Olen tyrmistynyt siita etta niin moni valitsee abortin adoption sijaan. Miten adoptiomahdollisuuksia Suomessa voitaisiin parantaa? Haluaisin kuulla kokemuksia ja ajatuksia, vaikka adoptiokeskustelua kaydaan myos erikseen, niin myos talla palstalla. Muistan nahneeni joskus elokuvan jossa nuoret aidit asuivat hoitokodissa jossa heita autettiin ja tuettiin raskaudessa.. Nama aidit olivat paatyneet adoptioon ja perheiden tuen puuttuessa yhteiskunta tuli vastaan. Minusta jotain pitaisi tehda etta adoptio nostettaisi sille jalustalle jolle se kuuluisi, niin moni lapsi on saanut mahdollisuuden onnelliseen elamaan. Miksi monet nuoret ajattelevat etta olisi armollisempi teko suorittaa verityo kuin antaa lahja elamalle?
adoptio jalustalle
siljasanelma
27
951
Vastaukset
- siksi että
perhe, sukulaiset, ystävät, kollegat ym eivät hyväksyisi tai ymmärtäisi. Raskauden näkyessä alettaisiin kysellä, ostella vauvanvaatteita, hössöttää. Sitten vauvaa ei olekkaan. En koskaan harkitsisi adoptiota vaihtoehtona.
- Vaihtis
on oikeus omaan mielipiteensä ja tuo oli sinun.
Minulla vain kiinnitti siinä yksi asia huomion, kirjoitit:"perhe, sukulaiset, ystävät, kollegat ym eivät hyväksyisi tai ymmärtäisi."
Onko tärkeintä muut ihmiset vai sinä ja sinun lapsesi?
Ja et voi olla sata varma mitä muut ajattelee, nyt sinä vain mietit miten he mielestäsi reagoisivat..
Mutta palataa asiaan, tärkein olet sinä, mitä sinä ajattelet? Haluaisitko antaa lapsellesi elämän jonkun muun kanssa jos sinä et sitä itse halua tehdä?
Ja aloittaja mietti että miten adoptio voisi olla mahdollinen ratkaisu useammalle. Jos sinä saisit paikan toiselta paikkakunnalta jossa sinusta huolehdittaisiin, niin voisitko ilmoittaa läheisille että lähdet toisella paikkakunnalle esim poikaystävän / ystävän kanssa kokeilemaan erilaista elämää? Ja kuinka pitkälle raskautta voisi salata läheisiltä? Esim löysillä vaatteille, selittämällä että on tullut vähän syötyä liikaa...
Jos oikeasti haluaisi abortin sijasta antaa lapsen adoptioon niin olisiko se mahdollista?
Ja palaan vielä aiemmin kirjoittamaani... jos sanoisi läheisille että olen raskaana ja en aio missään tapauksessa alkaa äidiksi, vaan mietin aborttia tai adoptiota, niin voisiko käydä niin että yllättyisit läheistesi reaktioista? Adoptiossa säilyttäisit oman lapsesi elämän!
- luonteelle on
ominaista itsekkyys. Itsekkyys nostaa yksilön omat tarpeet ensimmäisiksi ja näin ei käy niin, että huolehtii ensin muista ja unohtaa itsensä.
On tietysti olemassa erittäin moraalisia ihmisiä, jotka todella auttavat muut pelastusveneisiin ja hukkuvat vaikka itse sitten. Adoptiokin vaatii suurta epäitsekkyyttä ja omistushalusta luopumista.
Kerrompa, miksi itse tein abortin enkä valinnut adoptiota.
Pelkäsin, että jään yksin lapsen kanssa jos en tee aborttia. Eikä kyllä ollut aiheeton pelko. Adoptioon en olisi kyennyt. En olisi voinut luopua lapsesta. En tarkoita, että sikiön tappaminen olisi ollut kivaa , mutta en minä osannut(enkä vieläkään osaa)verrata sitä jo syntyneeseen lapseen, jota voi pitää kädessä jne...
Jos olisin adoptioon hetkellisestä päätöksestä päätynyt, olisin luultavasti himonnut kostoa lopun elämääni. En minä haluaisi, että joku kasvattaa ja opettaa omia elämän arvoja MINUN lapselleni. Enkä halua, että se MINUN lapseni rakastaa jotain muuta
äitinä kuin MINUA. En myöskään halua kärsiä raskaudesta jonkun minulle tuntemattoman ihmisen vuoksi kun en siitä muutenkaan halua kärsiä. Oletettavaa olisi myös, että olisin vaatinut lapsen takaisin viimeistään parin viikon kuluttua luovutuksesta.
Oma itsekkyyteni esti siis minua edes ajattelemasta adoptiota. En kuitenkaan halunnut jäädä alaikäisenä yksinään johonkin kaupungin vuokra asuntoon lapsen kanssa, joten valitsin abortin.
En ajatellut, että abortti olisi armollisempi sikiölle vaan, että se oli armollisempi minulle. Ja koska elämäni silloinkin oli sekaisin hyväksikäytön ja suuren alkoholin kulutuksen johdosta, ei raskaus tuskin olisi minulle kovin mukavaa aikaa ollut. En tuskin edes olisi voinut lopettaa juomista jos olisin tiennyt, että lapseni annateen jollekkin muulle. En minä muiden lasten terveydestä jaksa huolehtia ja näin ajateltuna ehkä abortti oli ehkä myös osittain sikiöllekkin armollisempi.
Minä en ole maailman kultaisin ja muita ajattelevin ihminen. Kykenen ainakin nykyään rakastamaan ja välittämään läheisistäni, mutta olen silti erittäin esim. mustasukkainen. En siis vieläkään kykenisi adoptioon(tuskin koskaan) sillä siihen ei tarvita niinkään rakkautta vaan epäitsekkyyttä. Minä olen itsekäs, mutten pidä itseäni silti niin kamalan pahana. Se vain kuuluu luonteeseeni ja kyllä varmasti monen muunkin luonteeseen. Se on tavallaan ollut selviytymiskeino. Kun on väsynyt elämään, on tosiaan keskityttävä vain siihen omaan elämään(ja niihin jotka mahdollisesti ovat jo omalla vastuulla) eikä samalla alkaa varjelemaan uutta elämää jos ei siihen voimia ole.- Maaginenkasipallo
"On tietysti olemassa erittäin moraalisia ihmisiä, jotka todella auttavat muut pelastusveneisiin ja hukkuvat vaikka itse sitten."
Ihmisen motiivit ovat aina itsekkäitä jopa silloin kun itse teko on epäitsekäs. Jos luopuminen (esim siitä lapsesta) antaa luopujalle "moraalisesti" hyvänolontunteen on motiivi luopumiseen itsekäs vaikka teko itsessän voitaisiinkin katsoa epäitsekkääksi.
Moorali se on hieman kinkkinen kun sitä ei oikeasti ole olemassa.
- mutta niiden
tarkoitus on auttaa äitiä pitämään itse vauvansa. Miina Sillanpää perusti Helsinkiin ensimmäisen ensikodin jo 1930-luvulla.
Äidille on aina suuri trauma, jos hänen täytyy antaa vauvansa adoptioon, sen tähden au-äideille pitää antaa kaikki mahdollinen tuki, että he voivat pitää lapsensa itse.
Yksinhuoltajaäitien asema on Suomessa on hyvä, mutta vielä olisi parantamisen varaa. Kotihoidontukeen pitäisi saada yksinhuoltajakorotus ja minimiäitiyspäivärahaa pitäisi korottaa. - kantamaan kohdussasi
monta kuukautta sikiötä ja sen jälkeen luovuttamaan pois, niin ole hyvä vain. Itse en moiseen ryhtyisi. Ja sen "veriteon" suorittaa lääkäri, ei potilas itse..
- siljasanelma
Potilas itse on kuitenkin vastuussa teostaan ja se paatos tulee hanta seuraamaan. Minusta adoption positiivisia puolia pitaisi tuoda enemman esille niin etta useammat saattaisivat siihen paatya. Onko kenellakaan kokemuksia adoptioon synnytetysta lapsesta? Se kylla varmasti vaatii aidilta rohkeutta, mutta voi olla elamaa rikastuttava kasvamisen kokemus.
- ei ole positiivisia
siljasanelma kirjoitti:
Potilas itse on kuitenkin vastuussa teostaan ja se paatos tulee hanta seuraamaan. Minusta adoption positiivisia puolia pitaisi tuoda enemman esille niin etta useammat saattaisivat siihen paatya. Onko kenellakaan kokemuksia adoptioon synnytetysta lapsesta? Se kylla varmasti vaatii aidilta rohkeutta, mutta voi olla elamaa rikastuttava kasvamisen kokemus.
puolia luovuttavan äidin näkökulmasta. Eikä adoptiota sovi tarjota kenellekään abortin vaihtoehdoksi. Sen verran jokaisen pitää toista ihmistä kunnioittaa. Toivottavasti maahamme ei synny yhtään vauvaa, joka annettaisiin jo vastasyntyneenä adoptioon. Puhut ihan epärealistisia, todella hirvittävää!
- ...................
ei ole positiivisia kirjoitti:
puolia luovuttavan äidin näkökulmasta. Eikä adoptiota sovi tarjota kenellekään abortin vaihtoehdoksi. Sen verran jokaisen pitää toista ihmistä kunnioittaa. Toivottavasti maahamme ei synny yhtään vauvaa, joka annettaisiin jo vastasyntyneenä adoptioon. Puhut ihan epärealistisia, todella hirvittävää!
riippuu taas kerran niin paljon tapauksesta ja ihmisestä. Eräs ystäväni päätti synnyttää vahinkolapsensa ja antaa adoptioon, perhe valittiin jo ennen lapsen syntymää ja jonne se myös heti synnytyslaitokselta lähti - tälle äidille se sopi paremmin kuin abortti ja lapsi sai loistavan kodin ja mikä parasta, biologinen äiti saa olla lapsen elämässä ja tälle ei ole epäselvää miksi hänet on annettu pois, tässä tapauksessa kaikki päätyi siis hyvin ja ihailen tämän äidin ratkaisua ja jos nyt tulisin vahingossa raskaaksi, mutta tiedän varmaksi etten jaksaisi lasta hoitaa, tekisin luultavasti samoin, adoption niin, että saisin olla mukana lapsen elämässä, tavata ja hänelle kerrottaisiin avoimesti kaikki, olisi minusta hyvä ratkaisu jos tarve niin vaatisi.
Mutta, aina ei käy niin kuin on ajatellut, sillä itse tein abortin terveydellisistä syistä samoihin aikoihin kun tämä ystäväni ilmoitti omasta ratkaisustaan.
Kaikki eivät voi, jaksa eikä halua saattaa raskautta loppuun tai kykene henkisesti antamaan lastaan pois vaikkei olisi mitään realistisia mahdollisuuksia taata lapselleen itse kohtuullistakaan elämää, ja silloin abortti on paras ja inhimillisin ratkaisu, pitää olla todella varma siitä mitä tekee ja ajatella myös lapsen tulevaisuutta, vaikkapa vammautuneena lastenkodissa ilman omaisia ei ole mikään kovin hääppöinen alku ja onnellinen alku elämälle. ei ole positiivisia kirjoitti:
puolia luovuttavan äidin näkökulmasta. Eikä adoptiota sovi tarjota kenellekään abortin vaihtoehdoksi. Sen verran jokaisen pitää toista ihmistä kunnioittaa. Toivottavasti maahamme ei synny yhtään vauvaa, joka annettaisiin jo vastasyntyneenä adoptioon. Puhut ihan epärealistisia, todella hirvittävää!
julistaisit tätä näkemystäs niille adoptoitujen sankoille joukoille jotka ovat kiitollisia etteivät päätyneet aborttiklinikan biojätteisiin..?!
Helpompihan abortti on salata ja moni niin tekeekin koska pohjimmiltaan tietää että se on vielä paheksuttavampaa ja tuomittavampaa kuin adoptio..(adoptiossa ei edes mitään pahaa olekaan jos tuntee ettei ole valmis vanhemmuuteen!)
Itse en altistaisi kehoani luonnottomalle aborttirääkille, enkä varsinkaan psyykeäni lopunelämän syyllisyydelle.
Itsekkyyttä ehkä tavallaan tämäkin, mutta siitä sentään "hyötyy" moni muukin!- ...........
aavausva kirjoitti:
julistaisit tätä näkemystäs niille adoptoitujen sankoille joukoille jotka ovat kiitollisia etteivät päätyneet aborttiklinikan biojätteisiin..?!
Helpompihan abortti on salata ja moni niin tekeekin koska pohjimmiltaan tietää että se on vielä paheksuttavampaa ja tuomittavampaa kuin adoptio..(adoptiossa ei edes mitään pahaa olekaan jos tuntee ettei ole valmis vanhemmuuteen!)
Itse en altistaisi kehoani luonnottomalle aborttirääkille, enkä varsinkaan psyykeäni lopunelämän syyllisyydelle.
Itsekkyyttä ehkä tavallaan tämäkin, mutta siitä sentään "hyötyy" moni muukin!että monelle se raskauden läpikäyminen saattaa olla kovempi psyykkinen rääkki kuin abortti?
En myöskään näe olevan kauheasti "hyötyä" kellekään - kaikkein vähiten lapselle itselleen, mikäli annetaan vaikeasti vaikkapa äidin päihteidenkäytön vuoksi vammautuneen lapsen syntyä vailla mitään mahdollisuuksia edes kohtuullisen laadukkaaseen elämään ja olotilaan. ........... kirjoitti:
että monelle se raskauden läpikäyminen saattaa olla kovempi psyykkinen rääkki kuin abortti?
En myöskään näe olevan kauheasti "hyötyä" kellekään - kaikkein vähiten lapselle itselleen, mikäli annetaan vaikeasti vaikkapa äidin päihteidenkäytön vuoksi vammautuneen lapsen syntyä vailla mitään mahdollisuuksia edes kohtuullisen laadukkaaseen elämään ja olotilaan.ja niin pahasti päihderiippuvaisia lienee melko marginaali osuus?
Ja sinäkö sen määrität kuka on riittävän vammautunut jotta elämästä ei ole mitään "hyötyä" hänelle itselleenkään?- kettu.nen
aavausva kirjoitti:
ja niin pahasti päihderiippuvaisia lienee melko marginaali osuus?
Ja sinäkö sen määrität kuka on riittävän vammautunut jotta elämästä ei ole mitään "hyötyä" hänelle itselleenkään?sinä olet ottanut hellään huomaasi ja tarjonnut hyvän elämän?
Ei oikea välittäminen ole sanoja vaan tekoja, kenelläkään ei ole varaa tuomita muiden ratkaisuja, etenkään tietämättä taustoja, eikä hurskastella omilla jaloilla ajatuksillaan, ainakaan ellei konkreettisesti myöskin tee asioita niiden eteen
Jaloa sinänsä olla huolissaan vaikkapa fas lapsista, mutta se ei laitoksissa lojuvaa ja kenellekään omaksi lapseksi kelpaamatonta paljon lohduta.
Mene ja adoptoi tai tarjoa sijaisperhe lapselle tai mieluiten parille, joiden äideille toinen vaihtoehto olisi ollut abortti, mutta jotka eivät itse kykene myöskään syntynyttä lastaan hoitamaan, ja katsotaan sitten uudestaan sitä sädekehäsi kirkkautta. - omastani
kettu.nen kirjoitti:
sinä olet ottanut hellään huomaasi ja tarjonnut hyvän elämän?
Ei oikea välittäminen ole sanoja vaan tekoja, kenelläkään ei ole varaa tuomita muiden ratkaisuja, etenkään tietämättä taustoja, eikä hurskastella omilla jaloilla ajatuksillaan, ainakaan ellei konkreettisesti myöskin tee asioita niiden eteen
Jaloa sinänsä olla huolissaan vaikkapa fas lapsista, mutta se ei laitoksissa lojuvaa ja kenellekään omaksi lapseksi kelpaamatonta paljon lohduta.
Mene ja adoptoi tai tarjoa sijaisperhe lapselle tai mieluiten parille, joiden äideille toinen vaihtoehto olisi ollut abortti, mutta jotka eivät itse kykene myöskään syntynyttä lastaan hoitamaan, ja katsotaan sitten uudestaan sitä sädekehäsi kirkkautta.kyllä, jos lapselleni olisin sellaisen jotenkin vahingossa aiheuttanut.
En aiheuttaisi fas.aa lapselle vaikka aikoisinkin antaa pois.
Adoptiolapsia jonotetaan. Annetaan nyt ensin ne harvat lapset joiden annetaan elää, niille jotka eivät omiakaan lapsia voi saada.
Sijais(-tai vammaisen) lapsen vanhemmuus vaatiikin jo enemmän kaikenlaista taitoa. - ....................
omastani kirjoitti:
kyllä, jos lapselleni olisin sellaisen jotenkin vahingossa aiheuttanut.
En aiheuttaisi fas.aa lapselle vaikka aikoisinkin antaa pois.
Adoptiolapsia jonotetaan. Annetaan nyt ensin ne harvat lapset joiden annetaan elää, niille jotka eivät omiakaan lapsia voi saada.
Sijais(-tai vammaisen) lapsen vanhemmuus vaatiikin jo enemmän kaikenlaista taitoa.ja kaista ei ole vammaisen lapsen vanhemmaksi ja hyvä että tiedostavat sen - näin ollen vaikeasti vammaisen lapsen abortointi saattaa olla todellakin paljon inhimillisempää kuin laitokseen antaminen.
Sijaisperheistä on huutava pula suomessa, kyllä lapsia löytyy jos niitä haluaa ja ne kaikkein kipeimmin kotia ja turvaa tarvitsevat, niitä ei tunnu huolivan kukaan, miksi? - siljasanelma
.................... kirjoitti:
ja kaista ei ole vammaisen lapsen vanhemmaksi ja hyvä että tiedostavat sen - näin ollen vaikeasti vammaisen lapsen abortointi saattaa olla todellakin paljon inhimillisempää kuin laitokseen antaminen.
Sijaisperheistä on huutava pula suomessa, kyllä lapsia löytyy jos niitä haluaa ja ne kaikkein kipeimmin kotia ja turvaa tarvitsevat, niitä ei tunnu huolivan kukaan, miksi?Keskimaarin itsekkyys on suurta ja arvot pain pielessa. Minusta on kummaa etta murhaa kannattavat puhuvat inhimillisyydesta. Kuvittele kuinka laakari pistaa ruiskuun tappavan annoksen unilaaketta tai mita myrkkya siihen sitten kaytetaankaan, tyontaa sen elavaan ihmiseen ja hymyillen sanoo talle lapselle:"Sinun vanhempasi eivat halunneet sinun karsivan." Kuulostaako kauniilta ja armolliselta? Ne pienet ihmiset eivat aina kohdusta ulos haadettaessa ole kuolleita. Ystavani on Ruotsissa sairaalassa toissa ja kertoi miten toisia vauvoja kiikutetaan kiireella tehohoitoon ja toiset eivat millaan meinaa kuolla.. piruparat.
- vähän kyllä
siljasanelma kirjoitti:
Keskimaarin itsekkyys on suurta ja arvot pain pielessa. Minusta on kummaa etta murhaa kannattavat puhuvat inhimillisyydesta. Kuvittele kuinka laakari pistaa ruiskuun tappavan annoksen unilaaketta tai mita myrkkya siihen sitten kaytetaankaan, tyontaa sen elavaan ihmiseen ja hymyillen sanoo talle lapselle:"Sinun vanhempasi eivat halunneet sinun karsivan." Kuulostaako kauniilta ja armolliselta? Ne pienet ihmiset eivat aina kohdusta ulos haadettaessa ole kuolleita. Ystavani on Ruotsissa sairaalassa toissa ja kertoi miten toisia vauvoja kiikutetaan kiireella tehohoitoon ja toiset eivat millaan meinaa kuolla.. piruparat.
siltä, että olisit jonkunlaisen terapian tarpeessa.
- näemmä
vähän kyllä kirjoitti:
siltä, että olisit jonkunlaisen terapian tarpeessa.
totuus kannattamistaan "inhimillisistä murhista" taitaa olla joskus aborttiväelle liian karua kuultavaa..
- mikko_n_75
................... kirjoitti:
riippuu taas kerran niin paljon tapauksesta ja ihmisestä. Eräs ystäväni päätti synnyttää vahinkolapsensa ja antaa adoptioon, perhe valittiin jo ennen lapsen syntymää ja jonne se myös heti synnytyslaitokselta lähti - tälle äidille se sopi paremmin kuin abortti ja lapsi sai loistavan kodin ja mikä parasta, biologinen äiti saa olla lapsen elämässä ja tälle ei ole epäselvää miksi hänet on annettu pois, tässä tapauksessa kaikki päätyi siis hyvin ja ihailen tämän äidin ratkaisua ja jos nyt tulisin vahingossa raskaaksi, mutta tiedän varmaksi etten jaksaisi lasta hoitaa, tekisin luultavasti samoin, adoption niin, että saisin olla mukana lapsen elämässä, tavata ja hänelle kerrottaisiin avoimesti kaikki, olisi minusta hyvä ratkaisu jos tarve niin vaatisi.
Mutta, aina ei käy niin kuin on ajatellut, sillä itse tein abortin terveydellisistä syistä samoihin aikoihin kun tämä ystäväni ilmoitti omasta ratkaisustaan.
Kaikki eivät voi, jaksa eikä halua saattaa raskautta loppuun tai kykene henkisesti antamaan lastaan pois vaikkei olisi mitään realistisia mahdollisuuksia taata lapselleen itse kohtuullistakaan elämää, ja silloin abortti on paras ja inhimillisin ratkaisu, pitää olla todella varma siitä mitä tekee ja ajatella myös lapsen tulevaisuutta, vaikkapa vammautuneena lastenkodissa ilman omaisia ei ole mikään kovin hääppöinen alku ja onnellinen alku elämälle.> perhe valittiin jo ennen lapsen syntymää ja jonne
> se myös heti synnytyslaitokselta lähti
Kauhistus. Kumpikin näistä vaihtoehdoista on epäeettinen, perheen valinta kenties siksi, ettei potentiaalisille adoptiovanhemmille haluta tuottaa pettymystä. Mutta etenkin sairaalassa tulisi äidin olla mahdollista pitää lapsi vierellään tai pinnasängyssä ja tutustua häneen, tarvittaessa imettää.
> - tälle äidille se sopi paremmin kuin abortti ja
> lapsi sai loistavan kodin ja mikä parasta,
> biologinen äiti saa olla lapsen elämässä
Jälkimmäinen on erittäin hyvä asia, mutta mikään laki ei tätä suhdetta suojaa nykyisen adoptiolain voimassaollessa. Jos todella olisi lakiin kirjattuna erikseen avoimet tai heikot adoptiot, joissa biologisen vanhemman oikeudet tunnustettaisiin ja adoptiovanhempien oikeuksia vastaavasti rajoitettaisiin, esim. etteivät saisi evätä tapaamisoikeuksia tai viedä lasta maasta ilman lupaa, niin olisin aivan eri kannalla.
Nyt kuitenkin on riski, että joku, joka tällaisia ohjeita noudattaa, joutuu huomaamaan oikeudettomuutensa haitat eikä näe adoptioon luovuttamaansa lastansa enää koskaan tai tiedä hänen myöhemmistä vaiheistaan mitään. - siljasanelma
mikko_n_75 kirjoitti:
> perhe valittiin jo ennen lapsen syntymää ja jonne
> se myös heti synnytyslaitokselta lähti
Kauhistus. Kumpikin näistä vaihtoehdoista on epäeettinen, perheen valinta kenties siksi, ettei potentiaalisille adoptiovanhemmille haluta tuottaa pettymystä. Mutta etenkin sairaalassa tulisi äidin olla mahdollista pitää lapsi vierellään tai pinnasängyssä ja tutustua häneen, tarvittaessa imettää.
> - tälle äidille se sopi paremmin kuin abortti ja
> lapsi sai loistavan kodin ja mikä parasta,
> biologinen äiti saa olla lapsen elämässä
Jälkimmäinen on erittäin hyvä asia, mutta mikään laki ei tätä suhdetta suojaa nykyisen adoptiolain voimassaollessa. Jos todella olisi lakiin kirjattuna erikseen avoimet tai heikot adoptiot, joissa biologisen vanhemman oikeudet tunnustettaisiin ja adoptiovanhempien oikeuksia vastaavasti rajoitettaisiin, esim. etteivät saisi evätä tapaamisoikeuksia tai viedä lasta maasta ilman lupaa, niin olisin aivan eri kannalla.
Nyt kuitenkin on riski, että joku, joka tällaisia ohjeita noudattaa, joutuu huomaamaan oikeudettomuutensa haitat eikä näe adoptioon luovuttamaansa lastansa enää koskaan tai tiedä hänen myöhemmistä vaiheistaan mitään.Luulen etta on aiteja jotka mielummin valitsisivat olla imettamatta lasta jonka haluavat luovuttaa adoptioon. Olisikin hyva idea jos valinnan mahdollisuuksia olisi enemman, kuten ehdotit, heikot ja vahvat adoptiot. Ihmisia on erilaisia ja jossain tapauksissa voisi toimia kaikkien kannalta todella hienosti joa biolobinen aiti saisi pitaa lapseen yhteytta!
- ...................
mikko_n_75 kirjoitti:
> perhe valittiin jo ennen lapsen syntymää ja jonne
> se myös heti synnytyslaitokselta lähti
Kauhistus. Kumpikin näistä vaihtoehdoista on epäeettinen, perheen valinta kenties siksi, ettei potentiaalisille adoptiovanhemmille haluta tuottaa pettymystä. Mutta etenkin sairaalassa tulisi äidin olla mahdollista pitää lapsi vierellään tai pinnasängyssä ja tutustua häneen, tarvittaessa imettää.
> - tälle äidille se sopi paremmin kuin abortti ja
> lapsi sai loistavan kodin ja mikä parasta,
> biologinen äiti saa olla lapsen elämässä
Jälkimmäinen on erittäin hyvä asia, mutta mikään laki ei tätä suhdetta suojaa nykyisen adoptiolain voimassaollessa. Jos todella olisi lakiin kirjattuna erikseen avoimet tai heikot adoptiot, joissa biologisen vanhemman oikeudet tunnustettaisiin ja adoptiovanhempien oikeuksia vastaavasti rajoitettaisiin, esim. etteivät saisi evätä tapaamisoikeuksia tai viedä lasta maasta ilman lupaa, niin olisin aivan eri kannalla.
Nyt kuitenkin on riski, että joku, joka tällaisia ohjeita noudattaa, joutuu huomaamaan oikeudettomuutensa haitat eikä näe adoptioon luovuttamaansa lastansa enää koskaan tai tiedä hänen myöhemmistä vaiheistaan mitään.ensinnäkin, heti raskauden huomauttaan tämä ystäväni päätti antaa lapsen adoptioon, se oli hänelle itsestään selvä ratkaisu, mutta ehtona hän piti sitä, että tulevaisuudessa saa olla tekemisissä lapsen ja tämän adoptioperheen kanssa,
ja se käy kyllä, kun asioista sovitaan kaikkien osapuolten kanssa ja ollaan varmoja siitä, että homma toimii.
Tietenkin kaikki laillinen oikeus lapsen asioihin ja lopullinen päätäntävalta myös tässä asiassa on adoptiovanhemmilla.
Koska adoptiota näin alettiin valmistella jo ennen lapsen syntymää, oli myös lasta jonottamassa oleva perhe joka näihin ehtoihin suostuu, nopeasti löydetty, heillä oli aikaisempaa kokemusta adoptiosta koska heillä oli jo ennestään yksi adoptiolapsi.
Pettymys? Mikä pettymys? Kun vanhemmat todella toivovat lasta, mutta tietävät etteivät koskaan voi saada omaa biologista jälkeläistä, ei heille voi olla mitenkään pettymys syntyvä lapsi, onhan se heidän omansa!
Biologinen äiti EI missään nimessä halunnut lastaan vierihoitoon eikä sitä imettää, eikä kukaan sellaiseen ole pakottamassakaan, joten mitä ihmeen kauheaa siinä on, että lapsi lähteen omaan kotiinsa vanhempiensa kanssa?
Kun kaikki tahtovat asian hoituvan niin kuin se hoituu, näin kuten kerroin tai jotenkin muuten, niin siinä on ulkopuolisten turha nikotella ja päivitellä: yksi mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi juuri sinulle. - vanhempi SAA
siljasanelma kirjoitti:
Luulen etta on aiteja jotka mielummin valitsisivat olla imettamatta lasta jonka haluavat luovuttaa adoptioon. Olisikin hyva idea jos valinnan mahdollisuuksia olisi enemman, kuten ehdotit, heikot ja vahvat adoptiot. Ihmisia on erilaisia ja jossain tapauksissa voisi toimia kaikkien kannalta todella hienosti joa biolobinen aiti saisi pitaa lapseen yhteytta!
olla osana lapsen elämää, mikäli asiasta niin viranomaisten ja adoptioperheen kanssa sovitaan.
Se ei ole mikään ehdoton ei, toisinaan on lapsen edun mukaista, ettei näin tehdä, joskus äiti ei itse halua olla missään tekemisissä, joskus taas adoptiovanhemmat eivät suostu siihen, mutta kyllä se on yleisempää kuin luullaan, ja silloin kun homma toimii niin se on hyvä myös lapselle ja olen kuullut erään jo aikuiseksi kasvaneen adoptiolapsen sanovan, että se oli rikkaus, kaksi äitiä, koti ja todellinen äiti joka hänestä huolehti oli tietenkin adoptioäiti, mutta oli myös biologinen äiti jota sai tavata ja joka piti säännöllisesti yhteyttä. Sellainen on lapselle tärkeää ja kun kortit pelataan avoimesti, ei välttämättä mitään suuria hylkäämiskokemuksia ja traumoja edes synny. - mikko_n_75
vanhempi SAA kirjoitti:
olla osana lapsen elämää, mikäli asiasta niin viranomaisten ja adoptioperheen kanssa sovitaan.
Se ei ole mikään ehdoton ei, toisinaan on lapsen edun mukaista, ettei näin tehdä, joskus äiti ei itse halua olla missään tekemisissä, joskus taas adoptiovanhemmat eivät suostu siihen, mutta kyllä se on yleisempää kuin luullaan, ja silloin kun homma toimii niin se on hyvä myös lapselle ja olen kuullut erään jo aikuiseksi kasvaneen adoptiolapsen sanovan, että se oli rikkaus, kaksi äitiä, koti ja todellinen äiti joka hänestä huolehti oli tietenkin adoptioäiti, mutta oli myös biologinen äiti jota sai tavata ja joka piti säännöllisesti yhteyttä. Sellainen on lapselle tärkeää ja kun kortit pelataan avoimesti, ei välttämättä mitään suuria hylkäämiskokemuksia ja traumoja edes synny.> Biologinen vanhempi saa olla osana lapsen
> elämää, mikäli asiasta niin viranomaisten ja
> adoptioperheen kanssa sovitaan.
Tämä tieto on virheellinen, koska tästä asiasta ei voi sitovasti sopia. Adoptioperhe voi aivan hyvin muuttaa tuntemattomaan osoitteeseen tai vaikka ulkomaille. Niinikään se voi vapaasti estää tapaamiset, koska lain silmissä aiempi biologinen vanhempi on tilanteessa juridisesti lapsen kannalta vieras henkilö.
Sijaisvanhemmuudessa tilanne on toisin, siinä virallinen vanhemmuus ja sukulaisuusoikeudet säilyvät vaikka huoltajuus olisi tilapäisesti tai pidempiaikaisesti sijaisvanhemmilla. Lapsi myös perii biologiset vanhempansa ja näiden suvun eikä sijaisvanhempiaan.
On olennaisen tärkeätä, että adoption kanssa millään tavalla tekemisissä olevat tahot antavat täsmällistä informaatiota adoption laillisesta merkityksestä. Tähän kuuluu sen asian korostaminen, ettei avoimen adoption sopimuksilla ole mitään lainsuojaa.
Lapseksiottamista koskevaa lakia aiotaan mahdollisesti tällä vaalikaudella uusia, tarkoituksena on mm. säätää samaa sukupuolta olevien parien sisäisestä adoptiosta ja kansainvälisen adoption sääntöjen selventämisestä. Tuo homoadoptioasia on tietysti erittäin harmillinen, jos se menee läpi, syinä yleiset adoptioon liittyvien väärinkäytösten ongelmat, ja lasten oikeuden äitiinsä ja isäänsä rikkominen.
Sen sijasta katsoisin tarpeelliseksi, että avoimista tai heikoista adoptioista pitäisi säätää lailla, jotta sellaisten termien käyttö voisi olla adoptioneuvonnassa legitiimiä.
Ks. FINLEX:istä lakia lapseksiottamisesta diaarinumerolla 8.2.1985/153.
- mikko_n_75
Adoptio ei ole varsinainen "hyvä" vaihtoehto vaan realististisesti toiseksi huonoin abortin jälkeen. Missään tapauksessa ei saa olettaa, että abortilta pelastetut lapset olisivat automaattisesti käytettävissä adoptioon. Päinvastoin, tällöin on annettava lapsen syntymän jälkeen äidille (ja isälle) tukea sopeutua tilanteeseen ja katsoa huolella, ovatko he todella valmiita luopumaan lapsestaan.
Erityisesti on huomattava, että jos nainen raskaana ollessaan otetaan turvakotiin, ei turvakotiin ottaminen saa tarkoittaa
(a) että hänet pakotettaisiin luovuttamaan lapsensa adoptioon
(b) että turvakoti perisi häneltä kohtuuttomia maksuja yleensäkään tai etenkään erottelisi maksun suuruutta sen perusteella, luovuttaako hän lapsensa adoptioon vai ei.
Huomattakoon, että rahallisten etujen tarjoaminen adoptiosta, kuten kohdan (b) rikkomisessa kävisi, ovat ankarasti kiellettyjä Suomen laissa.
Adoption ja lapsen pitämisen välimaastoon menee sijaisvanhemmuus. Suosisin tätä vaihtoehtoa sellaisena, mitä voi tarjota nuorelle raskaana olevalle mahdollisuutena lapsen isovanhempien ja muiden sukulaisten jälkeen.- siljasanelma
Samaa mielta, tosin silla tarkennuksella etta adoptio on aina hyva vaihtoehto aborttiin varrattuna. Mutta miten terveydenhuoltojarjestelmaa voisi kehittaa siihen suuntaan etta kun nuori raskauden alkuvaiheen hormoonimyrskyssa suurta epavarmuutta ja hataa tuntien menee keskustelemaan tilanteestaan neuvolaan ammatti-ihmisen auktoriteettiin luottaen, ei hanelle ensimmaiseksi ehdotettaisi aborttia? Minkalainen ohjeistus nykyaan terveydenhoitajilla on taman asian suhteen, vai onko se sattumaa, kuka saattuu olemaan millakin kannalla ja milla tuulella? Miten nama aborttia paremmat vaihtoehdot saataisiin todellisiksi ja hyviksi vaihtoehdoiksi? Minkalaista tukea on tarjolla?
- siljasanelma
Luin koko keskustelun ja se ei muuttanut kantaani sen suhteen etta pidan adoptiota hyvana vaihtoehtona. Elama ei aina voi ollakaan taydellista, kenellekaan meista. Jos yksittainen adoptoitu ihminen ei koe olemassaololleen mitaan tarkoitusta, on se vaan karjistetty mielenilmaus. Adoptiovanhemmuuteen on tarkat psykologin haastattelut, kuka tahansa ei edes kelpaa. Lapsen tata kautta saavat ovat kiitollisia ja tekevat parhaansa. Adoptio ei toki ole ainut abotin vaihtoehto, mutta Suomessa minusta liian vaheksytty.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa652339En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos321734- 101574
Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3741555Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly151518Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681377- 1061131
- 121118
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul91074- 20999