Lusikat

hopeaako?

Ostin tusinan kahvilusikoita kirpparilta ja haluaisin tietää mitä materiaalia ne ovat.

Leimassa on

neliössä kirjaimet NM
neliössä numerot 830,8
soikiossa vaakatasossa oleva pikari
stanssattu kirjain N
stanssattu numerot 203

Nämä lyöty samalla voimalla, mutta seuraavat kaksi merkkiä jysäytetty suuremmalla voimalla ilmeisesti jälkeenpäin:

soikiossa kolme kruunua (2 ylhäällä, yksi alla)
kuusikulmaisessa "mutterissa" kirjain S

Olisin kiitollinen jos joku valistunut ja viisaampi voisi auttaa. Yritin katsella netistä leimoja, mutten löytänyt mitään sinnepäinkään.

Hopean värisiä ovat eikä mistään kohtaa kuulla läpi keltainen metalli. Raaputtamaan en ole ruvennut!

Olisin kiitollinen jos joku voisi kertoa myös muuta tietoa mitä leimat kertovat.

7

1836

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Juke

      Lusikat ovat hopeata, ei tarvitse raaputtaa. 830 tarkoittaa hopepitoisuutta, joka on tavanomainen.

      Mikäli kolme kruunua ovat yhtenäisessä soikiossa eikä sellaisessa, jonka reunat kaartuvat kruunujen mukaan niin lusikoissa on ruotsalaiset tuontileimat. S tarkoittaa hopeaa. Alkuperämaa olisi siten jokin muu kuin ruotsi, ehkä saksa.

      NM on luultavasti valmistajan leima.

      • hopeisesti

        Löysin kirjaston poistomyynnistä kirjat Jan Divis: Silverstämplar från hela världen ja Guldstämplar från hela världen. Niistä pähkäilin tulokseksi saman, että hopeaa ovat. Kiitos kuitenkin. Sitä en tiennyt, eikä kirjassa ollut tuonti- ja vientileimojen eroa. Nämä ovat siis Ruotsiin jostakin tuotu ja jotakin kautta joutuneet Suomeen.

        Alkuperämaata en saanut selville, enkä ikää. Sitä täytyy vielä selvittää paremmin. Ehkä kirjastosta löytyy lainattavaksi toinen leimakirja.

        Korjaus leimamerkintöihin: numeron 830 (hopeapitoisuuden jälkeen) on kirjain S ei numero 8.


      • Juke
        hopeisesti kirjoitti:

        Löysin kirjaston poistomyynnistä kirjat Jan Divis: Silverstämplar från hela världen ja Guldstämplar från hela världen. Niistä pähkäilin tulokseksi saman, että hopeaa ovat. Kiitos kuitenkin. Sitä en tiennyt, eikä kirjassa ollut tuonti- ja vientileimojen eroa. Nämä ovat siis Ruotsiin jostakin tuotu ja jotakin kautta joutuneet Suomeen.

        Alkuperämaata en saanut selville, enkä ikää. Sitä täytyy vielä selvittää paremmin. Ehkä kirjastosta löytyy lainattavaksi toinen leimakirja.

        Korjaus leimamerkintöihin: numeron 830 (hopeapitoisuuden jälkeen) on kirjain S ei numero 8.

        830S viittaa joko ruotsalaiseen, norjalaiseen tai saksalaiseen hopeaan. Tarkista vielä onko kolmen kruunun ympärillä oleva soikio ihan tasainen vai seuraako se enemmän kruunujen ääriviivoja, miten sen nyt paremmin kuvaisi. Ihan tasainen soiko on siis vain tuontileima.

        http://www.modernsilver.com/Swedishhallmarks.htm

        Sen verran voi sanoa iästä, että ovat 1900-luvun hopeaa.


      • selvästi
        Juke kirjoitti:

        830S viittaa joko ruotsalaiseen, norjalaiseen tai saksalaiseen hopeaan. Tarkista vielä onko kolmen kruunun ympärillä oleva soikio ihan tasainen vai seuraako se enemmän kruunujen ääriviivoja, miten sen nyt paremmin kuvaisi. Ihan tasainen soiko on siis vain tuontileima.

        http://www.modernsilver.com/Swedishhallmarks.htm

        Sen verran voi sanoa iästä, että ovat 1900-luvun hopeaa.

        Leimoista tuo toinen ylhäältä, eli selkeä soikio ja "mutterin" sisällä S.
        Ovat jälkeenpäin leimattuja, koska painanne on syvempi kuin muissa leimoissa. Sekin viittaa tuontiin. Ikäänkuin tarkastus- tai hyväksymisleimoja. -Aitoustakuuleima myyntiä varten.
        Jotenkin sellainen jälki, että olisi pantu jokin turhautunut oppipoika mäiskimään leimoja liukuhihnalta ja voimaa on käytetty reilusti. Ei mikään kevyt napautus jätä tuollaista jälkeä. Jotkut leimat ovat jopa meisti kallellaan iskettyjä.

        Kirjoistani en löytänyt kirjaimilla NM muita kuin 1700-luvulla USA:ssa vaikuttanut hopeaseppä. Tietääkseni senaikuiset lusikat ovat ohkosempia ja taatusti kuluneempiakin kuin nämä. Senverran olen nähnyt niitä, ettei oikein tyylikään täsmää.
        Norjaan kallistuisin ja myös jotain 1900-lukua. Vaikka olisihan se aika kutkuttavaa, jos mentäisiin ajassa kauemmas taaksepäin. Selvitellään asiaa.

        En ole vielä käynyt kirjastossa katselemassa muita kirjoja, mutta täytyy lähiaikoina käväistä.

        Ps. Ostin tämän täyden tusinan lusikkasarjan 80 senttiä kpl! Olen onnellinen hopeankiilloittaja...


      • Juke
        selvästi kirjoitti:

        Leimoista tuo toinen ylhäältä, eli selkeä soikio ja "mutterin" sisällä S.
        Ovat jälkeenpäin leimattuja, koska painanne on syvempi kuin muissa leimoissa. Sekin viittaa tuontiin. Ikäänkuin tarkastus- tai hyväksymisleimoja. -Aitoustakuuleima myyntiä varten.
        Jotenkin sellainen jälki, että olisi pantu jokin turhautunut oppipoika mäiskimään leimoja liukuhihnalta ja voimaa on käytetty reilusti. Ei mikään kevyt napautus jätä tuollaista jälkeä. Jotkut leimat ovat jopa meisti kallellaan iskettyjä.

        Kirjoistani en löytänyt kirjaimilla NM muita kuin 1700-luvulla USA:ssa vaikuttanut hopeaseppä. Tietääkseni senaikuiset lusikat ovat ohkosempia ja taatusti kuluneempiakin kuin nämä. Senverran olen nähnyt niitä, ettei oikein tyylikään täsmää.
        Norjaan kallistuisin ja myös jotain 1900-lukua. Vaikka olisihan se aika kutkuttavaa, jos mentäisiin ajassa kauemmas taaksepäin. Selvitellään asiaa.

        En ole vielä käynyt kirjastossa katselemassa muita kirjoja, mutta täytyy lähiaikoina käväistä.

        Ps. Ostin tämän täyden tusinan lusikkasarjan 80 senttiä kpl! Olen onnellinen hopeankiilloittaja...

        830 leimaa aloitettiin käytää 1900-luvulla, eli sen vanhempia eivät ole. Ennen sitä käytettiin muita paino ja pitoisuusmittoja. Aina on ajatuksena hienoa jos löytää vanhempia mutta niitä on niin harvassa ja keräilijät löytää ne nopeasti jos niitä on myynnissä jossakin.

        NM leimaa käyttäviä löytyy kyllä paljon muitakin. Uudemmat ovat jopa vaikeimpia löytää.


      • vain...
        Juke kirjoitti:

        830 leimaa aloitettiin käytää 1900-luvulla, eli sen vanhempia eivät ole. Ennen sitä käytettiin muita paino ja pitoisuusmittoja. Aina on ajatuksena hienoa jos löytää vanhempia mutta niitä on niin harvassa ja keräilijät löytää ne nopeasti jos niitä on myynnissä jossakin.

        NM leimaa käyttäviä löytyy kyllä paljon muitakin. Uudemmat ovat jopa vaikeimpia löytää.

        Kyllähän se totta on, ettei ne montaa sukupolvea vanhoja ole. Ihmismieli vaan haluaa haaveilla niin kauan kun ei ole eksaktia faktaa tarjolla... Järki sanoi, että nuo ovat tehdastekoisia, sarjavalmistettuja ja vanhoissa lusikoissa on käsityön jälki.

        Niin, kävin pienessä paikalliskirjastossamme ja siellä oli yhdessä kirjassa kirjain N muistaakseni Norrköpingin kaupunkileima ja NM seppä Matias Ny...Ny.. oliko se nyt Nylund vai Nyberg? Pahus kun en kirjannut ylös. Ai niin, ei kannattanut, kun ko hlö oli elänyt 1700-luvulta 1805 asti - muistaakseni. Siis aika ei natsannut. Valitettavasti kirjastomme ei anna tietoa juurikaan Ruotsin ja Suomen ulkopuolisesta maailmasta.

        Jatkan hakemista lähikaupungin pääkirjastosta ja odottelen yhden naapurikunnan kirjaston liittymistä omaan kirjastopiiriimme, niin saan lainattua sieltä englanninkielisen leimakirjan koko maailmasta. (Kirja oli jo tiedostoissa, mutta ei vielä kaukolainan piirissä).

        Kiitän taas tiedoista. Palaan asiaan kunhan saan lisätietoa.


      • Anonyymi
        vain... kirjoitti:

        Kyllähän se totta on, ettei ne montaa sukupolvea vanhoja ole. Ihmismieli vaan haluaa haaveilla niin kauan kun ei ole eksaktia faktaa tarjolla... Järki sanoi, että nuo ovat tehdastekoisia, sarjavalmistettuja ja vanhoissa lusikoissa on käsityön jälki.

        Niin, kävin pienessä paikalliskirjastossamme ja siellä oli yhdessä kirjassa kirjain N muistaakseni Norrköpingin kaupunkileima ja NM seppä Matias Ny...Ny.. oliko se nyt Nylund vai Nyberg? Pahus kun en kirjannut ylös. Ai niin, ei kannattanut, kun ko hlö oli elänyt 1700-luvulta 1805 asti - muistaakseni. Siis aika ei natsannut. Valitettavasti kirjastomme ei anna tietoa juurikaan Ruotsin ja Suomen ulkopuolisesta maailmasta.

        Jatkan hakemista lähikaupungin pääkirjastosta ja odottelen yhden naapurikunnan kirjaston liittymistä omaan kirjastopiiriimme, niin saan lainattua sieltä englanninkielisen leimakirjan koko maailmasta. (Kirja oli jo tiedostoissa, mutta ei vielä kaukolainan piirissä).

        Kiitän taas tiedoista. Palaan asiaan kunhan saan lisätietoa.

        NM viittaa Norjaan. Olen itsekin painiskellut vastaavien leimojen kanssa enkä muuta selitystä ole löytänyt


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En voi jutella kanssasi

      tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih
      Tunteet
      39
      5120
    2. Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.

      Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j
      Maailman menoa
      513
      1679
    3. Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa

      Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens
      Maailman menoa
      77
      1090
    4. Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.

      Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä
      Idän uskonnot
      359
      1008
    5. Koska olet rakastellut

      Kaivattusi kanssa viimeksi?
      Ikävä
      77
      943
    6. Anteeksi Pekka -vedätys

      Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä
      Maailman menoa
      53
      921
    7. Kumpi tästä

      Teidän tilanteesta teki vaikeaa? Sivusta
      Ikävä
      59
      860
    8. Kaikkia ei voi miellyttää

      Eikä ole tarviskaan. Hyvää huomenta ja mukavaa perjantaita. 😊❄️⚜️✌🏼❤️
      Ikävä
      228
      814
    9. Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?

      Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.
      Ikävä
      50
      793
    10. Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen saadakseen pidettyä Tarja Pirkkalaisen virassa

      Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Päivi Ollila on tehnyt kunnallisvalituksen kaupungin johtamisjärjestelyiden muutokses
      Haapavesi
      58
      738
    Aihe