Äidit tappaa eniten

Jep, jep! Vielä tänäkin päivänä monet äidit kuvittelevat että täysimetys suojaa raskaudelta. Tämä varmaan osaltaan selittää miksi monet äidit tulevat niin pian uudestaan raskaiksi. Itsekkin äitinä tiedän myös että neuvolassa kyllä kerrotaan ehkäisystä mutta se on sitten jo monella myöhäistä.
Haluan tällä kirjoituksella murtaa sitä hyvät-pahat jakoa mikä näillä abortti sivuilla vallitsee.

Aloittaja taaaas kirjoitti:

Jep, jep! Vielä tänäkin päivänä monet äidit kuvittelevat että täysimetys suojaa raskaudelta. Tämä varmaan osaltaan selittää miksi monet äidit tulevat niin pian uudestaan raskaiksi. Itsekkin äitinä tiedän myös että neuvolassa kyllä kerrotaan ehkäisystä mutta se on sitten jo monella myöhäistä.
Haluan tällä kirjoituksella murtaa sitä hyvät-pahat jakoa mikä näillä abortti sivuilla vallitsee.

Lue lisää

että monta kertaa juuri synnyttäneenä ehkäisykeinot saattavat olla aika vähissä, kierukkaa ei voi heti laitattaa, kaikki pillerit eivät sovi imettäville, joku kammoaa kortsujen käyttöä...moni sitten luottaa imetryksen tehoon, tai yksinkertaisesti hyvään onneen, ettei tulisi raskaaksi ennen jälkitarkastusta ja ehkäisyn laittamista kuntoon.

..jotakin muuta...

Itse aloin odottamaan toista lastani esikoisen ollessa vajaan 4 kuukautta, ja ei, en päättänyt jatkaa tuota toista raskauttani mistään hemmetin säälistä, vaan annoin lapseni elää siksi, että vaikka en muiden abortteja tuomitsekaan, en koskaan itse tappaisi lastani! Eikä ole päivääkään tarvinnut päätöstäni katua, vaikka alku kahden pienen kanssa vaati työtä. Pitäisikö kaksosten äidinkin eliminoida toinen ja keskittyä vain siihen yhteen elämään?

Tämä tyttäreni, jonka olisin silloin tappanut, heräsi tuossa aamulla ja meni ensitöikseen isoveljensä viereen ilmoittaen rkastavansa tätä. Sitten he lähtivät yhdessä leikkimään leikkejään. Hetken kuluttua tyttö tuli takaisin makuuhuoneeseen ja kävi halaamassa minua. Nyt hän katsoo tuossa Huvituttia ja laulaa ja tanssii. Mikään mahti maailmassa ei olisi oikeuttanut minulle tuon lapsen elämän riistämistä ja sydäntäni kylmää ajatus siitä, että mitä jos olisinkin tehnyt sen (en kyllä edes koskaan aikonutkaan)..!

Milla.M kirjoitti:

että monta kertaa juuri synnyttäneenä ehkäisykeinot saattavat olla aika vähissä, kierukkaa ei voi heti laitattaa, kaikki pillerit eivät sovi imettäville, joku kammoaa kortsujen käyttöä...moni sitten luottaa imetryksen tehoon, tai yksinkertaisesti hyvään onneen, ettei tulisi raskaaksi ennen jälkitarkastusta ja ehkäisyn laittamista kuntoon.

Lue lisää

selityksi miksi on hyväksyttävä, että tilanne on näin.

Milla.M kirjoitti:

että monta kertaa juuri synnyttäneenä ehkäisykeinot saattavat olla aika vähissä, kierukkaa ei voi heti laitattaa, kaikki pillerit eivät sovi imettäville, joku kammoaa kortsujen käyttöä...moni sitten luottaa imetryksen tehoon, tai yksinkertaisesti hyvään onneen, ettei tulisi raskaaksi ennen jälkitarkastusta ja ehkäisyn laittamista kuntoon.

Lue lisää

olla sukupuoliyhteydessä. Tämä oli ennen päivänselvä asia. Sen verran pitää voida miehenkin odottaa.

nippu kirjoitti:

selityksi miksi on hyväksyttävä, että tilanne on näin.

se ollut mikään selitys sen enempää kuin abortin puolesta puhuminenkaan. Se oli ja on realiteetti.

Milla.M kirjoitti:

se ollut mikään selitys sen enempää kuin abortin puolesta puhuminenkaan. Se oli ja on realiteetti.

"kammoaa kortsuja" muttei raskaaks tulemista? !! :D Olkoon sit kokonaan ilman seksiä!!

saa ollenkaan kirjoitti:

olla sukupuoliyhteydessä. Tämä oli ennen päivänselvä asia. Sen verran pitää voida miehenkin odottaa.

Pointti ei ehkä ollutkaan siinä harrastaako seksiä ennen jälkitarkastusta vai ei. Itseasiassa nykyisin aika usein neuvotaan, että seksiä saa harrastaa heti kun se itsestä hyvälle tuntuu. JT:ä ei tarvitse odottaa.

Mutta siis ehkäisyvälineet ovat aika harvassa koko sen ajan kun imettää. Imetystä suositellaan nykyisin 6kk täysimetyksenä ja vuoden ikään osittain. Eli koko ensimmäinen vuosi on mietittävä aika tarkkaan, mitä tekee. Kierukka käy joillekin, kaikki eivät sitä halua ottaa esim siksi, että uusi laspi on suunnitelmissa aikaisemmin kuin 5 vuoden kuluttua. Se on siis aika pitkäaikainen ehkäisy, monet voi vierastaa siksi. Pillerit ei välttämättä käy ollenkaan. Sitten on kumit, joita ilmeisesti monet käyttääkin siihen asti kun jko imetys loppuu tai hankitaan yritetään uutta vauvaa.

Toisekseen, seksi ei ole ensimmäien ajatus yleensä vauvan tulon jälkeen. Ihmisen voi hämätä sekin, että seksiä ei juurikaan tule ajateltua (?), sitä harrastetaan harvakseltaan. Voi tuntua, että ei niin harvoista yhdynnöistä ole todennäköistä raskautua kovin nopeasti uudelleen. Niin hassua kuin se onkin, naisen keho voi myös haluata vauvan takaisin mahaan. Se kaipaa raskaana olemista. Ehkäisyttä oleminen voi myös olla alitajuista tarvetta raskautua noepasti uudelleen, vaikka siihen ei oikeasti kyetä.

Asia on siis aika monisyinen. Niinkuin nyt ihmiset yleensä ovat.
Toinen vauva tulee aika nopeasti, vaikka se saisi alkunsa puolikin vuotta ensimmäisen jälkeen.

lapsensa pitänyt kirjoitti:

..jotakin muuta...

Itse aloin odottamaan toista lastani esikoisen ollessa vajaan 4 kuukautta, ja ei, en päättänyt jatkaa tuota toista raskauttani mistään hemmetin säälistä, vaan annoin lapseni elää siksi, että vaikka en muiden abortteja tuomitsekaan, en koskaan itse tappaisi lastani! Eikä ole päivääkään tarvinnut päätöstäni katua, vaikka alku kahden pienen kanssa vaati työtä. Pitäisikö kaksosten äidinkin eliminoida toinen ja keskittyä vain siihen yhteen elämään?

Tämä tyttäreni, jonka olisin silloin tappanut, heräsi tuossa aamulla ja meni ensitöikseen isoveljensä viereen ilmoittaen rkastavansa tätä. Sitten he lähtivät yhdessä leikkimään leikkejään. Hetken kuluttua tyttö tuli takaisin makuuhuoneeseen ja kävi halaamassa minua. Nyt hän katsoo tuossa Huvituttia ja laulaa ja tanssii. Mikään mahti maailmassa ei olisi oikeuttanut minulle tuon lapsen elämän riistämistä ja sydäntäni kylmää ajatus siitä, että mitä jos olisinkin tehnyt sen (en kyllä edes koskaan aikonutkaan)..!

Lue lisää

Et tuomitse muiden abortteja, mutta kutsut sitä tappamiseksi (abortoijaa tappajaksi) ja mietit pitääkö onnellisesti kaksoset synnyttäneen 'eliminoida' toinen vauvoistaan?!

On sulla jutut.

??? kirjoitti:

Et tuomitse muiden abortteja, mutta kutsut sitä tappamiseksi (abortoijaa tappajaksi) ja mietit pitääkö onnellisesti kaksoset synnyttäneen 'eliminoida' toinen vauvoistaan?!

On sulla jutut.

Lue lisää

Tappamistahan abortointi on, vai mitä? Minä en ala ketään tuomitsemaan, mutta en minä lapsensa tappamista hyvänä asianakaan pidä. En kuitenkaan huutele täällä tai missään "tappajaa" tai "murhaajaa". Kun laki tuon teon kerran sallii, niin en minäkään tuomioita sanele. Get it?

lapsensa pitänyt kirjoitti:

Tappamistahan abortointi on, vai mitä? Minä en ala ketään tuomitsemaan, mutta en minä lapsensa tappamista hyvänä asianakaan pidä. En kuitenkaan huutele täällä tai missään "tappajaa" tai "murhaajaa". Kun laki tuon teon kerran sallii, niin en minäkään tuomioita sanele. Get it?

Lue lisää

No, sovitaan nyt sitten vaikka niin.

Vielä kun selvennät, että mikä idea siinä kaksosjutussa oli.

se edellinen kirjoitti:

No, sovitaan nyt sitten vaikka niin.

Vielä kun selvennät, että mikä idea siinä kaksosjutussa oli.

Eli jos ajateltaisiin niin karkeasti, että pitää keskittyä vain yhteen elämään kerralla ja abortoida se toinen lapsi, niin kai silloin kaksosistakin toinen pitäisi eliminoida... Ymmärtänet, että tuossa oli mukana vähän s a r...

lapsensa pitänyt kirjoitti:

Eli jos ajateltaisiin niin karkeasti, että pitää keskittyä vain yhteen elämään kerralla ja abortoida se toinen lapsi, niin kai silloin kaksosistakin toinen pitäisi eliminoida... Ymmärtänet, että tuossa oli mukana vähän s a r...

Lue lisää

Viesti johon vastasit kuului näin:

>>"Itse ainakin haluaisin keskittyä siihen elämään, mikä minulla juuri sillä hetkellä on hoidettavana eikä säälistä ruveta odottamaan heti perään toista sen ensimmäisen kustannuksella."

se edellinen kirjoitti:

Viesti johon vastasit kuului näin:

>>"Itse ainakin haluaisin keskittyä siihen elämään, mikä minulla juuri sillä hetkellä on hoidettavana eikä säälistä ruveta odottamaan heti perään toista sen ensimmäisen kustannuksella."

Lue lisää

kaksosraskaus ei aiheuta äidissä onnea, vaan moenelle se on järkytys.
Et ihan ymmärtänyt ajatustani, mutta väliäkö sillä..:)

Minusta on hullua ajatella, että se toinen lapsi säästettäisiin vain säälistä ja vielä hullumpaa on sanoa "eikä säälistä ruveta odottamaan toista", kun kerran on jo sen uuden elämän alulle saattanut...

Itse tunnen naisen, joka sai neloset ja pärjäsi oikein hyvin. Hän ei suostunut nelosraskauden osakeskeytykseen, vaikka mahdollisuutta tarjottiin. Hän näki asian, kuten minäkin, eli että jo alkanutta elämää ei voi riistää sillä, että haluaa keskittyä vain osaan olemassaolevista elämistä..!

..mutta kukin tavallaan...

Jokatapauksessa en kysynyt tosissani, että pitäisikö se toinen kaksosistakin eliminoida, vaan viittasin sillä vain hieman sarkastisesti tuollaiseen ajattelutapaan, jonka mukaan halutaan keskittyä vain yhteen elämään, toisen ollessa jo myös olemassa.

Tietänet, että sarkasmin ei ole aina tarkoituskaan olla hauskaa..?

Juu, juu. Aloittajan tarkoitus oli avata keskustelua tästä jaosta näillä sivuilla. Täälä on hyvät ja pahat. Hyvät ovat niitä ihania äitejä jotka vastustavat abortteja. Pahat ovat nuoria vastuuttomia sinkkuja jotka harkitsevat aborttia. Ja totuus on se että suomessa eniten abortteja teettävät äidit jotka tulevat raskaaksi hyvin pian synnytyksen jälkeen.

Aloittajan puheenvuoro kirjoitti:

Juu, juu. Aloittajan tarkoitus oli avata keskustelua tästä jaosta näillä sivuilla. Täälä on hyvät ja pahat. Hyvät ovat niitä ihania äitejä jotka vastustavat abortteja. Pahat ovat nuoria vastuuttomia sinkkuja jotka harkitsevat aborttia. Ja totuus on se että suomessa eniten abortteja teettävät äidit jotka tulevat raskaaksi hyvin pian synnytyksen jälkeen.

Lue lisää

ovat oikeasti ihan ihania äitejä. Heillä on juuri syntynyt uusi elämä hoidettavanaan ja kenties monta muutakin pientä. Elämä on täynnä vaikeita valintoja. Itsekin uskon täysimetyksen ehkäisevään vaikutukseen - eipä ole yllätyksiä sattunut. Mutta sehän yleensä kestääkin vain noin puoli vuotta! En mitenkään voi ymmärtää tätä Hyvä/Paha-jaottelua...lähinnä tulee mieleen tällä palstalla, että intohimoiset syyttäjät ovat lapsettomia tai jos lapsia on, ovat jonkin uskonnon sokaisemia. Miettikää nyt Oikeasti elämää. Ei se ole niin yksioikoista....!

jotka raskaaksi tulevat kirjoitti:

ovat oikeasti ihan ihania äitejä. Heillä on juuri syntynyt uusi elämä hoidettavanaan ja kenties monta muutakin pientä. Elämä on täynnä vaikeita valintoja. Itsekin uskon täysimetyksen ehkäisevään vaikutukseen - eipä ole yllätyksiä sattunut. Mutta sehän yleensä kestääkin vain noin puoli vuotta! En mitenkään voi ymmärtää tätä Hyvä/Paha-jaottelua...lähinnä tulee mieleen tällä palstalla, että intohimoiset syyttäjät ovat lapsettomia tai jos lapsia on, ovat jonkin uskonnon sokaisemia. Miettikää nyt Oikeasti elämää. Ei se ole niin yksioikoista....!

Lue lisää

Jep!
Olet ihan oikeassa! Elämä ei ole mustavalkoista. En vastusta aborttia, se on mielestäni jokaisen henkilökohtainen päätös. Enkä halua pahoittaa abortin tehneiden äitien mieltä vaikka juuri niin taisin tehdä. Tuo minun edellinen viesti taisi mennä vähän överiksi kun yritin selvittää kantaani. En vain jaksa ymmärtää sitä että mediassa yhdistetään aina aborttilukuihin nuoret vaikka he eivät niitä tilastoja kasvata. Miksi siitä vaietaan että aborttitilastojen kasvattajat ovat juuri synnyttäneet äidit. Eikö nyt kuuluisi kohdistaa äideille ehkäisyneuvontaa? Abortteja teetetään suomessa paljolti siksi koska äidit luulevat että imetys on ehkäisyä.

Aloittajan puheenvuoro kirjoitti:

Juu, juu. Aloittajan tarkoitus oli avata keskustelua tästä jaosta näillä sivuilla. Täälä on hyvät ja pahat. Hyvät ovat niitä ihania äitejä jotka vastustavat abortteja. Pahat ovat nuoria vastuuttomia sinkkuja jotka harkitsevat aborttia. Ja totuus on se että suomessa eniten abortteja teettävät äidit jotka tulevat raskaaksi hyvin pian synnytyksen jälkeen.

Lue lisää

kaikki abortinteettäjät ovat odottamiensa lasten äitejä olivat he sitten sinkkuja tai naimisissa tai odottivatpa he esikoistaan tai nuorempia lapsiaan. Kaikki äidit eivät kuitenkaan tee koskaan abortteja, vaan ottavat kaikki lapsensa vastaan. En ymmärrä mihin oikein pyrit kirjoituksellasi. Tunnetko vihaa kaikkia äitejä kohtaan tai yleensä vain naisvihaa?

Onko noihin prosentteihin laskettu kaikki abortit, vai ainoastaan henkilökohtaisista syistä tehdyt? Siis onko luvuissa mukana myös vaikeasti vammaiset sikiöt?

On jokaisen oma asia tekeekö abortin vai ei, siihen ei ole oikeaa tai väärää ratkaisua. Elämää tulee suojella, mutta ei ole myöskään oikein saattaa maailmaan lasta jota ei halua, tai josta ei pysty huolehtimaan.

ei nyt auta. Lapsettomilla ei ole mitään tekemistä tässä asiassa. Raiskaajan lapsi...hyi helv...

ruinaaminen kirjoitti:

ei nyt auta. Lapsettomilla ei ole mitään tekemistä tässä asiassa. Raiskaajan lapsi...hyi helv...

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja kliininen seksologi anneli kivijärvi: Eniten abortteja tehdään naisille, jotka ovat synnyttäneet alle vuoden sisällä. He luulevat, etteivät voi tulla heti uudelleen raskaaksi.


Nyt alkaa jo kaduttamaan että aloitin tämän keskustelun. Myönnän että vika on minussa jos melkein kaikki kirjoittajat ovat ymmärtäneet minut väärin. En missään nimessä halua hyökätä abortin tehneiden kimppuun. Näin ihmiset kuitenkin ymmärsivät ja pyydän sitä heiltä anteeksi.
Halusin kirjoituksellani ravistella niitä abortin kiihkovastustajia jotka maalaavat kuvia ihanasta äitiydestä ja sanovat etteivät voisi tappaa lastaan. Tämä kirjoitus oli heille jotka syyllistävät abortin tehneitä.
En ole naistenvihaaja vaan itsekin äiti. Rakastan lastani yli kaiken ja olen onnellinen että olen saanut hänet vasta kolmekymppisenä. Vasta tämänikäisenä osaan arvostaa lasta ja lapsuutta. Meitä on monenlaisia ja minusta ei olisi ollut äidiksi parikymppisenä. Jos olisin silloin tullut raskaaksi ja "kantanut teostani vastuun" olisi minulla nyt laiminlyöty ja onneton lapsi.
Pyydän vielä kerran anteeksi abortin tehneiltä, teitä en halunnut loukata.

Pitkästä aikaa aloittaja kirjoitti:

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja kliininen seksologi anneli kivijärvi: Eniten abortteja tehdään naisille, jotka ovat synnyttäneet alle vuoden sisällä. He luulevat, etteivät voi tulla heti uudelleen raskaaksi.


Nyt alkaa jo kaduttamaan että aloitin tämän keskustelun. Myönnän että vika on minussa jos melkein kaikki kirjoittajat ovat ymmärtäneet minut väärin. En missään nimessä halua hyökätä abortin tehneiden kimppuun. Näin ihmiset kuitenkin ymmärsivät ja pyydän sitä heiltä anteeksi.
Halusin kirjoituksellani ravistella niitä abortin kiihkovastustajia jotka maalaavat kuvia ihanasta äitiydestä ja sanovat etteivät voisi tappaa lastaan. Tämä kirjoitus oli heille jotka syyllistävät abortin tehneitä.
En ole naistenvihaaja vaan itsekin äiti. Rakastan lastani yli kaiken ja olen onnellinen että olen saanut hänet vasta kolmekymppisenä. Vasta tämänikäisenä osaan arvostaa lasta ja lapsuutta. Meitä on monenlaisia ja minusta ei olisi ollut äidiksi parikymppisenä. Jos olisin silloin tullut raskaaksi ja "kantanut teostani vastuun" olisi minulla nyt laiminlyöty ja onneton lapsi.
Pyydän vielä kerran anteeksi abortin tehneiltä, teitä en halunnut loukata.

Lue lisää

tuon ikäisenä arvostaa lasta ja lapsuutta, mutta tiedänpä esimerkkejä, joissa alle kaksikymppisetkin ovat osanneet. Toiset meistä kypsyvät hitaasti ja heillä teini-ikä jatkuu pitkälle yli kahden kympin.. joillakin kolmen kympin tietämille...

... kirjoitti:

tuon ikäisenä arvostaa lasta ja lapsuutta, mutta tiedänpä esimerkkejä, joissa alle kaksikymppisetkin ovat osanneet. Toiset meistä kypsyvät hitaasti ja heillä teini-ikä jatkuu pitkälle yli kahden kympin.. joillakin kolmen kympin tietämille...

Lue lisää

Olet oikeassa. Ja juuripa siksi minä synnytin lapseni kolmekymppisenä enkä kaksikymppisenä. Rakastan lastani ja olen onnellinen koska nyt pystyn antamaan hänelle onnellisen lapsuuden. Minusta on suuri viisaus olla hankkimatta lapsia silloin kun ei niistä pysty huolehtimaan.

Aloittaja kirjoitti:

Olet oikeassa. Ja juuripa siksi minä synnytin lapseni kolmekymppisenä enkä kaksikymppisenä. Rakastan lastani ja olen onnellinen koska nyt pystyn antamaan hänelle onnellisen lapsuuden. Minusta on suuri viisaus olla hankkimatta lapsia silloin kun ei niistä pysty huolehtimaan.

Lue lisää

synnytysiässä. Kolmikymppisellä sopeutuminen äitiyteen on jo vaikeampaa. Sinun juttusi ovat vähän kummallisia. Ilmeisesti olet tehnyt nuorena abortteja, ja nyt tunnet tarvetta puolustella itseäsi ja hengenheimolaisiasi?

parhaassa kirjoitti:

synnytysiässä. Kolmikymppisellä sopeutuminen äitiyteen on jo vaikeampaa. Sinun juttusi ovat vähän kummallisia. Ilmeisesti olet tehnyt nuorena abortteja, ja nyt tunnet tarvetta puolustella itseäsi ja hengenheimolaisiasi?

Lue lisää

Olet väärässä, minulle ei ole koskaan tehty aborttia. Uskallan myös olettaa että kolmekymppiset naiset tietävät että kaksikymppisenä tulee helpommin raskaaksi.
En oikein oivalla mikä on ongelma. Ensin kiihkoilijat paheksuvat ihmisiä jotka eivät huolehdi ehkäisystä ja tulevat raskaaksi. Sitten ku minä olen vastuullisesti käyttänyt ehkäisyä ja vieläpä suunnitellut raskauteni niin sekään ei ole hyvä.

parhaassa kirjoitti:

synnytysiässä. Kolmikymppisellä sopeutuminen äitiyteen on jo vaikeampaa. Sinun juttusi ovat vähän kummallisia. Ilmeisesti olet tehnyt nuorena abortteja, ja nyt tunnet tarvetta puolustella itseäsi ja hengenheimolaisiasi?

Lue lisää

kerropas se lähde, johon tuo väitteesi perustuu?
Kaksikymppinen saattaa olla ehkä "parhaassa synnytysiässä", mutta ei välttämättä kypsä äidiksi. Joo, ei saata olla vielä kolmekymppisenäkään, mutta epäilen edelleen vahvasti tuota väitettäsi.

Kolmekymppisellä ei sopeutuminen äitiyteen ole todellakaan vaikeampaa ensinnäkään siksi, että siinä iässä suurimmat menot on jo menty, ja elämässä useimmat asiat urillaan.

Täytyy muistaa kuitenkin se, ettei missään nimessä pidä yleistää. Yksi teiniäiti saattaa olla huolehtivampi äiti kuin joku neljääkymppiä lähestyvä, ja toisinpäin.

Sinun juttusi tässä ovat kummallisia. Itse olen saanut esikoiseni 23-vuotiaana ja kuopukseni 35-vuotiaana, ja näin jälkeen päin voin todeta, että enemmän olen jaksanut paneutua äitiyteen vasta vanhemmalla iällä, toki aina olen pyrkinyt olemaan paras äiti lapsilleni ja huolehtimaan heistä parhaani mukaan, mutta selkeä ero näihin äitiyskausiin kyllä on.

Ensimmäistäkään aborttia minulle ei ole tehty, mutta silti en ole tuomitsemassa niitä naisia, jotka abortin valitsevat.

parhaassa kirjoitti:

synnytysiässä. Kolmikymppisellä sopeutuminen äitiyteen on jo vaikeampaa. Sinun juttusi ovat vähän kummallisia. Ilmeisesti olet tehnyt nuorena abortteja, ja nyt tunnet tarvetta puolustella itseäsi ja hengenheimolaisiasi?

Lue lisää

23-vuotiaana odottaa esikoistani, niin kyllä kuulin useampaankin kertaan ammattilaisten suusta, että "olet juuri parhaassa iässä tekemään lapsia" ja nimenomaan korostivat "ei liian nuori, eikä liian vanha." Tiedän myös oman ammattitietouteni pohjalta, että kolmikymppisiä pidetään vanhoina ensisynnyttäjinä. Itse tunnen nyt kymmenisen vuotta myöhemmin tehneeni lapset oikealla ajalla, koska sen tuon iän lisääntymisen tuntee nahoissaan, vaikka kuinka pitää kunnostaan huolta. :)

Milla.M kirjoitti:

kerropas se lähde, johon tuo väitteesi perustuu?
Kaksikymppinen saattaa olla ehkä "parhaassa synnytysiässä", mutta ei välttämättä kypsä äidiksi. Joo, ei saata olla vielä kolmekymppisenäkään, mutta epäilen edelleen vahvasti tuota väitettäsi.

Kolmekymppisellä ei sopeutuminen äitiyteen ole todellakaan vaikeampaa ensinnäkään siksi, että siinä iässä suurimmat menot on jo menty, ja elämässä useimmat asiat urillaan.

Täytyy muistaa kuitenkin se, ettei missään nimessä pidä yleistää. Yksi teiniäiti saattaa olla huolehtivampi äiti kuin joku neljääkymppiä lähestyvä, ja toisinpäin.

Sinun juttusi tässä ovat kummallisia. Itse olen saanut esikoiseni 23-vuotiaana ja kuopukseni 35-vuotiaana, ja näin jälkeen päin voin todeta, että enemmän olen jaksanut paneutua äitiyteen vasta vanhemmalla iällä, toki aina olen pyrkinyt olemaan paras äiti lapsilleni ja huolehtimaan heistä parhaani mukaan, mutta selkeä ero näihin äitiyskausiin kyllä on.

Ensimmäistäkään aborttia minulle ei ole tehty, mutta silti en ole tuomitsemassa niitä naisia, jotka abortin valitsevat.

Lue lisää

huomattavasti kasvaneet esim. kromosomipoikkeavuuksien osalta.
http://www.hus.fi/default.asp?path=1;46;14828;14829;7967;10214;10215;10226

jo... kirjoitti:

huomattavasti kasvaneet esim. kromosomipoikkeavuuksien osalta.
http://www.hus.fi/default.asp?path=1;46;14828;14829;7967;10214;10215;10226

Lue lisää

mistään riskiraskauksista vaan sopeutumisesta äitiyteen. Sisälukutaito hukassa?

aloin... kirjoitti:

23-vuotiaana odottaa esikoistani, niin kyllä kuulin useampaankin kertaan ammattilaisten suusta, että "olet juuri parhaassa iässä tekemään lapsia" ja nimenomaan korostivat "ei liian nuori, eikä liian vanha." Tiedän myös oman ammattitietouteni pohjalta, että kolmikymppisiä pidetään vanhoina ensisynnyttäjinä. Itse tunnen nyt kymmenisen vuotta myöhemmin tehneeni lapset oikealla ajalla, koska sen tuon iän lisääntymisen tuntee nahoissaan, vaikka kuinka pitää kunnostaan huolta. :)

Lue lisää

fyysisesti parempi on tehdä lapsia lähempänä kahta kuin kolmeakymppiä. Rohkenisin silti epäillä, että homma olisi sama myös henkisellä puolella. Tässä nyt kuitenkin väitettiin, että kolmekymppisellä on vaikeampaa sopeutua äidiksi kuin kaksikymppisellä. Väite kohdentuu siis juuri henkiseen parhaaseen synnytysikään. Itsekin haluaisin kuulla ne kunnolliset perusteet moiselle väitteelle. Sinunkin kohdalla ammattilaiset ovat epäilemättä puhuneet juuri fyysisesti parhaasta synnytysiästä, tuskin he sinua ovat niin syvällisesti tunteneet, että ovat voineet henkisistä valmiuksistasi äitiyteen sanoa juuta taikka jaata...

Ja nyt en siis tarkoita, ettetkö sinä olisi ollut henkisestikin valmis vanhemmuuteen noin nuorena. Haluaisin vain saada kunnon perusteet väitteelle, että yleisestikin naisen paras henkinen ikä vanhemmuuteen olisi kaksikymppisenä mieluummin kuin kolmekymppisenä.

Pitkästä aikaa aloittaja kirjoitti:

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja kliininen seksologi anneli kivijärvi: Eniten abortteja tehdään naisille, jotka ovat synnyttäneet alle vuoden sisällä. He luulevat, etteivät voi tulla heti uudelleen raskaaksi.


Nyt alkaa jo kaduttamaan että aloitin tämän keskustelun. Myönnän että vika on minussa jos melkein kaikki kirjoittajat ovat ymmärtäneet minut väärin. En missään nimessä halua hyökätä abortin tehneiden kimppuun. Näin ihmiset kuitenkin ymmärsivät ja pyydän sitä heiltä anteeksi.
Halusin kirjoituksellani ravistella niitä abortin kiihkovastustajia jotka maalaavat kuvia ihanasta äitiydestä ja sanovat etteivät voisi tappaa lastaan. Tämä kirjoitus oli heille jotka syyllistävät abortin tehneitä.
En ole naistenvihaaja vaan itsekin äiti. Rakastan lastani yli kaiken ja olen onnellinen että olen saanut hänet vasta kolmekymppisenä. Vasta tämänikäisenä osaan arvostaa lasta ja lapsuutta. Meitä on monenlaisia ja minusta ei olisi ollut äidiksi parikymppisenä. Jos olisin silloin tullut raskaaksi ja "kantanut teostani vastuun" olisi minulla nyt laiminlyöty ja onneton lapsi.
Pyydän vielä kerran anteeksi abortin tehneiltä, teitä en halunnut loukata.

Lue lisää

Se on kyllä nykypäivänä aivan omaa tyhmyyttä jollei tiedä/usko että vois tulla koska vaan raskaaks jos ei käytä mitään ehkäsyä.

Myönnettäköön, etten ehkä sillon alle 20v. kun äidiksi tulin, osannut niin paljoa arvostaa lasta ja äitiyttä kuin nyt, mutta sen verran sentään onneksi etten mennyt tapattamaan häntä. Enkä muutenkaan mikään huonoimmasta päästä kuitenkaan ollut. Nyt myöhemmällä iällä koko hommaan suhtautuu eri vakavuudella, ja parempihan sekin että myöhään kuin ei millonkaan...

Milla.M kirjoitti:

mistään riskiraskauksista vaan sopeutumisesta äitiyteen. Sisälukutaito hukassa?

tarkoitus oli tuoda vähän uutta keskusteltavaa rinnalle.

siinä että kirjoitti:

fyysisesti parempi on tehdä lapsia lähempänä kahta kuin kolmeakymppiä. Rohkenisin silti epäillä, että homma olisi sama myös henkisellä puolella. Tässä nyt kuitenkin väitettiin, että kolmekymppisellä on vaikeampaa sopeutua äidiksi kuin kaksikymppisellä. Väite kohdentuu siis juuri henkiseen parhaaseen synnytysikään. Itsekin haluaisin kuulla ne kunnolliset perusteet moiselle väitteelle. Sinunkin kohdalla ammattilaiset ovat epäilemättä puhuneet juuri fyysisesti parhaasta synnytysiästä, tuskin he sinua ovat niin syvällisesti tunteneet, että ovat voineet henkisistä valmiuksistasi äitiyteen sanoa juuta taikka jaata...

Ja nyt en siis tarkoita, ettetkö sinä olisi ollut henkisestikin valmis vanhemmuuteen noin nuorena. Haluaisin vain saada kunnon perusteet väitteelle, että yleisestikin naisen paras henkinen ikä vanhemmuuteen olisi kaksikymppisenä mieluummin kuin kolmekymppisenä.

Lue lisää

Fyysisesti paras synnytysikä olisi jo ennen kahtakymmentä ikävuotta, jotkut asiantuntijat puhuvat 16-17-vuoden iästä, mutta nämä ammattilaiset, joiden kanssa asiasta puhuin, olivat sitä mieltä, että olin silloin iässä, jolloin _useimmiten_ ollaan myöskin henkisesti jo kypsiä ja kokonaisuutena (fyysisesti ja henkisesti) parhaimmassa iässä lastentekoa ajatellen (pelkästään fyysisesti paras ikä oli siis jo tuolloin mennyt). Itsestänikin olisi vaikea ajatella, että pitäisi aloittaa VASTA tässä iässä, EI, EI ikinä!

siinä että kirjoitti:

fyysisesti parempi on tehdä lapsia lähempänä kahta kuin kolmeakymppiä. Rohkenisin silti epäillä, että homma olisi sama myös henkisellä puolella. Tässä nyt kuitenkin väitettiin, että kolmekymppisellä on vaikeampaa sopeutua äidiksi kuin kaksikymppisellä. Väite kohdentuu siis juuri henkiseen parhaaseen synnytysikään. Itsekin haluaisin kuulla ne kunnolliset perusteet moiselle väitteelle. Sinunkin kohdalla ammattilaiset ovat epäilemättä puhuneet juuri fyysisesti parhaasta synnytysiästä, tuskin he sinua ovat niin syvällisesti tunteneet, että ovat voineet henkisistä valmiuksistasi äitiyteen sanoa juuta taikka jaata...

Ja nyt en siis tarkoita, ettetkö sinä olisi ollut henkisestikin valmis vanhemmuuteen noin nuorena. Haluaisin vain saada kunnon perusteet väitteelle, että yleisestikin naisen paras henkinen ikä vanhemmuuteen olisi kaksikymppisenä mieluummin kuin kolmekymppisenä.

Lue lisää

Kyllä se johtuu yhteiskuntamallistakin suureksi osaksi, että lähempänä 30-ikävuotta on paras hetki tulla äidiksi. Noin 30-vuotiaana on opiskelut opiskeltu ja asunto ostettu ja vakituinen työpaikka. Tämä on ihannetilanne yhteiskunnan mielestä. Jos yhteiskunta kannustaisi ihmisiä tekemään 20-vuotiaana lapsia, niin aika erilaiset opiskelumahdollisuudet Suomessa olisi. Ja en nyt tarkoita etteikö voisi opiskella ja hoitaa lasta. Puhun vaan yhteiskunnan ihanteesta.

Ja koska näin on, niin useat ihmiset asennoituvat viettämään huoletonta elämää ja panostamaan vain opiskeluihinsa 20-vuotiaana.
Ja ei silloin ole HENKISESTI valmis äidiksi.

Huom! Kirjoitus oli tarkoituksella yleistämistä, mutta on poikkeuksiakin tottakai.

aloin... kirjoitti:

23-vuotiaana odottaa esikoistani, niin kyllä kuulin useampaankin kertaan ammattilaisten suusta, että "olet juuri parhaassa iässä tekemään lapsia" ja nimenomaan korostivat "ei liian nuori, eikä liian vanha." Tiedän myös oman ammattitietouteni pohjalta, että kolmikymppisiä pidetään vanhoina ensisynnyttäjinä. Itse tunnen nyt kymmenisen vuotta myöhemmin tehneeni lapset oikealla ajalla, koska sen tuon iän lisääntymisen tuntee nahoissaan, vaikka kuinka pitää kunnostaan huolta. :)

Lue lisää

siis mitenni 30 pidetään ensisynnyttäjänä vanhana! Vuonna 2006 ensisynnyttäjien keski-ikä oli 28 vuotta ja nousussa. (ks tilastokeskus)Itse opiskelen terkkariksi, aloitin kätilölinjalla ja ainakin meille puhutaan nimenomaan siitä, miten 30 ensisynnyttäjä ei enää nykypäivänä ole TODELLAKAAN vanha. Nyt eletään 2000-lukua.

puhuttiin... kirjoitti:

Fyysisesti paras synnytysikä olisi jo ennen kahtakymmentä ikävuotta, jotkut asiantuntijat puhuvat 16-17-vuoden iästä, mutta nämä ammattilaiset, joiden kanssa asiasta puhuin, olivat sitä mieltä, että olin silloin iässä, jolloin _useimmiten_ ollaan myöskin henkisesti jo kypsiä ja kokonaisuutena (fyysisesti ja henkisesti) parhaimmassa iässä lastentekoa ajatellen (pelkästään fyysisesti paras ikä oli siis jo tuolloin mennyt). Itsestänikin olisi vaikea ajatella, että pitäisi aloittaa VASTA tässä iässä, EI, EI ikinä!

Lue lisää

IHAN pikkiriikkisen heittele yleistyksiä! Ihmisen psyykkisellä valmiudella äitiyteen on kyllä hyvin, HYVIN yksilölliset piirteet. Takuulla EI KUKAAN ammattilainenkaan voi heittää arvioita nuorten naisten henkisestä kypsyydestä äitiyteen, koska ihmiset elävät niin erilaista elämää eri taustoilla ja lisäksi psyykkinen kehitys kulkee täysin omaa rataansa jokaisella ihmisellä.

meidän kaikkien ei tarvitse lisääntyä kuin sienet sateella, ei vahingossa eikä tarkoituksella.
Jos ehkäisy pettää ja lasta ei halua, silloin on olemassa abortti.
Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää?

Kaikista ei ole kuuden kersan äidiksi, minusta ei ainakaan olisi, koska en erityisemmin ole äiti tyyppiä enkä jaksaisi yhtä lasta enempää.

Typerää ja itsekästä leikkiä marttyyriä synnyttämällä ei-toivottuja lapsia jos kertakaikkisesti tahto ja voimat ei riitä.

"ensimmäisten kuukausien jälkeen yhtä rakkaita kuin toiset" eli nämä pari vahinkoa ovat lunastaneet rakkautesi sen jälkeen vasta, kun ovat lakanneet kitisemästä koliikkia ja valvottamasta öisin? Entäs jos jompikumpi vahingoista olisikin ollut vaikeasti sairas ja hankala hoidettava?

................. kirjoitti:

meidän kaikkien ei tarvitse lisääntyä kuin sienet sateella, ei vahingossa eikä tarkoituksella.
Jos ehkäisy pettää ja lasta ei halua, silloin on olemassa abortti.
Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää?

Kaikista ei ole kuuden kersan äidiksi, minusta ei ainakaan olisi, koska en erityisemmin ole äiti tyyppiä enkä jaksaisi yhtä lasta enempää.

Typerää ja itsekästä leikkiä marttyyriä synnyttämällä ei-toivottuja lapsia jos kertakaikkisesti tahto ja voimat ei riitä.

"ensimmäisten kuukausien jälkeen yhtä rakkaita kuin toiset" eli nämä pari vahinkoa ovat lunastaneet rakkautesi sen jälkeen vasta, kun ovat lakanneet kitisemästä koliikkia ja valvottamasta öisin? Entäs jos jompikumpi vahingoista olisikin ollut vaikeasti sairas ja hankala hoidettava?

Lue lisää

Sen rakkaampi mita vaikeampi lapsi. Ensimmaiset kuukaudet vaan usein on haaste yleensa sen oman jaksamisen kanssa. Myohemmin lapsesta jaksaa iloita enemman. Ymmarrat kun tai jos saat kokemusta joskus.

Nimetön kirjoitti:

Sen rakkaampi mita vaikeampi lapsi. Ensimmaiset kuukaudet vaan usein on haaste yleensa sen oman jaksamisen kanssa. Myohemmin lapsesta jaksaa iloita enemman. Ymmarrat kun tai jos saat kokemusta joskus.

Lue lisää

mutta en tarvitse kokemusta, minulla on yksi lapsi, pian jo aikuinen ja riittää vallan mainiosti, lisäksi työssäni olen vaikeiden lasten kanssa tekemisissä joka päivä, joten eipä tulisi mieleen haalia omia yhtään enempää, kun ei ole halua eikä tarvetta eikä mikään uskonto tai lakikaan ole pakottamassa.
Tietysti jos ajattelet noin, että mitä vaikeampi sen rakkaampi ja tilaa ja tarmoa ja rakkautta tuntuu riittävän, niin miksi et voisi tarjota adoptiokotia tai edes sijaiskotia lapsille omiesi lisäksi, joiden kohtalo muuten olisi elää laitoksessa koko lapsuuteensa ja nuoruutensa?
Suomessa on sijaisvanhemmista huutava pula ja vähääkään vammautuneita tai sairaita lapsia ei huoli kukaan.
Huoli sinä?

Lähtökohta on pielessä, koska perusväittämä ei pidä paikkaansa. Asia sinänsä on keskustelun arvoinen.

http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Lisaantyminen/raskaudenkeskeytykset/index.htm

lapsen pitää saada syntyä toivottuna!!

syntyy toivottuna hyvään perheeseen. Aina näin ei ole. On kuitenkin parempi joka tapauksessa saada syntyä kuin kuolla äitinsä kohtuun. Onko elämä vain silloin arvokasta, kun se alkaa suotuisissa olosuhteissa?