Eräälläkin toisella palstalla esille tullut lasten asema vt-seuran järjestämien konventtien(kin) aikana sietää herättää keskustelua myös täällä. Totuushan on se, että kenenkään lapsen ei voida olettaa nauttivan kesähelteillä monen tunnin istunnoista kolmen pitkän päivän ajan. Muistan ettei se lapsena ollut koskaan mikään miellyttävä tilanne istua hiljaa loputtomalta tuntuvien ohjelmien ajan.
Vartiotorniseuran tulisi tässäkin asiassa ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ajatella muutakin kuin omaa etuaan ja konventtien järjestelyiden yksinkertaisuutta. On mielestäni perin järkyttävää, että lapset joutuvat kuuntelemaan tuntitolkulla samaa ohjelmaa kuin aikuisetkin, semminkin kun hekin pitkästyvät jossain vaiheessa viikonloppua. Liika on liikaa ja kohtuus kaikessa.
Mitä palstalaisten mielestä vt-seuran tulisi tehdä, että lasten osallistuminen konventteihin olisi edes jotenkin inhimillisempää kuin tänä päivänä? Itse olen sitä mieltä, että lapsille voisi järjestää kokonaan oma ohjelmansa tai tilat, joissa saavat olla lapsia, eivät istumisesta puutuneita, turhautuneita ja tukahdettuja robotteja.
Lapset ja konventit
33
1877
Vastaukset
- selvinnyt aikuiseksi
Tämä on todella aiheellinen kysymys! Muistan itse millaista kidutusta 2-3 tunnin yhtäjaksoinen istuminen oli. Piti olla paikallaan katsoa puhujaa ja olla seuraavinaan lopputtomiin kestävää puhetta. Kova penkki sattui takapuoleen ja kiinnostus oli tasan 0%. Ainoa ihana asia oli väliaika, kun sai syödä leivoksia. Niitähän ostettiin oikein olan takaa, että seura sai rahaa. Sitten oli vielä se kauhean aikainen herätys, piti olla 9 aikaan konventtisalilla juttelemassa henkeviä muiden kanssa ja lapset tietenkin väsyneinä mukana. No ainoa hyvä asia oli, että konventti oli aina kesällä, että pystyi toipumaan seuraavan viikon aikana tuosta rääkistä. Kokemuksesta voin sanoa, että kyllä lapset ovat lujilla tässä touhussa...!
- lisää
Muutoskeinoja olisi asian yleiseen julkisuuteen saattaminen ja yleensä toiminta muutoksen saamiseksi.
Kirjoittakaa niistä omistä kokemuksistanne sanomalehtien yleisönosastoihin.
Nyt kun on lapsiasiamihen toimi, niin hänellekin tulisi kirjoittaa. Hän on kuitenkin lakimiesvirkamies, joten kirjoitus olisi hyvä laatia tässä mielessä lastensuojelulakien sisältö yms huomioiden ja tosiasioissa pitäytyen mielellään niin että todistelukysymyksistä ei syntyisi epäselvyyttä.
Saattaahan olla että lapsiasiamies tutkii oma-aloitteisestikin asioita ja myös että hän siirtää asian toiselle taholle jonne se hänen mielestään kuuluu, mutta omakohtainen kertomus ja muu selkeä asian esilletuominen voisi hyvin tätä kauttakin alkaa.
Kirjoituksia lahkon johdolle. Mielenosoituksia asiasta. - PGentleman
lisää kirjoitti:
Muutoskeinoja olisi asian yleiseen julkisuuteen saattaminen ja yleensä toiminta muutoksen saamiseksi.
Kirjoittakaa niistä omistä kokemuksistanne sanomalehtien yleisönosastoihin.
Nyt kun on lapsiasiamihen toimi, niin hänellekin tulisi kirjoittaa. Hän on kuitenkin lakimiesvirkamies, joten kirjoitus olisi hyvä laatia tässä mielessä lastensuojelulakien sisältö yms huomioiden ja tosiasioissa pitäytyen mielellään niin että todistelukysymyksistä ei syntyisi epäselvyyttä.
Saattaahan olla että lapsiasiamies tutkii oma-aloitteisestikin asioita ja myös että hän siirtää asian toiselle taholle jonne se hänen mielestään kuuluu, mutta omakohtainen kertomus ja muu selkeä asian esilletuominen voisi hyvin tätä kauttakin alkaa.
Kirjoituksia lahkon johdolle. Mielenosoituksia asiasta.Yksi asia mikä ei ole tuotu vielä esiin, oli 70 luvun lopulla vielä lähinnä isoissa Piirikonventeissa. Minäkin usein aikani kavereiden tai yksikseni pörrättyäni löydyin lopulta
Löytötavaratoimiston narikassa tippa linssissä vanhempia ikävöiden, taakse on jäänyt aikaa sitten tuokin muoti-ilmiö.
Ei näkyny oikeusasiamiestä silloin auttamaan pienen pojan oikeuteen olla vanhempien kanssa, suuren vellovan pelottavan ihmismassan meressä, eksyksissä turvattomana pedofiilien saalistaessa ympärillä.
Nykyisin Jt perheen lapset on hyvin kasvatettuja, on kännykät kukaan lapsi ei oo jäänyt heitteille konventin loputtua. Siinä mielessä jollekin lapsiasiamiehelle ei ole muuta kertrottavaa, kuin miten hyvin asiat on nykyisin. Vaikka aina tällainen äidin pikku itkupillikin, löysi jonkun kiltin tädin joka lohdutti, ja auttoi sinne narikkaan jossa jo olikin odottamassa usein muutama samanlainen itkettyny nöpönassu.
- Lapsena hauskaakin
Sinänsä olen hieman samaa mieltä, mutta eiköhän nyt ole tehty kärpäsestä härkänen!
Koulussa toukokuussa ja elokuussa monesti vielä kesäkuumalla, lapset viettävät saman tuntimäärän kuunnellen opetusta, eikä tuo näytä heitä murtavan.
Konventissa tuo kolmetuntinen on jaettu laululla ja ilmoituksilla, joten siitä tulee helpotusta.
Lapsihan ei käytännössä ymmärrä, mitä konventissa puhutaan, koska lapsi ei käsitä kaikkia termejä ja tapahtumia mihin ne sidotaan, joten lapsen ajatukset seilaavat ties missä, joten varsin passiivista tuo ohjelma-aika on lapselle.
Helpotusta toki toivon lapsille, mutta kun konventtimatkaan monesti liittyy iltamukavaa vieraalla paikkakunnalla, niin kokonaisuus ainakin minun lapsuudessa AINA meni plussan puolelle.
Lisäksi oli varsin hauskaa juosta kavereiden kanssa pitkin Tampereen jäähallia ja päästä illalla Särkänniemeen hattaraa syömään, joten kidutuksesta nyt en puhuisi saatikka kirjoittaisi.- sööpäri.
Vaikka lapsuudessani konventit olivat pidempiä kuin nykyään, niin oheistoiminta tosiaan korvasi pyllyn puuduttamisen.
Välitunnilla sai karkkia ja leivoksia, joihin me lapset säästimme rahaa viikko/kuukausi -kaupalla.
Yleensä konventit olivat Helsingissä tai Tampereella. Melkein joka kerta pääsimme huvipuistoon viikonlopun aikana. Siitä riemusta oli valmis kärsimäänkin vähän.
Toisaalta: Konventtiin menemiselle ei ollut vaihtoehtoa. Sinne mentiin, siellä istuttiin ja siellä kärsittiin. Samoin taitaa olla nykyäänkin. Minusta puheet hengellisestä juhlapöydästä olivat ja ovat naurettavia. Ei juhlapöydässä koiteta saada aikaa kulumaan torkahtelemalla tai piirtelemällä vihkoon. Nämä huomiot ovat siis myös aikuisista. - Lapsena hauskaakin
sööpäri. kirjoitti:
Vaikka lapsuudessani konventit olivat pidempiä kuin nykyään, niin oheistoiminta tosiaan korvasi pyllyn puuduttamisen.
Välitunnilla sai karkkia ja leivoksia, joihin me lapset säästimme rahaa viikko/kuukausi -kaupalla.
Yleensä konventit olivat Helsingissä tai Tampereella. Melkein joka kerta pääsimme huvipuistoon viikonlopun aikana. Siitä riemusta oli valmis kärsimäänkin vähän.
Toisaalta: Konventtiin menemiselle ei ollut vaihtoehtoa. Sinne mentiin, siellä istuttiin ja siellä kärsittiin. Samoin taitaa olla nykyäänkin. Minusta puheet hengellisestä juhlapöydästä olivat ja ovat naurettavia. Ei juhlapöydässä koiteta saada aikaa kulumaan torkahtelemalla tai piirtelemällä vihkoon. Nämä huomiot ovat siis myös aikuisista.En tiedä oltiinko me tyhmiä tai viisaista, mutta lapsena siis 70-luvulla, aika pienenä pääsi vapaaehtoiseen palvelukseen ja me putsasimme pöytiä ja autoimme keittiössä ohjelman ajan.
Siis 70-luvun loppussa, moni konventti meni ohjelman puolesta täysin ohi, kun järjestö käytti "lapsityövoimaa" ;-)))))
Lisäksi olimme Tampereella yhteismajoituksessa, jossain koulussa ja me köyhät JT pennut tutustuttiin toisiimme todella mukavasti.
Väitän, että nuo nelipäiväiset konventit olivat elämäni mukavinta aikaa, josta kidutus oli kaukana! - päälle
Lapsena hauskaakin kirjoitti:
En tiedä oltiinko me tyhmiä tai viisaista, mutta lapsena siis 70-luvulla, aika pienenä pääsi vapaaehtoiseen palvelukseen ja me putsasimme pöytiä ja autoimme keittiössä ohjelman ajan.
Siis 70-luvun loppussa, moni konventti meni ohjelman puolesta täysin ohi, kun järjestö käytti "lapsityövoimaa" ;-)))))
Lisäksi olimme Tampereella yhteismajoituksessa, jossain koulussa ja me köyhät JT pennut tutustuttiin toisiimme todella mukavasti.
Väitän, että nuo nelipäiväiset konventit olivat elämäni mukavinta aikaa, josta kidutus oli kaukana!Etkös sinä lisäksi väitä että vartiotorniseura ei koskaan ole ennustanut maailmanloppua ja että vartiotorniseura on aina oikeassa ? Etkö sinä suosittelekin vartiotorniseuraa kaikille ?
>>Sinänsä olen hieman samaa mieltä, mutta eiköhän nyt ole tehty kärpäsestä härkänen!
Sitähän sietäisi kysyä lapsilta. Itse en koskaan odottanut innolla, että jes! nyt pääsee viikonlopuksi istumaan muovipenkkiin ja pitämään turpansa ja liikkuvuutensa kurissa! Tuskaa se oli. En usko että olin/olen tilastollisesti vähemmistön edustaja tuossa asiassa.
>>Koulussa toukokuussa ja elokuussa monesti vielä kesäkuumalla, lapset viettävät saman tuntimäärän kuunnellen opetusta, eikä tuo näytä heitä murtavan. Konventissa tuo kolmetuntinen on jaettu laululla ja ilmoituksilla, joten siitä tulee helpotusta.
Kun minä olin koulussa, oppituntien päätteeksi pääsi vartiksi ulos riehumaan sydämensä kyllyydestä. Hetkellinen istumalakko ei ole mistään kohtaa verrattavissa koulun välitunteihin.
>>Lapsihan ei käytännössä ymmärrä, mitä konventissa puhutaan, koska lapsi ei käsitä kaikkia termejä ja tapahtumia mihin ne sidotaan, joten lapsen ajatukset seilaavat ties missä, joten varsin passiivista tuo ohjelma-aika on lapselle.
Se ei ainakaan ole helpottavaa, että ei ohjelmasta ymmärrä tuon taivaallista. Asiaa voidaan selitellä ihan kuinka parhaaksi nähdään, mutta tuskaa tuo on joka tapauksessa. Passiivinen istuskeluhan se nimenomaan se tuskastuttavinta lapselle onkin.
>>Helpotusta toki toivon lapsille, mutta kun konventtimatkaan monesti liittyy iltamukavaa vieraalla paikkakunnalla, niin kokonaisuus ainakin minun lapsuudessa AINA meni plussan puolelle.
On hyvä että sinä koet kohdallasi konventtien kokonaisuuden jääneen plussan puolelle. Panostamalla lasten hyvinvointiin monet muutkin saattaisivat päästä samaan tulokseen kanssasi. Nyt näin ei ole.
>>Lisäksi oli varsin hauskaa juosta kavereiden kanssa pitkin Tampereen jäähallia ja päästä illalla Särkänniemeen hattaraa syömään, joten kidutuksesta nyt en puhuisi saatikka kirjoittaisi.
Vaikka en itse sanaa kidutus käyttänytkään, siltä se kyllä välistä tuntui. Minkä minä sille voin tässä vaiheessa? Ja kuten todettua, en taatusti edusta mielipiteeni kanssa vähemmistöä, joten "tarttis tehdä jotain".
Minä en muuten saanut juosta metriäkään konventissa, en väliajalla enkä ohjelman aikana. Eikä saanut moni muukaan. On hyvä että tässä asiassa jotkut ajattelevat liberaalimmin ja antavat lastensa purkaa edes hetkittäin lapsena olemisen paineita - konventissakin.- Lapsena hauskaakin
päälle kirjoitti:
Etkös sinä lisäksi väitä että vartiotorniseura ei koskaan ole ennustanut maailmanloppua ja että vartiotorniseura on aina oikeassa ? Etkö sinä suosittelekin vartiotorniseuraa kaikille ?
En minä tuollaista väitä.
Työelämässä ja vähän muuallakin olen huomannut, että me 60-luvulla syntyneet olemme se viimmeinen "kova" sukupolvi, joka vähän sietää epämukavuutta.
Pikkupoikana me olimme heinäpellolla tekemässä raavasta työtä aikuisten kanssa, joten ymmärrän hyvin, että "nössö" sukupolven edustajat kestä muutamaa tuntia konventissa.
Ei muuta. - Lapsena hauskaakin
t-i-u-k-u kirjoitti:
>>Sinänsä olen hieman samaa mieltä, mutta eiköhän nyt ole tehty kärpäsestä härkänen!
Sitähän sietäisi kysyä lapsilta. Itse en koskaan odottanut innolla, että jes! nyt pääsee viikonlopuksi istumaan muovipenkkiin ja pitämään turpansa ja liikkuvuutensa kurissa! Tuskaa se oli. En usko että olin/olen tilastollisesti vähemmistön edustaja tuossa asiassa.
>>Koulussa toukokuussa ja elokuussa monesti vielä kesäkuumalla, lapset viettävät saman tuntimäärän kuunnellen opetusta, eikä tuo näytä heitä murtavan. Konventissa tuo kolmetuntinen on jaettu laululla ja ilmoituksilla, joten siitä tulee helpotusta.
Kun minä olin koulussa, oppituntien päätteeksi pääsi vartiksi ulos riehumaan sydämensä kyllyydestä. Hetkellinen istumalakko ei ole mistään kohtaa verrattavissa koulun välitunteihin.
>>Lapsihan ei käytännössä ymmärrä, mitä konventissa puhutaan, koska lapsi ei käsitä kaikkia termejä ja tapahtumia mihin ne sidotaan, joten lapsen ajatukset seilaavat ties missä, joten varsin passiivista tuo ohjelma-aika on lapselle.
Se ei ainakaan ole helpottavaa, että ei ohjelmasta ymmärrä tuon taivaallista. Asiaa voidaan selitellä ihan kuinka parhaaksi nähdään, mutta tuskaa tuo on joka tapauksessa. Passiivinen istuskeluhan se nimenomaan se tuskastuttavinta lapselle onkin.
>>Helpotusta toki toivon lapsille, mutta kun konventtimatkaan monesti liittyy iltamukavaa vieraalla paikkakunnalla, niin kokonaisuus ainakin minun lapsuudessa AINA meni plussan puolelle.
On hyvä että sinä koet kohdallasi konventtien kokonaisuuden jääneen plussan puolelle. Panostamalla lasten hyvinvointiin monet muutkin saattaisivat päästä samaan tulokseen kanssasi. Nyt näin ei ole.
>>Lisäksi oli varsin hauskaa juosta kavereiden kanssa pitkin Tampereen jäähallia ja päästä illalla Särkänniemeen hattaraa syömään, joten kidutuksesta nyt en puhuisi saatikka kirjoittaisi.
Vaikka en itse sanaa kidutus käyttänytkään, siltä se kyllä välistä tuntui. Minkä minä sille voin tässä vaiheessa? Ja kuten todettua, en taatusti edusta mielipiteeni kanssa vähemmistöä, joten "tarttis tehdä jotain".
Minä en muuten saanut juosta metriäkään konventissa, en väliajalla enkä ohjelman aikana. Eikä saanut moni muukaan. On hyvä että tässä asiassa jotkut ajattelevat liberaalimmin ja antavat lastensa purkaa edes hetkittäin lapsena olemisen paineita - konventissakin.Olet taatusti alle 35-vuotias ;-)
- sööpäri.
Lapsena hauskaakin kirjoitti:
En tiedä oltiinko me tyhmiä tai viisaista, mutta lapsena siis 70-luvulla, aika pienenä pääsi vapaaehtoiseen palvelukseen ja me putsasimme pöytiä ja autoimme keittiössä ohjelman ajan.
Siis 70-luvun loppussa, moni konventti meni ohjelman puolesta täysin ohi, kun järjestö käytti "lapsityövoimaa" ;-)))))
Lisäksi olimme Tampereella yhteismajoituksessa, jossain koulussa ja me köyhät JT pennut tutustuttiin toisiimme todella mukavasti.
Väitän, että nuo nelipäiväiset konventit olivat elämäni mukavinta aikaa, josta kidutus oli kaukana!Minustakin oli todella mukava olla yhteismajoituksessa ja tutustua toisiin uskovaisiin.
Tämä tapahtui kuitenkin vasta vanhempana, teini-iässä. Silloin olin itsekin niin innokas, että kävin jopa kolme kertaa kesässä konventissa. Ohjelmat eivät tosin kovin hirveästi kiinnostaneet silloinkaan. Mutta hauskaa oli ja vaimokin löytyi. Ja paljon muita kavereita.
Aloituksessa oli kuitenkin puhe lapsista. Minusta on omituista, miten vt-seura vähentää kaikkea oheistoimintaa. Joskus ajat sitten oli lapsille oikein omat kerhot sun muut hauskuudet. Nykyään kun sitten kaikkea yksinkertaistetaan niin lapsilla on kamalaa. Oma poikanikin koittaa keksiä vaikka minkälaisia vaivoja, jotta hän saisi vältettyä kokouksen tai konventin.
Onkohan tälläkään palstalla yhtäkään ihmistä (Lähimmäisen lisäksi), joka voisi rehellisesti sanoa nauttivansa kokouksessa istumisesta? Minä ainakin nautin lähinnä kun se kärsimys loppui ja pääsi valmistautumaan kotiinlähtöön. sööpäri. kirjoitti:
Vaikka lapsuudessani konventit olivat pidempiä kuin nykyään, niin oheistoiminta tosiaan korvasi pyllyn puuduttamisen.
Välitunnilla sai karkkia ja leivoksia, joihin me lapset säästimme rahaa viikko/kuukausi -kaupalla.
Yleensä konventit olivat Helsingissä tai Tampereella. Melkein joka kerta pääsimme huvipuistoon viikonlopun aikana. Siitä riemusta oli valmis kärsimäänkin vähän.
Toisaalta: Konventtiin menemiselle ei ollut vaihtoehtoa. Sinne mentiin, siellä istuttiin ja siellä kärsittiin. Samoin taitaa olla nykyäänkin. Minusta puheet hengellisestä juhlapöydästä olivat ja ovat naurettavia. Ei juhlapöydässä koiteta saada aikaa kulumaan torkahtelemalla tai piirtelemällä vihkoon. Nämä huomiot ovat siis myös aikuisista.>>Yleensä konventit olivat Helsingissä tai Tampereella. Melkein joka kerta pääsimme huvipuistoon viikonlopun aikana. Siitä riemusta oli valmis kärsimäänkin vähän.
Kyse on siis osittain myös maantieteellisistä eroista. Meillä konventissa käytiin Oulussa juhannuksena, eikä siellä silloin ole mikään paikka auki. Sen verran oheistoimintaa kyllä oli, että kun ikää hieman tuli, niin eri hotellien terrorisointi ja niissä juokseminen oli tuttua puuhaa. Mitäs sitä juuri muutakaan olisi keksinyt kaupungissa, joka on täysin kiinni. Avaukseni ja huoleni olikin suunnattu pääasiassa sinne lapsen ollessa 5-10 vuoden tietämille, jolloin tietoisuus istumisen tuskallisuudesta ja rajoitetusta elämästään on kai suurimmillaan.- sööpäri.
Lapsena hauskaakin kirjoitti:
En minä tuollaista väitä.
Työelämässä ja vähän muuallakin olen huomannut, että me 60-luvulla syntyneet olemme se viimmeinen "kova" sukupolvi, joka vähän sietää epämukavuutta.
Pikkupoikana me olimme heinäpellolla tekemässä raavasta työtä aikuisten kanssa, joten ymmärrän hyvin, että "nössö" sukupolven edustajat kestä muutamaa tuntia konventissa.
Ei muuta.Ai jätkä onkin kovis.
- kelvoton sukupolvi
Lapsena hauskaakin kirjoitti:
En minä tuollaista väitä.
Työelämässä ja vähän muuallakin olen huomannut, että me 60-luvulla syntyneet olemme se viimmeinen "kova" sukupolvi, joka vähän sietää epämukavuutta.
Pikkupoikana me olimme heinäpellolla tekemässä raavasta työtä aikuisten kanssa, joten ymmärrän hyvin, että "nössö" sukupolven edustajat kestä muutamaa tuntia konventissa.
Ei muuta.Ihmetyttää, kun kaikkien sukupolvien edustajat tuntuvat pitävänsä itseään viimeisenä kelvollisena sukupolvena. Joko ihmiskunta rapistuu hurjaa vauhtia tai sitten nuorempien sukupolvien kohtaamat haasteet ovat sellaisia, etteivät vanhemmat sukupolvet niitä ymmärrä, kun eivät ole kokeneet niitä samalla tavoin. Vastaavasti nuorempien sukupolvien on vaikea ymmärtää vanhempia, kun eivät ole kokeneet näiden haasteita.
Uskon, että vaikka eri sukupolvien kohtaamat haasteet ovatkin erilaisia, niiden keskinäinen arvottaminen ei ole mielekästä. Mikä ei tapa, se vahvistaa, ja jos ei ole vahvistunut, niin vähempikin tappaa. Onko "nössösukupolven" vika, jos he eivät ole päässeet heinäpellolle tekemään raavasta työtä aikuisten kanssa? Enkä sivumennen sanoen ymmärrä, miten peltotyö valmentaa istumiseen, vaikka olenkin viettänyt kesiäni maatalossa ja osallistunut talon töihin siinä missä muutkin.
Anteeksi, tämä ei juuri enää liity alkuperäiseen aiheeseen, mutta pistää se vihaksi kun muut ihmiset väittävät tietävänsä minkälainen minä olen jo pelkän syntymävuoteni perusteella. Lapsena hauskaakin kirjoitti:
Olet taatusti alle 35-vuotias ;-)
>>Olet taatusti alle 35-vuotias ;-)
Kas siksipä vielä asiat suht tuoreessa muistissa. Mutta mitäpä tuo ikä sitten tähän liittyikään?- Markku_Meilo
>>... lapset viettävät saman tuntimäärän kuunnellen opetusta
Joku saattaisi kyllä pitää hyvin oleellisena erona sitä, että koulussa opetus annetaan lasten ehdoilla. - Lapsena hauskaakin
Markku_Meilo kirjoitti:
>>... lapset viettävät saman tuntimäärän kuunnellen opetusta
Joku saattaisi kyllä pitää hyvin oleellisena erona sitä, että koulussa opetus annetaan lasten ehdoilla.Niin saattaisi.
Kysymys oli siitä, kuinka rankka kokemus lapselle on olla konventissa? Itse en mitään traumoja konventeista saanut.
En oikein usko, että tämän pumpulisukupolven, jota ilmeisesti Tiuku edustaa, niin elämä tulisi yhtään sen onnellisemmaksi, jos sitä pumpulia ja pehmeyttä lisättäisiin. Uskon, että tietty määrä epämielyttäviä asioita, valmistaa lapsen maailmaan paremmin, kuin pelkkä pumpuli ja ylisuojelu.
Konventeissa olisi paljon kehitettävää, mutta ajatus siitä, että konventteissa olisi jokin lastensuojeluongelma ampuu mielestäni yli!
Tällä palstalla nyt vain on sellainen henki, että kaikki Jehovantodistajuuteen liittyvä on vähintäänkin puolirikollista ja kaikessa nähdään eriskummallisia mörköjä. - Lapsena hauskaakin
kelvoton sukupolvi kirjoitti:
Ihmetyttää, kun kaikkien sukupolvien edustajat tuntuvat pitävänsä itseään viimeisenä kelvollisena sukupolvena. Joko ihmiskunta rapistuu hurjaa vauhtia tai sitten nuorempien sukupolvien kohtaamat haasteet ovat sellaisia, etteivät vanhemmat sukupolvet niitä ymmärrä, kun eivät ole kokeneet niitä samalla tavoin. Vastaavasti nuorempien sukupolvien on vaikea ymmärtää vanhempia, kun eivät ole kokeneet näiden haasteita.
Uskon, että vaikka eri sukupolvien kohtaamat haasteet ovatkin erilaisia, niiden keskinäinen arvottaminen ei ole mielekästä. Mikä ei tapa, se vahvistaa, ja jos ei ole vahvistunut, niin vähempikin tappaa. Onko "nössösukupolven" vika, jos he eivät ole päässeet heinäpellolle tekemään raavasta työtä aikuisten kanssa? Enkä sivumennen sanoen ymmärrä, miten peltotyö valmentaa istumiseen, vaikka olenkin viettänyt kesiäni maatalossa ja osallistunut talon töihin siinä missä muutkin.
Anteeksi, tämä ei juuri enää liity alkuperäiseen aiheeseen, mutta pistää se vihaksi kun muut ihmiset väittävät tietävänsä minkälainen minä olen jo pelkän syntymävuoteni perusteella.Armeija on hyvä esimerkki!
Olin armeijassa vuonna 1985 ja hyvin meni. Silloin tällöin tuttujen kapiaisten kanssa keskustelen, niin kertovat masentavaa tarinaa alokkaiden pehmeydestä ja huonosta kunnosta.
Minua hieman huvittaa tuollainen kirjoittelu konventista ja pistän sen 100% henkilön oman pehmeyden tiliin. - ja kouluruokailu
Lapsena hauskaakin kirjoitti:
Niin saattaisi.
Kysymys oli siitä, kuinka rankka kokemus lapselle on olla konventissa? Itse en mitään traumoja konventeista saanut.
En oikein usko, että tämän pumpulisukupolven, jota ilmeisesti Tiuku edustaa, niin elämä tulisi yhtään sen onnellisemmaksi, jos sitä pumpulia ja pehmeyttä lisättäisiin. Uskon, että tietty määrä epämielyttäviä asioita, valmistaa lapsen maailmaan paremmin, kuin pelkkä pumpuli ja ylisuojelu.
Konventeissa olisi paljon kehitettävää, mutta ajatus siitä, että konventteissa olisi jokin lastensuojeluongelma ampuu mielestäni yli!
Tällä palstalla nyt vain on sellainen henki, että kaikki Jehovantodistajuuteen liittyvä on vähintäänkin puolirikollista ja kaikessa nähdään eriskummallisia mörköjä.Näin on. Hyvistä asioista tehdään huonoja, olisiko kyseessä ne joilla on joitain ikäviä muistoja joistain muutamista asioista niin nyt tekevät kaikki hyvätkin asiat huonoiksi. Kyllä pöydän pyyhkimistä, perunoiden kuorintaa, äidinkielen lukemista, historiaa, biologiaa opetetaan ihan kotona ja koulussakin. On mielestäni hienoa että lapsia opetetaan vastuullisiin asioihin, on sitten kyse koulusta tai konventista. Se että puhutaan vapaaehtoisesta toiminnasta, niin kysymyksessä on nimeenomaan vapaaehtoisuus, ei ketään pakoteta. Ei minua ainakaan ole pakotettu, olen silti joskus tehnyt jotain vapaaehtoisestikin.
Lapsena hauskaakin kirjoitti:
Armeija on hyvä esimerkki!
Olin armeijassa vuonna 1985 ja hyvin meni. Silloin tällöin tuttujen kapiaisten kanssa keskustelen, niin kertovat masentavaa tarinaa alokkaiden pehmeydestä ja huonosta kunnosta.
Minua hieman huvittaa tuollainen kirjoittelu konventista ja pistän sen 100% henkilön oman pehmeyden tiliin.>>Minua hieman huvittaa tuollainen kirjoittelu konventista ja pistän sen 100% henkilön oman pehmeyden tiliin.
Et siis itse ole kokenut jehovantodistajuutta lapsena. Aika rintavalla äänenpainolla osaat kuitenkin valistaa lapsuutensa jehovantodistajana olleita pehmeydestään.- Markku_Meilo
Lapsena hauskaakin kirjoitti:
Niin saattaisi.
Kysymys oli siitä, kuinka rankka kokemus lapselle on olla konventissa? Itse en mitään traumoja konventeista saanut.
En oikein usko, että tämän pumpulisukupolven, jota ilmeisesti Tiuku edustaa, niin elämä tulisi yhtään sen onnellisemmaksi, jos sitä pumpulia ja pehmeyttä lisättäisiin. Uskon, että tietty määrä epämielyttäviä asioita, valmistaa lapsen maailmaan paremmin, kuin pelkkä pumpuli ja ylisuojelu.
Konventeissa olisi paljon kehitettävää, mutta ajatus siitä, että konventteissa olisi jokin lastensuojeluongelma ampuu mielestäni yli!
Tällä palstalla nyt vain on sellainen henki, että kaikki Jehovantodistajuuteen liittyvä on vähintäänkin puolirikollista ja kaikessa nähdään eriskummallisia mörköjä.>>Kysymys oli siitä, kuinka rankka kokemus lapselle on olla konventissa? Itse en mitään traumoja konventeista saanut.
Minä sain katkeruutta, traumoja ja vihan jehovantodistajuudesta, ainakin jos yksittäisiä forunkirjoittajia on uskominen - ja onhan heitä jos kerran ovat jehovantodistajia.
>>En oikein usko, että tämän pumpulisukupolven,
Tulihan se sieltä.
>> Uskon, että tietty määrä epämielyttäviä asioita, valmistaa lapsen maailmaan paremmin, kuin pelkkä pumpuli ja ylisuojelu.
Näin minäkin ajattelen ja siksi Vt-seuramainen tyyli opastaa kasvattamaan lapsensa pullossa ei ole mielestäni järkevä.
>>Tällä palstalla nyt vain on sellainen henki, että kaikki Jehovantodistajuuteen liittyvä on vähintäänkin puolirikollista ja kaikessa nähdään eriskummallisia mörköjä.
Tuo olisi hyvä synkän yleistyksen juhlapuheen osana. Toki tuohon mielialaan joutunee helposti jos ja kun kynsin ja hampain näkee Vt-seuran ainoastaan hyväätarkoittava ja uskoo seuran olevan kaikessa rehellinen jäsenilleen.
Tottahan täällä kirjoittelee kovin eritasoista väkeä, suurin osa toisilleen tuntemattomia, joten jään ihmettelemään mikä mainitsemasi hengen synnyttäisi, jos sellainen on todella olemassa. - Lapsena hauskaakin
t-i-u-k-u kirjoitti:
>>Minua hieman huvittaa tuollainen kirjoittelu konventista ja pistän sen 100% henkilön oman pehmeyden tiliin.
Et siis itse ole kokenut jehovantodistajuutta lapsena. Aika rintavalla äänenpainolla osaat kuitenkin valistaa lapsuutensa jehovantodistajana olleita pehmeydestään.Poistuminen tuli 18 ikäisenä, joten uskon tietäväni mistä kirjoitan, toki kasteelle en koskaan mennyt.
Lapsena hauskaakin kirjoitti:
Niin saattaisi.
Kysymys oli siitä, kuinka rankka kokemus lapselle on olla konventissa? Itse en mitään traumoja konventeista saanut.
En oikein usko, että tämän pumpulisukupolven, jota ilmeisesti Tiuku edustaa, niin elämä tulisi yhtään sen onnellisemmaksi, jos sitä pumpulia ja pehmeyttä lisättäisiin. Uskon, että tietty määrä epämielyttäviä asioita, valmistaa lapsen maailmaan paremmin, kuin pelkkä pumpuli ja ylisuojelu.
Konventeissa olisi paljon kehitettävää, mutta ajatus siitä, että konventteissa olisi jokin lastensuojeluongelma ampuu mielestäni yli!
Tällä palstalla nyt vain on sellainen henki, että kaikki Jehovantodistajuuteen liittyvä on vähintäänkin puolirikollista ja kaikessa nähdään eriskummallisia mörköjä.>>Kysymys oli siitä, kuinka rankka kokemus lapselle on olla konventissa? Itse en mitään traumoja konventeista saanut.
Kuten en myöskään minä. Tarkoittaako se sitä, että kaikki mistä ei todistettavasti traumatisoidu, on vain ja ainoastaan hyväksi?
>>En oikein usko, että tämän pumpulisukupolven, jota ilmeisesti Tiuku edustaa, niin elämä tulisi yhtään sen onnellisemmaksi, jos sitä pumpulia ja pehmeyttä lisättäisiin.
Jotenkin tulee aina mieleen, että onkohan henkilö, joka tituleeraa milloin mitäkin sukupolvea pumpulisukupolveksi vain kuitenkin katkera omasta muka rankemmasta lapsuudestaan. Josko ennen lapsuus saattoi fyysisesti haasteellisempaa ollakin, on se tätä nykyä henkisesti paljon raskaampaa. Kumpi onpi pahempi, porkkana vai patonki - voisi joku kysyä.
>>Uskon, että tietty määrä epämielyttäviä asioita, valmistaa lapsen maailmaan paremmin, kuin pelkkä pumpuli ja ylisuojelu.
Elämä pitää taatusti epämiellyttäviä asioita sisällään ihan sellaisenaankin. Elämä on toisaalta valintoja. En usko, että lapsuuteni jehovantodistajana valmisti minusta kestävämpää yksilöä. Ehkä ero jehovantodistajuudesta sen on tehnyt, kuka tietää.
Mutta pitääkö sinusta lapselta evätä konventin aikana liikkuminen, puhuminen ja kaikki lapselle luontainen aktiviteetti sen varjolla, että sehän vain opettaa?
>>Konventeissa olisi paljon kehitettävää, mutta ajatus siitä, että konventteissa olisi jokin lastensuojeluongelma ampuu mielestäni yli!
En ainakaan minä ole sanaa lastensuojeluongelma käyttänyt. Se vain on niin, ettei lasta ole tehty paikallaan istuvaksi pökkelöksi ja muistan itse kuinka tuskallista tuo patsaan imitoiminen oli - noin niinkuin kärjistettynä. Jos se sinun mielestäsi on ihan ok, niin sittenhän se on. Lasten mielestä se kuitenkaan ei ole ok:ta lähelläkään.
>>Tällä palstalla nyt vain on sellainen henki, että kaikki Jehovantodistajuuteen liittyvä on vähintäänkin puolirikollista ja kaikessa nähdään eriskummallisia mörköjä.
Eikä ihme. Muista että jehovantodistajuudessa nähdään kaikessa muussa milloin puolirikollista ja milloin mörköjä.- Lapsena hauskaakin
Markku_Meilo kirjoitti:
>>Kysymys oli siitä, kuinka rankka kokemus lapselle on olla konventissa? Itse en mitään traumoja konventeista saanut.
Minä sain katkeruutta, traumoja ja vihan jehovantodistajuudesta, ainakin jos yksittäisiä forunkirjoittajia on uskominen - ja onhan heitä jos kerran ovat jehovantodistajia.
>>En oikein usko, että tämän pumpulisukupolven,
Tulihan se sieltä.
>> Uskon, että tietty määrä epämielyttäviä asioita, valmistaa lapsen maailmaan paremmin, kuin pelkkä pumpuli ja ylisuojelu.
Näin minäkin ajattelen ja siksi Vt-seuramainen tyyli opastaa kasvattamaan lapsensa pullossa ei ole mielestäni järkevä.
>>Tällä palstalla nyt vain on sellainen henki, että kaikki Jehovantodistajuuteen liittyvä on vähintäänkin puolirikollista ja kaikessa nähdään eriskummallisia mörköjä.
Tuo olisi hyvä synkän yleistyksen juhlapuheen osana. Toki tuohon mielialaan joutunee helposti jos ja kun kynsin ja hampain näkee Vt-seuran ainoastaan hyväätarkoittava ja uskoo seuran olevan kaikessa rehellinen jäsenilleen.
Tottahan täällä kirjoittelee kovin eritasoista väkeä, suurin osa toisilleen tuntemattomia, joten jään ihmettelemään mikä mainitsemasi hengen synnyttäisi, jos sellainen on todella olemassa.`joten jään ihmettelemään mikä mainitsemasi hengen synnyttäisi, jos sellainen on todella olemassa.´
Ilmeisesti saivartelu on sinun erikoisalaasi, arvaus sinun juttujasi enempää lukematta.
Löysin palstan eilen ja luin juttuja sieltä täältä läpi ja varsin erillaisena se todellisuus täällä esitetään, missä minä vietin elämäni 18-ensimmäistä vuotta.
Minulla ei ole mitään tarvetta puolustella Jehovantodistajuutta, mutta ymmärrän, että tämänkaltainen huuhaa ja woodoo saa aikaan kirjoittelua, mitä täällä esitetään.
Joten se siitä. - Markku_Meilo
Lapsena hauskaakin kirjoitti:
`joten jään ihmettelemään mikä mainitsemasi hengen synnyttäisi, jos sellainen on todella olemassa.´
Ilmeisesti saivartelu on sinun erikoisalaasi, arvaus sinun juttujasi enempää lukematta.
Löysin palstan eilen ja luin juttuja sieltä täältä läpi ja varsin erillaisena se todellisuus täällä esitetään, missä minä vietin elämäni 18-ensimmäistä vuotta.
Minulla ei ole mitään tarvetta puolustella Jehovantodistajuutta, mutta ymmärrän, että tämänkaltainen huuhaa ja woodoo saa aikaan kirjoittelua, mitä täällä esitetään.
Joten se siitä.>>...ja varsin erillaisena se todellisuus täällä esitetään, missä minä vietin elämäni 18-ensimmäistä vuotta.
Ei taas suurelta osin poikkea siitä todellisuudesta, johon uskoin 25 ensimmäistä vuottani ja jota pidin totuutena vielä toiset 25 vuotta. Olisiko syynä henkilökohtaiset erot, uskonnon ykseysväittämästä huolimatta.
Kohdallani suurin ero omiin kokemuksiin on nuorison ottama etäisyys, asia on lausuttu ääneen esimerkiksi uskonnon emämaassa.
Viittaamasi henki lienee enemmän tällaisten forumien normaali meno, käyhän katsastamassa sukulaisuskonnon menoa adventistipaltalla. Lapsena hauskaakin kirjoitti:
`joten jään ihmettelemään mikä mainitsemasi hengen synnyttäisi, jos sellainen on todella olemassa.´
Ilmeisesti saivartelu on sinun erikoisalaasi, arvaus sinun juttujasi enempää lukematta.
Löysin palstan eilen ja luin juttuja sieltä täältä läpi ja varsin erillaisena se todellisuus täällä esitetään, missä minä vietin elämäni 18-ensimmäistä vuotta.
Minulla ei ole mitään tarvetta puolustella Jehovantodistajuutta, mutta ymmärrän, että tämänkaltainen huuhaa ja woodoo saa aikaan kirjoittelua, mitä täällä esitetään.
Joten se siitä.>>Löysin palstan eilen ja luin juttuja sieltä täältä läpi ja varsin erillaisena se todellisuus täällä esitetään, missä minä vietin elämäni 18-ensimmäistä vuotta.
Paljon on muuttunut sitten täysi-ikäisyytesi, ja paljon on asioita ilmeisesti, joista sinulla ei ole harmainta aavistustakaan. Tai jos nyt palstan lukemisen kautta onkin, et taida todeksi uskoa.
>>mutta ymmärrän, että tämänkaltainen huuhaa ja woodoo saa aikaan kirjoittelua, mitä täällä esitetään.
Niin, on tietenkin sinun oikeutesi vähätellä muiden kokemuksia jehovantodistajuudesta, ja on sinun oikeutesi esittää mielipiteesi Ainoina Oikein Totuuksina jehovantodistajuudesta. Minun mielestäni muiden ihmisten kokemuksien vähätteleminen on surullista ja itsekeskeistä.- PoterO
Omasta mielestäni konventit olivat kauhulla odotettavaa piinaa niin lapsena kuin teininäkin. Joka kerta samat jutut vain hieman eri sanoin puhuttuina, kuin joka viikko kokouksissakin. Eikä riittänyt että istui vain yhden päivän takapuolensa ja aivonsa puuduksiin, vaan pahimmassa tapauksessa neljänä perättäisenä (ellen väärin muista). Puheiden pitäjätkin olivat niin apaattista väkeä, että Stephen Hawkingin käyttämä puhesyntetisaattorikin on ilmaisukykyisempi. Mielummin olisin katsellut saman ajan vaikka tyhjää seinää äänieristetyssä huoneessa.
Koulua on ihan turha verrata konventtiin, sillä siellä on välitunti kolmen vartin välein ja melkein joka tunti eri aineita. Koulussa on mahdollista (jopa suotavaa) myös vuorovaikuttaa, eikä vain kuunnella flegmaattisena nauhalta tulevaa muminaa.
Omasta mielestäni konventin funktio on lähinnä ryhmähengen muokkaaminen, sillä siellä on hyvin pitkälti samat jorinat kuin kokouksissakin, mutta saadaan pumpattua parin viikon annos muutaman päivän aikana. Käsittääkseni yhtä lailla ovat kaikki Brooklynin sillan kupeesta ohjattua ohjelmaa. Jotkut tosin näyttävät nauttivan tuosta ryhmähengestä niin paljon, että matkustavat muihin maihin asti kuuntelemaan samaa ohjelmaa tai käyvät useammassa piirikonventissa kesän aikana.
Konventtipäivän kotiinpaluun jälkeen viskasin heti valepukuni narikkaan ja lähdin viettämään aikaa maailmallisten ystävieni kanssa. Konventtipäivä tuntui melkoisesti työpäivältä, eikä työasioita ole terveellistä viedä kotiin.
- Kasvatuspalstalta
Kasvatuspalstalla mekastetaan aina välillä, kuinka kohtuutonta on vaatia lapsia istumaan hiljaa joissakin tilaisuuksissa.
Joku on valittanut, että omat lapset harjoittelivat tunnollisesti esityksensä, joita sitten ei kuullut kukaan, kun katsomossa lapset riehuivat käytävillä.
Vastaukseksi tulee aina, että lapsia ei voi pakoittaa istumaan ja kuuntelemaan, ja että heidän kärsivällisyytensä ei riitä.
Samoin kysytään, missä he oppisivat olemaan hiljaa paikallaan, kuin juuri tällaisissa tilaisuuksissa. On vain oltava kärsivällisesti, kun lapset kyllästyvät ja alkavat riehua.
He oppivat vähitellen, kun heitä kuljetetaan konserteissa, teattereissa ja kirkoissa oppimassa hiljaa istumista.
Miten jehov.tod. lapset ovat niin hyvin sisäistäneet kiltisti olemisen? Antakaapa neuvoja kasvatuspalstalle, kun asiasta siellä taas ruvetaan keskustelemaan.>>Miten jehov.tod. lapset ovat niin hyvin sisäistäneet kiltisti olemisen?
Kyllä sitä meikäläinenkin - vilkas ja eläväinen - natiainen pysyi kummasti penkissä kuin naulattu, kun muutaman kerran hiljaa olemisen tärkeyttä tähdennettiin selkäsaunalla.
>>Antakaapa neuvoja kasvatuspalstalle, kun asiasta siellä taas ruvetaan keskustelemaan.
Jos nyt en ainakaan edellistä esimerkkinä hyvästä keinosta käyttäisi.- PGentleman
- PoterO
Kun huoltajat ylistävät jotain toista kilttiä kakaraa niin mahtavaksi ja esimerkilliseksi välittyy helposti sellainen viesti, että rakastan sinua enemmän kun olet sellainen kun haluan.
Toisin sanoen ihmiset rakastavat enemmän itse luomiaan mielikuvia, kuin toisia ihmisiä ja pettyvät heihin kun he eivät vastaakkaan omaa mielikuvaa.
- MikkoMalli
Helluntaiseurakunnan kokouksissa lapset on eristetty kokousohjelmasta, omiin leikkitiloihinsa. Helluntailaisten keskuudessa ei tuolla ole suurtakaan merkitystä, syystä, että heidän kokouksissaan ei Raamatun lukemiselle ja opettamiselle anneta paljoakaan arvoa/painoa.
Mikäli Jehovan todistajien kokouksissa toimittaisiin helluntaiseurakunnan kaavan mukaan lasten valmennuksessa, olisi sillä suurta merkitystä, syystä että Jehovan todistajien kokouksissa pääpaino on Raamatun lukemisella ja opettamisella.
Tässäkin on vain kyse siitä, että kuka osoittaa tottelevaisuutta Kaikkivaltiasta Jumalaa kohtaan?
5.Moos.31:12-13
"12 Kokoa kansa, miehet ja naiset sekä pienokaiset ja muukalaisasukkaasi, joka on porttiesi sisäpuolella, jotta he kuuntelisivat ja oppisivat, koska heidän on pelättävä Jehovaa, teidän Jumalaanne, ja pidettävä huoli siitä, että he panevat täytäntöön kaikki tämän lain sanat. 13 Ja heidän poikiensa, jotka eivät ole tunteneet sitä, tulee kuunnella, ja heidän on opittava pelkäämään Jehovaa, teidän Jumalaanne, "
Heprealaisille 10:25
"jättämättä yhteen kokoontumistamme, niin kuin muutamilla on tapana, vaan rohkaisten toisiamme, ja sitä enemmän, kuta enemmän näette sen päivän lähestyvän.">>Tarjoat hellarien tapaa toimia
Missä kohden?
>>Mikäli Jehovan todistajien kokouksissa toimittaisiin helluntaiseurakunnan kaavan mukaan lasten valmennuksessa, olisi sillä suurta merkitystä, syystä että Jehovan todistajien kokouksissa pääpaino on Raamatun lukemisella ja opettamisella.
Jos jätetään nyt se fakta toisaalle, että pääpaino on kuitenkin vt-seuran materiaalin lukeminen ja opettelu, niin eikö ole mahdollista, että raamatullista (tai vt-seuran)opetusta annettaisiin lapsille heidän ehdoillaan? Leikit voidaan valjastaa uskonnollisiin teemoihin tai opetusta muuten tarkentaa yleisön käsityskyvyn tahdissa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih506733Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j6752915Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens831270Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.971249- 841235
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä611144- 891130
Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2371100- 721012
- 241911