Edelliset elämät

paranet ehkä jossain tulevassa inkarnaatiossa

ei ole muuta kirjaa kuin raamattu. Kaikki muut ovat saatanasta joten heidän on elettävä monta elämää ennenkuin he huomaavat ettei mitään tarvitse pelätä. Kaikki täällä maan päällä on vain kokemusta. Uskovaisena oleminenkin.

kunpa ihmiset todellakin käyttäisivät aivojaan ja ottaisivat kriittisestikin selvää asioista - ja etsisivät totuutta...

Mutta, voidaanhan ajatella myös näin - että ihmiset, jotka lukevat tätäkin palstaa - ovat pikkuhiljaa heräämässä siihen todellisuuteen, että raamattu sellaisenaan ei riitä vastaukseksi kaikkeen.

Ihmisen maallinen polku on sillätavalla suunniteltu, että aste-asteelta sielu ihmisessä puhdistuu, kasvaa ja viisastuu....

Kukaan ei oikeastaan tiedä millä asteella toinen on? Mutta tälläkin palstalla on muutamia, joiden kanssa voi käydä sellaista keskustelua - jota "toiset" eivät voi ymmärtää, he tulevat irvailemaan, haukkumaan jne....

Kuten sanoit - EI kannata välittää heistä, sillä
koirat haukkuu - mut karavaani kulkee..

rebecca(ei kirjautuneena) kirjoitti:

kunpa ihmiset todellakin käyttäisivät aivojaan ja ottaisivat kriittisestikin selvää asioista - ja etsisivät totuutta...

Mutta, voidaanhan ajatella myös näin - että ihmiset, jotka lukevat tätäkin palstaa - ovat pikkuhiljaa heräämässä siihen todellisuuteen, että raamattu sellaisenaan ei riitä vastaukseksi kaikkeen.

Ihmisen maallinen polku on sillätavalla suunniteltu, että aste-asteelta sielu ihmisessä puhdistuu, kasvaa ja viisastuu....

Kukaan ei oikeastaan tiedä millä asteella toinen on? Mutta tälläkin palstalla on muutamia, joiden kanssa voi käydä sellaista keskustelua - jota "toiset" eivät voi ymmärtää, he tulevat irvailemaan, haukkumaan jne....

Kuten sanoit - EI kannata välittää heistä, sillä
koirat haukkuu - mut karavaani kulkee..

Lue lisää

Teidän tienne on viemässä teidät tulijärveen ellei Herra Jeesus Nasaretilainen armossaan saa teitä pelastaa.

Sananl. 14:12
Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.

Yksi ja ainoa tie joka taivaaseen vie!
Joh. 14:6
Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

Joh. 8:12
Niin Jeesus taas puhui heille sanoen: "Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus".


Herran Jeesuksen nimessä
Halleluja, kunnia Jumalalle

Herra Jeesus ainoa toivo kirjoitti:

Teidän tienne on viemässä teidät tulijärveen ellei Herra Jeesus Nasaretilainen armossaan saa teitä pelastaa.

Sananl. 14:12
Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.

Yksi ja ainoa tie joka taivaaseen vie!
Joh. 14:6
Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

Joh. 8:12
Niin Jeesus taas puhui heille sanoen: "Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus".


Herran Jeesuksen nimessä
Halleluja, kunnia Jumalalle

Lue lisää

Uskomatonta, kuinka kirjoittelet noita raamatun kohtia tänne ja tuomitset automaattisesti muiden uskomukset, joista järjellä ajatellen löytyy paljon enemmän järkeä kuin omistasi. Täällä pitäisi olla jokaisella oikeus kirjoitella ajatuksiaan ja pohtia asioita.

Herra Jeesus ainoa toivo kirjoitti:

Teidän tienne on viemässä teidät tulijärveen ellei Herra Jeesus Nasaretilainen armossaan saa teitä pelastaa.

Sananl. 14:12
Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.

Yksi ja ainoa tie joka taivaaseen vie!
Joh. 14:6
Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

Joh. 8:12
Niin Jeesus taas puhui heille sanoen: "Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus".


Herran Jeesuksen nimessä
Halleluja, kunnia Jumalalle

Lue lisää

Kyllä nämä "vanhat vihityt". Jarouse ja Rebecca osaavat suunnistaa henkisessä maailmassa.

Raamatun sanoisin olevan aivan riittävä kirja henkimaailmasta, kun vain on AVAIN.

Osaltaan avain voi olla Kabbala ja Zohar, tai joku muu vastaava.

Etsivä kyllä löytää avaimen, jos se kuuluu TÄMÄN elämän kohtaloon.

Jonkun kohtaloon voi kuulua Ateismi tai elämä Jehovan todistajana.

Kunnioitan Isää.
Rakastan Poikaa.
Liityn Henkeen.

Dzinni kirjoitti:

Kyllä nämä "vanhat vihityt". Jarouse ja Rebecca osaavat suunnistaa henkisessä maailmassa.

Raamatun sanoisin olevan aivan riittävä kirja henkimaailmasta, kun vain on AVAIN.

Osaltaan avain voi olla Kabbala ja Zohar, tai joku muu vastaava.

Etsivä kyllä löytää avaimen, jos se kuuluu TÄMÄN elämän kohtaloon.

Jonkun kohtaloon voi kuulua Ateismi tai elämä Jehovan todistajana.

Kunnioitan Isää.
Rakastan Poikaa.
Liityn Henkeen.

Lue lisää

"vanhana vihittynä" :) voin kertoa, että VT aukeni minulle aivan uudella tavalla sen jälkeen kun olin alkanut opiskelemaan Kabbalaa. (ei new age movement, eli hollywood-kabbalaa).

Olet aivan oikeassa AVAIMESTA, ja myös etsimisestä. Itse olen "kahlannut" läpi kaikenlaista, kuitenkaan löytämättä etsimääni.

Kabbalalla ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa - mutta henkisen kasvun avaimet ja se viisaus, mikä Zoharissa ja myös VT:ssä on kirjoitettu pitää minut tällä polulla.

Ja paluuta ei ole.

rebecca(ei kirjautuneena) kirjoitti:

"vanhana vihittynä" :) voin kertoa, että VT aukeni minulle aivan uudella tavalla sen jälkeen kun olin alkanut opiskelemaan Kabbalaa. (ei new age movement, eli hollywood-kabbalaa).

Olet aivan oikeassa AVAIMESTA, ja myös etsimisestä. Itse olen "kahlannut" läpi kaikenlaista, kuitenkaan löytämättä etsimääni.

Kabbalalla ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa - mutta henkisen kasvun avaimet ja se viisaus, mikä Zoharissa ja myös VT:ssä on kirjoitettu pitää minut tällä polulla.

Ja paluuta ei ole.

Lue lisää

Teosofia antaa vastauksia moniin kysymyksiin.
On kyllä minulle niin "Jumalaista" että ei aina ymmårrä. Mutta vähitellen asiat avautuvat.

urhopekka kirjoitti:

Teosofia antaa vastauksia moniin kysymyksiin.
On kyllä minulle niin "Jumalaista" että ei aina ymmårrä. Mutta vähitellen asiat avautuvat.

eihän sitä turhaan sanota, että: "Kyllä etsivä löytää"...jne...

pikkuhiljaa se avautui minullekin :)

pohjois Espanjasta. Kun näen kuvia vanhoista taloista ja siitä maisemasta niin tunnen valtavaa kaipuuta ikäänkuin "kotiin".....
Jollakin tavalla vain tiedän, että olen ollut siellä.

rebecca(ei kirjautuneena) kirjoitti:

pohjois Espanjasta. Kun näen kuvia vanhoista taloista ja siitä maisemasta niin tunnen valtavaa kaipuuta ikäänkuin "kotiin".....
Jollakin tavalla vain tiedän, että olen ollut siellä.

Lue lisää

juuri tuo tunne
"...valtavaa kaipuuta ikäänkuin "kotiin"..... "
on niitä muistoja jolloin olet ehkä elänyt onnellisen elämän ja sielusi säilyttää sen muiston ns.lohtumuistona
näin ymmärtäisin asian olevan

jarouse kirjoitti:

juuri tuo tunne
"...valtavaa kaipuuta ikäänkuin "kotiin"..... "
on niitä muistoja jolloin olet ehkä elänyt onnellisen elämän ja sielusi säilyttää sen muiston ns.lohtumuistona
näin ymmärtäisin asian olevan

Lue lisää

Olen aina ihmetelly miks mua on jotenki jo nuoresta pitäen kiehtonu kaikki Intiaan liittyvä,. musiikki kuulostaa jännältä, värikkäät asut ym. koristeellisuus, ihmisten ulkonäkökin tuntuu tutulta ja se että viihdyn hyvin väenpaljoudessa.. en ole käynytkään siellä, vaikka haluaisin kyllä! No, olen ollut naimisissa bangladeshilaisen kanssa.

rebecca(ei kirjautuneena) kirjoitti:

pohjois Espanjasta. Kun näen kuvia vanhoista taloista ja siitä maisemasta niin tunnen valtavaa kaipuuta ikäänkuin "kotiin".....
Jollakin tavalla vain tiedän, että olen ollut siellä.

Lue lisää

aivan nuoresta saakka Hawaijista ja halunnut asua siellä, mutta se ei tarkoita sitä, että minulla olisi edellisiä elämiä elettynä. Kyllä tämä yksi ainoa elämä riittää ihan hyvin täällä maailmassa ja sitten kuoleman jälkeen kotona taivaassa Jeesuksen pelastustyön ansiosta.

avautuu.....
Mikä pointti olisi elämällä - jos sen jälkeen tulisi vain joku äkkisyvänne?

Ettei elämällä olisi tarkoitusta?

jos näin olisi, niin aika monelle ihmiselle tämä yksi ja ainut elämämme olis täyspaskaelämä
vai mitä ajattelet kaikista sorretuista, kidutetuista ja vankeudessa elävistä ihmisistä täällä maapallollamme?!
mutta on totta että kuolemaa ei tarvitse pelätä
kuolema on portti todellisuuteen

jarouse kirjoitti:

jos näin olisi, niin aika monelle ihmiselle tämä yksi ja ainut elämämme olis täyspaskaelämä
vai mitä ajattelet kaikista sorretuista, kidutetuista ja vankeudessa elävistä ihmisistä täällä maapallollamme?!
mutta on totta että kuolemaa ei tarvitse pelätä
kuolema on portti todellisuuteen

Lue lisää

"Inhimillisyys" on sokaissut sinut. Elämme vain kerran. Näin ollen sorretut, kidutetut ja vankeudessa elävät ovat "vain saaneet" huonon osansa elämästä. Perusteluna voidaan vaikka sanoa ylikansoitus, ihmisen oma itsekkyys elämän laatunsa parantamiseksi, vanhemmat, heidän vanhemmat jne, syntymäpaikka...

Totta kuitenkin turiset kun sanot, että kuolemaa ei tarvitse pelätä. Kuolema tarkoittaa ikuista lepoa, johon kaikki pyrkivät, vaikka eivät sitä myönnäkään.

Ja miten tällä materiaalisella objektilla eli aivoilla voi olla oma VAPAA TAHTO???

Miten hermoimpulssit pystyvät tuottamaan tietoisuuden, joka pystyy toimimaan suhteessa ulkoiseen maailmaan?

Miten aivoilla voi olla mielikuvitus?

Miten se pystyy keksimimään uusia asioita?

vielä sinullekin kirjoitti:

avautuu.....
Mikä pointti olisi elämällä - jos sen jälkeen tulisi vain joku äkkisyvänne?

Ettei elämällä olisi tarkoitusta?

Jos on elämän tarkoitus olkoon se vaikka ihmettely. Vaikka vähän Esko Valtaojaa lainatakseni, lahja maailmankaikkeudelle on minun ainutkertainen lämäni, ajatukseni, ihmettelyni jne.

Biologiselta kannalta elämän tarkoitus on tuottaa mahdollisimman hyvin sopeutuvia jälkeläisiä, jotka selviytyvät.

Oman elämän tarkoitus - jokainen voi sen (toivottavasti) miettiä itse. Elämän loppuminen ei ole syvänne, vaan se on yhden päätepiste, se mikä koostui minusta, palaa takaisin kieroon, lopulta päätyen kenties uusin tähtien ja galaksien rakennusaineeksi. Kenties aikanaan, kokonaisen uuden universumin, kukapa tietää.
Lohdullisempaa "loppua" saa hakea.

D'oh kirjoitti:

Ja miten tällä materiaalisella objektilla eli aivoilla voi olla oma VAPAA TAHTO???

Miten hermoimpulssit pystyvät tuottamaan tietoisuuden, joka pystyy toimimaan suhteessa ulkoiseen maailmaan?

Miten aivoilla voi olla mielikuvitus?

Miten se pystyy keksimimään uusia asioita?

Lue lisää

Koska kyseessä on aivojen ominaisuus. Vapaasta tahdosta voitaisiin keskustella enemmänkin, aika mielenkiintoinen aihe. Vapaa tahto, mitä se sinusta on?

- Missä määrin sinulla on vapaa tahto? Esim fysiikan lait rajoittavat tuota vapaata tahtoa (et voi lentää ilman apuvälinettä (lentokone yms).

Jotkut tutkijat sanovat, että tietoinen mieli tekee päätöksen "myöhässä" verrattuna kehon liikkeisiin. Eli keho tekee jotain jo ennalta, ennekuin tietoinen mielesi käsittelee asian.

Uusien asioiden keksiminen liittyy mielestäni ongelmanratkaisukykyyn (myös jotkut eläimet voivat oppia uusia asioita ilman opettamista, kunhan ärsyke asian tekemiseen on riittävän voimakas), mielikuvitus ja uuden oppiminen, keksiminen, liittyvät toisiinsa. Jos ei opita, keksitä uusia asioita ja toimintapoja, ei sopeudu (voi kuolla nälkään, kylmään jne..). Tuostahan se kyky on tullut, kehittynyt.

Ei siihen sielua tarvita.

"
Tietoisuus on aivojen tuote, muutenhan siihen ei voisi vaikuttaa lääkkeillä, huumeilla jne. "

Mulle tulee tietokoneen näytölle vaikka minkälaisia viestejä, kuvia ja filmejä. Eikö olekin metka kapine, kun luo itsessään kaikenlaista - tarvii vain pistää töpseli seinään. Huonoa on vain se, että jos isken sitä oikein kovaa vasaralla, niin se lakkaa näyttämästä näytöllään niitä juttuja.

Mistäköhän se johtuu? Soitatko kaverille? Kaveri, joku aivotutkija kenties, saattaa kertoa sinulle, että tietoisuus käyttää aivoja. Ja jos aivosi tuhoutuvat sairauden, onnettomuuden tai myrkkyjen vuoksi, tietoisuudella on vaikeampaa saada viestinsä perille.

mites sulla? kirjoitti:

"
Tietoisuus on aivojen tuote, muutenhan siihen ei voisi vaikuttaa lääkkeillä, huumeilla jne. "

Mulle tulee tietokoneen näytölle vaikka minkälaisia viestejä, kuvia ja filmejä. Eikö olekin metka kapine, kun luo itsessään kaikenlaista - tarvii vain pistää töpseli seinään. Huonoa on vain se, että jos isken sitä oikein kovaa vasaralla, niin se lakkaa näyttämästä näytöllään niitä juttuja.

Mistäköhän se johtuu? Soitatko kaverille? Kaveri, joku aivotutkija kenties, saattaa kertoa sinulle, että tietoisuus käyttää aivoja. Ja jos aivosi tuhoutuvat sairauden, onnettomuuden tai myrkkyjen vuoksi, tietoisuudella on vaikeampaa saada viestinsä perille.

Lue lisää

Tietoisuus ei ole erillinen osa aivoja. Voisi sanoa jopa, että se on aivojen ominaisuus.

Elämäntapana elämä kirjoitti:

Koska kyseessä on aivojen ominaisuus. Vapaasta tahdosta voitaisiin keskustella enemmänkin, aika mielenkiintoinen aihe. Vapaa tahto, mitä se sinusta on?

- Missä määrin sinulla on vapaa tahto? Esim fysiikan lait rajoittavat tuota vapaata tahtoa (et voi lentää ilman apuvälinettä (lentokone yms).

Jotkut tutkijat sanovat, että tietoinen mieli tekee päätöksen "myöhässä" verrattuna kehon liikkeisiin. Eli keho tekee jotain jo ennalta, ennekuin tietoinen mielesi käsittelee asian.

Uusien asioiden keksiminen liittyy mielestäni ongelmanratkaisukykyyn (myös jotkut eläimet voivat oppia uusia asioita ilman opettamista, kunhan ärsyke asian tekemiseen on riittävän voimakas), mielikuvitus ja uuden oppiminen, keksiminen, liittyvät toisiinsa. Jos ei opita, keksitä uusia asioita ja toimintapoja, ei sopeudu (voi kuolla nälkään, kylmään jne..). Tuostahan se kyky on tullut, kehittynyt.

Ei siihen sielua tarvita.

Lue lisää

>>Jotkut tutkijat sanovat, että tietoinen mieli tekee päätöksen "myöhässä" verrattuna kehon liikkeisiin. Eli keho tekee jotain jo ennalta, ennekuin tietoinen mielesi käsittelee asian.

Elämäntapana elämä kirjoitti:

Tietoisuus ei ole erillinen osa aivoja. Voisi sanoa jopa, että se on aivojen ominaisuus.

Mennäkseni vielä mieltymyksiini joista olen päätellyt elämieni helminauhaa taakseppäin, voisin sanoa että balalaikka musiikki ja itämainen musiikki saa kylmät väreet.
Elikkä tuttua jostakin. Samoin läheiseni ovat vahvan karmallisen siteen takia tuttuja jo kaukaa muinaisuudesta. Meillä kaikilla on sukulais-sieluja mutta myös parisielu. Tämän olennon olen tavannut tässä elämässä, mutta vaimolle siitä ei puhuta.

urhopekka kirjoitti:

Mennäkseni vielä mieltymyksiini joista olen päätellyt elämieni helminauhaa taakseppäin, voisin sanoa että balalaikka musiikki ja itämainen musiikki saa kylmät väreet.
Elikkä tuttua jostakin. Samoin läheiseni ovat vahvan karmallisen siteen takia tuttuja jo kaukaa muinaisuudesta. Meillä kaikilla on sukulais-sieluja mutta myös parisielu. Tämän olennon olen tavannut tässä elämässä, mutta vaimolle siitä ei puhuta.

Lue lisää

Karmatietoisuus kehittymisestämme elämiemme saatossa ja tietoisuus jälleensyntymisestä poistaa kuolemanpelon. Sitä suorastaan odottaa mielenkiinnolla, mutta Sen pitää antaa tulla omalla ajallaan.

Dzinni kirjoitti:

>>Jotkut tutkijat sanovat, että tietoinen mieli tekee päätöksen "myöhässä" verrattuna kehon liikkeisiin. Eli keho tekee jotain jo ennalta, ennekuin tietoinen mielesi käsittelee asian.

Lue lisää

Eräässä vanhassa rukouksessa sanotaan: ”Jumala! Anna minulle voimia muuttaa elämässäni se, minkä voin, anna rohkeutta hyväksyä se, mitä en voi muuttaa ja anna viisautta erottaa nämä toisistaan”.

Mihin me voimme elämässämme vaikuttaa? Riittääkö meille annettu toiminnanvapaus, jotta voisimme muuttaa elämämme ja kohtalomme?

Miksi ihminen ei saa synnynnäisesti, luonnostaan tätä tietoa?

Huolimatta siitä, että meidän perimässämme on laiskuus ja terve egoismi – toive saada mahdollisimman paljon käyttäen mahdollisimman vähän voimia – miksi me toisin kuin eläimet teemme harkitsemattomia ja tehottomia tekoja?

Onko mahdollista, että toimintamme alueella on kaikki jo ohjelmoitu etukäteen ja osallisuutemme onkin paljon passiivisempaa?

Onko mahdollista, että kaikki onkin ennaltamäärättyä, mutta me luulemme, että tapahtumien kulku riippuu meistä?

Onko mahdollista, että meidän täytyy organisoida elämämme uudestaan, eikä suhtautua siihen ikään kuin me päättäisimme jotain, vaan antaa sen virrata itsestään, siirtyä itse syrjään ja toimia vain niillä alueilla, jotka ovat meidän vaikutusvallassamme?

Me haluamme saavuttaa jotain saavuttamatonta tai muuttaa sellaista, joka ei ole vallassamme muuttaa.

Luonto ei anna meille tietoa siitä, missä teoissa me olemme todella vapaita ja missä on olemassa vain vapauden kuvitelma.

Luonto sallii meidän erehtyä – niin jokaisen ihmisen erikseen kuin koko ihmiskunnankin.
Sen päämäärä on antaa meidän pettyä omaan kykyymme muuttaa jotakin tässä elämässä ja itsessämme niin, että me kaikki joutuisimme täydellisen hämmennyksen valtaan ja ihmettelisimme, ”kuinka jatkaa elämää”.

Silloin pysähtyen voisimme määritellä, mihin me voimme vaikuttaa.

Vapauden ydin

Yleisesti vapaus voidaan käsittää elämämme eri puolet läpäisevänä luonnonlakina.

Me näemme, että vangittuina eläimet kärsivät. Tämä todistaa, että luonto ei hyväksy minkään luodun orjuuttamista.
Ei ole sattumaa, että ihmiskunta on sotinut vuosisatoja ennen kuin saavutti jonkinasteisen yksilönvapauden.

Joka tapauksessa meidän käsityksemme vapaudesta on erittäin epäselvä, ja jos me käymme käsiksi sen ytimeen, niin siitä ei jää paljon mitään jäljelle.

Nimittäin meidän täytyy olettaa, että jokaisella yksilöllä on pyrkimys vapauteen ennen kuin voidaan vaatia yksilönvapautta.

Sitä ennen täytyy vakuuttua siitä, että onko yksilö vapaa toimimaan vapaasta tahdosta.

Jos analysoimme ihmisen toimintoja, huomaamme, että ne kaikki on tehty pakon edessä.
Ihmisen sisäinen luonto ja ulkoiset olosuhteet pakottavat hänet toimimaan häneen asennetun käyttäytymiskaavan mukaan.

Luonto on asettanut meidät nautinnon ja kärsimyksen keskelle. Ja meillä ei ole vapautta valita kärsimystä tai kieltäytyä nautinnosta.

Ihmisen koko ylivoimaisuus eläimen rinnalla on siinä, että ihminen pystyy näkemään kaukaisen päämäärän ja suostuu sen takia tiettyyn määrään kärsimystä nähdessään tulevaisuudessa kompensoivan palkinnon.

Itse asiassa tämä on pelkää laskelmointia.
Me arvioimme hyödyn, pidämme sitä tärkeämpänä kuin kipua ja suostumme kestämään kivun tulevan nautinnon takia. Siksi me menemme leikkaukseen ja jopa maksamme siitä suuret rahat, olemme valmiita tekemään paljon työtä saadaksemme hyvän ammatin.

On pelkää laskelmointia, kun vähennämme kärsimyksen odotetusta nautinnosta ja saamme tietyn positiivisen jäännöksen.

Niin me kaikki olemme rakennettu. Nekin, jotka näyttävät olevan epärationaalisia ja ei-laskelmoivia– romantikkoja tai itsensä uhraavia– ovat vain ihmisiä, joilla on omanlaatuisensa laskelmointitapa, joille tulevaisuus tuntuu olevan tätä päivää, ja on selvää, että sen nimissä he ovat valmiita tänään ottamaan vastaan muille epätavallisia kärsimyksiä, joita me pidämme uhrina tai urotekona.

Mutta itse asiassa tässäkin tapauksessa elimistö tietoisesti tai tiedottomasti laskelmoi.

Psykologit tietävät, että kenen tahansa ihmisen arvot voidaan muuttaa, ja opettaa hänet laskelmoimaan niin, että kaikkein suurimmasta pelkurista tulee sankari.

Jokaisen ihmisen käsitys tulevaisuudesta voidaan muuttaa niin, että ihminen suostuu mihin tahansa uhreihin sen takia.

Tästä seuraa, että ei ole eroa ihmisen ja eläimen välillä. Ja jos asia on näin, niin ei ole olemassa vapaata, järkevää valintaa.

Sen lisäksi, että meillä ei ole valinnan vapautta, me emme myöskään itse valitse nautinnon laatua.

Se ei tapahdu meidän valintamme ja vapaan toiveen mukaan, vaan muiden toiveiden mukaisesti.

Me emme valitse muotia, elämäntapaa, harrastuksia, vapaa-aikaa, ravintoa ja niin edelleen – kaikki tämä valitaan ympäröivän yhteiskunnan toiveiden ja maun mukaan.
Eikä sen parhaan osan, vaan enemmistön mukaan.

Meidän on helpompi käyttäytyä niin, että emme ota velvollisuuksia, mutta koko elämämme on täynnä yhteiskunnan makujen ja tapojen pakotteita, jotka ovat muuttuneet elämän ja käytöksen laiksi.

Ja jos asia on näin, missä on vapautemme?
Jos asia on näin, se tarkoittaa, ettei mikään tekomme ansaitse rangaistusta taikka palkintoa.

Miksi jokainen mieltää itsensä yksilöksi?
Mitä meissä jokaisessa on erityistä?
Mitä ominaisuuttamme itsessämme voimme riippumattomasti muuttaa?

Jos sellainen on olemassa, meidän täytyy ehdottomasti erottaa se kaikista muista ominaisuuksista, kehittää vain sitä, koska kaikki muut ominaisuudet toteutuvat tahdostamme riippumatta.

Jokaisessa luodussa on neljä sitä määrittelevää tekijää:

1. Perustus – tämä on kyseisen olennon alkuperäinen aineellisus, josta se on syntynyt.

- Perustuksen muuttumaton ominaisuus on sen kehityksen järjestys. Esimerkiksi vehnän siemenen itäminen maassa aiheuttaa uuden vehnänverson eli saman lajin ilmestymisen. Siemen itää – ulkoinen muoto katoaa kokonaan kuten ruumiimme hajoaa maassa, mutta perusta jää ja antaa uuden verson kuten sielumme synnyttää uuden kehon, johon se voi verhoutua.


2. Perustan muuttumattomat ominaisuudet.
- Perusta (tässä tapauksessa siemen) ei ota koskaan muiden viljalajien muotoa, esimerkiksi vehnä ei ota kauran muotoa, vaan pelkästään edeltävän muodon, jonka se on menettänyt eli siis vehnän muodon. Uusi verso voi muuttua määrältään ja laadultaan, se riippuu ympäröivästä luonnosta – maaperästä, lannoitteista, kosteudesta, auringosta – mutta vehnän muodon perustus (siis edeltävä ydin) ei muutu mitenkään.


3. Ulkopuolisesta vaikutuksesta muuttuvat ominaisuudet.
- Ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksesta ytimen ulkokuori muuttuu laadullisesti – siemen jää siemeneksi, mutta sen ulkoinen muoto muuttuu ja riippuu ympäröivistä olosuhteista. Muut ulkopuoliset tekijät liittyivät ytimeen ja yhdessä sen kanssa syntyi uutta laatua ulkopuolisten olosuhteiden ansiosta. Se voi olla aurinko, maaperä, lannoite, kosteus, sade siemenelle; tai yhteiskunta,
ryhmä, kirjat, opettaja ihmiselle.

4. Ulkopuolisten voimien muutokset. Ihminen tarvitsee ympäristöään, joka kehittyy ja vaikuttaa jatkuvasti ihmisen kehitykseen. Ja kehittyessään ihminen vaikuttaa ympäristöönsä herättäen sitä kasvuun, joka vuorostaan uudestaan vaikuttaa ihmiseen. Näin ihminen ja hänen ympäristönsä kasvavat rinnakkain.

Nämä neljä tekijää määrittävät jokaisen luodun koko tilan.

Ja vaikka ihminen tutkisi asiaa pitemmälle iät ja ajat, hän ei sittenkään voisi muuttaa tai lisätä mitään siihen, mitä määrittävät nämä neljä tekijää.

Ja me voimme toimia miten tahansa, ajatella, tehdä mitä tahansa, keksiä mitä tahansa, kaikki sisältyy vain näihin neljään tekijään.

Ja mikä tahansa löydettävissä oleva lisä on vain enempi tai vähempi järjen määrittelemä määrällinen lisäys, kun taas laadullisesti tähän ei voi yksinkertaisesti mitään lisätä.

Nämä tekijät pakostakin määrittelevät meidän luonteemme ja johtopäätösten ja ajattelun muodon.

Ihminen ei voi muuttaa sisintään.
Ihminen ei voi muuttaa lakeja, joiden mukaan hänen sisimpänsä muuttuu.
Ihminen ei voi muuttaa sisäisten ominaisuuksiensa muutostekijöitä ulkoisten vaikuttavien tekijöiden johdosta.
Ihminen voi muuttaa ympäröiviä olosuhteita, joista hän on täysin riippuvainen!

Jos ihminen voi tässä hetkessä vaikuttaa ympäröiviin olosuhteisiinsa, hän määrittelee näin tulevan tilansa.

Ympäröivät olosuhteet voivat vaikuttaa vain laatuun ja määrään, toisin sanoen sen tien nopeuteen ja laatuun, jonka ihminen käy läpi: kulkeeko ihminen sen kivun, pelon vallassa, kärsimyksissä, tuhatvuotisten sotien verenvuodatuksessa vai kulkeeko hän sen rauhallisesti, mukavasti, koska pyrkii itse kohti päämäärää.

*******************************************
Ihminen toimii automaattisesti syntyneiden sisäisten tekijöidensä vaikutuksesta, ja ulkoisten vaikutteiden alaisena hän on pelkästään niiden toimintamekanismi.

Jos ihminen haluaa päästä pois tästä luonnon hallinnasta, hänen täytyy antautua valitsemansa ympäristön vaikutukselle. Toisin sanoen hänen tulee valita opettaja, ryhmä, kirjoja niin, että ne kertoisivat hänelle, mitä hänen täytyy tehdä, koska hän on aina näiden neljän tekijän tuote.


Mielen valta ruumiiseen

Kun havaitsemme ihmismielen olevan elämän aikana saavutetun kokemuksen seurausta, voisimme siitä päätellä, että
koska se on vain heijastusta ihmiselämän tapahtumista ja olosuhteista, ei sillä ole voimaa saada ruumista liikkeelle, johdattaa sitä hyvien asioiden pariin ja pitää sitä loitolla ikävyyksistä.

Ihmisen mielikuvitus kuitenkin käyttää mieltä samalla tavalla kuin silmät mikroskooppia: sen jälkeen, kun ihminen mikroskoopin avulla tunnisti itselleen haitallisia pienen pieniä organismeja, hän alkoi pyrkiä eroon näistä haitoista. Näin siis mikroskooppi, eikä tuntemus sallii ihmisen pysyä erossa haitoista sellaisessa tapauksessa, jossa me emme voi tuntea haitan (mikrobin, bakteerin, viruksen) läsnäoloa.

Me näemme, että milloin ruumis ei kykene tunnistamaan haittaa tai hyötyä, syntyy tarve käyttää mieltä, ja silloin mieli johtaa täysin ihmisen ruumista antaen mahdollisuuden pyrkiä eroon pahasta ja suunnata kohti hyvää.

Sitä mukaa, kun ihminen ymmärtää, että mieli on elämänkokemuksen tulosta, ihminen on valmis hyväksymään toisen ihmisen mielen ja viisauden yhtä sitovaksi kuin laki, mikäli hän luottaa tähän ihmiseen.

Tämä vastaa sitä, kun ihminen kysyy neuvoa lääkäriltä ja toimii neuvon mukaan huolimatta siitä, että ei ymmärrä mitään lääketieteestä, koska hän luottaa lääkärin mieleen. Täten hän käyttää hyväkseen muiden mieltä, ja se auttaa häntä yhtä paljon kuin häKaikkialla, missä syntyy erimielisyyksiä yksilön ja enemmistön välillä, me olemme velvollisia hyväksymään enemmistön mielipiteen mukaisen päätöksen. Mutta tämä laki saa ihmiskunnan kulkemaan taaksepäin, koska massat ovat takapajuisia, ja kehittyneet ovat aina pienilukuinen vähemmistö.

Kuitenkin koska luonto on määrännyt meidän elämään yhteiskunnassa, me olemme velvollisia noudattamaan kaikkia yhteiskunnan lakeja, muussa tapauksessa luonto kostaa meille riippumatta siitä, ymmärrämmekö me sen lakien tarkoituksen vai emme. Ihmisyhteisön sääntöjen noudattamista tulee pitää yhtenä luonnonlakina, ja meidän on huolella vaalittava sitä omalla kohdallamme, henkilökohtaisesta ymmäryksestämme riippumatta.

Tämän lain tarkoitus on siinä, että kehittäisimme itsessämme tietoisuutta:

rakkaudesta omaan itseemme pahana ja
rakkaudesta toiseen hyvänä

koska tämä on ainut keino saavuttaa rakkaus Luojaan.

Enemmistöllä ei ole mitään oikeutta kieltää yksilön mielipidettä hänen suhteestaan Luojaan, vaan jokainen on vapaa toimimaan niin kuin katsoo parhaaksi. Nimenomaan tämä on yksilön vapautta, s.o. ihmisen suhdetta Luojaan säätelee itse ihminen samaan aikaan, kun muita käyttäytymislakeja säätelee sääntö ”seuraa enemmistöä”.

Yhteiskuntaelämässä toimii laki vähemmistön alistumisesta enemmistön tahtoon

Kuitenkin, millä perusteella enemmistö on ottanut oikeuden rajoittaa yksilön vapautta ja ottaa häneltä pois kaikkein kallein, mitä hänellä on elämässä – hänen vapautensa? Ensi silmäyksellä näyttää, että se ei ole mitään muuta kuin väkivaltaa.

Koska luonto on määrännyt meidät elämään yhteiskunnassa, on itsestään selvää, että jokaisen yhteiskunnan jäsenen täytyy palvella yhteiskuntaa, huolehtia sen olemassaolosta ja edistää sen hyvinvointia.

Tätä ei voi toteuttaa muutoin kuin noudattamalla lakia ”vähemmistön alistumisesta enemmistön tahtoon”, toisin sanoen jokainen ei voi toimia kuten haluaa, hänen täytyy alistua noudattamaan sitä lakia, mikä on hyväksytty siinä yhteiskunnassa.

On silti täysin selvää, että kaikissa niissä tapauksissa, joissa ei ole kyseessä yhteiskunnan aineellinen etu, ei enemmistöllä ole mitään oikeutusta rajoittaa ja sortaa missään määrin tai missään muodossa yksilön vapautta. Sillä tavoin tekevät ovat rikollisia, jotka asettavat voimankäytön oikeudenmukaisuuden edelle, koska tässä tapauksessa luonto ei velvoita yksilöä alistumaan enemmistön tahtoon.

Henkisessä elämässä on voimassa laki, jonka mukaan enemmistö seuraa johtajaa

Jokaisessa sukupolvessa yksilöt ovat massoja kehittyneempiä. Ja jos luonnon lakien mukaan kehittynyt yhteiskunta tunnustaa välttämättömäksi päästä eroon kärsimyksistä , sen on alistuttava yksilölle ja seurattava sen ohjeita.

Näin ollen mitä tulee henkiseen kehitykseen, enemmistön oikeus muuttuu velvollisuudeksi seurata yksilöä, toisin sanoen kehittynyttä yksilöä. Kehittyneet ja sivistyneet henkilöthän muodostavat pienen osan yhteiskuntaa, joka tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan menestys ja saavutukset henkisellä alalla ovat vähemmistön määrittelemiä.

Tästä seuraa, että yhteiskunnan on suojeltava näiden henkilöiden ajatuksia, jotta ne eivät katoaisi tästä maailmasta. Yhteiskunnan on hyvä tietää, ettei sen pelastus ole vallassa olevan enemmistön käsissä, vaan nimenomaan erityisen kehittyneiden yksilöiden käsissä.

Lähde: M.Laitman, Bnei Baruch.

rebecca(ei kirjautuneena) kirjoitti:

Eräässä vanhassa rukouksessa sanotaan: ”Jumala! Anna minulle voimia muuttaa elämässäni se, minkä voin, anna rohkeutta hyväksyä se, mitä en voi muuttaa ja anna viisautta erottaa nämä toisistaan”.

Mihin me voimme elämässämme vaikuttaa? Riittääkö meille annettu toiminnanvapaus, jotta voisimme muuttaa elämämme ja kohtalomme?

Miksi ihminen ei saa synnynnäisesti, luonnostaan tätä tietoa?

Huolimatta siitä, että meidän perimässämme on laiskuus ja terve egoismi – toive saada mahdollisimman paljon käyttäen mahdollisimman vähän voimia – miksi me toisin kuin eläimet teemme harkitsemattomia ja tehottomia tekoja?

Onko mahdollista, että toimintamme alueella on kaikki jo ohjelmoitu etukäteen ja osallisuutemme onkin paljon passiivisempaa?

Onko mahdollista, että kaikki onkin ennaltamäärättyä, mutta me luulemme, että tapahtumien kulku riippuu meistä?

Onko mahdollista, että meidän täytyy organisoida elämämme uudestaan, eikä suhtautua siihen ikään kuin me päättäisimme jotain, vaan antaa sen virrata itsestään, siirtyä itse syrjään ja toimia vain niillä alueilla, jotka ovat meidän vaikutusvallassamme?

Me haluamme saavuttaa jotain saavuttamatonta tai muuttaa sellaista, joka ei ole vallassamme muuttaa.

Luonto ei anna meille tietoa siitä, missä teoissa me olemme todella vapaita ja missä on olemassa vain vapauden kuvitelma.

Luonto sallii meidän erehtyä – niin jokaisen ihmisen erikseen kuin koko ihmiskunnankin.
Sen päämäärä on antaa meidän pettyä omaan kykyymme muuttaa jotakin tässä elämässä ja itsessämme niin, että me kaikki joutuisimme täydellisen hämmennyksen valtaan ja ihmettelisimme, ”kuinka jatkaa elämää”.

Silloin pysähtyen voisimme määritellä, mihin me voimme vaikuttaa.

Vapauden ydin

Yleisesti vapaus voidaan käsittää elämämme eri puolet läpäisevänä luonnonlakina.

Me näemme, että vangittuina eläimet kärsivät. Tämä todistaa, että luonto ei hyväksy minkään luodun orjuuttamista.
Ei ole sattumaa, että ihmiskunta on sotinut vuosisatoja ennen kuin saavutti jonkinasteisen yksilönvapauden.

Joka tapauksessa meidän käsityksemme vapaudesta on erittäin epäselvä, ja jos me käymme käsiksi sen ytimeen, niin siitä ei jää paljon mitään jäljelle.

Nimittäin meidän täytyy olettaa, että jokaisella yksilöllä on pyrkimys vapauteen ennen kuin voidaan vaatia yksilönvapautta.

Sitä ennen täytyy vakuuttua siitä, että onko yksilö vapaa toimimaan vapaasta tahdosta.

Jos analysoimme ihmisen toimintoja, huomaamme, että ne kaikki on tehty pakon edessä.
Ihmisen sisäinen luonto ja ulkoiset olosuhteet pakottavat hänet toimimaan häneen asennetun käyttäytymiskaavan mukaan.

Luonto on asettanut meidät nautinnon ja kärsimyksen keskelle. Ja meillä ei ole vapautta valita kärsimystä tai kieltäytyä nautinnosta.

Ihmisen koko ylivoimaisuus eläimen rinnalla on siinä, että ihminen pystyy näkemään kaukaisen päämäärän ja suostuu sen takia tiettyyn määrään kärsimystä nähdessään tulevaisuudessa kompensoivan palkinnon.

Itse asiassa tämä on pelkää laskelmointia.
Me arvioimme hyödyn, pidämme sitä tärkeämpänä kuin kipua ja suostumme kestämään kivun tulevan nautinnon takia. Siksi me menemme leikkaukseen ja jopa maksamme siitä suuret rahat, olemme valmiita tekemään paljon työtä saadaksemme hyvän ammatin.

On pelkää laskelmointia, kun vähennämme kärsimyksen odotetusta nautinnosta ja saamme tietyn positiivisen jäännöksen.

Niin me kaikki olemme rakennettu. Nekin, jotka näyttävät olevan epärationaalisia ja ei-laskelmoivia– romantikkoja tai itsensä uhraavia– ovat vain ihmisiä, joilla on omanlaatuisensa laskelmointitapa, joille tulevaisuus tuntuu olevan tätä päivää, ja on selvää, että sen nimissä he ovat valmiita tänään ottamaan vastaan muille epätavallisia kärsimyksiä, joita me pidämme uhrina tai urotekona.

Mutta itse asiassa tässäkin tapauksessa elimistö tietoisesti tai tiedottomasti laskelmoi.

Psykologit tietävät, että kenen tahansa ihmisen arvot voidaan muuttaa, ja opettaa hänet laskelmoimaan niin, että kaikkein suurimmasta pelkurista tulee sankari.

Jokaisen ihmisen käsitys tulevaisuudesta voidaan muuttaa niin, että ihminen suostuu mihin tahansa uhreihin sen takia.

Tästä seuraa, että ei ole eroa ihmisen ja eläimen välillä. Ja jos asia on näin, niin ei ole olemassa vapaata, järkevää valintaa.

Sen lisäksi, että meillä ei ole valinnan vapautta, me emme myöskään itse valitse nautinnon laatua.

Se ei tapahdu meidän valintamme ja vapaan toiveen mukaan, vaan muiden toiveiden mukaisesti.

Me emme valitse muotia, elämäntapaa, harrastuksia, vapaa-aikaa, ravintoa ja niin edelleen – kaikki tämä valitaan ympäröivän yhteiskunnan toiveiden ja maun mukaan.
Eikä sen parhaan osan, vaan enemmistön mukaan.

Meidän on helpompi käyttäytyä niin, että emme ota velvollisuuksia, mutta koko elämämme on täynnä yhteiskunnan makujen ja tapojen pakotteita, jotka ovat muuttuneet elämän ja käytöksen laiksi.

Ja jos asia on näin, missä on vapautemme?
Jos asia on näin, se tarkoittaa, ettei mikään tekomme ansaitse rangaistusta taikka palkintoa.

Miksi jokainen mieltää itsensä yksilöksi?
Mitä meissä jokaisessa on erityistä?
Mitä ominaisuuttamme itsessämme voimme riippumattomasti muuttaa?

Jos sellainen on olemassa, meidän täytyy ehdottomasti erottaa se kaikista muista ominaisuuksista, kehittää vain sitä, koska kaikki muut ominaisuudet toteutuvat tahdostamme riippumatta.

Jokaisessa luodussa on neljä sitä määrittelevää tekijää:

1. Perustus – tämä on kyseisen olennon alkuperäinen aineellisus, josta se on syntynyt.

- Perustuksen muuttumaton ominaisuus on sen kehityksen järjestys. Esimerkiksi vehnän siemenen itäminen maassa aiheuttaa uuden vehnänverson eli saman lajin ilmestymisen. Siemen itää – ulkoinen muoto katoaa kokonaan kuten ruumiimme hajoaa maassa, mutta perusta jää ja antaa uuden verson kuten sielumme synnyttää uuden kehon, johon se voi verhoutua.


2. Perustan muuttumattomat ominaisuudet.
- Perusta (tässä tapauksessa siemen) ei ota koskaan muiden viljalajien muotoa, esimerkiksi vehnä ei ota kauran muotoa, vaan pelkästään edeltävän muodon, jonka se on menettänyt eli siis vehnän muodon. Uusi verso voi muuttua määrältään ja laadultaan, se riippuu ympäröivästä luonnosta – maaperästä, lannoitteista, kosteudesta, auringosta – mutta vehnän muodon perustus (siis edeltävä ydin) ei muutu mitenkään.


3. Ulkopuolisesta vaikutuksesta muuttuvat ominaisuudet.
- Ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksesta ytimen ulkokuori muuttuu laadullisesti – siemen jää siemeneksi, mutta sen ulkoinen muoto muuttuu ja riippuu ympäröivistä olosuhteista. Muut ulkopuoliset tekijät liittyivät ytimeen ja yhdessä sen kanssa syntyi uutta laatua ulkopuolisten olosuhteiden ansiosta. Se voi olla aurinko, maaperä, lannoite, kosteus, sade siemenelle; tai yhteiskunta,
ryhmä, kirjat, opettaja ihmiselle.

4. Ulkopuolisten voimien muutokset. Ihminen tarvitsee ympäristöään, joka kehittyy ja vaikuttaa jatkuvasti ihmisen kehitykseen. Ja kehittyessään ihminen vaikuttaa ympäristöönsä herättäen sitä kasvuun, joka vuorostaan uudestaan vaikuttaa ihmiseen. Näin ihminen ja hänen ympäristönsä kasvavat rinnakkain.

Nämä neljä tekijää määrittävät jokaisen luodun koko tilan.

Ja vaikka ihminen tutkisi asiaa pitemmälle iät ja ajat, hän ei sittenkään voisi muuttaa tai lisätä mitään siihen, mitä määrittävät nämä neljä tekijää.

Ja me voimme toimia miten tahansa, ajatella, tehdä mitä tahansa, keksiä mitä tahansa, kaikki sisältyy vain näihin neljään tekijään.

Ja mikä tahansa löydettävissä oleva lisä on vain enempi tai vähempi järjen määrittelemä määrällinen lisäys, kun taas laadullisesti tähän ei voi yksinkertaisesti mitään lisätä.

Nämä tekijät pakostakin määrittelevät meidän luonteemme ja johtopäätösten ja ajattelun muodon.

Ihminen ei voi muuttaa sisintään.
Ihminen ei voi muuttaa lakeja, joiden mukaan hänen sisimpänsä muuttuu.
Ihminen ei voi muuttaa sisäisten ominaisuuksiensa muutostekijöitä ulkoisten vaikuttavien tekijöiden johdosta.
Ihminen voi muuttaa ympäröiviä olosuhteita, joista hän on täysin riippuvainen!

Jos ihminen voi tässä hetkessä vaikuttaa ympäröiviin olosuhteisiinsa, hän määrittelee näin tulevan tilansa.

Ympäröivät olosuhteet voivat vaikuttaa vain laatuun ja määrään, toisin sanoen sen tien nopeuteen ja laatuun, jonka ihminen käy läpi: kulkeeko ihminen sen kivun, pelon vallassa, kärsimyksissä, tuhatvuotisten sotien verenvuodatuksessa vai kulkeeko hän sen rauhallisesti, mukavasti, koska pyrkii itse kohti päämäärää.

*******************************************
Ihminen toimii automaattisesti syntyneiden sisäisten tekijöidensä vaikutuksesta, ja ulkoisten vaikutteiden alaisena hän on pelkästään niiden toimintamekanismi.

Jos ihminen haluaa päästä pois tästä luonnon hallinnasta, hänen täytyy antautua valitsemansa ympäristön vaikutukselle. Toisin sanoen hänen tulee valita opettaja, ryhmä, kirjoja niin, että ne kertoisivat hänelle, mitä hänen täytyy tehdä, koska hän on aina näiden neljän tekijän tuote.


Mielen valta ruumiiseen

Kun havaitsemme ihmismielen olevan elämän aikana saavutetun kokemuksen seurausta, voisimme siitä päätellä, että
koska se on vain heijastusta ihmiselämän tapahtumista ja olosuhteista, ei sillä ole voimaa saada ruumista liikkeelle, johdattaa sitä hyvien asioiden pariin ja pitää sitä loitolla ikävyyksistä.

Ihmisen mielikuvitus kuitenkin käyttää mieltä samalla tavalla kuin silmät mikroskooppia: sen jälkeen, kun ihminen mikroskoopin avulla tunnisti itselleen haitallisia pienen pieniä organismeja, hän alkoi pyrkiä eroon näistä haitoista. Näin siis mikroskooppi, eikä tuntemus sallii ihmisen pysyä erossa haitoista sellaisessa tapauksessa, jossa me emme voi tuntea haitan (mikrobin, bakteerin, viruksen) läsnäoloa.

Me näemme, että milloin ruumis ei kykene tunnistamaan haittaa tai hyötyä, syntyy tarve käyttää mieltä, ja silloin mieli johtaa täysin ihmisen ruumista antaen mahdollisuuden pyrkiä eroon pahasta ja suunnata kohti hyvää.

Sitä mukaa, kun ihminen ymmärtää, että mieli on elämänkokemuksen tulosta, ihminen on valmis hyväksymään toisen ihmisen mielen ja viisauden yhtä sitovaksi kuin laki, mikäli hän luottaa tähän ihmiseen.

Tämä vastaa sitä, kun ihminen kysyy neuvoa lääkäriltä ja toimii neuvon mukaan huolimatta siitä, että ei ymmärrä mitään lääketieteestä, koska hän luottaa lääkärin mieleen. Täten hän käyttää hyväkseen muiden mieltä, ja se auttaa häntä yhtä paljon kuin häKaikkialla, missä syntyy erimielisyyksiä yksilön ja enemmistön välillä, me olemme velvollisia hyväksymään enemmistön mielipiteen mukaisen päätöksen. Mutta tämä laki saa ihmiskunnan kulkemaan taaksepäin, koska massat ovat takapajuisia, ja kehittyneet ovat aina pienilukuinen vähemmistö.

Kuitenkin koska luonto on määrännyt meidän elämään yhteiskunnassa, me olemme velvollisia noudattamaan kaikkia yhteiskunnan lakeja, muussa tapauksessa luonto kostaa meille riippumatta siitä, ymmärrämmekö me sen lakien tarkoituksen vai emme. Ihmisyhteisön sääntöjen noudattamista tulee pitää yhtenä luonnonlakina, ja meidän on huolella vaalittava sitä omalla kohdallamme, henkilökohtaisesta ymmäryksestämme riippumatta.

Tämän lain tarkoitus on siinä, että kehittäisimme itsessämme tietoisuutta:

rakkaudesta omaan itseemme pahana ja
rakkaudesta toiseen hyvänä

koska tämä on ainut keino saavuttaa rakkaus Luojaan.

Enemmistöllä ei ole mitään oikeutta kieltää yksilön mielipidettä hänen suhteestaan Luojaan, vaan jokainen on vapaa toimimaan niin kuin katsoo parhaaksi. Nimenomaan tämä on yksilön vapautta, s.o. ihmisen suhdetta Luojaan säätelee itse ihminen samaan aikaan, kun muita käyttäytymislakeja säätelee sääntö ”seuraa enemmistöä”.

Yhteiskuntaelämässä toimii laki vähemmistön alistumisesta enemmistön tahtoon

Kuitenkin, millä perusteella enemmistö on ottanut oikeuden rajoittaa yksilön vapautta ja ottaa häneltä pois kaikkein kallein, mitä hänellä on elämässä – hänen vapautensa? Ensi silmäyksellä näyttää, että se ei ole mitään muuta kuin väkivaltaa.

Koska luonto on määrännyt meidät elämään yhteiskunnassa, on itsestään selvää, että jokaisen yhteiskunnan jäsenen täytyy palvella yhteiskuntaa, huolehtia sen olemassaolosta ja edistää sen hyvinvointia.

Tätä ei voi toteuttaa muutoin kuin noudattamalla lakia ”vähemmistön alistumisesta enemmistön tahtoon”, toisin sanoen jokainen ei voi toimia kuten haluaa, hänen täytyy alistua noudattamaan sitä lakia, mikä on hyväksytty siinä yhteiskunnassa.

On silti täysin selvää, että kaikissa niissä tapauksissa, joissa ei ole kyseessä yhteiskunnan aineellinen etu, ei enemmistöllä ole mitään oikeutusta rajoittaa ja sortaa missään määrin tai missään muodossa yksilön vapautta. Sillä tavoin tekevät ovat rikollisia, jotka asettavat voimankäytön oikeudenmukaisuuden edelle, koska tässä tapauksessa luonto ei velvoita yksilöä alistumaan enemmistön tahtoon.

Henkisessä elämässä on voimassa laki, jonka mukaan enemmistö seuraa johtajaa

Jokaisessa sukupolvessa yksilöt ovat massoja kehittyneempiä. Ja jos luonnon lakien mukaan kehittynyt yhteiskunta tunnustaa välttämättömäksi päästä eroon kärsimyksistä , sen on alistuttava yksilölle ja seurattava sen ohjeita.

Näin ollen mitä tulee henkiseen kehitykseen, enemmistön oikeus muuttuu velvollisuudeksi seurata yksilöä, toisin sanoen kehittynyttä yksilöä. Kehittyneet ja sivistyneet henkilöthän muodostavat pienen osan yhteiskuntaa, joka tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan menestys ja saavutukset henkisellä alalla ovat vähemmistön määrittelemiä.

Tästä seuraa, että yhteiskunnan on suojeltava näiden henkilöiden ajatuksia, jotta ne eivät katoaisi tästä maailmasta. Yhteiskunnan on hyvä tietää, ettei sen pelastus ole vallassa olevan enemmistön käsissä, vaan nimenomaan erityisen kehittyneiden yksilöiden käsissä.

Lähde: M.Laitman, Bnei Baruch.

Lue lisää

tiedä paljon mitään, jotkut kieltävät, jotkut huutavat raamattua ja jeesusta, kun toiset puhuvat tositapahtumista, eikä mielikuvituksen tuotteista.