imetysahdistus?

Mulla käy samanlailla imetyksen alussa.. joskus kestää lyhyen aikaa ja joskus pitempään. En tiedä johtuuko siitä, kun meillä ei enää imetys oikein onnistu. Maitoa ei tuu riittävästi eikä vauva oikein jaksa/halua imeä tissiä. Itkee vain kun yrittää tarjota rintaa. Pullo kelpaa kyllä mukisematta...

Ihan kuin minun kirjoitus! Tai ainakin jonkin aikaa sitten olisi voinut olla minun kirjoitus...

Minäkin ajattelin ensin, että onko tässä nyt sitten tullut synnytyksen jälkeinen masennus vai mikä. Mutta sitten tajusin juuri tuollaisten "masennusaaltojen" liittyvän imetykseen tai rintoihin yleensä. Siis jos vaikka suihkuun mennessäni hipaisin rintojani, tuli samanlainen olo. Ja juuri tuolloin imetystä aloittaessa, tai joskus kesti jonkin aikaa myös imettäessä. Tuli joskus sellainen oikein surullinen mieli.

Imetys on meillä alkuvaikeuksien jälkeen (rintakumin avulla mentiin alussa) sujunut hyvin ja maito riittänyt, joten en usko että masennus tai paha olo olisi liittynyt siihen. Nyt tosiaan vauva pian 5kk ja täysimetyksellä on menty. Ja nuo masennusaallot ovat jääneet vähemmäksi. Itseasiassa juuri eilen mietin tätä asiaa ja tajusin, etten ole vähään aikaan enää tuntenut sellaisia olotiloja.

Toivottavasti sinullakin on ohimenevä vaihe tuo imetysmasennus.

En minäkään ole tästä kenellekään kummemmin puhunut, paitsi miehelle. Ja eipä se oikein ole asiassa osannut auttaa ;)

Kaikkea hyvää sinulle ja onnea imettämiseen! :)

Hei!

Löysinpäs vertaisiani. Sama juttu täällä, imetyksen alussa ryöpsähtää ahdistuneisuuden aalto lävitse. Aivan kuin haluaisi lähteä juoksemaan ja kiljua samalla ; ) Minulla ei pitäisi olla mitään masennusta...olemme osittais imetyksellä. Arvelen, että jokin hormooni ryöpsähdys tekee tämän? Aika vähän tietoa näyttää olevan.

Kuulosti tutulta, varsinkin ihan imetyksen alkumetreillä oli vastaavaa oloa, jota ihmettelin, ja kerroin miehellekin. Sellaista surumielisyyttä heti kun vauva alkoi imemään tissiä. Nyt kun vauva juuri täytti 2kk ja on edelleen tissillä melkein kokoaja, tunne on surumielisyyttä enemmän tollaista tahtoo lähteä juoksemaan ja kiljua -tyyppistä. Olen miettinyt olisiko kysymys kuitenkin synnytyjksen jälkeisestä masennuksesta, vai hormoneista, vai ihan vaan siitä että ahdistaa tämä jatkuva imetys.

Taitaa olla tämä D-MER, http://d-mer.org/ eli just herumisen alkaessa tulee aivan kammottava olo. Tuo on ihan "normaali" ilmiö vaikkei siitä paljon puhutakaan. Tietysti imetys voi olla muutenkin ahdistavaa, mulla ainakin se kivun pelko jatkui tosi pitkään (imetys sattui alussa todella paljon) ja se teki koko hommasta muutenkin aivan kamalaa. Silloin törmäsin tähän D-MER-juttuun netissä.

Eikös imettäessä erity jotain tiettyä hormonia...? Voisiko johtua siitä?

Mulla taas on imettämisen jälkeen ihan krapulainen olo. :D Luultavasti johtuu hormoneista sekin.

Tästä D.MER aiheesta olis tärkeetä saada nettiin suomenkielistä infoa. kahden edellisen vauvan kanssa en ees osannu hakea tietos ja kolmannen odotuksen aikana asia on taas alkanut mietityttämään ja huomasin että on muitakin kohtalotovereita...luulin että olen ainoa :D

Hei,

kiitos tuosta D.Mer -linkistä! Helpottaa ihan älyttömästi kun en olekaan sit vissiin sairastumassa mihinkään masennukseen...