Sinä suom. lapsen äiti = idiootti

Kuule....kyllä hampaiden "huonouteen" vaikuttaa muutkin asiat kuin karkin syöminen;

Geeniperintä, hampaiden huono hoito, jotkin sairaudet... jne.jne.

Hampaat pysyy aivan hyvässä kunnossa karkin syönnistä huolimatta jos niitä hoitaa!!!

mieltä.Hampaitten kuten kaikkien muittenkin asioiden hoito ja vastuu on jätetty päiväkodin ja koulun vastuulle.Lapset tehdään vaan siksi että niin kuuluu tehdä.Nykyajan äiti ei ajattele kuin omia tarpeitaan ja lapsi kasvaa siinä sivussa yhteiskunnan avulla.Poikkeuksia toki on mutta kyllä tämä pullantuoksuinen äiti tai isä on katoamassa.Ja tulokset näkyy kyllä otsikoissa.ja hampaissa...

Eikös vastuu lasten terveydestä kuulu kuitenkin molemmille: sekä äidille että isälle!

Yleensä nämä asiat opitaan omassa lapsuudessa ja niitä sitten sovelletaan oman lapsen kasvatuksessa. Olen nyt reilut 30v.

No, minun ei lapsena tarvinut harjata hampaita. Sitten itse vasta vähän vanhenpana aloin harjaamaan, kun tajusin haisevan hengityksen vaikutuksen yms. Siihen mennessä oli kuitenkin hampaat reikiintyneet jo aika lailla. Oikomisrautoja en turhamaisena 15v ikäsenä huolinut suuhuni, koska ajattelin ettei kukaan poika voi sitten tykätä. Purenta on edelleen päin persettä ja siitä kärsin vieläkin.

Nyt oma lapsi on 7v ja meillä ei tosiaankaan syödä karkkia ja juoda limpsaa. Olen vakaasti päättänyt ettei oma lapseni pilaa hampaitaan niin kauan kuin minulla on sananvaltaa asiassa. Raudat pannaan takuulla suuhun jos pienintäkään tarvetta esiintyy. Jos kunnallinen meinaa jättää hoitamatta niin sitten mennään yksityiselle. Hampaat harjataan aamuin illoin ja sitten vielä ksylitolit päivisin. Asennekasvatusta jo pienestä pitäen. Karkkipäivä on kerran viikossa ja silloin karkit syödään kerralla pois.

Paitsi äidit, myös isät, isovanhemmat ym. lapsen lähistöllä olevat vaikuttavat hampaiden kuntoon. Isovanhemmat usein tietämättömyyttään, osin piittaamattomuuttaan, pilaavat lastenlasten hampaita. Lasta syötetään samalla lusikalla joka käy osassa suussa ja lapsen annetaan mättää silkkaa sokeria kupista suuhun. "Kun se niin tykkäs", on puolustelu. Ja voi sitä keksin ja pullan määrää joka lapsille annetaan. "Pitäähän sitä mummolassa saada...".

Itse omalla vaatimuksellani sain pojan perhepäivähoitopaikkaan purkat käyttöön. Ei meinannut hoitaja ensin alkaa siihen "kovaan rumbaan", mutta suostui lopulta. Kysyi kyllä että mistäs sitten purkat toisille lapsille ettei niille tule paha mieli. Kysyi että antaako minun lapsen purkista toisillekin. Hiemen nieleskellen suostuin, mutta onneksi sitten toisetkin vanhemmat lähtivät mukaan siihen.

Kehitysmaan lapsilla ei muuten ole kaunis valkoinen hymy. Se vaan näyttää siltä, koska heidän ihonsa on meitä tummenpi. Kehitysmaiden lapset ovat usein niin aliravittuja, että hampaatkin tippuu pois. Ne vähät hampaat joita on, pilataan sitten cola-juomilla.

Siis, miksi maailmassa tuntuu nykyään olevan jotenkin harvinaisen paljon tällaisia tiukkapipoja, jotka jotenkin suorittavat elämää, pingottavat äärimmilleen, yrittävät olla täydellisiä joka asiassa, harrastavat toisten tiukkaa syyllistämistä.
Kaikkien pitäisi osata tehdä kaikki oikein, eikä mitään virheitä sallita. Jos joku erehtyy, niin mitään armoa ei anneta. Elämää pitäisi kyetä hallitsemaan täydellisesti ja luullaan, että se jopa oikeasti on 100 % mahdollista.

En tiedä, tuntuu vaan siltä, että tällaiset tyypit lisääntyvät kokoajan.
Ilmiö tuntuu olevan nykyään voimakkaasti vallalla nimenomaan tietynikäisten ihmisten keskuudessa.
Voiko sitä laittaa pelkästään enää edes nuoruuden ja elämänkokemuksen puutteen piikkiin (vai mistä lopulta kyse)?...
En tiedä, ehkä tällaista ei sitten vaan ennen nettiaikakautta huomannutkaan tässä mittakaavassa (?)

Hampaiden hoito voi tietysti joillakin olla nykyään retuperällä, mutta ei se kyllä mielestäni ole nyt mikään erityinen nykyajan ongelma (mitä jotkut täällä ovat toitottaneet), jotain ihan vain tähän aikaan liittyvää (kun vanhemmat ovat nykyään "sitä ja tätä").
Eipä niitä hampaita hoidettu ennenkään sen paremmin, päinvastoin ja karkkia, pullaa, kakkua, mehua syötiin/juotiin silloinkin (ns. "karkkipäivät" keksittiin vasta myöhemmin).
Eikä ollut ksylitoleja & fluoritabletteja sun muuta.

Asia taitaakin olla lähinnä niin, että ainoastaan vaatimukset ovat kasvaneet, tieto lisääntynyt (ja sitä rataa).
Vähän sama asia kuin nykyään puhutaan, että nykyajan lapset jätetään heitteille, kun vanhemmat tekevät duunia yms.
Missähän (ja miten) kuvitellaan esim. sodanjälkeisten sukupolvien kasvaneen, jos molemmat vanhemmat lähtivät 100 % mukaan työelämään (kaikilla naisilla ei ollut mahdollisuutta kotiäitinä oloon). Etenkin niiden lasten, jotka eivät voineet olla mummojen ym. hoivissa ja päivähoitojärjestelmää ja kaikenmaailman yhteiskunnan tukia ei oltu vielä saatu tähän nykyiseen malliin.
Jos itse eläisin nyky-yhteiskunnassa kavereitteni kanssa (tai esim. omat vanhempani ennen sotia) lapsuuttani samoin kuin silloin, niin puhuttaisiin joiltain osin varmaankin heitteillejätöstä ja paheksuttaisiin montaa asiaa (esim. ruumiillista kuritusta).
Että näin, vaikka moni asia varmaan onkin nykyään oikeasti muuttunut huonompaan suuntaan, individualismi lisääntynyt jne.
Ihminen ei kuitenkaan joiltain osin juurikaan muutu.

Valistus on tottakai hyvä juttu, mutta se ei voi olla aggressiivista syyttelyä, joka aiheuttaa vain negatiivisia reaktioita.

Ja kuten joku jo tuossa mainitsikin niin, hampaiden reikiintyminen voi oikeasti johtua monesta muustakin seikasta kuin karkista!
Huonohampaiselta näyttävä lapsi ei ole välttämättä pistänyt eläessään suuhunsa ainoatakaan karkkia.
Ikävää, että luokittelet ihmisiä näin hampaiden perusteella, jopa sivistystason!!
Panee miettimään mikähän oma sivistystasosi mahtaa olla, vai oletko kenties vielä peruskoulun penkillä?

Kuulehan..Ei kaikki opeta lapsille karkin syöntiä. Mieheni jopa sanoi, että jos ei annettaisi ollenkaan. No meillä ei aluksi syöty karkkia. Sit niitä alkoi muut ihmiset antamaan ja lapsen mielestä ne oli pahanmakuista, kun ei ollut tottunut. Sitten vaan oppi niitä syömään. Itse en paljon ostele lapselle karamelleja. Mut joku näkyy siitäkin pitävän huolta. Nykyään mieheni ostelee kans niitä.

Artikkeli: Suomalaisten kouluikäisten lasten hampaat reikiintyvät entistä enemmän

Kouluikäisten lasten suu- ja hammasterveyden taso on laskenut Suomessa. Säännöllinen hampaiden harjaus, monipuolinen ruokavalio ja ksylitolipurukumi tai –pastilli aina aterian ja välipalan jälkeen edesauttavat suun terveyttä. Vanhempien esimerkillä on tärkeä rooli lasten innostamisessa hampaiden hoitoon.

Suomalaisten kouluikäisten lasten hampaat reikiintyvät entistä enemmän. Alle puolet 12 – vuotiaista on tervehampaisia, toteaa Suomen Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Helinä Keskinen.
Elämäntapojen ja ruokakulttuurin muuttumisen arvioidaan olevan osasyy suomalaisten lasten suun terveyden heikentyneeseen tilaan. Makeisten ja erilaisten virvoitusjuominen nauttiminen on lisääntynyt huomattavasti. Makeisten runsas käyttö näkyy lasten hampaiden reikiintymisen lisäksi ylipaino-ongelmina.

Suomalaiset ovat unohtaneet myös ateriarytmin merkityksen. – Ihmiset eivät syö enää tiettyinä aikoina säännöllisesti. Nykyään syödään koko ajan jotakin. Suussa ei ole tavallaan tarpeeksi tyhjää aikaa, jolloin sylki hoitaisi hampaita, lisää Keskinen.

Keskisen mukaan hampaiden pesu laiminlyödään valitettavan usein. Hampaat tulisikin harjata fluorihammastahnalla säännöllisesti aamulla ja illalla. Sääntö pätee niin aikuisiin kuin lapsiin. – Hampaat on hyvä harjata kevyillä liikkeillä. Harjauksen yhteydessä ei saisi missään nimessä painaa liian paljon, korostaa Keskinen.

Aikuisten malli ratkaisee

Lasten innostaminen hampaiden hoitamiseen olisi hyvä aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pieni lapsi ottaa mallia kaikissa asioissa aikuisilta ja vanhemmiltaan. Hampaiden hoito ei ole poikkeus. – Vanhempien tulisi opettaa säännöllinen hampaiden harjaus lapsille jo ensimmäisestä hampaan puhkeamisesta lähtien. Varhainen huolehtiminen on tärkeää myös siksi, että lasten hampaat ovat huomattavasti heikommat kuin aikuisten. Niihin tulee paljon helpommin reikiä, neuvoo Keskinen.

Päiväkotien ja koulujen valistus sekä ohjaus ovat myös keskeisessä roolissa suun hoidon opettamisessa lapsille. Lisäksi monipuolinen proteiinipitoinen ja pureskeltavaa sisältävä ruokavalio vaikuttaa suun ja hampaiden terveyteen myönteisesti. – Pureskeltava monipuolinen ruoka lisää syljen eritystä ja se puolestaan hoitaa hampaita. Pehmeä ruoka vaikuttaa syljen eritykseen päinvastaisesti. Se jää helpommin hampaiden pinnoille, toteaa Keskinen.

Ksylitoli on tärkeä osa suun ja hampaiden itsehoitoa

Ksylitolia sisältävät purukumit ja pastillit toimivat hyvänä apuna niin lasten kuin aikuisten hampaiden hoidossa. – Ksylitolilla on todella tärkeä osa suun ja hampaiden itsehoidossa. Se on hyvänmakuinen aine, jota voi suositella niin makean korvikkeeksi kuin säännölliseen käyttöön. Säännöllisellä käytöllä on todettu selvästi olevan suun ja hampaiden terveyttä edistäviä vaikutuksia, sanoo Keskinen.

Aikuisten ja kouluikäisten suositellaan nauttivan ksylitolia 3-5 kertaa päivässä. Muutama tyynypurukumi tai pastilli on hyvä ottaa aina aterian tai välipalan jälkeen. Pitkäaikainen ksylitolin käyttö hampaiden puhkeamisiässä antaa suojan moneksi vuodeksi eteenpäin. – Noin viiden minuutin käyttö heti syömisen jälkeen on sopiva aika. Alle 5-vuotiaille riittää pienempi määrä eli yksi pastilli 3-5 kertaa päivässä. Alle 2-vuotiaille suositellaan ainoastaan imeskeltäviä ja suuhun liukenevia pastilleja, neuvoo Keskinen.

Kainalofakta: Sokeri ei ole ainoa haitallinen aine hampaille. Matalan pH-arvon sisältämien sokerittomien light-juomien tiedetään aiheuttavan sokerin ohella suussa eroosiota eli hammaspintojen kulumista. Kulunut pinta ei uusiudu. Hampaiden pinnan oheneminen ja viiltely ovat pysyviä asioita, joita joudutaan korvaamaan usein hankalilla hoidoilla.

Faktalaatikko: Ksylitoli on hiilihydraatti ja luonnollinen makeuttaja, jonka raaka-ainetta esiintyy mm. koivussa, maississa ja pyökissä. Se on yksi sokeria korvaavista raaka-aineista. Ksylitolia esiintyy pieniä määriä lähes kaikissa kasveissa, erityisesti marjoissa ja hedelmissä. Sitä valmistetaan teollisesti mm. koivun kuituaineesta. Sitä kutsutaan usein myös koivusokeriksi. Se poikkeaa muista makeutusaineista niin, että kuuden hiiliatomin sijaan sen kemiallinen rakenne koostuu viidestä hiiliatomista. Tämän vuoksi kariesta aiheuttavat bakteerit eivät pysty käyttämään ksylitolia ravinnokseen tehokkaasti. Ksylitolin ansiosta hampaille haitallista happohyökkäystä ei synny. Se vähentää tehokkaasti myös hampaiden pinnalle muodostuvaa plakkia ja tekee hampaista helpommin harjattavat. Saksalaiset ja ranskalaiset tiedemiehet löysivät ksylitolin jo 1890-luvulla, mutta sen hammasystävälliset vaikutukset todennettiin 1970-luvulla Suomessa Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella.

Lähde: Xylitol.net ja Suomen Hammaslääkäriliitto

Nykylasten hampaat rapistuvat nopeammin kuin aiempien ikäluokkien hampaat.
Suomi ei ole enää hammasterveyden mallimaa. Hampaiden reikiintyminen on alkanut uudelleen lisääntyä yli kaksikymmentä vuotta jatkuneen myönteisen kehityksen jälkeen. Lasten ja nuorten heikentynyt hammaskunto näkyy myös klinikoilla: jopa kolmivuotiailta jouduttu paikkaamaan tai poistamaan kaikki hampaat.
Jatkuva napostelu on yleistynyt ja perheen yhteiset ruoka-ajat jääneet. Sokerituotteiden kulutus on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Suomalaisnuoret ovat tutkimusten mukaan Euroopan laiskimpia hampaiden harjaajia.
Sokerinpuputuskulttuuri on lumonnut lasten lisäksi vanhemmat.Koska nykyvanhemmilla itsellään on kansanterveyslain ponnistusten tuloksena hyvät hampaat, nämä eivät osaa tarpeeksi painottaa hampaista huolehtimisen tärkeyttä lapsilleen.