Kannattaako oikikseen mennä...

Ei se lukemisen määrä, vaan sen laatu. Kyllä kuukaudessa ehtii muutaman kirjan lukemaan kunnolla ja vielä tekemään niistä referaatinkin. Sitä paitsi aikaa on reilusti yli kuukausi.

Ne on niitä "hevosmies-juttuja", että oikikseen oikeasti välttämättä tarvitsisi kevättalvesta asti lukea pää punaisena. Jos kuukauden käyttää tehokkaasti, niin se on usein jopa parempi niin.

Eikä sieltä pääsykokeesta tarvitse kaikkia pisteitä edes hakea, kunhan sen sisäänpääsyrajan yli niitä pisteitä ottaa. Nimim. kokemusta on.

merkonomi kirjoitti:

Ei se lukemisen määrä, vaan sen laatu. Kyllä kuukaudessa ehtii muutaman kirjan lukemaan kunnolla ja vielä tekemään niistä referaatinkin. Sitä paitsi aikaa on reilusti yli kuukausi.

Ne on niitä "hevosmies-juttuja", että oikikseen oikeasti välttämättä tarvitsisi kevättalvesta asti lukea pää punaisena. Jos kuukauden käyttää tehokkaasti, niin se on usein jopa parempi niin.

Eikä sieltä pääsykokeesta tarvitse kaikkia pisteitä edes hakea, kunhan sen sisäänpääsyrajan yli niitä pisteitä ottaa. Nimim. kokemusta on.

Lue lisää

eli oikikseen on aika mahdoton päästä sisään.

Kyllä kk:ssa ehtii niitä kirjoja lukea.

Yleensä muualle kuin Hesaan, pääsee helpommin.

merkonomi kirjoitti:

Ei se lukemisen määrä, vaan sen laatu. Kyllä kuukaudessa ehtii muutaman kirjan lukemaan kunnolla ja vielä tekemään niistä referaatinkin. Sitä paitsi aikaa on reilusti yli kuukausi.

Ne on niitä "hevosmies-juttuja", että oikikseen oikeasti välttämättä tarvitsisi kevättalvesta asti lukea pää punaisena. Jos kuukauden käyttää tehokkaasti, niin se on usein jopa parempi niin.

Eikä sieltä pääsykokeesta tarvitse kaikkia pisteitä edes hakea, kunhan sen sisäänpääsyrajan yli niitä pisteitä ottaa. Nimim. kokemusta on.

Lue lisää

Mitäs kokemusta sinulla muka on, että kuukausi riittää, jos et ole oikikseen päässyt aiemminkaan? Et oikein tiedä ilmeisesti, mistä puhut. Siinäpähän luet vain kuukauden ja yrität. Ja yrität ensi vuonna uudestaan. Onnea vaan yrityksille.

mistään mitään kirjoitti:

Mitäs kokemusta sinulla muka on, että kuukausi riittää, jos et ole oikikseen päässyt aiemminkaan? Et oikein tiedä ilmeisesti, mistä puhut. Siinäpähän luet vain kuukauden ja yrität. Ja yrität ensi vuonna uudestaan. Onnea vaan yrityksille.

Lue lisää

"Mitäs kokemusta sinulla muka on, että kuukausi riittää, jos et ole oikikseen päässyt aiemminkaan?"

Pyh!

"Et oikein tiedä ilmeisesti, mistä puhut."

Hah... Kas kun juuri tiedän, että mistä puhun.

"Onnea vaan yrityksille."

Kiitos.

merkonomi kirjoitti:

"Mitäs kokemusta sinulla muka on, että kuukausi riittää, jos et ole oikikseen päässyt aiemminkaan?"

Pyh!

"Et oikein tiedä ilmeisesti, mistä puhut."

Hah... Kas kun juuri tiedän, että mistä puhun.

"Onnea vaan yrityksille."

Kiitos.

Lue lisää

ihan ammatti-ihmiseltä. Kyllä noilla argumenttailutaidoilla oikikseen pääsee. ;)

kuulostatkin kirjoitti:

ihan ammatti-ihmiseltä. Kyllä noilla argumenttailutaidoilla oikikseen pääsee. ;)

Ei tuossa tarvinnut argumentoida... Senkun vastasin vaan postaukseen. Mielestäni vastasin aika tyhjentävästi. Tyylipisteitähän ei jaeta. ;)

Nyt kun sattuu asia olemaan vaan niin, että tiedän mistä puhun. En viitsi puhua asioista, joista en tiedä.

mistään mitään kirjoitti:

Mitäs kokemusta sinulla muka on, että kuukausi riittää, jos et ole oikikseen päässyt aiemminkaan? Et oikein tiedä ilmeisesti, mistä puhut. Siinäpähän luet vain kuukauden ja yrität. Ja yrität ensi vuonna uudestaan. Onnea vaan yrityksille.

Lue lisää

Itse olen kolmannella vuodella enkä todellakaan lukenut kuin noin 20 tuntia yhteensä pääsykokeisiin. Eläs trollaa.

Mistä repäisit tuon 99% valmennuskurssin käyneisiin?

Monikaan opiskelukaverini ei käynyt valmennuskurssia (ahkeralla lukemisella ovet aukesivat), joten minusta tuo lähes sata prosenttia on huomattavasti liioittelua. Oikea %-määrä varmaan lähempänä 50-70.

toinen oik.yo kirjoitti:

Mistä repäisit tuon 99% valmennuskurssin käyneisiin?

Monikaan opiskelukaverini ei käynyt valmennuskurssia (ahkeralla lukemisella ovet aukesivat), joten minusta tuo lähes sata prosenttia on huomattavasti liioittelua. Oikea %-määrä varmaan lähempänä 50-70.

Lue lisää

http://www.ylioppilaslehti.fi/2005/01/28/oikikseen-ei-paase-ilman-valmennuskurssia/

"Jokainen syksyllä 2004 Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen hyväksytystä 203 opiskelijasta kävi valmennuskurssin edellisenä keväänä".

Ennenvanhaan ehkä vielä mentiin sisään ilman valmennuskursseja, mutta nyt asian laita on eri.

abi20007 kirjoitti:

http://www.ylioppilaslehti.fi/2005/01/28/oikikseen-ei-paase-ilman-valmennuskurssia/

"Jokainen syksyllä 2004 Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen hyväksytystä 203 opiskelijasta kävi valmennuskurssin edellisenä keväänä".

Ennenvanhaan ehkä vielä mentiin sisään ilman valmennuskursseja, mutta nyt asian laita on eri.

Lue lisää

Tosin jos otettaisiin ne 200 ihmistä jotka pääsi sisään, niin veikkaisin että heistä 150 olisi päässyt myös ilman valmennuskurssia. No ellei 150, niin ainakin 100.

Aika yli-ihminen olet jos oikeasti pääsit kahden viikon lukemisella oikikseen. Kauppiksesta olen kuullut noita kahden viikon lukutarinoita, ja ne on ihan uskottavia tarinoita koska koe on pelkkää monivalintaa ja kirjat paljon helppolukuisempia ja helpommin ymmärrettävissä verrattuna oikiksen kirjoihin.

Pykälän sivuilla taisi olla joku kysely, että kauan porukka luki pääsykokeisiin, niin aikalailla suurin osa vastasi, että 3kk ja useampi tunti päivässä. Ei sinulla sattuisi olemaan valokuvamuisti? Nimittäin sillä kyllä ovet aukeaisi helposti kun oikiksen pääsykokeessa testataan enemmän muistia kuin älyä.

Et haluaisi antaa muutamaa luku-tai muita vinkkejä tänä vuonna oikikseen pyrkiville? :)

p.s. Mihin muuten menit opiskelemaan oikiksen jälkeen?

asdfg123 kirjoitti:

Aika yli-ihminen olet jos oikeasti pääsit kahden viikon lukemisella oikikseen. Kauppiksesta olen kuullut noita kahden viikon lukutarinoita, ja ne on ihan uskottavia tarinoita koska koe on pelkkää monivalintaa ja kirjat paljon helppolukuisempia ja helpommin ymmärrettävissä verrattuna oikiksen kirjoihin.

Pykälän sivuilla taisi olla joku kysely, että kauan porukka luki pääsykokeisiin, niin aikalailla suurin osa vastasi, että 3kk ja useampi tunti päivässä. Ei sinulla sattuisi olemaan valokuvamuisti? Nimittäin sillä kyllä ovet aukeaisi helposti kun oikiksen pääsykokeessa testataan enemmän muistia kuin älyä.

Et haluaisi antaa muutamaa luku-tai muita vinkkejä tänä vuonna oikikseen pyrkiville? :)

p.s. Mihin muuten menit opiskelemaan oikiksen jälkeen?

Lue lisää

Mielestäni aika hyvä vastaus ex-oikislaisella. Samaa mieltä olen.

merkonomi kirjoitti:

Mielestäni aika hyvä vastaus ex-oikislaisella. Samaa mieltä olen.

Kannattaa tänne tulla, ehdottomasti. Nähdään ens syksynä sit!

Ehkä tuota tutkimustulosta tulkitessaan voisi ottaa huomioon, että kyse on amerikkalaisesta tutkimuksesta, ja sielläpäin on systeemit todella erilaiset. En usko että siitä voi noin vain tehdä päätelmiä suomalaisten opiskelijoiden älykkyydestä. Jos tilanne olisi noin Suomessakin, niin kunnia siitä lääkäreille. Itse kyllä kunnioitan enemmän ihmistä joka on oikeasti tehnyt töitä saavuttaakseen asemansa, kuin ihmistä joka pärjää suurilla älynlahjoillaan tekemättä juurikaan töitä.

Olet oikeassa, se on tosiasia ettei oikiksen pääsykokeessa tarvita niin paljoa päättelykykyä kuin ulkoa opettelua (tosin huhujen mukaan siihen on tulossa muutos). Kokeella halutaan testata ketkä pyrkijöistä ovat oikeasti motivoituneita ja kenellä on kapasiteettia opiskella oikeustiedettä. Tottakai on olemassa ihmisiä jotka pystyvät pääsemään mihin tahansa tiedekuntaan muutaman viikon lukemisella. Valokuvamuisti, oikea lukutekniikka ja pohjatiedot auttavat asiaa varmasti, ja uskon että korkealla älykkyysosamäärällä varustettu ihminen selviytyy luku-urakasta kohtalaisen helposti. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin poikkeuksia (enkä henkilökohtaisesti ymmärrä mitä järkeä on hakea opiskelemaan vain siksi että sattuu huvittamaan, vain jättääkseen opiskelut motivaation puutteen vuoksi kesken). Suurin osa oikikseen(kin) hakijoista ovat kuitenkin tavallisia ihmisiä, jotka saavat opiskelupaikan kovalla työllä. Suurimmalle osalle hakijoista useampi hakukerta, valmennuskurssit ja kuukausien täysipäiväinen lukeminen on se mitä vaaditaan opiskelupaikan saamiseksi. Mielestäni tuollaisen työmäärän tekeminen todistaa, että ihminen on oikeasti motivoitunut, kokee alan omakseen ja todella ansaitsee opiskelupaikkansa.

ja älykkyydestä kirjoitti:

Ehkä tuota tutkimustulosta tulkitessaan voisi ottaa huomioon, että kyse on amerikkalaisesta tutkimuksesta, ja sielläpäin on systeemit todella erilaiset. En usko että siitä voi noin vain tehdä päätelmiä suomalaisten opiskelijoiden älykkyydestä. Jos tilanne olisi noin Suomessakin, niin kunnia siitä lääkäreille. Itse kyllä kunnioitan enemmän ihmistä joka on oikeasti tehnyt töitä saavuttaakseen asemansa, kuin ihmistä joka pärjää suurilla älynlahjoillaan tekemättä juurikaan töitä.

Olet oikeassa, se on tosiasia ettei oikiksen pääsykokeessa tarvita niin paljoa päättelykykyä kuin ulkoa opettelua (tosin huhujen mukaan siihen on tulossa muutos). Kokeella halutaan testata ketkä pyrkijöistä ovat oikeasti motivoituneita ja kenellä on kapasiteettia opiskella oikeustiedettä. Tottakai on olemassa ihmisiä jotka pystyvät pääsemään mihin tahansa tiedekuntaan muutaman viikon lukemisella. Valokuvamuisti, oikea lukutekniikka ja pohjatiedot auttavat asiaa varmasti, ja uskon että korkealla älykkyysosamäärällä varustettu ihminen selviytyy luku-urakasta kohtalaisen helposti. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin poikkeuksia (enkä henkilökohtaisesti ymmärrä mitä järkeä on hakea opiskelemaan vain siksi että sattuu huvittamaan, vain jättääkseen opiskelut motivaation puutteen vuoksi kesken). Suurin osa oikikseen(kin) hakijoista ovat kuitenkin tavallisia ihmisiä, jotka saavat opiskelupaikan kovalla työllä. Suurimmalle osalle hakijoista useampi hakukerta, valmennuskurssit ja kuukausien täysipäiväinen lukeminen on se mitä vaaditaan opiskelupaikan saamiseksi. Mielestäni tuollaisen työmäärän tekeminen todistaa, että ihminen on oikeasti motivoitunut, kokee alan omakseen ja todella ansaitsee opiskelupaikkansa.

Lue lisää

Ei ole totta, että jaksatte vaivata päitänne jonkun "merkonomin" ja muiden höperöiden jutuilla! Juttujen perusteella ei täällä kyllä yksikään miltään ruudin keksijältä vaikuta, mutta ei ihmekkään, jos posottaa kirjoja naama punaisena tunnista toiseen ja perse ruvella. Eiköhän sinne oikkikseen pääsy ole aika yksilöllistä ja so what, jos joku pääsee sisään kirkaasti muutaman viikon lukemisella ja toiset eivät sitten koskaan! Sopii kuitenkin muistaa, että eivät ne lahjat (älykkyys) tälläkään saralla tasan jakaudu!

hermanni kirjoitti:

Ei ole totta, että jaksatte vaivata päitänne jonkun "merkonomin" ja muiden höperöiden jutuilla! Juttujen perusteella ei täällä kyllä yksikään miltään ruudin keksijältä vaikuta, mutta ei ihmekkään, jos posottaa kirjoja naama punaisena tunnista toiseen ja perse ruvella. Eiköhän sinne oikkikseen pääsy ole aika yksilöllistä ja so what, jos joku pääsee sisään kirkaasti muutaman viikon lukemisella ja toiset eivät sitten koskaan! Sopii kuitenkin muistaa, että eivät ne lahjat (älykkyys) tälläkään saralla tasan jakaudu!

Lue lisää

keskustelupalsta ja sellaisissa on yleensä tapana keskustella asioista ja kommentoida toisten viestejä. En näkisi sitä erityisenä päänsä vaivaamisena jos haluaa ilmaista mielipiteensä valitsemaansa aiheeseen.

Sivistynyttä keskustelua tosin näemmä joutuu hakemaan ihan muualta. Vaikka olihan sekin jo tiedossa.

hermanni kirjoitti:

Ei ole totta, että jaksatte vaivata päitänne jonkun "merkonomin" ja muiden höperöiden jutuilla! Juttujen perusteella ei täällä kyllä yksikään miltään ruudin keksijältä vaikuta, mutta ei ihmekkään, jos posottaa kirjoja naama punaisena tunnista toiseen ja perse ruvella. Eiköhän sinne oikkikseen pääsy ole aika yksilöllistä ja so what, jos joku pääsee sisään kirkaasti muutaman viikon lukemisella ja toiset eivät sitten koskaan! Sopii kuitenkin muistaa, että eivät ne lahjat (älykkyys) tälläkään saralla tasan jakaudu!

Lue lisää

Tekstisi perusteella et kyllä sinäkään ruutia keksinyt.

ja älykkyydestä kirjoitti:

Ehkä tuota tutkimustulosta tulkitessaan voisi ottaa huomioon, että kyse on amerikkalaisesta tutkimuksesta, ja sielläpäin on systeemit todella erilaiset. En usko että siitä voi noin vain tehdä päätelmiä suomalaisten opiskelijoiden älykkyydestä. Jos tilanne olisi noin Suomessakin, niin kunnia siitä lääkäreille. Itse kyllä kunnioitan enemmän ihmistä joka on oikeasti tehnyt töitä saavuttaakseen asemansa, kuin ihmistä joka pärjää suurilla älynlahjoillaan tekemättä juurikaan töitä.

Olet oikeassa, se on tosiasia ettei oikiksen pääsykokeessa tarvita niin paljoa päättelykykyä kuin ulkoa opettelua (tosin huhujen mukaan siihen on tulossa muutos). Kokeella halutaan testata ketkä pyrkijöistä ovat oikeasti motivoituneita ja kenellä on kapasiteettia opiskella oikeustiedettä. Tottakai on olemassa ihmisiä jotka pystyvät pääsemään mihin tahansa tiedekuntaan muutaman viikon lukemisella. Valokuvamuisti, oikea lukutekniikka ja pohjatiedot auttavat asiaa varmasti, ja uskon että korkealla älykkyysosamäärällä varustettu ihminen selviytyy luku-urakasta kohtalaisen helposti. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin poikkeuksia (enkä henkilökohtaisesti ymmärrä mitä järkeä on hakea opiskelemaan vain siksi että sattuu huvittamaan, vain jättääkseen opiskelut motivaation puutteen vuoksi kesken). Suurin osa oikikseen(kin) hakijoista ovat kuitenkin tavallisia ihmisiä, jotka saavat opiskelupaikan kovalla työllä. Suurimmalle osalle hakijoista useampi hakukerta, valmennuskurssit ja kuukausien täysipäiväinen lukeminen on se mitä vaaditaan opiskelupaikan saamiseksi. Mielestäni tuollaisen työmäärän tekeminen todistaa, että ihminen on oikeasti motivoitunut, kokee alan omakseen ja todella ansaitsee opiskelupaikkansa.

Lue lisää

Tuossa amerikkalaisessa tutkimuksessa (International Journal of Psychology) saatiin juristien ja lääkärien äo-eron merkitsevyydeksi p=5*10-8, mikä on todella kova p-arvo. Erään suomalaisen aikakauslehden takavuosina teettämän gallupin mukaan suomalaisten lääkärien keski-äo oli 132 ja juristien 113, mikä siis vastaa varsin hyvin mainitsemaani amerikkalaista Minnesotan yliopiston tutkimusta, sillä amerikkalaisethan käyttävät IQ-testien arvioinnissa pienempää keskihajontaa kuin suomalaiset. Tietenkin tämä oli pelkkä gallup eikä mitenkään täytä korkeatasoisen tilastollisen analyysin kriteereitä, mutta itse laskin otantaharhan huomioon ottaen tilastolliseksi merkitsevyydeksi p=4*10-3, mikä ei kyllä jätä selittelyille sijaa. Muuten, myös insinööreillä oli juristeja korkeammat äo:t. Ei niin, että tämä olisi jotenkin maailmoja heilutteleva juttu, mutta opiskeluvuotenani monet oikkarit kuvittelivat olevansa varsinaisia Leonardo da Vincejä, mikä kuitenkin on kaukana todellisuudesta.

"Itse kyllä kunnioitan enemmän ihmistä joka on oikeasti tehnyt töitä saavuttaakseen asemansa, kuin ihmistä joka pärjää suurilla älynlahjoillaan tekemättä juurikaan töitä."
Miksi? Kyllä lahjakkaat ihmiset ovat maailmalle tärkeämpiä kuin vähä-älyiset puurtajat. Jos neropatteja ei olisi syntynyt, et sinäkään katsoisi TV:tä etkä surffaisi Suomi24-palstalla, summa summarum maailma ei kehittyisi. On todella huolestuttavaa, jos tällainen pikkuporvarillinen pelkkää kovaa työtä ihannoiva ajattelutapa leviää tukahduttaa joskus hiukan epäsovinnaisen lahjakkuuden.

asdfg123 kirjoitti:

Aika yli-ihminen olet jos oikeasti pääsit kahden viikon lukemisella oikikseen. Kauppiksesta olen kuullut noita kahden viikon lukutarinoita, ja ne on ihan uskottavia tarinoita koska koe on pelkkää monivalintaa ja kirjat paljon helppolukuisempia ja helpommin ymmärrettävissä verrattuna oikiksen kirjoihin.

Pykälän sivuilla taisi olla joku kysely, että kauan porukka luki pääsykokeisiin, niin aikalailla suurin osa vastasi, että 3kk ja useampi tunti päivässä. Ei sinulla sattuisi olemaan valokuvamuisti? Nimittäin sillä kyllä ovet aukeaisi helposti kun oikiksen pääsykokeessa testataan enemmän muistia kuin älyä.

Et haluaisi antaa muutamaa luku-tai muita vinkkejä tänä vuonna oikikseen pyrkiville? :)

p.s. Mihin muuten menit opiskelemaan oikiksen jälkeen?

Lue lisää

Tämä saattaa kuulosta jopa provolta, mutta opiskelin pääsykoekirjat seutuliikenteen bussissa matkustaen yhtä reittiä edestakaisin! Kirjasto oli täynnä ahdistuneita pänttääjiä ja himassa olisin vain pelannut nettipokeria tai avautunut Suomi24:ssä, joten valitsin seutulinjan 345, koska tämä on pääkaupunkiseudun pisimpiä linjoja ja myös maisemat tällä reitillä olivat varsin mukavia. Bussikuskit tulivat tuon kahden viikon (myönnetään, 15 päivän) aikana tutuiksi...

Tarkemmin sanottuna luin kirjat ikään kuin romaaneina, sillä 2 kirjaa oli varsin hyvin ja elävästi kirjoitettu, tosin viheliäinen Eurooppa-oikeuden kirja oli tasoltaan katastrofaalinen.

Lakikirjat vaihdoin tilastotieteeseen, missä luovalle ajattelulle ja nopealle älylle näyttää olevan hiukan enemmän tilausta vielä toistaiseksi. Tosin sukulaiseni pitivät minua hulluna, ja heidän painostuksestaan hainkin oikikseen aluksi.

Vinkki: älä hae oikikseen sukulaisten pakottamana. Omalla kurssillani 85 % oli ainakin alitajuisesti toiminut juuri näin. Lukuvinkkiä en muuta osaa antaa, kuin että älä pänttää vaan ahmi.

ex-oikkari kirjoitti:

Tuossa amerikkalaisessa tutkimuksessa (International Journal of Psychology) saatiin juristien ja lääkärien äo-eron merkitsevyydeksi p=5*10-8, mikä on todella kova p-arvo. Erään suomalaisen aikakauslehden takavuosina teettämän gallupin mukaan suomalaisten lääkärien keski-äo oli 132 ja juristien 113, mikä siis vastaa varsin hyvin mainitsemaani amerikkalaista Minnesotan yliopiston tutkimusta, sillä amerikkalaisethan käyttävät IQ-testien arvioinnissa pienempää keskihajontaa kuin suomalaiset. Tietenkin tämä oli pelkkä gallup eikä mitenkään täytä korkeatasoisen tilastollisen analyysin kriteereitä, mutta itse laskin otantaharhan huomioon ottaen tilastolliseksi merkitsevyydeksi p=4*10-3, mikä ei kyllä jätä selittelyille sijaa. Muuten, myös insinööreillä oli juristeja korkeammat äo:t. Ei niin, että tämä olisi jotenkin maailmoja heilutteleva juttu, mutta opiskeluvuotenani monet oikkarit kuvittelivat olevansa varsinaisia Leonardo da Vincejä, mikä kuitenkin on kaukana todellisuudesta.

"Itse kyllä kunnioitan enemmän ihmistä joka on oikeasti tehnyt töitä saavuttaakseen asemansa, kuin ihmistä joka pärjää suurilla älynlahjoillaan tekemättä juurikaan töitä."
Miksi? Kyllä lahjakkaat ihmiset ovat maailmalle tärkeämpiä kuin vähä-älyiset puurtajat. Jos neropatteja ei olisi syntynyt, et sinäkään katsoisi TV:tä etkä surffaisi Suomi24-palstalla, summa summarum maailma ei kehittyisi. On todella huolestuttavaa, jos tällainen pikkuporvarillinen pelkkää kovaa työtä ihannoiva ajattelutapa leviää tukahduttaa joskus hiukan epäsovinnaisen lahjakkuuden.

Lue lisää

..muka väittänyt, että olisin joku ruudin keksijä?!
Oli vain pakko kommentoida, kun teillä oikikseen pyrkijöillä - osalla ei kaikilla - tuppaa tuo liru välillä nousemaan päähän. Itselläni pyrkiminen on edessä vasta parin vuoden päästä, eli sitä odotellessa...

ex-oikkari kirjoitti:

Tuossa amerikkalaisessa tutkimuksessa (International Journal of Psychology) saatiin juristien ja lääkärien äo-eron merkitsevyydeksi p=5*10-8, mikä on todella kova p-arvo. Erään suomalaisen aikakauslehden takavuosina teettämän gallupin mukaan suomalaisten lääkärien keski-äo oli 132 ja juristien 113, mikä siis vastaa varsin hyvin mainitsemaani amerikkalaista Minnesotan yliopiston tutkimusta, sillä amerikkalaisethan käyttävät IQ-testien arvioinnissa pienempää keskihajontaa kuin suomalaiset. Tietenkin tämä oli pelkkä gallup eikä mitenkään täytä korkeatasoisen tilastollisen analyysin kriteereitä, mutta itse laskin otantaharhan huomioon ottaen tilastolliseksi merkitsevyydeksi p=4*10-3, mikä ei kyllä jätä selittelyille sijaa. Muuten, myös insinööreillä oli juristeja korkeammat äo:t. Ei niin, että tämä olisi jotenkin maailmoja heilutteleva juttu, mutta opiskeluvuotenani monet oikkarit kuvittelivat olevansa varsinaisia Leonardo da Vincejä, mikä kuitenkin on kaukana todellisuudesta.

"Itse kyllä kunnioitan enemmän ihmistä joka on oikeasti tehnyt töitä saavuttaakseen asemansa, kuin ihmistä joka pärjää suurilla älynlahjoillaan tekemättä juurikaan töitä."
Miksi? Kyllä lahjakkaat ihmiset ovat maailmalle tärkeämpiä kuin vähä-älyiset puurtajat. Jos neropatteja ei olisi syntynyt, et sinäkään katsoisi TV:tä etkä surffaisi Suomi24-palstalla, summa summarum maailma ei kehittyisi. On todella huolestuttavaa, jos tällainen pikkuporvarillinen pelkkää kovaa työtä ihannoiva ajattelutapa leviää tukahduttaa joskus hiukan epäsovinnaisen lahjakkuuden.

Lue lisää

Oletko ottanut huomioon, että kaikki tähän mennessä kehitetyt älykkyyttä mittaavat testit suosivat joitakin ihmisryhmiä? Itse olen ainakin empiirisesti todennut, että äo-testeissä usein painotetaan matemaattista älykkyyttä ja geometrista hahmotuskykyä, kun taas sen sijaan esim. syy-seuraussuhteiden käsittäminen tai kirjallisten tuotosten oikein ymmärtäminen jäävät vähemmälle huomiolle. Nyt voi vielä sitten huomioida, kumman ammattiryhmän edustajat, lääkärit vai juristit, ovat keskimäärin matemaattisesti lahjakkaampia, ja keiden työ sen sijaan on nimenomaan kirjallisten tuotosten laatimista ja ymmärtämistä hyvin pitkälti. Ps. En halua tässä aloittaa mitään keskustelua siitä, mitä on "oikea" älykkyys, koska mielestäni ko. kysymys on arvovärittynyt ja subjektiivinen asia.

ouzo kirjoitti:

Oletko ottanut huomioon, että kaikki tähän mennessä kehitetyt älykkyyttä mittaavat testit suosivat joitakin ihmisryhmiä? Itse olen ainakin empiirisesti todennut, että äo-testeissä usein painotetaan matemaattista älykkyyttä ja geometrista hahmotuskykyä, kun taas sen sijaan esim. syy-seuraussuhteiden käsittäminen tai kirjallisten tuotosten oikein ymmärtäminen jäävät vähemmälle huomiolle. Nyt voi vielä sitten huomioida, kumman ammattiryhmän edustajat, lääkärit vai juristit, ovat keskimäärin matemaattisesti lahjakkaampia, ja keiden työ sen sijaan on nimenomaan kirjallisten tuotosten laatimista ja ymmärtämistä hyvin pitkälti. Ps. En halua tässä aloittaa mitään keskustelua siitä, mitä on "oikea" älykkyys, koska mielestäni ko. kysymys on arvovärittynyt ja subjektiivinen asia.

Lue lisää

Siis nuo kaikki äo-testit ovat aivan naurettavia! Ei ihmisen älykkyyttä voi päätellä 20minuutin aikana 40 kysymyksellä! Ei niillä pysty määrittelemään edes matemaattis-loogista älykkyyttä täysin aukotta, puhumattakaan muista ominaisuuksista.

Eniten naurattaa tuo Mensa ry. Lainaus heidän sivulta:

"Mensa on kansainvälinen järjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on älykkyyden tunnistaminen ja kehittäminen ihmisyyden hyväksi, älykkyystutkimuksen tukeminen sekä älyllisen ja sosiaalisen ympäristön tarjoaminen jäsenilleen. Mensan jäseneksi voi liittyä jokainen, joka saavuttaa älykkyystestissä paremman tuloksen kuin 98% väestöstä. Suomen Mensa on väkilukuun suhteutettuna suurin koko maailmassa."

Mensa tuotiin Suomeen vuonna 1966. En kuitenkaan ole IKINÄ kuullut Mensan saavuttaneen/keksineen ikinä MITÄÄN. Koko ryhdistys on varmasti perustettu jotta sen jäsenet pääsisivät toteuttamaan tukahdettuja seksifantasioitaan toisten dominoimisesta tai heidän yläpuolellaan olemisesta.

Eniten tässä koko äo-paskassa ärsyttää se, että niin moni ottaa ne tosissaan. Jotkut ottaa myös testien tulokset aika syvälle itseensä.

ouzo kirjoitti:

Oletko ottanut huomioon, että kaikki tähän mennessä kehitetyt älykkyyttä mittaavat testit suosivat joitakin ihmisryhmiä? Itse olen ainakin empiirisesti todennut, että äo-testeissä usein painotetaan matemaattista älykkyyttä ja geometrista hahmotuskykyä, kun taas sen sijaan esim. syy-seuraussuhteiden käsittäminen tai kirjallisten tuotosten oikein ymmärtäminen jäävät vähemmälle huomiolle. Nyt voi vielä sitten huomioida, kumman ammattiryhmän edustajat, lääkärit vai juristit, ovat keskimäärin matemaattisesti lahjakkaampia, ja keiden työ sen sijaan on nimenomaan kirjallisten tuotosten laatimista ja ymmärtämistä hyvin pitkälti. Ps. En halua tässä aloittaa mitään keskustelua siitä, mitä on "oikea" älykkyys, koska mielestäni ko. kysymys on arvovärittynyt ja subjektiivinen asia.

Lue lisää

Itselläni ÄO on tasan 160 Mensan tulospaperin mukaan ja olen oikeustieteellisessä.

En pysty sanomaan, että olisin voinut hyödyntää oikiksessa niitä ominaisuuksiani, joilla Mensan testissä saa pisteitä. Hyvä kielitaito, kärsivällisyys, muisti ja pikkutarkkuus ovat hyödyksi oikiksen opiskelussa, mutta muuten ala vaatii sosiaalisuutta ja halua tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, kyseessä ovat ns. people skills-tyyppiset asiat.

Mensan testi oli pelkkiä kuviokokeita, joissa ratkaisi nopeus, ei siis kieltä, ei stressinsietoa, ei peliteorioita. Kuviokokeet mittaavat puhtaasti matemaattis-loogista älykkyyttä, jotka puhtaina ovat esimerkiksi ohjelmoijalle tai matemaatikolle hyödyllisiä taitoja. Tottakai ne kertovat jotain ihmisen hoksottimista yleensä, mutta lähinnä merkitystä voisi olla ns. huippuälykkäiden tai retardien suhteen, siis niiden jotka selvästi erottuvat massasta.

Epäilen, että 110-120 on aivan riittävä suoritus tästä testistä jopa hyvälle lakimiehelle. Lakimies tarvitsee toki muita taitoja, mutta niitä ei näin kapea testi pysty mittaamaan.

Eihän se sisäänpääsy ole mikään suuri ongelma. Funtsin tässä vaan sitä ulospääsyä - eli kannattaako (ja onko hyödyksi) tehdä muutama vuosi töitä, jotta saa tutkinnon.