet ja moraalikäsitykset. Esim. sivusuhteen pitämistä ja siinä samalla parin penskan pyöräyttämistä avioliittoon pidetään edelleen yleisesti petollisuutena, tai valehteluna. Ts. ei-hyväksyttävän käytöksenä.

Joten kerrotko tarkemmin, mihin ajatuksesi syyllisyyden katoamisesta perustuu?

Lue lisää

Syyllistä on turha etsiä, sillä olemme jo tässä uudessa maailmassa siirtyneet ratkaisukeskeiseen ongelmien ratkaisumalliin. Syyttelemällä toinen toisiamme emme pääse asiassa puuta pidemmälle. Paha olomme sen kuin lisääntyy, aivan kaikkien. Sen sijaan, kun etsimme vastauksen kysymykseen "mitäs nyt tehdään?", joka tyydyttää mahdollisimman paljon molempia osapuolia, päästään asiassa eteenpäin.

PS. Huomaatteko, että syyttely on paljon helpompaa kuin ratkaisun etsiminen? Lapsenikin intoutuvat välillä syyttelemään toisiaan "se on sun vika" "eipäs ole kuin sun" jne. Tätä jauhamista on joskus jatkunut puolituntiakin; siitä huolimatta, että olen pyytänyt etsimään ratkaisua ja sovintoa enkä syyllistä. Minun onkin pakko mennä mukaan neuvottelemaan, koska lapset eivät siihen keskenään pysty. Kaikki aikuisetkaan eivät pysty. Siksi vanhanajan syyllistämismallia pidetään ainoana oikea. Se on helpompi, muttei johda minnekään.

saman kokenut kirjoitti:

No jopas jotakin! ...luoja tietää mikä on totuus tässäkin parisuhteessa jne. Eiköhän tässä nyt ole kyse miehen korvien välisestä asiasta eikä mistään muusta. Ei sellaista parisuhdetta löydykkään, jossa ei olisi aihetta mennä vieraisiin! Valinta on aina tekijän oma ja tässäkin tapuksessa mies olisi voinut vähän miettiä kumpi se tarvii enemmän hoivaa ja ymmärrystä hän itse vai raskaana oleva vaimo. Aina löytyy seikkoja joihin voi vedota kun haluaa käydä vieraissa. Valitettavasti tässä tilanteessa ei ole kuin yksi syyllinen ja se on vastuuntunnoton ja kypsymätön mies!

Lue lisää

hyödyttää, jos tuo mieskin sanoo "okei olen syyllinen"? Oletko tyytyväinen? Etkö haluaisi kuulla mieheltä mitään muuta?

Itse ainakin haluaisin kuulla tasan tarkkaan syitä, vastauksia kysymyksiin miksi ja miten ihmeessä? Kuuntelisin todella intensiivisesti miehen kantaa. Se helpottaisi myös minua erittäin mahdollisessa erotilanteessa.

-.-. kirjoitti:

Syyllistä on turha etsiä, sillä olemme jo tässä uudessa maailmassa siirtyneet ratkaisukeskeiseen ongelmien ratkaisumalliin. Syyttelemällä toinen toisiamme emme pääse asiassa puuta pidemmälle. Paha olomme sen kuin lisääntyy, aivan kaikkien. Sen sijaan, kun etsimme vastauksen kysymykseen "mitäs nyt tehdään?", joka tyydyttää mahdollisimman paljon molempia osapuolia, päästään asiassa eteenpäin.

PS. Huomaatteko, että syyttely on paljon helpompaa kuin ratkaisun etsiminen? Lapsenikin intoutuvat välillä syyttelemään toisiaan "se on sun vika" "eipäs ole kuin sun" jne. Tätä jauhamista on joskus jatkunut puolituntiakin; siitä huolimatta, että olen pyytänyt etsimään ratkaisua ja sovintoa enkä syyllistä. Minun onkin pakko mennä mukaan neuvottelemaan, koska lapset eivät siihen keskenään pysty. Kaikki aikuisetkaan eivät pysty. Siksi vanhanajan syyllistämismallia pidetään ainoana oikea. Se on helpompi, muttei johda minnekään.

Lue lisää

Paitsi johtaa siihen, että aikuinen syyllistetty syyllistyy kunnolla ja ymmärtää lopulta tekonsa ja sen seuraukset. Kävelee peilin eteen ja kertoo itselleen minkälainen paska oli, kuinka väärin teki ja kuinka aina olisi ollut toinenkin vaihtoehto toimia. Aikuinen syyllinen myöntää tehneensä virheen, ilmoittaa katuvansa ja ottaa mukisematta vastaan sen mikä tuleman pitää. Eikä missään vaiheessa ala etsiä kanssasyyllisiä itsensä ulkopuolelta.

Lasten käyttäytymien on aivan jotain muuta; heillä on oikeus kehitystasonsa mukaan hakea syytä itsensä ulkopuolelta, koska eivät vielä vastaa itse itsestään. Se on vanhempien ja kasvattajien tehtävä. Mutta silloin, kun ihminen siirtyy aikuisten kirjoihin, alkaa myös henkilökohtainen vastuunotto omista tekemisistä. Aikuisen ihmisen elämä on valinnanmahdollisuuksia täynnä.

-.-. kirjoitti:

hyödyttää, jos tuo mieskin sanoo "okei olen syyllinen"? Oletko tyytyväinen? Etkö haluaisi kuulla mieheltä mitään muuta?

Itse ainakin haluaisin kuulla tasan tarkkaan syitä, vastauksia kysymyksiin miksi ja miten ihmeessä? Kuuntelisin todella intensiivisesti miehen kantaa. Se helpottaisi myös minua erittäin mahdollisessa erotilanteessa.

Lue lisää

ei enää sanat ratkaise. Mies on tehnyt sen minkä on tehnyt, vapaaehtoisesti, halusta ja innolla. Mitä hittoa sitä enää selittelemään, syyt on ihan p..kan hailee petetylle. Voihan niitä tarinoita lämpimikseen kuunnella, mutta tekoa ei saa tekemättömäksi.

-.-. kirjoitti:

hyödyttää, jos tuo mieskin sanoo "okei olen syyllinen"? Oletko tyytyväinen? Etkö haluaisi kuulla mieheltä mitään muuta?

Itse ainakin haluaisin kuulla tasan tarkkaan syitä, vastauksia kysymyksiin miksi ja miten ihmeessä? Kuuntelisin todella intensiivisesti miehen kantaa. Se helpottaisi myös minua erittäin mahdollisessa erotilanteessa.

Lue lisää

aivan ex-mieheni puheelta ja hän oli se joka petti. Pettäjä lienee sinäkin kun haluat pettäjiä kuunneltavan ja ymmärrettävän.

-.-. kirjoitti:

Syyllistä on turha etsiä, sillä olemme jo tässä uudessa maailmassa siirtyneet ratkaisukeskeiseen ongelmien ratkaisumalliin. Syyttelemällä toinen toisiamme emme pääse asiassa puuta pidemmälle. Paha olomme sen kuin lisääntyy, aivan kaikkien. Sen sijaan, kun etsimme vastauksen kysymykseen "mitäs nyt tehdään?", joka tyydyttää mahdollisimman paljon molempia osapuolia, päästään asiassa eteenpäin.

PS. Huomaatteko, että syyttely on paljon helpompaa kuin ratkaisun etsiminen? Lapsenikin intoutuvat välillä syyttelemään toisiaan "se on sun vika" "eipäs ole kuin sun" jne. Tätä jauhamista on joskus jatkunut puolituntiakin; siitä huolimatta, että olen pyytänyt etsimään ratkaisua ja sovintoa enkä syyllistä. Minun onkin pakko mennä mukaan neuvottelemaan, koska lapset eivät siihen keskenään pysty. Kaikki aikuisetkaan eivät pysty. Siksi vanhanajan syyllistämismallia pidetään ainoana oikea. Se on helpompi, muttei johda minnekään.

Lue lisää

Missä vaiheessa maailmasta katosi syyllisyyden tunto?

Tähän ei ole vastauksena: Syyllisiä ei pidä etsiä, vaan ratkaista.

Ratkaisu avioliiton ongelmiin ei ole salasuhteen pitäminen vuosikaudet, ja siinä oheistoimintona lasten laitto varsinaiseen suhteeseen, eli avioliittoon.

Syyllisyyden tunteen puuttuminen ei kerro mistään muusta, kuin lapsen tasolle jääneestä tunne-elämästä, josssa syyllisyys siirretään itsen ulkopuolelle (kuten täällä toinen kirjoittaja jo kuvaa).

Aikuisen tunne-elämän omaava ihminen myöntää virheensä, ottaa vastuun teoistaan ja ymmärtää, miten toimitaan, että ei aiheuteta kohtuutonta kärsimystä kanssaihmisile - tätä kutsutaan ratkaisun tekemiseksi, ja ihminen joutuu tässä tilanteessa kasvotusten itsensä kanssa.

Syyllisyys ei katoa tästä maailmasta taikasanoilla: "syyllisiä ei ole". Päinvastoin, näiden sanojen myötä menetetään kaksi aikuisen ihmisen ehkä tärkeintä ominaisuutta: kyky ottaa vastuu omasta elämästä ja kyky asettua toisen asemaan.

-.-. kirjoitti:

hyödyttää, jos tuo mieskin sanoo "okei olen syyllinen"? Oletko tyytyväinen? Etkö haluaisi kuulla mieheltä mitään muuta?

Itse ainakin haluaisin kuulla tasan tarkkaan syitä, vastauksia kysymyksiin miksi ja miten ihmeessä? Kuuntelisin todella intensiivisesti miehen kantaa. Se helpottaisi myös minua erittäin mahdollisessa erotilanteessa.

Lue lisää

kuten kuka tahansa inhimillinen olento maan päällä.

Miksi haluat, että tätä pettäjää ei kutsuttaisi syylliseksi tässä tilanteessa?

Onko ns. oma lehmä ojassa - ts. oletko itse pettäjä? (rivien välistä voi helposti lukea, että nimenomaan tämän miehen syyllisyys tässä tilanteessa on sinulle hankala pala)

Kommenttejasi täällä ei nimittäin voi tulkita muuten, niin perin outoja ne ovat. Kuin joltain toiselta planeetalta.

itkeä vollottaisit kirjoitti:

kuten kuka tahansa inhimillinen olento maan päällä.

Miksi haluat, että tätä pettäjää ei kutsuttaisi syylliseksi tässä tilanteessa?

Onko ns. oma lehmä ojassa - ts. oletko itse pettäjä? (rivien välistä voi helposti lukea, että nimenomaan tämän miehen syyllisyys tässä tilanteessa on sinulle hankala pala)

Kommenttejasi täällä ei nimittäin voi tulkita muuten, niin perin outoja ne ovat. Kuin joltain toiselta planeetalta.

Lue lisää

Minulla vaan on fiksuja ystäviä, sukulaisia ja tuttavia, jotka ovat näyttäneet esimerkkiä (petettyinä) miten on hienompaa toimia: Eli syyllistämisellä ei voita mitään itselleen eikä muille. Häviää vain. Tämähän ei tietysti estä vollottamasta!

kuullostaa kirjoitti:

aivan ex-mieheni puheelta ja hän oli se joka petti. Pettäjä lienee sinäkin kun haluat pettäjiä kuunneltavan ja ymmärrettävän.

ihmisiä pitää kuunnella, se on vähintä mitä voi tehdä. Toisaalta se on vaarallista syyllistämisen kannalta: Voi huomata, ettei enää voikaan syyllistää, koska ymmärtää :o.

elämäntilannetta kirjoitti:

ei enää sanat ratkaise. Mies on tehnyt sen minkä on tehnyt, vapaaehtoisesti, halusta ja innolla. Mitä hittoa sitä enää selittelemään, syyt on ihan p..kan hailee petetylle. Voihan niitä tarinoita lämpimikseen kuunnella, mutta tekoa ei saa tekemättömäksi.

Lue lisää

tehtyä ei saa tekemättömäksi. Mutta jos selitykset ovat p--an haileet et edes viitsi miettiä niitä, niin eikö silloin ole toisen vihan/kiukun/raivon/ -tunteetkin ihan p--an haileita? Ehkä niitäkin voi lämpimikseen kuunnella, silloin kun sattuu huvittamaan.

ja syyllisyyden myöntäminen kirjoitti:

Paitsi johtaa siihen, että aikuinen syyllistetty syyllistyy kunnolla ja ymmärtää lopulta tekonsa ja sen seuraukset. Kävelee peilin eteen ja kertoo itselleen minkälainen paska oli, kuinka väärin teki ja kuinka aina olisi ollut toinenkin vaihtoehto toimia. Aikuinen syyllinen myöntää tehneensä virheen, ilmoittaa katuvansa ja ottaa mukisematta vastaan sen mikä tuleman pitää. Eikä missään vaiheessa ala etsiä kanssasyyllisiä itsensä ulkopuolelta.

Lasten käyttäytymien on aivan jotain muuta; heillä on oikeus kehitystasonsa mukaan hakea syytä itsensä ulkopuolelta, koska eivät vielä vastaa itse itsestään. Se on vanhempien ja kasvattajien tehtävä. Mutta silloin, kun ihminen siirtyy aikuisten kirjoihin, alkaa myös henkilökohtainen vastuunotto omista tekemisistä. Aikuisen ihmisen elämä on valinnanmahdollisuuksia täynnä.

Lue lisää

lasten vastuu tekemisistään ja tekemättäjättämisistään on joskus paljon esimerkillisempi kuin aikuisten. Aikuiset keskittyvät "virheeseen", lapset siihen mikä johti "virheeseen". Lapset pystyvät toisinaan loistavasti purkamaan syitä, jotka heidän ei-toivottuun käytökseen johti. Se on hienoa. Aikuisten pitäisi ottaa välillä lapsista esimerkkiä.

Itse uskon, ettei ihminen useinkaan koe uskottomuutta "virheenä". Se on vain yksi asia elämässä mikä tapahtui ja joka ei enää tapahdu. Ellei sitä kadu, niin miksi pitäisi katua?

Toistan: kirjoitti:

Missä vaiheessa maailmasta katosi syyllisyyden tunto?

Tähän ei ole vastauksena: Syyllisiä ei pidä etsiä, vaan ratkaista.

Ratkaisu avioliiton ongelmiin ei ole salasuhteen pitäminen vuosikaudet, ja siinä oheistoimintona lasten laitto varsinaiseen suhteeseen, eli avioliittoon.

Syyllisyyden tunteen puuttuminen ei kerro mistään muusta, kuin lapsen tasolle jääneestä tunne-elämästä, josssa syyllisyys siirretään itsen ulkopuolelle (kuten täällä toinen kirjoittaja jo kuvaa).

Aikuisen tunne-elämän omaava ihminen myöntää virheensä, ottaa vastuun teoistaan ja ymmärtää, miten toimitaan, että ei aiheuteta kohtuutonta kärsimystä kanssaihmisile - tätä kutsutaan ratkaisun tekemiseksi, ja ihminen joutuu tässä tilanteessa kasvotusten itsensä kanssa.

Syyllisyys ei katoa tästä maailmasta taikasanoilla: "syyllisiä ei ole". Päinvastoin, näiden sanojen myötä menetetään kaksi aikuisen ihmisen ehkä tärkeintä ominaisuutta: kyky ottaa vastuu omasta elämästä ja kyky asettua toisen asemaan.

Lue lisää

uskottomuuskaan ei katoa maailmasta (ei vuosia jatkuneet salasuhteetkaan) vaikka syyllisiä kuinka etsittäisiin ja kaikilla on syyllisyydentuntonsa. Uskottomillakin ON syyllisyydentunto :o. He saattavat kärsiä hyvinkin paljon tekemistään, mutta jatkavat siitä huolimatta. Aivan varmasti he tietävät aiheuttavansa kohtuutontakin kärsimystä perheelleen. Mutta jatkavat. Jotkut taas lopettavat. Ihan mahdotonta sanoa, kuka jatkaa ja kuka lopettaa. Aivan samoin, kuin petetytkin: joku voi jatkaa, kun kumppani on ollut uskoton, joku ei.

Syyllistäminen johtaa siihen, että se tuhoaa vuorovaikutuksen ja kummunikointikyvyn parisuhteessa.

-.-. kirjoitti:

lasten vastuu tekemisistään ja tekemättäjättämisistään on joskus paljon esimerkillisempi kuin aikuisten. Aikuiset keskittyvät "virheeseen", lapset siihen mikä johti "virheeseen". Lapset pystyvät toisinaan loistavasti purkamaan syitä, jotka heidän ei-toivottuun käytökseen johti. Se on hienoa. Aikuisten pitäisi ottaa välillä lapsista esimerkkiä.

Itse uskon, ettei ihminen useinkaan koe uskottomuutta "virheenä". Se on vain yksi asia elämässä mikä tapahtui ja joka ei enää tapahdu. Ellei sitä kadu, niin miksi pitäisi katua?

Lue lisää

...ja ihmeelliset selittelysi paljastavat sinut armotta pettäjäksi. Rivien välistä lukee lapsikin, että olet itse ollut omassa liitossasi pettäjä, ja nyt selittelet (- etenkin itsellesi), että "pettämistä en kadu", "se ei ollut virhe".

Mitä tulee lapsiin: Kaikki muistavat lapsuudesta riidat sisarusten kanssa: "sä aloitit", "eiku sä", "äiti toi aloitti".

Yrität vielä täysin epäuskottavilla esimerkeillä lapsistasi jatkaa näennäisjärkevyyttäsi. Neuvoni sinulle: lopeta ajoissa.

-.-. kirjoitti:

uskottomuuskaan ei katoa maailmasta (ei vuosia jatkuneet salasuhteetkaan) vaikka syyllisiä kuinka etsittäisiin ja kaikilla on syyllisyydentuntonsa. Uskottomillakin ON syyllisyydentunto :o. He saattavat kärsiä hyvinkin paljon tekemistään, mutta jatkavat siitä huolimatta. Aivan varmasti he tietävät aiheuttavansa kohtuutontakin kärsimystä perheelleen. Mutta jatkavat. Jotkut taas lopettavat. Ihan mahdotonta sanoa, kuka jatkaa ja kuka lopettaa. Aivan samoin, kuin petetytkin: joku voi jatkaa, kun kumppani on ollut uskoton, joku ei.

Syyllistäminen johtaa siihen, että se tuhoaa vuorovaikutuksen ja kummunikointikyvyn parisuhteessa.

Lue lisää

sanaa "syyllistäminen", vaikka en edes puhu syyllistämisestä. Oletko itse pettäjä? Annat vaikutelman, että syyllistäminen on ongelmasi, punainen vaate.

Henkilöä, joka ei ole toiminut väärin, ei voida oikeasti syyllistää. Sensijaan henkilö, joka tuntee pistoksen omassatunnossaan, tietää toimineensa väärin, kokee kaiken syyllistämisenä.

-.-. kirjoitti:

ihmisiä pitää kuunnella, se on vähintä mitä voi tehdä. Toisaalta se on vaarallista syyllistämisen kannalta: Voi huomata, ettei enää voikaan syyllistää, koska ymmärtää :o.

Ymmärtäminen ja hyväksyminen ovat kaksi aivan eri asiaa. On hiukan liikaa alkaa tuputtaa petetylle hänen elämänsä hajoamisen hetkellä jotain koottuja selityksiä siitä miksi oli kerta kaikkiaan pakko pettää ja panna vuosikausia jotain vierasta muijaa siinä sivussa, kun tehtiin yhteisiä vauvoja.

Ehkä sitä aikojen kuluttua voi alkaa petturiakin ymmärtää, mutta asian hyväksymisen vaatiminen on kyllä tuollaisen jälkeen aivan liikaa ja tuhoisaa petetyn itsekunnioitukselle. Siihen ei pitäisi ketään edes kehottaa.

-.-. kirjoitti:

Minulla vaan on fiksuja ystäviä, sukulaisia ja tuttavia, jotka ovat näyttäneet esimerkkiä (petettyinä) miten on hienompaa toimia: Eli syyllistämisellä ei voita mitään itselleen eikä muille. Häviää vain. Tämähän ei tietysti estä vollottamasta!

Lue lisää

uuteen elämään, on kaikki tapahtunut lakaistava maton alle. Ketään ei saa syyllistää, ei varsinkaan petturia. Pitää vain vihellellä, hymyillä ja olla niin kuin ei mitään olisi sattunutkaan. Mies jatkaa pettämistä toisen naisen kanssa ja meillä lapsiluku senkun lisääntyy. Kaikki ovat niin onnellisia, tyytyväisiä, syyttömiä ja osaavat suhtautua oikein ja hymyillen elämän moninaisiin ilmiöihin.

Ei saakeli! Verta pakkiin, sanon minä. Siitä se tervehtyminen alkaa. Primitiivistä vihaa, raivoa, karjuntaa ja lukkojen vaihto ulko-oviin.

-.-. kirjoitti:

Minulla vaan on fiksuja ystäviä, sukulaisia ja tuttavia, jotka ovat näyttäneet esimerkkiä (petettyinä) miten on hienompaa toimia: Eli syyllistämisellä ei voita mitään itselleen eikä muille. Häviää vain. Tämähän ei tietysti estä vollottamasta!

Lue lisää

uuteen elämään, on kaikki tapahtunut lakaistava maton alle. Ketään ei saa syyllistää, ei varsinkaan petturia. Pitää vain vihellellä, hymyillä ja olla niin kuin ei mitään olisi sattunutkaan. Mies jatkaa pettämistä toisen naisen kanssa ja meillä lapsiluku senkun lisääntyy. Kaikki ovat niin onnellisia, tyytyväisiä, syyttömiä ja osaavat suhtautua oikein ja hymyillen elämän moninaisiin ilmiöihin.

Ei saakeli! Verta pakkiin, sanon minä. Siitä se tervehtyminen alkaa. Primitiivistä vihaa, raivoa, karjuntaa ja lukkojen vaihto ulko-oviin.

että selvitäkseen kirjoitti:

uuteen elämään, on kaikki tapahtunut lakaistava maton alle. Ketään ei saa syyllistää, ei varsinkaan petturia. Pitää vain vihellellä, hymyillä ja olla niin kuin ei mitään olisi sattunutkaan. Mies jatkaa pettämistä toisen naisen kanssa ja meillä lapsiluku senkun lisääntyy. Kaikki ovat niin onnellisia, tyytyväisiä, syyttömiä ja osaavat suhtautua oikein ja hymyillen elämän moninaisiin ilmiöihin.

Ei saakeli! Verta pakkiin, sanon minä. Siitä se tervehtyminen alkaa. Primitiivistä vihaa, raivoa, karjuntaa ja lukkojen vaihto ulko-oviin.

Lue lisää

"Lakaista maton alle". No ei tietenkään. Sitä, että toteaa faktat, kuuntelee toista osapuolta ja selvittää omat tunteensa asiaan, ei voi sanoa maton alle lakaisuksi. Se on vaativa prosessi, jossa kuluu enemmän tai vähemmän aikaa ja kyyneleitä ja hammastenkiristystä. Omaa itseään kohtaan on myös sydämellistä tehdä se tätä kautta kuin kaivaa verta toisen nenästä. Kun asiat selvitetään asiallisesti, niin siinä voi jopa oppia jotain uutta itsestään ja toisesta.

pakka sekaisin kirjoitti:

Ymmärtäminen ja hyväksyminen ovat kaksi aivan eri asiaa. On hiukan liikaa alkaa tuputtaa petetylle hänen elämänsä hajoamisen hetkellä jotain koottuja selityksiä siitä miksi oli kerta kaikkiaan pakko pettää ja panna vuosikausia jotain vierasta muijaa siinä sivussa, kun tehtiin yhteisiä vauvoja.

Ehkä sitä aikojen kuluttua voi alkaa petturiakin ymmärtää, mutta asian hyväksymisen vaatiminen on kyllä tuollaisen jälkeen aivan liikaa ja tuhoisaa petetyn itsekunnioitukselle. Siihen ei pitäisi ketään edes kehottaa.

Lue lisää

petetyn pitäisikin itse tajuta, jo kauan ennen pettämistä, että uskottomalla on omat syynsä pettää. Niinkuin meillä kaikilla ihmisillä on täysin omat syyt tehdä sitä mitä teemme.

Itse tykkään mennä asioissa eteenpäin. Kun jotain surraan, niin surraan kunnolla. Selvitetään miksi näin on käynyt. Ja sitten jatketaan. En näe mitään mieltä jäädä hakkaamaan päätä seinään "näin ei olisi PITÄNYT tapahtua, syytän syytän syytän...".

hoet koko ajan kirjoitti:

sanaa "syyllistäminen", vaikka en edes puhu syyllistämisestä. Oletko itse pettäjä? Annat vaikutelman, että syyllistäminen on ongelmasi, punainen vaate.

Henkilöä, joka ei ole toiminut väärin, ei voida oikeasti syyllistää. Sensijaan henkilö, joka tuntee pistoksen omassatunnossaan, tietää toimineensa väärin, kokee kaiken syyllistämisenä.

Lue lisää

se on niille, jotka eivät uskalla kohdata syitä, jotka ovat esim. uskottomuuteen johtaneet. Syyttäjät tarvitsevat syyllisen, mutta ovat kyvyttömiä kuuntelemaan miksi uskoton ei tunne itseään syylliseksi. Syyttäjät sulkevat korvansa todellisuudelta ja haluavat elää silmät kiinni. Pettämistä sekin.

-.-. kirjoitti:

"Lakaista maton alle". No ei tietenkään. Sitä, että toteaa faktat, kuuntelee toista osapuolta ja selvittää omat tunteensa asiaan, ei voi sanoa maton alle lakaisuksi. Se on vaativa prosessi, jossa kuluu enemmän tai vähemmän aikaa ja kyyneleitä ja hammastenkiristystä. Omaa itseään kohtaan on myös sydämellistä tehdä se tätä kautta kuin kaivaa verta toisen nenästä. Kun asiat selvitetään asiallisesti, niin siinä voi jopa oppia jotain uutta itsestään ja toisesta.

Lue lisää

Siitä on kuule asiallisuus ja virkamiesmäinen käyttäytyminen kaukana, kun tämmöinen sontasanko kaatuu päälle. Vain teflonpinnoitetut ihmiset kykenevät "asiallisesti" käsittelemään sieluun asti käyviä loukkauksia. Helppo se on kirjoituspöydän takaa huudella, että ottakaa asiat viileän rauhallisesti ihan kuin joku ilmoitusluontoinen virallinen asia.

Ai että vielä "omaa itseään kohtaan sydämellinen". No, olispa se petturimies alun alkaenkin ollut yhtä sydämellinen vaimoaan kohtaan. Tai niinhän täällä joku on jo esittänytkin, että mies olis pelkkää rakkauttaan vaimoaan kohtaan pannut vierasta naista siinä sivussa vuodesta toiseen. Että sellaista sydämellisyyttä, joka näin saa aivan uuden merkityksen :))

Ja mitä uuden oppimiseen tulee, niin tämmöisestä jos mistä vaimo oppii elämän tosiasiat niin, että varmaan osaa lopun elämäänsä. Kiitos petturimiehelle!

eero-einari kirjoitti:

...ja ihmeelliset selittelysi paljastavat sinut armotta pettäjäksi. Rivien välistä lukee lapsikin, että olet itse ollut omassa liitossasi pettäjä, ja nyt selittelet (- etenkin itsellesi), että "pettämistä en kadu", "se ei ollut virhe".

Mitä tulee lapsiin: Kaikki muistavat lapsuudesta riidat sisarusten kanssa: "sä aloitit", "eiku sä", "äiti toi aloitti".

Yrität vielä täysin epäuskottavilla esimerkeillä lapsistasi jatkaa näennäisjärkevyyttäsi. Neuvoni sinulle: lopeta ajoissa.

Lue lisää

Elämä vain sujuu paremmin, jos osaa lukea rivien välistä, ilman syyllistämistä. Tajuatko, että vuorovaikutus on molempien hyvän etsimistä? Syyllistämällä toisen haluaa olla kimpassa "kusipään" (=syyllinen) kanssa. Minä en haluaisi. Haluan elää tasa-arvoisessa suhteessa. Kumppanuus ei säily syyttämällä.

-.-. kirjoitti:

Elämä vain sujuu paremmin, jos osaa lukea rivien välistä, ilman syyllistämistä. Tajuatko, että vuorovaikutus on molempien hyvän etsimistä? Syyllistämällä toisen haluaa olla kimpassa "kusipään" (=syyllinen) kanssa. Minä en haluaisi. Haluan elää tasa-arvoisessa suhteessa. Kumppanuus ei säily syyttämällä.

Lue lisää

No mutta, mihin se tehty teko sieltä häviää? Se aiheutettu loukkaus, luottamuksen rikkominen, pettäminen...mihin ne sieltä häviää syyllisti tai oli syyllistämättä. Eikö ole parempi tunnustaa tosiasiat, sanoa ne ääneen ja kertoa että sattuu, en ymmärrä, enkä hyväksy.

Minkälainen on mielestäsi tasa-arvoinen parisuhde sen jälkeen, kun mies on vuosikausia pitänyt vierasta naista salaa siinä sivussa. Mikä siinä avioliitossa on jatkossa erityisen tasa-arvoista ja harmonista kumppanuutta?

Vai ehdotatko, että petetyn vaimon pitäisi ottaa nk. terapeuttinen ja ymmärtäväinen suhtautumistapa hairahtuneeseen ukkoparkaansa, joka mahdollisesti jatkaa tavaksi tulleita puuhiaan tulevaisuudessakin? Etköhän nyt hiukan liioittele ehdotuksissasi.

-.-. kirjoitti:

Syyllistä on turha etsiä, sillä olemme jo tässä uudessa maailmassa siirtyneet ratkaisukeskeiseen ongelmien ratkaisumalliin. Syyttelemällä toinen toisiamme emme pääse asiassa puuta pidemmälle. Paha olomme sen kuin lisääntyy, aivan kaikkien. Sen sijaan, kun etsimme vastauksen kysymykseen "mitäs nyt tehdään?", joka tyydyttää mahdollisimman paljon molempia osapuolia, päästään asiassa eteenpäin.

PS. Huomaatteko, että syyttely on paljon helpompaa kuin ratkaisun etsiminen? Lapsenikin intoutuvat välillä syyttelemään toisiaan "se on sun vika" "eipäs ole kuin sun" jne. Tätä jauhamista on joskus jatkunut puolituntiakin; siitä huolimatta, että olen pyytänyt etsimään ratkaisua ja sovintoa enkä syyllistä. Minun onkin pakko mennä mukaan neuvottelemaan, koska lapset eivät siihen keskenään pysty. Kaikki aikuisetkaan eivät pysty. Siksi vanhanajan syyllistämismallia pidetään ainoana oikea. Se on helpompi, muttei johda minnekään.

Lue lisää

Mistä ihmeestä lapsesi sitten oppivat oikean ja väärän, jos kukaan ei koskaan ole syyllinen? Totta kai on hyvä keksiä ratkaisuja, mutta on ihan oikein myös sanoa, että sinä teit väärin. Ilmankos kukaan ei enä ota vastuuta mistään, jos PBL on kotikasvatuksen mallina.

-.-. kirjoitti:

se on niille, jotka eivät uskalla kohdata syitä, jotka ovat esim. uskottomuuteen johtaneet. Syyttäjät tarvitsevat syyllisen, mutta ovat kyvyttömiä kuuntelemaan miksi uskoton ei tunne itseään syylliseksi. Syyttäjät sulkevat korvansa todellisuudelta ja haluavat elää silmät kiinni. Pettämistä sekin.

Lue lisää

siirrät huomion pois varsinaisesta asiasta. Lähtökohtaisesti jo se, ettei uskoton tunne itseään syylliseksi tekemästään, kertoo oireellisen asian petturista. Sellaisella ihmisellä ei ole kykyä asettua toisen asemaan ja ymmärtää minkälaista pahaa oma teko toiselle aiheuttaa. Tällaisia vikapäitä näyttää olevan nykyään maailma pullollaan. Onneksi vielä empaattisuuttakin jossain päin esiintyy. Ja tätähän sinä nyt sitten edellytät petetyltä - ymmärtämystä, aikuisuutta, vastuunottoa petturin tekosista. Ajat siis takaa sitä, että vaimon pitäisi olla ikään kuin äiti-vanhempi tälle petturi-lapsi-miehelleen. Juttuhan ei mene vaimon kannalta näin, vaan normaali aikuinen nainen tarvitsee puolisokseen ja perheenisäksi aikuisen miehen. Ja sellaista hänen on kaiken kohtuuden nimissä myös oikeus olettaa, kun yhteen on menty.

-.-. kirjoitti:

se on niille, jotka eivät uskalla kohdata syitä, jotka ovat esim. uskottomuuteen johtaneet. Syyttäjät tarvitsevat syyllisen, mutta ovat kyvyttömiä kuuntelemaan miksi uskoton ei tunne itseään syylliseksi. Syyttäjät sulkevat korvansa todellisuudelta ja haluavat elää silmät kiinni. Pettämistä sekin.

Lue lisää

Syyllisyyden tunteen puuttuminen kokonaan on merkki luonnehäiröstä.

Syyllisyyden tunnon puuttuminen = teko ei ole väärä (tätä hoet koko ajan). Toisin sanoen:

1) Pettäjä tuntee, ettei ole tehnyt mitään väärää 2) Pettäjä vahingoittaa teollaan muita

Jos pettäjä ei näe minkäänlaista syy-yhteyttä näiden kahden tosiasian välillä, hänellä on todennäköisesti luonnehäiriö, jota kutsutaan nykyään narsistiseksi persoonallisuushäiriöksi. Oleellista on kyvyttömyys ymmärtää, että teko vahingoittaa muita.

puuta ja kirjoitti:

siirrät huomion pois varsinaisesta asiasta. Lähtökohtaisesti jo se, ettei uskoton tunne itseään syylliseksi tekemästään, kertoo oireellisen asian petturista. Sellaisella ihmisellä ei ole kykyä asettua toisen asemaan ja ymmärtää minkälaista pahaa oma teko toiselle aiheuttaa. Tällaisia vikapäitä näyttää olevan nykyään maailma pullollaan. Onneksi vielä empaattisuuttakin jossain päin esiintyy. Ja tätähän sinä nyt sitten edellytät petetyltä - ymmärtämystä, aikuisuutta, vastuunottoa petturin tekosista. Ajat siis takaa sitä, että vaimon pitäisi olla ikään kuin äiti-vanhempi tälle petturi-lapsi-miehelleen. Juttuhan ei mene vaimon kannalta näin, vaan normaali aikuinen nainen tarvitsee puolisokseen ja perheenisäksi aikuisen miehen. Ja sellaista hänen on kaiken kohtuuden nimissä myös oikeus olettaa, kun yhteen on menty.

Lue lisää

...näitä "teorioitaan" siitä, kuinka pettäjää tulee ymmärtää aina ja blaa blaa blaa on itse pettäjä.

Kukaan inhimilinen olento ei moista sontaa voisi muuten täällä tuputtaa, sen tajuu lapsikin.

Jos ihmiset olis oikeesti tän henkilön kaltaisia, tää maailma olis pullollaan rikollisia. Esim. omien lastesi tappajaa pitäis ymmärtää sen sijaan et syyttäis häntä suoraan tappamisesta. Ja pitäis vaan jatkaa hymyillen elämää tän miehen kanssa, vaikka se on just tappanut sun lapset. Perustelu: ketään ei saa syyttää mistään, koska tappajalle tulis paha mieli.

Mä en ookaan pitkän aikaan lukenu mitään yhtä käsittämätöntä täältä palstalta kun tän yhden vastailijan kommentit, mistä näitä ihmsiä tulee???

-.-. kirjoitti:

petetyn pitäisikin itse tajuta, jo kauan ennen pettämistä, että uskottomalla on omat syynsä pettää. Niinkuin meillä kaikilla ihmisillä on täysin omat syyt tehdä sitä mitä teemme.

Itse tykkään mennä asioissa eteenpäin. Kun jotain surraan, niin surraan kunnolla. Selvitetään miksi näin on käynyt. Ja sitten jatketaan. En näe mitään mieltä jäädä hakkaamaan päätä seinään "näin ei olisi PITÄNYT tapahtua, syytän syytän syytän...".

Lue lisää

Meillä kaikilla on mitä erilaisimpia syitä tehdä mitä kummallisimpia tekoja, mutta moni jättää toisia loukkaavat ja vahingoittavat teot tekemättä. Ei se, että jollakin on johonkin pahaan tekoon jokin syy, pese sitä puhtaaksi, että teko on väärä. Ei se, että on oletettu syy, selitä vielä yhtään mitään eikä ainakaan tee asiasta hyväksyttävää.

Aika järkyttävää että joku voi toimia noin omaa vaimoaan kohtaan. En kykene käsittämään tuollaista järjestelmällistä pettämistä. KOita jaksaa niiden pienten kanssa ja pyydä apua suvulta ja ystäviltä. Minä kertoisin syyn, mutten yksityiskohtia miksi erottiin ja sen kertoisin vain ns. lähipiirille eli ystäville ja lähisuvulle. Apua ja tukea saat varmasti. No, anopille kertoisin kans ; ).

Jos kuitenkin päätät katsoa vielä eteenpäin niin tee se vain sillä ehdolla että menette pariterapiaan. Suhde muuttuu vasta jos toinen edes tiedostaa toimineensa täysin väärin. Neljä vuotta on pitkä aika viettää kaksoiselämää, joten aika paatunut täytyy miehen olla?

Minulla on yksi naispuolinen ystävä, joka omien sanojensa mukaan elää ihan täydellisessä avioliitossaan, silti liihottelee välillä vieraissa hakemassa jännitystä elämäänsä. Syyt tähän on kuulemma liian täydellisessä miehessä? No, meitä on moneen junaan surullista kyllä. Tekisi mieli käräyttää, mutten voi kun se on kaveri. Kunnioitus kyllä mulla siiihen ihmiseen on mennyt täysin.

Kamalaa tuollainen,,kyllä pitää ukkojen olla sikoja oikeesti että käyttäydytään tuolla lailla, Itse sun tilanteessa pistäisin kyl sukulaisillekin tietoon millanen pukki on kyseessä, niin makaa kun petaa sanotaan. Pettäminen on niin helppoa ,,ei ajatella yhtään seurauksia eikä muita,,lähimmäiset saavat tästä kärsiä eniten.

älä nyt ota ainakaan takaisin, teillä ei parisuhde tule koskaan olemaan enään ennallaan. luottamus kun puuttuu niin siinä ei muutakuin tappaa oman sisäisen itsensä jos vaan pakosta koittaa elää tollasen kanssa

Oikein kaunista kevättä sinulle ja lapsillesi ja paljon voimaa jaksaa

Kerroin kaiken ja totuuden, koska miestä pidettiin oikein esimerkillisenä perheen isänä. Tietääpähän nyt sukukin miten sairasta ja moraalitonta peliä hän pelasi.
Miehen suvun kanssa en ole missään tekemisissä enää ja miksi olisin, kun ei kiinnosta.

Älä kerro kaikkea. Onhan se vähän siitä kiinni että millaisia vastapuolen sukulaiset ja tietty omatkin on,
mutta ei tuollainen voi pysyä salassa.. Ja tosiaan, jos et tee mitään, tuntuu että äijä pääsee
kuin koira veräjästä..

Kuitenkin toivotan sulle tsemppiä kaikesta sydämestäni,
koita jaksaa niiden pientenkin kanssa,
olipa sun päätös sitten mikä tahansa..

myös. Kaikenkertomisesta on aina haittaa. Omia tunteita kannattaa hillitä.

säälinsaamisesta kyse, vaan siitä että tuommoisessa tilanteessa petetty on pienten lastensa kanssa tosi heikoilla eli hän tarvitsee kaiken sen avun, mitä ulkopuoliset voivat antaa kun itse ei jaksa, kykene, pysty tai osaa; lastenhoitoa, käytännön asioita kuten kaupassakäyntiä tai muita asiointeja, neuvoja, keskusteluapua, ymmärrystä, olkapäätä, synkkyydestä ylös vetämistä, mielen piristystä...kaikkea sitä, millä ihminen pysyy järjissään ja toimintakykyisenä. Avun tarvetta ei kannata aliarvioida tuossa tilanteessa.

Juu olen sitä mieltä että Anteeks voi antaa muttei unohtaa ja luottoo on turha kysellä :) kukaan meistä ei ole täydellinen ja aikaa se vie että siitä toipuu....

Arvelusi siitä, ettei mies 4 vuoden jatkuvalla pettämisellään halunnut satuttaa satuttaa vaimoaan ja että se olisi ollut puhtaasti rakkaudellinen teko, on kyllä paras vitsi, jonka olen tähän asti kuullut :)))) Saahan niitä asioita selitellä vaikka miten päin, mutta mieti nyt kuitenkin pikkusen mitä tulit kirjoittaneeksi.

Mielestäni tuommoinen teko osoittaa mitä suurinta naisvihaa ja halveksuntaa sekä naiseutta että äitiyttä kohtaan. Rakkautta riittää tuollaisella miehellä korkeintaan itselleen jaettavaksi.

ja pahasti kirjoitti:

Arvelusi siitä, ettei mies 4 vuoden jatkuvalla pettämisellään halunnut satuttaa satuttaa vaimoaan ja että se olisi ollut puhtaasti rakkaudellinen teko, on kyllä paras vitsi, jonka olen tähän asti kuullut :)))) Saahan niitä asioita selitellä vaikka miten päin, mutta mieti nyt kuitenkin pikkusen mitä tulit kirjoittaneeksi.

Mielestäni tuommoinen teko osoittaa mitä suurinta naisvihaa ja halveksuntaa sekä naiseutta että äitiyttä kohtaan. Rakkautta riittää tuollaisella miehellä korkeintaan itselleen jaettavaksi.

Lue lisää

Edelisen vastaajan kommentti ihan oikeasti nauratti - noin naurettavaa tulkintaa tilanteesta en olisi voinut kuvitella edes tälle palstalle.

Siis, että joku pitäsi salasuhdetta pelkästä rakkaudesta vaimoonsa... siis apuuuuuva, mihin tämä maailma on menossa!!!!???? Kammottavaa, että täällä esitetään tällaisia ajatuksia jonkinlaisina "neuvoina"!!! Siis yrittäkää hyvät ihmiset ajatella aivoillanne, ennen kuin tänne kirjoitatte, kun ne aivot meille on kerran sitä varten annettu!!!

Parivuotias ei nyt tuosta pettämisestä vielä edes juuri ymmärrä, vaan ennemmin aistii ilmapiirit, joten en usko, että tuon ikäisen lapsen kuullenkaan asiasta asiallisesti puhuminen kovin pahasta on. Eri asia on, jos isää haukkuu ja huutaa jne.

Minä ainakin kerroin eromme syyn täysin molemmille puolille sukua. Minä en suostunut ottamaan minkäänmoista syytä siitä, että olisin jättänyt vakavasti sairaan miehen. Mies meni sittemmin vielä tämän petturikumppanin kanssa naimisiin, joten viimeistään siinä vaiheessa on varmasti suvulle realisoitunut tämä toinen nainen.

Mitä tuohon uudelleen pettämiseen tulee, niin noin 95% pettäjistä uusii tekosensa, joten aika ohuen hiuskarvan varassa on se, että homma loppuis. Pelkään pahoin, että mun exälläkin homma jatkuu, nyt ei tietty enää petä mua, mutta onhan se ikävää jos lapsilla on kovin monta äitipuolta tai jos isä sekoittaa päänsä jatkuvilla sivusuhteilla. Ei kai kukaan niitä iät ja ajat kestä menemättä itse rikki?

Tämä on yksi versio, näkökulma, miten voi menetellä vastaavassa tilanteessa. Meillä mies jäi kiinni lyhyehköstä suhteesta jokunen vuosi sitten, lapset oli silloin pieniä enkä nähnyt eroa mahdollisena, ja edelleen eletään yhteistä arkea. Aloittajaa tosin on vedetty huomattavasti pidempikestoisesti linssiin... Kadun aina välillä sitä, etten silloin lähtenyt, koska luottamusta en ole noin kolmessa vuodessa vielä saanut rakennettua takaisin ja ehjäksi.

En silloin kertonut hänen vanhemmilleen, ajattelin että voi itse kertoa jos haluaa. Omalle äidilleni olen asian jossain vaiheessa kertonut kun on ollut muutenkin vaikeaa, mutta muuten lähes koko suku on aika autuaan tietämätön ja saa ollakin... Ellei sitten mies itse halua kertoa.

Ainoastaan mieheni sisarukset tietävät, koska alkoivat ruotimaan liittoamme ja sen tilaa, että miten menee niin ja näin, syyttivät minua vaikeuksista ja että olen epäluotettava ym., silloin kerroin (mieheni läsnäollessa) ja tukin heidän suunsa, enkä ole kertomista katunut, tietävätpähän ihanan veljensä pimeät puolet ja ehkä osaavat olla syyttämättä minua ihan kaikesta.

Mutta joka tapauksessa, jokainen tekee omat valintansa itse, minä olen ajatellut, ettei ns. mustamaalaamisella, vaikka se olisi totuuden kertomista, voita mitään, ja isompi häpeä miehelle jos itse joutuu joskus kertomaan. Ja hittojako se sukulaisille kuuluu, mitä kukainenkin tekee elämällään.

Ihmettelen miksi vain miestä syyllistetään pettämisestä. Pettämiseen tarvitaan kaksi.
Kyllä naisetkin voisi katsoa itseään peiliin ja miettiä omaa käyttäytymistään. Jos tietää toisen olevan varattu, niin pitäisi olla kanttia sanoa, että menepä perheesi luo.
Pettäminenhän jatkuu tasan niin kauan, kun niitä halpamaisia naikkosia riittää.
Annetaan siis varattujen olla varattuja, eikä hajoteta toisten perheitä.

tarvitaan kaksi kirjoitti:

Ihmettelen miksi vain miestä syyllistetään pettämisestä. Pettämiseen tarvitaan kaksi.
Kyllä naisetkin voisi katsoa itseään peiliin ja miettiä omaa käyttäytymistään. Jos tietää toisen olevan varattu, niin pitäisi olla kanttia sanoa, että menepä perheesi luo.
Pettäminenhän jatkuu tasan niin kauan, kun niitä halpamaisia naikkosia riittää.
Annetaan siis varattujen olla varattuja, eikä hajoteta toisten perheitä.

Lue lisää

Kyllä sitä kaksoiselämää eletään ihan yksin ja salaa niin, ettei toiset vain saa tietää niistä molemmista elämistä. Sillä tavalla on tässä esimerkkitapauksessammekin käynyt.

Sitä emme tosin tiedä, onko tämä sivunainen elänyt yksöis- vai kaksoiselämää tykönään, mutta se onkin eri tarina.

Mutta niin kuin maankuulu edesmennyt lauluntekijä totesi, että ihmettelee ihmisiä, jotka pystyvät kaksoiselämään, kun itse ei saa kunnolla eletyksi tätä yhtäkään.

tarvitaan kaksi kirjoitti:

Ihmettelen miksi vain miestä syyllistetään pettämisestä. Pettämiseen tarvitaan kaksi.
Kyllä naisetkin voisi katsoa itseään peiliin ja miettiä omaa käyttäytymistään. Jos tietää toisen olevan varattu, niin pitäisi olla kanttia sanoa, että menepä perheesi luo.
Pettäminenhän jatkuu tasan niin kauan, kun niitä halpamaisia naikkosia riittää.
Annetaan siis varattujen olla varattuja, eikä hajoteta toisten perheitä.

Lue lisää

mies ei itse pettämistään päättäisi, vaan toinen nainen tulee ja vie väkisin...
P****t mä sanon. Juu en kunnioita niitä toisia naisia sen enempää kuin pettäviä miehiäkään, mutta toisaalta, jos noilla naisilla ei ole omia puolisoita, he eivät varsinaisesti petä ketään.
Esim. minä olen tullut petetyksi ja kyllä se oli ihan ex-mieheni oma tahto hyppiä vääriin vällyihin, eli hän minut petti.

tarvitaan kaksi kirjoitti:

Ihmettelen miksi vain miestä syyllistetään pettämisestä. Pettämiseen tarvitaan kaksi.
Kyllä naisetkin voisi katsoa itseään peiliin ja miettiä omaa käyttäytymistään. Jos tietää toisen olevan varattu, niin pitäisi olla kanttia sanoa, että menepä perheesi luo.
Pettäminenhän jatkuu tasan niin kauan, kun niitä halpamaisia naikkosia riittää.
Annetaan siis varattujen olla varattuja, eikä hajoteta toisten perheitä.

Lue lisää

Yksi henkilö riittää pettämiseen, tässä tapauksessa mies. Hän pettää vaimoaan. Salarakas ei petä ketään.

Oletko sinäkin pettäjä, joka pistää syyn salarakkaan niskaan - syyttää väärää puuta. Eli aina joku toinen on syyllinen, kunhan en minä.

Vain narsistinen ihminen ajattelee näin tunteettomasti.

Luepa uudelleen ap:n viesti. Mies voi olla onneton avioliitossaan, mutta se, että hän aloittaa sivusuhteen jo ennen lasten laittoa avioliittoon on kyllä jo melko pöyristyttävää.

Kun kuulee tällaista, ei ensimmäiseksi tule mieleen ajatella, että vaimo taitaa olla mäntti, "keittänyt oman osuutensa sopasta". Kyllä tollanen pistää lähinnä miettimään, millainen patologinen tapaus mies alunalkaenkin ollut. Viaimon hankaluus on siinä vaiheessa sivujuonne.

Mitä pahaa on runkkaamisessa. Itse kärsin pihtaavasta avoimiehestä, mutta en silti voi mennä jakelemaan persettä kylille. Mies ei halua, että olen muiden kanssa. Kyllä se on naisenkin tyydyttävä oman käden oikeuteen.

...puutteessa *unkulle, ja nyt kaduttaa.

Etpä olisi paljon selvemmin voinut omaa tialnnettasi kuvata.

Miksi asiaa ei voisi kertoa ihmisille niinkuin se on, Vieläkö petosta pitäisi jatkaa?
Anna palaa vaan ja kerro asia niinkuin se on, olet silloin rehellinen myös itsellesi, eikä jää mitään sanomatta mitä sanoa pitää. Vuosien päästä todennäköisesti miettisit sitä kuitenkin, että miksi salailit ja suojelit tätä häntäheikkiä. Ei se siihen lopu. Hän on valintansa tehnyt. Suosittelen käydä tutustumassa narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla. Voi olla, että sieltä saat apua tuskaasi. Pakkaat kamat ja pakene vielä kun voit. Koita pitää kuitenkin lapsilla isä. He tarvitsevat isää, mutta sinä et tarvitse moista psykopaattia.

Ei syitä tarvitse kirkossa kuuluttaa, mutta miksi ne pitäisi salata? Tälläinen "likapyykki" valitettavasti on niin likaista, että sitä ei ole pakko toisen yksin pestä. Pettäjä kun usein tahtoo edelleen vähätellä likaisuuttaan. Tässäkin tapauksessa, luulen, asia on tullut vahingossa selville.
Tuo kliseinen selitys: "erilleen kasvaminen" on kakkapuhetta ja vääristää totuuden, jos toinen on tehnyt kaikkensa perheensä ja lasten eteen, luottanut aviomieheensä.
Toivon tälle petetyksi tulleelle äidille paljon tukea ja apua, hyviä ystäviä, ammattiauttajia, että hänellä on voimia käsitellä vaikeaa asiaa, ei kiireellä eikä painostusten alla. Vaan rauhassa, omaan päätökseensä luottaen.

Ei kannata alkaa kieriskelemään sukulaisille kerronnassa. Mutta jos he sitä kysyvät, niin lyhyt todellisuuden paljastaminen antaa itselle levollisen mielen. Totuuden kertominen voi tapahtua ilman hyökyjä, panettelua, syyttelyä jne. Ite olen toiminut näin ja hyväksi kokenut. Halusin että minäkin tulen kuulluksi, uskoivat sitten tai ei.

Sanotaan että totuus tekee vapaaksi

Eroon johtaneet faktat on syytä lähipiirille ilmoittaa sen enempää asiaa laveasti selittelemättä. Jos petetty joutuu tämän likaisen työn yksin tekemään ja kipeän asian muille ilmoittamaan, on kohtuullista että lisätietojen antovelvollisuus siinä tilanteessa rajautuu minimiin. Petetty tuskin paljon jaksaa selitellä nöyryytystään. Mutta se hyvä puoli siitä on, että saa ymmärtämystä yli rajojen ja läheiset ihmiset tajuavat hänen henkisen tilansa ja osaavat auttaa kaikin tavoin; niin henkisesti, käytännön arjessa että mahdollisesti myös rahallisesti pahimman yli. Perheessä on sentään kaksi melkein vauvaikäistä pienokaista, joten monenlainen hätä on suuri.

Eroon johtaneet faktat on syytä lähipiirille ilmoittaa sen enempää asiaa laveasti selittelemättä. Jos petetty joutuu tämän likaisen työn yksin tekemään ja kipeän asian muille ilmoittamaan, on kohtuullista että lisätietojen antovelvollisuus siinä tilanteessa rajautuu minimiin. Petetty tuskin paljon jaksaa selitellä nöyryytystään. Mutta se hyvä puoli siitä on, että saa ymmärtämystä yli rajojen ja läheiset ihmiset tajuavat hänen henkisen tilansa ja osaavat auttaa kaikin tavoin; niin henkisesti, käytännön arjessa että mahdollisesti myös rahallisesti pahimman yli. Perheessä on sentään kaksi melkein vauvaikäistä pienokaista, joten monenlainen hätä on suuri.

Luettuani kommenttisi tuli mieleeni, että olet ymmärtäväinen ja ainakin nyt haluaisit jatkaa miehesi kanssa ehjässä perheessä - ehkä pienten lasten takia. Ero ei missään tapauksessa ole helppo ratkaisu, jota pitäisi oikopäätä suositella. Mutta on kuitenkin niin, että joskus se on ainoa vaihtoehto, kun petetyn tunteesta ei pääse yli ja elämä junnaa paikoillaan.

Silti en voi olla tarttumatta pettämisen hyväksymiseen sillä perusteella, että perheessä on pieniä lapsia ja huomio kiinnittyy etupäässä heihin ja mies jää vähemmälle. Ei kai se mies tuossa elämäntilanteessa mikään lapsi ole. Eikö perheessä pitäisi olla kaksi aikuista, mies ja vaimo. Millä oikeutuksella miehen on tuossa tilanteessa hyväksyttävää hankkia huomionkipeänä sivusuhde? Eikö yhtä hyvin pienten lasten äiti voisi hankkia rakastajan, kun on muuten niin kiinni kotiaskareissa? Näin kuitenkin harvemmin tapahtuu pienten lasten äideille ja ainakaan sitä ei hevin "ymmärretä".

Ensimmäkin voimia ja hyvä, että on ystäviä, joiden kanssa purkaa kokonaistilannetta. Mahdollisuus myös lopettaa suhde heti, antaa aikaa kasvaa lasten ihan rauhassa. Aikanaan löytyy miesystävä, joka oikeasti haluaa olla vaikka isä näille lapsille tai miehenmalli. Tai elät lastesi kanssa kolmistaan. Nyt kun eroat, lapset eivät kaipaa biologista isää, ovat sen verran pieniä. Kiintyvät aikanaan mahdolliseen uuteen mieheen aidolla tunteella. On ratkaisu sitten mikä tahansa, onnea sinulle ja lapsillesi.

meillä,vaimo jäi kiinni suhteesta puoli vuotta sitten,sai anteeksi...hetken meni hyvin,sitten lakkasi taas perhe kiinnostamasta,päivät meni meseillessä ja chatissä,koti ja lapset hoitamatta...ja siitä asti sama touhu jatkunut,nyt tosin asutaan eri osoitteissa...lapset minun luonani,vaimo yksin...jatkuvasti jaksaa puhua siitä kuinka on ikävä takaisin ja ettei ole ketään muita,mut olen itse kuullut luotettavasta lähteestä muuta...toivottavasti huomaa vielä virheensä ja katuu...katkera kun olen:)

Eiköhän kyse ole siitä, että tällaisen petoksen jälkeen menee usko kyseiseen ihmiseen lopullisesti. Rajansa kaikella. Liikaa ei pidä ymmärtää, siinä sekoaa itse. Ihmisiä täällä vain ollaan.

Tämä tyyppi ei anteeksiannolla tule autetuksi. Hän vaan jatkaa samaan malliin aina uudelleen, niin kauan kuin se hänelle suodaan.

Ulkopuolisena on tietenkin helppo antaa vaikka minkälaisia neuvoja. Osallisen asema on erilainen, kun pitää kestää ratkaisujensa seuraukset.

Epäilen kuitenkin vahvasti että tästä kaverista ei tule olemaan perheelleen tukea ja turvaa tulevaisuudessa sen enempää kuin on ollut aikaisemmin. Jos vaimo on sen valmis kestämään niin se on sitten tietoinen valinta.

Täysin samaa mieltä. Loistava mielipide. Sai mut nauramaan:) Olen itse hieman samassa veneessä kuin ketjun aloittaja. Erotuksena se, että tein jo edellämainitsemasi asiat. Pistin ukon kylmäverisesti ulos, kun aikani olin katsellut sen juonitteluja (3v). Tapahtuipa ero vielä ennen joulua ja silti pidin pääni vaikka kuinka ukko maanitteli takas.
Ja olen kertonut kysyjille eron TODELLISET syyt. Ei ole mun häpeä jos ukko on petturiluonne. Tiedän että olen viehättävä, ja nyt jo ukkoja pukkais jonoksi asti, mutta kun en ketätahansa keljaketta huoli:) Katellaan nyt rauhassa markkinoita;) Aika aikansa kutakin...

Uskomattomin teoria pettämisestä mitä olen koskaan kuullut! Onneksi olkoon.

Kauheeta soopaa ja selitysten mössöä. Uskotko sinä tuon kirjoittajana itsekään moiseen hölötykseen. Mahtoiko jäädä aamupilleri ottamatta?

kunniaan :)) kirjoitti:

Uskomattomin teoria pettämisestä mitä olen koskaan kuullut! Onneksi olkoon.

Kauheeta soopaa ja selitysten mössöä. Uskotko sinä tuon kirjoittajana itsekään moiseen hölötykseen. Mahtoiko jäädä aamupilleri ottamatta?

Lue lisää

...tuolta ylempää, jolle kaikki MUU on pettämistä, paitsi tää esmerkkimiehen pettäminen. Eli kaikki muu toiminta, lastenhoito mukaan lukien (sehän on miehen pettämistä, koska silloin vaimo ei ehdi 24/vrk panna miestään). Eli tän henkilön "teoria" on lopulta varsin yksinkertainen ja selkeä:

Tää kyseinen mies ei oo pettäjä, se ei oo syyllistynyt mihinkään (koska se ei oo OMASTA mielestään tehny mitään väärää).

Tää on nyt ihan uusi, just voimaan astunu laki, jossa väärin tehnyt henkilö ei oo enää tekoonsa syyllinen, vaan tekoon on syyllinen se henkilö, joka syyttää tätä toista... LOOGISTA, eikö. Ja hyvin hyvin yksinkertaista.

(huh, oikeesti kylmää nää tän tyypin pimahtaneet kommentit)

...olla PROVO (sillä mitään näin sairasta en ole eläessäni lukenut).

Ja jos tämä EI ole provo, niin onnittelut kirjoitajalle (sillä näin taitavaa provoilua näkee harvoin).

pakko. kirjoitti:

...olla PROVO (sillä mitään näin sairasta en ole eläessäni lukenut).

Ja jos tämä EI ole provo, niin onnittelut kirjoitajalle (sillä näin taitavaa provoilua näkee harvoin).

Lue lisää

Mutta usko huviksesi, että tällaisiakin kohtaloita tästä maasta löytyy. Tosielämä on usein mielikuvitustakin ihmeellisempää.

Syyllisyys on poistettu sanavarastosta sekä seura- ja sukupuolielämästä, joten baana on auki taivasta myöten kaikille pettureille.

Muutamasta kommentista voi lukea että joku on sitä mieltä että suhteissa ei tarvitse oppia vaan sanella.

Eli myös usein tapahtuu niitä tilanamtamis pakko alistus ahdistuksia joissa sitten ne "pettäiset" ratkotaan ja senhän tämä meidän kultturi osaa..

Nainen ja Mies yleensä ei kerro eikä hoida asoitaan vaan puhumalla eikä ymmärtämällä se tekemällä valintoja niinkuin pitäisi. No se tietenkin tarvitsisi kykyä hyväksyä elämän tosiasiat ensiksi luonnollisina.

Kun on paljon ja monia asoita vastuulla niin silloin on sokea kokoanisuudelle ja syyttäminen on se valinta ja ratkaisu sekä viimekädessä oikeuden ottaminen omiin käsiin.

Kysyjän tapausta ei tietty voi kommentoida kun ei ole tietoa eikä tarvitse sillä se on yksityis asia ja samoin se yksilön kertoma pettäminen.

Vaihtoehto on hyväksyä elämän perusteita valintoja varten (kohtaamiseta) tai sitten levittää itsensä tueksi mahdollisimman suuri huhumylly ja valheverkko se ainoaoikeatotuus muuri että sen varassa voi mennä sen aikaa kun se kestää.


No onhan tietty se yleinenkin vaihtoehto eli tehdä "hirmutekoja" mitä myös suhteiden tuomarina jotkut tekevät kun on petoksen yhyttäneet suhteestaan. Esimerkikisi tutkimalla sekä kyttämällä vuosikausia ja yleensä se oma sielunelämä sitten onkin se mikä panee luottamattomuuteen ja sitten johtaa siihen molemminpuolin sekä jakamaan tunteitaan muille.

pakko. kirjoitti:

...olla PROVO (sillä mitään näin sairasta en ole eläessäni lukenut).

Ja jos tämä EI ole provo, niin onnittelut kirjoitajalle (sillä näin taitavaa provoilua näkee harvoin).

Lue lisää

Heippa vaan kaikille! Ja ensimmäiseksi tuolle epäilijälle kertoisin, että tämä juttu on kyllä ihan valitettavasti minun elämästäni ja täyttä totta. Kiitoksia valtavasta määrästä neuvoja ja tukea. Täällä mennään eteenpäin päivä kerrallaan ja keräten voimia ratkaista tämä kriisi jollakin tavalla. Alan jo uskoa, että selviän tästä. Sitä en tiedä jatkanko enää tämän miehen kanssa yhteistä elämää. Mutta elämä jatkuu....

Apua ei ratkaisuihin mistään jotak aon itse tehtävä.
Kaikki kahtaihmistä koskevat välien selvittelyt ja yhteydenotot tulisi hoitaa siten että molemat on paikalla ja kuulemassa ja silloin olisi se näytön paikka missä itsekkin on oltava rehellinen ja oikeudenmukainen . Kaikki etsii paikaa missä puhua ja syytttää toista osapuolta ja se käy siten että hankkiutuu ulkopuolisille levittämään pahaa toisesta ja pyrkiä mustamaalaamaan toinen.

Naiselle se käy helpommin mutta miehet ei sitä helposti tee koska normaalisti he arvostavat yksityisyyttä paremmin ja siten yhteissuhdettakin.

Veljeksillä on aina "kauna" toisiaan kohtaan ja he pyrkivät aina alistamaan sisaruksia ikäjärjestyksessä mikä on tullut jo syntymästä lähtien. Tämän tietää jokainen.

Aina kun käyt kysymässä vanhemmalta sisarukselta niin hän kyllä autaa siinä miten pitää "rankaista" nuorempaa sisarusta. Tai alistajaa vanhempaa.

Tukihan tarvitaan siihen omaan tilaan millä pyritään vahvistamaan sitä oloa ja kysymystä (enkö itse osannut olla tarpeeksi hyvä pitääkseni tuon ihmissuhteen ja olisin osannut vahvistaa sitä?)

Se itsetuntokun palautuu siitä että tein minkä pystyin ja osasin jos tein? Niin voi aivan puhtaalla omalla tunnolla todeta ja hyväksyä sen ettei se nyt vain onnistunut mutta oma tila kuuluu niin itselle kuin toisellekkin vaikka suhde olisi jatkunutkin ja nyt varsinkin ja seuraavisssa suhteissa sen on kuuluttava suhdeopin alkeisiin. Kun en vielä osannut asiaa.