tupakkatuki pois

Lue viestini:eikä. Siinä on tupakkaverojen määrästä oikeat mittasuhteet.

kaikki on edes jotenkin järkeviä mutta että syöpäkääryleiden tekemistä tuetaan niin onhan se nyt pöyristyttävää.

totta sinulla on.

Pointti onkin siinä, että tupakka on haitallinen tuote. Kenenkään ei tarvitse tupakoida, ei köyhän eikä rikkaan. Syöminen sen sijaan on tarpeellista kaikille, ja sen tuottamisen tukeminen puoltaa paikkansa sosiaalisessa mielessä.

On siis todettu, että tupakoimattomuus liittyy koulutukseen. Ei niinkään mikään tietty oppiarvo vaan pitemmälle koulutetut ovat saaneet enemmän terveyskasvatusta ja omaksuvat sen omakohtaiseksi terveyskäyttäytymiseksi vähemmän koulutettuja useammin. Siksi terveyskasvatuksen osuutta ja lainsäädäntöä pitäisi suomalaisessa järjestelmässä kehittää.

Akkre kirjoitti:

Pointti onkin siinä, että tupakka on haitallinen tuote. Kenenkään ei tarvitse tupakoida, ei köyhän eikä rikkaan. Syöminen sen sijaan on tarpeellista kaikille, ja sen tuottamisen tukeminen puoltaa paikkansa sosiaalisessa mielessä.

On siis todettu, että tupakoimattomuus liittyy koulutukseen. Ei niinkään mikään tietty oppiarvo vaan pitemmälle koulutetut ovat saaneet enemmän terveyskasvatusta ja omaksuvat sen omakohtaiseksi terveyskäyttäytymiseksi vähemmän koulutettuja useammin. Siksi terveyskasvatuksen osuutta ja lainsäädäntöä pitäisi suomalaisessa järjestelmässä kehittää.

Lue lisää

Suomessa kuollaan useammin sydän- ja verisuonitauteihin sekä alkoholiin kuin tupakkaan. Alkoholi on suurin yksittäinen kuolinsyy 15 - 64 -vuotiailla, kts. linkki http://www.stat.fi/til/ksyyt/index.html

Tupakkaa vaarallisempia ovat SIKA ja ALKOHOLI joka valmistetaan meilläpäin pääosin viljasta. Viljan tuotannon tukeminen on siis niiltä osin lopettava, kun viljan käyttö on rehu-, panimo- tai muu alkoholiteollisuus.

Täysin tekopyhää hyökätä tupakan kimppuun, joka ei pääse kuolemantuottajana edes palkintosijoille, kts linkki http://www.stat.fi/til/ksyyt/2006/ksyyt_2006_2007-11-05_tie_001.html.

Anteeksi, palkintosioille.

Sianliha samoin kirjoitti:

Suomessa kuollaan useammin sydän- ja verisuonitauteihin sekä alkoholiin kuin tupakkaan. Alkoholi on suurin yksittäinen kuolinsyy 15 - 64 -vuotiailla, kts. linkki http://www.stat.fi/til/ksyyt/index.html

Tupakkaa vaarallisempia ovat SIKA ja ALKOHOLI joka valmistetaan meilläpäin pääosin viljasta. Viljan tuotannon tukeminen on siis niiltä osin lopettava, kun viljan käyttö on rehu-, panimo- tai muu alkoholiteollisuus.

Täysin tekopyhää hyökätä tupakan kimppuun, joka ei pääse kuolemantuottajana edes palkintosijoille, kts linkki http://www.stat.fi/til/ksyyt/2006/ksyyt_2006_2007-11-05_tie_001.html.

Anteeksi, palkintosioille.

Lue lisää

Juuri suurin sydän ja verisuonisairauksien aiheuttaja on tupakka!! Sitten perästä vasta tulee rasvat sun muut..
Alkoholi pienissä määrin jopa estää sydän ja verisuonisairauksia.

Sianliha samoin kirjoitti:

Suomessa kuollaan useammin sydän- ja verisuonitauteihin sekä alkoholiin kuin tupakkaan. Alkoholi on suurin yksittäinen kuolinsyy 15 - 64 -vuotiailla, kts. linkki http://www.stat.fi/til/ksyyt/index.html

Tupakkaa vaarallisempia ovat SIKA ja ALKOHOLI joka valmistetaan meilläpäin pääosin viljasta. Viljan tuotannon tukeminen on siis niiltä osin lopettava, kun viljan käyttö on rehu-, panimo- tai muu alkoholiteollisuus.

Täysin tekopyhää hyökätä tupakan kimppuun, joka ei pääse kuolemantuottajana edes palkintosijoille, kts linkki http://www.stat.fi/til/ksyyt/2006/ksyyt_2006_2007-11-05_tie_001.html.

Anteeksi, palkintosioille.

Lue lisää

Ei ole mitenkään tekopyhää hyökätä tupakan kimppuun alkoholin sijasta. Ensiksi tupakan polttamisessa ei tunneta alkoholin lailla kohtuukäyttöä. Tupakointi on terveydelle vahingollista ensimmäisestä henkäyksestä asti. Alkoholin kohtuukäytön on jopa todettu edistävän terveyttä tietyllä tasolla.

Toiseksi suomalaisen viljanviljelyn tuki kohdistuu pääosin rehuviljaan, joka on eläinten rehujen raaka-ainetta. Sitä kautta tuki on halvemman ruoan edellytys. Se on totta, että ulkomaisen viinin viljelyn ja sen tislaustuen saisi lopettaa, koska ylituotannon tukeminen on kallista.

On myös totta, että sydän- ja verisuonitaudit ja alkoholisairastuvuus- ja kuolleisuus ovat suurimmat kansansairausryhmät. Näiden sairauksien syynä ei kuitenkaan ole maataloustuet. Seuraavassa linkissä on esiteltynä sydän- ja verisuonisairauksien riskipistetaulukko. Sen avulla voit laskea oman riskisi sairastua ko. tauteihin.
http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/eteo/tutkimus/riskipiste/sydan_ja_verisuonitauti/

Kuten huomaat näiden sairauksien taustalla ovat tupakointi, liikuntatottumukset, veren kokonaiskolesteroli ja verenpaine. Nämä kaikki osatekijät ovat yhteydessä toisiinsa aiheuttaen tietynsuuruisen riskin sairastua. Tässä yhteydessä voidaan havaita, että tupakointi on myös sydän- ja verisuonikuolleisuuden taustalla. Sen vuoksi pidän perusteltuna tukien lopettamista enkä näe sitä terveysterrorina tai tekopyhyytenä.

Joku perusteli tupakoinnin oikeutusta sillä, että he ovat maksaneet veroja enemmän kuin tupakoinnista on haittaa. Ei pidä paikkaansa sillä tupakkaverot ovat n. 3,5 miljardia euroa ja tupakka- ja sydänsairaudet kuormittavat kansantaloutta vuositasolla n. 5 miljardia euroa. Kestämätön peruste senkin vuoksi, että lopettamalla tupakointi Suomesta kokonaan saataisiin vuositasolla aikaan n. kolmen miljardin säästöt kaikkineen. Samalla työn tuottavuus nousisi aivan uuteen kokoluokkaan.

kjgsusogs kirjoitti:

Juuri suurin sydän ja verisuonisairauksien aiheuttaja on tupakka!! Sitten perästä vasta tulee rasvat sun muut..
Alkoholi pienissä määrin jopa estää sydän ja verisuonisairauksia.

Lue lisää

http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=38

luulisit vähemmän kirjoitti:

http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=38

Luin ja näin että 5000 suomalaista kuolee vuodessa tupakan aiheuttamiin sydän ja verisuonisairauksiin ja syöpiin..Aika kova luku kun ottaa huomioon että n.70% väestöstä ei polta.

Akkre kirjoitti:

Ei ole mitenkään tekopyhää hyökätä tupakan kimppuun alkoholin sijasta. Ensiksi tupakan polttamisessa ei tunneta alkoholin lailla kohtuukäyttöä. Tupakointi on terveydelle vahingollista ensimmäisestä henkäyksestä asti. Alkoholin kohtuukäytön on jopa todettu edistävän terveyttä tietyllä tasolla.

Toiseksi suomalaisen viljanviljelyn tuki kohdistuu pääosin rehuviljaan, joka on eläinten rehujen raaka-ainetta. Sitä kautta tuki on halvemman ruoan edellytys. Se on totta, että ulkomaisen viinin viljelyn ja sen tislaustuen saisi lopettaa, koska ylituotannon tukeminen on kallista.

On myös totta, että sydän- ja verisuonitaudit ja alkoholisairastuvuus- ja kuolleisuus ovat suurimmat kansansairausryhmät. Näiden sairauksien syynä ei kuitenkaan ole maataloustuet. Seuraavassa linkissä on esiteltynä sydän- ja verisuonisairauksien riskipistetaulukko. Sen avulla voit laskea oman riskisi sairastua ko. tauteihin.
http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/eteo/tutkimus/riskipiste/sydan_ja_verisuonitauti/

Kuten huomaat näiden sairauksien taustalla ovat tupakointi, liikuntatottumukset, veren kokonaiskolesteroli ja verenpaine. Nämä kaikki osatekijät ovat yhteydessä toisiinsa aiheuttaen tietynsuuruisen riskin sairastua. Tässä yhteydessä voidaan havaita, että tupakointi on myös sydän- ja verisuonikuolleisuuden taustalla. Sen vuoksi pidän perusteltuna tukien lopettamista enkä näe sitä terveysterrorina tai tekopyhyytenä.

Joku perusteli tupakoinnin oikeutusta sillä, että he ovat maksaneet veroja enemmän kuin tupakoinnista on haittaa. Ei pidä paikkaansa sillä tupakkaverot ovat n. 3,5 miljardia euroa ja tupakka- ja sydänsairaudet kuormittavat kansantaloutta vuositasolla n. 5 miljardia euroa. Kestämätön peruste senkin vuoksi, että lopettamalla tupakointi Suomesta kokonaan saataisiin vuositasolla aikaan n. kolmen miljardin säästöt kaikkineen. Samalla työn tuottavuus nousisi aivan uuteen kokoluokkaan.

Lue lisää

"Suomalaisten terveyden myönteisen kehityksen jatkuminen edellyttää kuitenkin terveyttä edistävien toimenpiteiden jatkamista ja tehostamista. Tavoitteena on kokonaisrasvan, tyydyttyneen rasvan ja suolan saannin vähentäminen, hiilihydraattien ja kuidun saannin lisääminen sekä energian kokonaissaannin vähentäminen. Huomiota on kiinnitettävä myös lisääntyvään sokerin ja alkoholin käyttöön. Lisäksi liikunnan määrää olisi hyvä saada lisättyä.", kts. likki http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=38

Tyydyttynyttä rasvaa saadaan juuri sianlihasta, jonka tukeminen on välittömästi saatava alas kansanterveyden kohentamiseksi JA ympäristön kuormittamisen vähentämiseksi. Kaukaakin tuotu vihannes kuormittaa ympäristöä huomattavasti "lähikolesterolisikaa" vähemmän!

Samalla voidaan tukea kalan, vihannesten ja erityisesti hedelmien syöntiä ja saantia ympäri vuoden. Suomalisille olisi erityisen tärkeää nauttia monipuolista, D-vitamiinipitoista ravintoa talvisaikaan kun emme saa auringonvaloa.

Alkoholin kohtuukäytössä tuki ei palvele kuluttajaa, raaka-aineen osuus on häviävän pieni. Valtaosa hinnasta on veroa, ja pääosa sisällöstä vettä, oluessa yli 90 %. Viini taas kuuluu nimenomaan kohtuukäyttöön, viina ongelmakäyttöön. Hyökkäyksesi tupakkaa ja viiniä kohtaan on NIIN läpinäkyvää.. ranskalainen viininviljelijä=PAHA suomalainen viinanviljelijä=HYVÄ..

Mutta siinä olet aivan oikeassa että "kaiken ylituotannon tukeminen on kallista." Myös kolesterolipommien kananmuna ja sika. Lisäksi ihailemasi maataloustuotannon dumppaaminen kehitysmaihin saa sekin kovaa kritiikkiä asiantuntijoilta:

"Myös länsimaiden maataloustukea on pidetty osasyyllisenä ruuan hinnan nousuun ja köyhempien maiden maatalouden kehittymättömyyteen.
- Ei ole hyväksyttävää, että rikkaat maat tukevat maatalouttaan miljardilla päivässä ja aiheuttavat välillisesti köyhille maanviljelijöille sadan miljardin dollarin tulonmenetykset, Britannian kehitysmaa-asioista vastaava ministeri Douglas Alexander totesi BBC:lle." kts. linkki http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/ba787e8db4adc7eac22565b8002b0fde/7bf2f474e5d724c2c225745e0041c617?OpenDocument

Sianlihassa riittäisi hyvin 70 % omavaraisuus nykykäytön tasosta. Hyvä tavoite olisi alle 50 %, kananmunilla samaa luokkaa.

Akkre kirjoitti:

Ei ole mitenkään tekopyhää hyökätä tupakan kimppuun alkoholin sijasta. Ensiksi tupakan polttamisessa ei tunneta alkoholin lailla kohtuukäyttöä. Tupakointi on terveydelle vahingollista ensimmäisestä henkäyksestä asti. Alkoholin kohtuukäytön on jopa todettu edistävän terveyttä tietyllä tasolla.

Toiseksi suomalaisen viljanviljelyn tuki kohdistuu pääosin rehuviljaan, joka on eläinten rehujen raaka-ainetta. Sitä kautta tuki on halvemman ruoan edellytys. Se on totta, että ulkomaisen viinin viljelyn ja sen tislaustuen saisi lopettaa, koska ylituotannon tukeminen on kallista.

On myös totta, että sydän- ja verisuonitaudit ja alkoholisairastuvuus- ja kuolleisuus ovat suurimmat kansansairausryhmät. Näiden sairauksien syynä ei kuitenkaan ole maataloustuet. Seuraavassa linkissä on esiteltynä sydän- ja verisuonisairauksien riskipistetaulukko. Sen avulla voit laskea oman riskisi sairastua ko. tauteihin.
http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/eteo/tutkimus/riskipiste/sydan_ja_verisuonitauti/

Kuten huomaat näiden sairauksien taustalla ovat tupakointi, liikuntatottumukset, veren kokonaiskolesteroli ja verenpaine. Nämä kaikki osatekijät ovat yhteydessä toisiinsa aiheuttaen tietynsuuruisen riskin sairastua. Tässä yhteydessä voidaan havaita, että tupakointi on myös sydän- ja verisuonikuolleisuuden taustalla. Sen vuoksi pidän perusteltuna tukien lopettamista enkä näe sitä terveysterrorina tai tekopyhyytenä.

Joku perusteli tupakoinnin oikeutusta sillä, että he ovat maksaneet veroja enemmän kuin tupakoinnista on haittaa. Ei pidä paikkaansa sillä tupakkaverot ovat n. 3,5 miljardia euroa ja tupakka- ja sydänsairaudet kuormittavat kansantaloutta vuositasolla n. 5 miljardia euroa. Kestämätön peruste senkin vuoksi, että lopettamalla tupakointi Suomesta kokonaan saataisiin vuositasolla aikaan n. kolmen miljardin säästöt kaikkineen. Samalla työn tuottavuus nousisi aivan uuteen kokoluokkaan.

Lue lisää

laillinen neutintoaine, sitä voi käyttää. Alkoholista, huonosta ruuasta ja liikunnan puutteesta aiheutuu huomattavasti enemmän kustannuksia joten jos tupakka kielletään tulee kieltää myös sianliha, kananmunat, alkoholi (yli 20 g päiväannokset) ja pakottaa ihmiset kahden tunnin liikuntaan päivittäin. Traktorin kopissa istuminen ei ole liikuntaa. Hop, hop, lenkille!

vai tyhmyyttä? kirjoitti:

"Suomalaisten terveyden myönteisen kehityksen jatkuminen edellyttää kuitenkin terveyttä edistävien toimenpiteiden jatkamista ja tehostamista. Tavoitteena on kokonaisrasvan, tyydyttyneen rasvan ja suolan saannin vähentäminen, hiilihydraattien ja kuidun saannin lisääminen sekä energian kokonaissaannin vähentäminen. Huomiota on kiinnitettävä myös lisääntyvään sokerin ja alkoholin käyttöön. Lisäksi liikunnan määrää olisi hyvä saada lisättyä.", kts. likki http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=38

Tyydyttynyttä rasvaa saadaan juuri sianlihasta, jonka tukeminen on välittömästi saatava alas kansanterveyden kohentamiseksi JA ympäristön kuormittamisen vähentämiseksi. Kaukaakin tuotu vihannes kuormittaa ympäristöä huomattavasti "lähikolesterolisikaa" vähemmän!

Samalla voidaan tukea kalan, vihannesten ja erityisesti hedelmien syöntiä ja saantia ympäri vuoden. Suomalisille olisi erityisen tärkeää nauttia monipuolista, D-vitamiinipitoista ravintoa talvisaikaan kun emme saa auringonvaloa.

Alkoholin kohtuukäytössä tuki ei palvele kuluttajaa, raaka-aineen osuus on häviävän pieni. Valtaosa hinnasta on veroa, ja pääosa sisällöstä vettä, oluessa yli 90 %. Viini taas kuuluu nimenomaan kohtuukäyttöön, viina ongelmakäyttöön. Hyökkäyksesi tupakkaa ja viiniä kohtaan on NIIN läpinäkyvää.. ranskalainen viininviljelijä=PAHA suomalainen viinanviljelijä=HYVÄ..

Mutta siinä olet aivan oikeassa että "kaiken ylituotannon tukeminen on kallista." Myös kolesterolipommien kananmuna ja sika. Lisäksi ihailemasi maataloustuotannon dumppaaminen kehitysmaihin saa sekin kovaa kritiikkiä asiantuntijoilta:

"Myös länsimaiden maataloustukea on pidetty osasyyllisenä ruuan hinnan nousuun ja köyhempien maiden maatalouden kehittymättömyyteen.
- Ei ole hyväksyttävää, että rikkaat maat tukevat maatalouttaan miljardilla päivässä ja aiheuttavat välillisesti köyhille maanviljelijöille sadan miljardin dollarin tulonmenetykset, Britannian kehitysmaa-asioista vastaava ministeri Douglas Alexander totesi BBC:lle." kts. linkki http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/ba787e8db4adc7eac22565b8002b0fde/7bf2f474e5d724c2c225745e0041c617?OpenDocument

Sianlihassa riittäisi hyvin 70 % omavaraisuus nykykäytön tasosta. Hyvä tavoite olisi alle 50 %, kananmunilla samaa luokkaa.

Lue lisää

En ihannoi maataloustuotteiden dumppaamista kehitysmaihin, ja Suomi ei tee sellaista. Sianlihan tuotannon tukeminen on hyväksyttävää siinäkin mielessä, että kotimainen vaje täytetään ulkolaisella tuonnilla kuten nyt on käynyt. Miksi me tuemme maataloustuotantoa ulkomaille ja sitten vielä ostamme sitä . Voisimme itse tuottaa saman ja saada synergiahyödyt kotimaahan. Miksi ulkoistaa jotakin kun voimme tuottaa sitä itse ?

Eihän lihansyönnissä ole ongelmana tuotanto vaan ihmisen liian vähäinen energiankulutus. On kulutettava se mitä syö, yksinkertainen resepti.
Jos lihan tuotanto on kulutukseen nähden liian vähäistä niin seurauksena on hintojen nousu. Sitähän eivät kuluttajat toivo.

Kolesterolissa on ratkaisevaa nimenomaan HDL - ja LDL- kolesterolin suhde. Molempia tarvitaan ja riittävä energian kulutus takaa sen, että rasvoja ei kerry ylimääräiseksi varastoksi. kts. linkki:
http://www.tohtori.fi/?page=0950042&id=5570954

Ei muuten pidä paikkaansa, että vihannesten rahtaamisella kaukomailta olisi parempi hiilidioksiditase kuin sianlihan tuotannolla.

Tarkoitushakuisasti "unohdat" kotimaiset D-vitammiinin lähteen kuten maidon. Oliiviöljylle on olemassa hyvä kotimainen vaihtoehto, rypsiöljy. Omega-3 kananmunat haluat myös "unohtaa":
http://www.kuluttajat-konsumenterna.fi/docs/kananmunat.htm

Se siitä läpinäkyvyydestä...

Akkre kirjoitti:

En ihannoi maataloustuotteiden dumppaamista kehitysmaihin, ja Suomi ei tee sellaista. Sianlihan tuotannon tukeminen on hyväksyttävää siinäkin mielessä, että kotimainen vaje täytetään ulkolaisella tuonnilla kuten nyt on käynyt. Miksi me tuemme maataloustuotantoa ulkomaille ja sitten vielä ostamme sitä . Voisimme itse tuottaa saman ja saada synergiahyödyt kotimaahan. Miksi ulkoistaa jotakin kun voimme tuottaa sitä itse ?

Eihän lihansyönnissä ole ongelmana tuotanto vaan ihmisen liian vähäinen energiankulutus. On kulutettava se mitä syö, yksinkertainen resepti.
Jos lihan tuotanto on kulutukseen nähden liian vähäistä niin seurauksena on hintojen nousu. Sitähän eivät kuluttajat toivo.

Kolesterolissa on ratkaisevaa nimenomaan HDL - ja LDL- kolesterolin suhde. Molempia tarvitaan ja riittävä energian kulutus takaa sen, että rasvoja ei kerry ylimääräiseksi varastoksi. kts. linkki:
http://www.tohtori.fi/?page=0950042&id=5570954

Ei muuten pidä paikkaansa, että vihannesten rahtaamisella kaukomailta olisi parempi hiilidioksiditase kuin sianlihan tuotannolla.

Tarkoitushakuisasti "unohdat" kotimaiset D-vitammiinin lähteen kuten maidon. Oliiviöljylle on olemassa hyvä kotimainen vaihtoehto, rypsiöljy. Omega-3 kananmunat haluat myös "unohtaa":
http://www.kuluttajat-konsumenterna.fi/docs/kananmunat.htm

Se siitä läpinäkyvyydestä...

Lue lisää

"En ihannoi maataloustuotteiden dumppaamista kehitysmaihin, ja Suomi ei tee sellaista."

Kyllä tekee. Suomi ja EU maksavat vientitukia, eli tuotteita myydään alle tuotantokustannusten. Ja se on dumppausta.

"Voisimme itse tuottaa saman ja saada synergiahyödyt kotimaahan. Miksi ulkoistaa jotakin kun voimme tuottaa sitä itse ?"

Tuottamisemme on huomattavasti kalliimpaa ja ympäristöä rasittavampaa kuin ilmastoltaan otollisissa maissa. Siksi.

"Ei muuten pidä paikkaansa, että vihannesten rahtaamisella kaukomailta olisi parempi hiilidioksiditase kuin sianlihan tuotannolla. "

Muuten pitää. Lue uusin Pirkka, s. 9 jossa MTT vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri kertoo asiasta. Jos olet edelleen vain S-ketjun ystävä, niin täältä löytyy kokolailla sama juttu:
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/pallolampenee/?ts=1,3:1161:0:0,4:167:0:1:2007-11-05,104:167:496509,1:0:0:0:0:0:

Sitten sitä näennäistotuutta linkkisi takaa:

"Rasvahappokoostumukseltaan sydänystävällisten munien tuottamisessa käytetyn rehuseoksen sanotaan vähentävän munien kolesterolia jopa 10 %"

Edelleen kolesterolipommi pahimmasta päästä. EU tulee onneksi puuttumaan tällaiseen harhaanjohtavaan markkinointiin.

Se oikea pointti, jota kierrät epätoivoisesti on tuettu huono ruokavalio. Sianlihan ja kananmunan kulutusta on ennenkaikkea vähennettävä ja korvattava kalalla, vihanneksilla ja hedelmillä. Liikunnan lisääminen on tärkeää, muttei yksin riitä ongelmien ratkaisuun. Jos päätä särkee jatkuvasti, ei disperiini ole ratkaisu. Apu on löydettävä poistamalla ongelma, ei lääkitsemällä oiretta. Ja ongelma on kovat rasvat, ylipaino, kolesteroli, liika suola, huono ruoka jne. Ja tupakka, tottakai. Se miten tupakka eroaa ruuasta on kova verotus, jolla nimenomaan pyritään ohjaamaan pois tuotteen käytöstä. Sama juttu alkoholilla; mutta sianlihaa ja kananmunia syötetään ihmisille näennäisen halvalla (ts. kustannus joudutaan maksamaan käytti tai ei) vieläpä laillisesti YLENMÄÄRIN ja tuotetaan jopa 160 % oman tarpeen verran - naurettavaa! Ja sitten tekopyhistellään tupakan tuotantotukia!?

Sianliha ja kananmunat kiireesti pois tukien piiristä ja mieluiten verolle tupakan ja alkoholin tapaan. Kaikenmaailman tekosyyt ja 10 % "alennukset" tuotteiden kolesterolimäärissä voitte unohtaa, ne on pelkää silmänlumetta "kevytsavukkeiden" kastissa.

Sianliha samoin kirjoitti:

Suomessa kuollaan useammin sydän- ja verisuonitauteihin sekä alkoholiin kuin tupakkaan. Alkoholi on suurin yksittäinen kuolinsyy 15 - 64 -vuotiailla, kts. linkki http://www.stat.fi/til/ksyyt/index.html

Tupakkaa vaarallisempia ovat SIKA ja ALKOHOLI joka valmistetaan meilläpäin pääosin viljasta. Viljan tuotannon tukeminen on siis niiltä osin lopettava, kun viljan käyttö on rehu-, panimo- tai muu alkoholiteollisuus.

Täysin tekopyhää hyökätä tupakan kimppuun, joka ei pääse kuolemantuottajana edes palkintosijoille, kts linkki http://www.stat.fi/til/ksyyt/2006/ksyyt_2006_2007-11-05_tie_001.html.

Anteeksi, palkintosioille.

Lue lisää

vaarallisempaa kuin tupakka?Suositus hyvästä suomalaisesta ruokavaliosta toteutuu, kun syödään monipuolisesti, vaihtelevasti ja kohtuullisesti ruoka-aineita kaikista ruokaympyrän lohkoista. Mm. liha, kala ja kananmuna on eräs lohko. Tupakka ja alkoholi eivät kuulu joukkoon.

ja vähän muualtakin kirjoitti:

"En ihannoi maataloustuotteiden dumppaamista kehitysmaihin, ja Suomi ei tee sellaista."

Kyllä tekee. Suomi ja EU maksavat vientitukia, eli tuotteita myydään alle tuotantokustannusten. Ja se on dumppausta.

"Voisimme itse tuottaa saman ja saada synergiahyödyt kotimaahan. Miksi ulkoistaa jotakin kun voimme tuottaa sitä itse ?"

Tuottamisemme on huomattavasti kalliimpaa ja ympäristöä rasittavampaa kuin ilmastoltaan otollisissa maissa. Siksi.

"Ei muuten pidä paikkaansa, että vihannesten rahtaamisella kaukomailta olisi parempi hiilidioksiditase kuin sianlihan tuotannolla. "

Muuten pitää. Lue uusin Pirkka, s. 9 jossa MTT vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri kertoo asiasta. Jos olet edelleen vain S-ketjun ystävä, niin täältä löytyy kokolailla sama juttu:
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/pallolampenee/?ts=1,3:1161:0:0,4:167:0:1:2007-11-05,104:167:496509,1:0:0:0:0:0:

Sitten sitä näennäistotuutta linkkisi takaa:

"Rasvahappokoostumukseltaan sydänystävällisten munien tuottamisessa käytetyn rehuseoksen sanotaan vähentävän munien kolesterolia jopa 10 %"

Edelleen kolesterolipommi pahimmasta päästä. EU tulee onneksi puuttumaan tällaiseen harhaanjohtavaan markkinointiin.

Se oikea pointti, jota kierrät epätoivoisesti on tuettu huono ruokavalio. Sianlihan ja kananmunan kulutusta on ennenkaikkea vähennettävä ja korvattava kalalla, vihanneksilla ja hedelmillä. Liikunnan lisääminen on tärkeää, muttei yksin riitä ongelmien ratkaisuun. Jos päätä särkee jatkuvasti, ei disperiini ole ratkaisu. Apu on löydettävä poistamalla ongelma, ei lääkitsemällä oiretta. Ja ongelma on kovat rasvat, ylipaino, kolesteroli, liika suola, huono ruoka jne. Ja tupakka, tottakai. Se miten tupakka eroaa ruuasta on kova verotus, jolla nimenomaan pyritään ohjaamaan pois tuotteen käytöstä. Sama juttu alkoholilla; mutta sianlihaa ja kananmunia syötetään ihmisille näennäisen halvalla (ts. kustannus joudutaan maksamaan käytti tai ei) vieläpä laillisesti YLENMÄÄRIN ja tuotetaan jopa 160 % oman tarpeen verran - naurettavaa! Ja sitten tekopyhistellään tupakan tuotantotukia!?

Sianliha ja kananmunat kiireesti pois tukien piiristä ja mieluiten verolle tupakan ja alkoholin tapaan. Kaikenmaailman tekosyyt ja 10 % "alennukset" tuotteiden kolesterolimäärissä voitte unohtaa, ne on pelkää silmänlumetta "kevytsavukkeiden" kastissa.

Lue lisää

Eläinpohjaisten tuotteiden tuottamiseen tarvitaan peltopinta-alaa ja viljelyä lopulta enemmän kuin kasvikunnan tuotteissa. Siten kasvikilon kuormitus on paljon pienempi kuin eläinkilon. Maatalouden osuus kokonaispäästöistä oli hieman yli yhdeksän prosenttia vuonna 2001.

Väärä rinnastus on tuo yllämainittu. Puhutaan tuotetuista kiloista kun pitäisi puhua tuotetuista kaloreista , energiamäärästä. Lisäksi "tutkija" mutuilee laivakuljetusten vaatimasta energiamäärästä, mutta ei laske mukaan kylmäketjua eikä alkuperämaan viljelyn aiheuttamaa kuormitusta.

Olet tasan tarkkaan väärässä kun luulet tukien aiheuttavan ruokavalion vääristymän. Kyllä keskeisin virhe tapahtuu ihmisen korvien välissä kun hän syö liikaa ja epäterveellisesti. Siis liikaa energian kulutukseensa nähden. Vaatimuksillasi tähtäät siihen, että ruoka olisi kalliimpaa. Sehän kyllä meille tuottajille sopii vaikka kauppa ynnämuut vievät siitä noususta taas leijonan osan.

Mistä tulee tuo luku 160 prosenttia ylituotantoa ? Suomihan on lihan alituotantomaa. Disperiinivertaus on aivan oikea kunhan vaihdat ongelmaksi ylensyönnin ja lääkkeeksi ruoan vähentämisen ja energiakulutuksen lisäämisen.

Edelleen on lähtökohta on se , että ruoka on terveystuote oikein annosteltuna, mutta tupakka ei. Sen vuoksi on oikein lopettaa ensin tupakan tukeminen ja sen jälkeen ruoan tuotannon tukeminen.

Kaikesta teksistäsi näkee, että uskot keskusjohtoiseen kieltoyhteiskuntaan, jossa yksilön vapautta rajoitetaan kielloilla. Valistunut ihminen osaa syödä oikein ei siihen tarvita mitään politbyroon ruokakuponkeja. On myös muistettava se, että Suomessakin on vielä ruumiillisen työn tekijöitä , joilla on kova energiankulutus. Kevyellä kasvisruokavaliolla tulee noutaja ennen pitkään. He ovat myös yleensä heikommin palkattuja eikä ole oikein rangaista heitä vielä ruoan haittaveroilla.

Tässä vielä omega-3 kananmunien tuoteseloste, eivät ne nyt niin tappavia ole kun haluat uskotella:
http://www.laitilamuna.fi/omegainfo.htm

tupakka on kirjoitti:

laillinen neutintoaine, sitä voi käyttää. Alkoholista, huonosta ruuasta ja liikunnan puutteesta aiheutuu huomattavasti enemmän kustannuksia joten jos tupakka kielletään tulee kieltää myös sianliha, kananmunat, alkoholi (yli 20 g päiväannokset) ja pakottaa ihmiset kahden tunnin liikuntaan päivittäin. Traktorin kopissa istuminen ei ole liikuntaa. Hop, hop, lenkille!

Lue lisää

söisi. Täytyy syödä monipuolisesti, vaihtelevasti ja kohtuullisesti ruoka-aineita kaikista ruokaympyrän lohkoista. Liikunta on tietenkin erittäin tärkeää, joten sohvaperunaksi ei saa jäädä.

ja vähän muualtakin kirjoitti:

"En ihannoi maataloustuotteiden dumppaamista kehitysmaihin, ja Suomi ei tee sellaista."

Kyllä tekee. Suomi ja EU maksavat vientitukia, eli tuotteita myydään alle tuotantokustannusten. Ja se on dumppausta.

"Voisimme itse tuottaa saman ja saada synergiahyödyt kotimaahan. Miksi ulkoistaa jotakin kun voimme tuottaa sitä itse ?"

Tuottamisemme on huomattavasti kalliimpaa ja ympäristöä rasittavampaa kuin ilmastoltaan otollisissa maissa. Siksi.

"Ei muuten pidä paikkaansa, että vihannesten rahtaamisella kaukomailta olisi parempi hiilidioksiditase kuin sianlihan tuotannolla. "

Muuten pitää. Lue uusin Pirkka, s. 9 jossa MTT vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri kertoo asiasta. Jos olet edelleen vain S-ketjun ystävä, niin täältä löytyy kokolailla sama juttu:
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/pallolampenee/?ts=1,3:1161:0:0,4:167:0:1:2007-11-05,104:167:496509,1:0:0:0:0:0:

Sitten sitä näennäistotuutta linkkisi takaa:

"Rasvahappokoostumukseltaan sydänystävällisten munien tuottamisessa käytetyn rehuseoksen sanotaan vähentävän munien kolesterolia jopa 10 %"

Edelleen kolesterolipommi pahimmasta päästä. EU tulee onneksi puuttumaan tällaiseen harhaanjohtavaan markkinointiin.

Se oikea pointti, jota kierrät epätoivoisesti on tuettu huono ruokavalio. Sianlihan ja kananmunan kulutusta on ennenkaikkea vähennettävä ja korvattava kalalla, vihanneksilla ja hedelmillä. Liikunnan lisääminen on tärkeää, muttei yksin riitä ongelmien ratkaisuun. Jos päätä särkee jatkuvasti, ei disperiini ole ratkaisu. Apu on löydettävä poistamalla ongelma, ei lääkitsemällä oiretta. Ja ongelma on kovat rasvat, ylipaino, kolesteroli, liika suola, huono ruoka jne. Ja tupakka, tottakai. Se miten tupakka eroaa ruuasta on kova verotus, jolla nimenomaan pyritään ohjaamaan pois tuotteen käytöstä. Sama juttu alkoholilla; mutta sianlihaa ja kananmunia syötetään ihmisille näennäisen halvalla (ts. kustannus joudutaan maksamaan käytti tai ei) vieläpä laillisesti YLENMÄÄRIN ja tuotetaan jopa 160 % oman tarpeen verran - naurettavaa! Ja sitten tekopyhistellään tupakan tuotantotukia!?

Sianliha ja kananmunat kiireesti pois tukien piiristä ja mieluiten verolle tupakan ja alkoholin tapaan. Kaikenmaailman tekosyyt ja 10 % "alennukset" tuotteiden kolesterolimäärissä voitte unohtaa, ne on pelkää silmänlumetta "kevytsavukkeiden" kastissa.

Lue lisää

Muutamia näkökohtia siihen miksi meidän kannattaa itse tuottaa ruokamme eikä ulkoistaa sitäkin työtä. Suomessa on vastikään tavattu ensimmäinen sikojen virustauti PMWS-tapaus.
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/ajankohtaista/?id=852

Sairaus on Suomessa tuiki harvinainen verrattuna muihin maihin. Suomen sikayrittäjät ry on huolissaan taudin leviämisestä, jota riskiä lisäävät Espanjasta Venäjälle suuntautuva transitioliikenne. Suomen kautta Veäjälle kuljetetaan porsaita yhä enenevässä määrin.

Tuonnin lisääntyessä tämänkaltaiset ongelmat tulevat lisääntymään ja syrjäisen sijainnin vuoksi Suomi on tähän asti pysynyt eläintautien suhteen Euroopan puhtaimpana maana.

Tuntuu siltä, että ihmiset eivät tajua rasvojen ja kolesterolin ominaisuuksia tarpeeksi syvällisesti. Seuraavassa linkissä on faktatietoa :
http://www.kolesteroli-info.fi/mita_kolesteroli_on.html

Kolesteroli on elimistön tärkeä rakennusaine: "Kolesteroli on elimistölle välttämätön rasva-aine, jota tarvitaan solujen seinämien rakennusaineena ja muun muassa D-vitamiinin, hormonien ja sappihappojen muodostumiseen. Ihmisen maksa tuottaa kolesterolia itse, ja lisäksi sitä saadaan eläinperäisestä ruoasta (kuten lihasta, maidosta, juustosta, voista ja kananmunasta)."

Rasvojen määrän vähentäminen alle suositetun 30 - 35 prosenttia kokonaisenergiasta, ei tuo lisää terveyshyötyä. Ongelmaksi saattaa tällöin tulla välttämättömien rasvahappojen liian niukka saanti. Rasvat ovat tärkeitä solujen rakennusaineita,sillä esim. solukalvoissa on paljon rasvaa. Solut valmistavat rasvoista mm. hormoneja ja vitamiineja. Rasvoista saa energiaa ja ne toimivat lämpöeristeenä. Tuosta suositellusta 30 - 35 prosentin rasvaosuudesta kovien osuus ei saisi ylittää 10 energiaprosenttia.

Rasvat ovat elimistön ensisijainen energialähde silloin kun fyysistä suoritusta tehdään aerobisella tasolla. Syketaso vaihtelee silloin , ihmisen fyysisestä kunnosta riippuen, 100 - 140 välillä. Tämä tarkoittaa juuri sitä työtehoa , joka on pääosin käytössä ruumiillisen työn tekijöillä. Esimerkkinä voi mainita rakennustyöt, siivoaminen, metalli- ja konepajatyö, korjaamotyöt , maataloustyöt jne.

Nykyiset ravintosuositukset ovat liian ylimalkaisia siinä mielessä, että niissä ei huomioida erilaisia energiakulutusvaatimuksia. Luullaan erheellisesti, että kaikki olisivat toimistotyön tekemistä vastaavan energian kulutuksen mukaisissa työtehtävissä.

Sen vuoksi ilmeisesti suhtaudutaan vihamielisesti suomalaiseen maataloustuotantoon ja sen tukemiseen, koska sen ei nähdä vastaavan oikeaa ja virallista tietoa terveellisestä ruokavaliosta.

huonoa ruokaa kirjoitti:

söisi. Täytyy syödä monipuolisesti, vaihtelevasti ja kohtuullisesti ruoka-aineita kaikista ruokaympyrän lohkoista. Liikunta on tietenkin erittäin tärkeää, joten sohvaperunaksi ei saa jäädä.

Lue lisää

tupakkaa? Muita järkeviä kysymyksiä?

tai polttaisi kirjoitti:

tupakkaa? Muita järkeviä kysymyksiä?

tuo minun ukkonikaan ole oppinut juomaan väkeviä eikä polttamaan tupakkaa, mutta tykkää hyvästä ruuasta.

sitä? EI kirjoitti:

tuo minun ukkonikaan ole oppinut juomaan väkeviä eikä polttamaan tupakkaa, mutta tykkää hyvästä ruuasta.

mitää hätää. Kyllä Suomi noin vahvan empiirisen kokemuksen perusteella pelastuu. Suolalle vielä tukea niin valtakunnassa on kaikki hyvin..

Akkre kirjoitti:

Muutamia näkökohtia siihen miksi meidän kannattaa itse tuottaa ruokamme eikä ulkoistaa sitäkin työtä. Suomessa on vastikään tavattu ensimmäinen sikojen virustauti PMWS-tapaus.
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/ajankohtaista/?id=852

Sairaus on Suomessa tuiki harvinainen verrattuna muihin maihin. Suomen sikayrittäjät ry on huolissaan taudin leviämisestä, jota riskiä lisäävät Espanjasta Venäjälle suuntautuva transitioliikenne. Suomen kautta Veäjälle kuljetetaan porsaita yhä enenevässä määrin.

Tuonnin lisääntyessä tämänkaltaiset ongelmat tulevat lisääntymään ja syrjäisen sijainnin vuoksi Suomi on tähän asti pysynyt eläintautien suhteen Euroopan puhtaimpana maana.

Tuntuu siltä, että ihmiset eivät tajua rasvojen ja kolesterolin ominaisuuksia tarpeeksi syvällisesti. Seuraavassa linkissä on faktatietoa :
http://www.kolesteroli-info.fi/mita_kolesteroli_on.html

Kolesteroli on elimistön tärkeä rakennusaine: "Kolesteroli on elimistölle välttämätön rasva-aine, jota tarvitaan solujen seinämien rakennusaineena ja muun muassa D-vitamiinin, hormonien ja sappihappojen muodostumiseen. Ihmisen maksa tuottaa kolesterolia itse, ja lisäksi sitä saadaan eläinperäisestä ruoasta (kuten lihasta, maidosta, juustosta, voista ja kananmunasta)."

Rasvojen määrän vähentäminen alle suositetun 30 - 35 prosenttia kokonaisenergiasta, ei tuo lisää terveyshyötyä. Ongelmaksi saattaa tällöin tulla välttämättömien rasvahappojen liian niukka saanti. Rasvat ovat tärkeitä solujen rakennusaineita,sillä esim. solukalvoissa on paljon rasvaa. Solut valmistavat rasvoista mm. hormoneja ja vitamiineja. Rasvoista saa energiaa ja ne toimivat lämpöeristeenä. Tuosta suositellusta 30 - 35 prosentin rasvaosuudesta kovien osuus ei saisi ylittää 10 energiaprosenttia.

Rasvat ovat elimistön ensisijainen energialähde silloin kun fyysistä suoritusta tehdään aerobisella tasolla. Syketaso vaihtelee silloin , ihmisen fyysisestä kunnosta riippuen, 100 - 140 välillä. Tämä tarkoittaa juuri sitä työtehoa , joka on pääosin käytössä ruumiillisen työn tekijöillä. Esimerkkinä voi mainita rakennustyöt, siivoaminen, metalli- ja konepajatyö, korjaamotyöt , maataloustyöt jne.

Nykyiset ravintosuositukset ovat liian ylimalkaisia siinä mielessä, että niissä ei huomioida erilaisia energiakulutusvaatimuksia. Luullaan erheellisesti, että kaikki olisivat toimistotyön tekemistä vastaavan energian kulutuksen mukaisissa työtehtävissä.

Sen vuoksi ilmeisesti suhtaudutaan vihamielisesti suomalaiseen maataloustuotantoon ja sen tukemiseen, koska sen ei nähdä vastaavan oikeaa ja virallista tietoa terveellisestä ruokavaliosta.

Lue lisää

suhtautumista "suomalaiseen maataloustuotantoon" - ainoastaan tukiin.

Niihin suhtaudutaan vihamielisesti koska valtaosa hyödystä valuu tuottajille, tuottajien etu-, tuki-, neuvonta-, tutkimus-, koulutus- ja muille järjestöille, teollisuudelle ja kaupalle - mutta kuluttaja joka ei voi päättää mistään, maksaa kaiken.

Tukia lienee yli 300. Niiden lisäksi on likemmäs sata järjestöä - ja virkamiehet, poliitikot ja muut yhteiskunnan maksamat palkolliset päälle. Näiden kustannukset eivät sisälly yli 2 000 000 000 muun syyn joukkoon.

Tuet alas - antaa niiden kasvattaa ketkä siihen reiluin keinoin pystyvät. Tuet vääristävät julmalla tavalla taloutta ja tasa-arvoa - puhumattakaan mitä keinolämmitys ja keinokuivaus yms. skeida tekee ympäristölle.

Onneksi nykyään elää hyvin terveellisesti ulkolaisella ruokavaliolla.

vihamielistä kirjoitti:

suhtautumista "suomalaiseen maataloustuotantoon" - ainoastaan tukiin.

Niihin suhtaudutaan vihamielisesti koska valtaosa hyödystä valuu tuottajille, tuottajien etu-, tuki-, neuvonta-, tutkimus-, koulutus- ja muille järjestöille, teollisuudelle ja kaupalle - mutta kuluttaja joka ei voi päättää mistään, maksaa kaiken.

Tukia lienee yli 300. Niiden lisäksi on likemmäs sata järjestöä - ja virkamiehet, poliitikot ja muut yhteiskunnan maksamat palkolliset päälle. Näiden kustannukset eivät sisälly yli 2 000 000 000 muun syyn joukkoon.

Tuet alas - antaa niiden kasvattaa ketkä siihen reiluin keinoin pystyvät. Tuet vääristävät julmalla tavalla taloutta ja tasa-arvoa - puhumattakaan mitä keinolämmitys ja keinokuivaus yms. skeida tekee ympäristölle.

Onneksi nykyään elää hyvin terveellisesti ulkolaisella ruokavaliolla.

Lue lisää

julmalla tavalla!"
Niinpä. Onhan se julmaa, kun otetaan rikkailta ja annetaan köyhille.
Suurituloiset maksavat suuret valtionverot ja kaikki kansalaiset, myös pienituloiset, jotka eivä maksa valtionveroja lainkaan, nauttivat tukien hyödystä joka kerta, kun ostavat ruokaa.
"Kuluttaja, joka ei voi päättää mistään, maksaa kaiken"
Mieti nyt itsekkin, kuinka hullulta tuo lause kuulostaa.
"tukia lienee yli 300"
Toinen kaveri ilmoitti yli 500. Pitäkää nyt huutokauppa välillänne.
"Niiden lisäksi likemmäs sata järjestöä"
Saahan järjestöjä olla.
"ja virkamiehiä ja poliitikkoja"
No niitä on.
Toivotan hyvää terveyttä ulkolaisen tuetun ruuan parissa.

vääristävät kirjoitti:

julmalla tavalla!"
Niinpä. Onhan se julmaa, kun otetaan rikkailta ja annetaan köyhille.
Suurituloiset maksavat suuret valtionverot ja kaikki kansalaiset, myös pienituloiset, jotka eivä maksa valtionveroja lainkaan, nauttivat tukien hyödystä joka kerta, kun ostavat ruokaa.
"Kuluttaja, joka ei voi päättää mistään, maksaa kaiken"
Mieti nyt itsekkin, kuinka hullulta tuo lause kuulostaa.
"tukia lienee yli 300"
Toinen kaveri ilmoitti yli 500. Pitäkää nyt huutokauppa välillänne.
"Niiden lisäksi likemmäs sata järjestöä"
Saahan järjestöjä olla.
"ja virkamiehiä ja poliitikkoja"
No niitä on.
Toivotan hyvää terveyttä ulkolaisen tuetun ruuan parissa.

Lue lisää

Mahtavaa argumentointia.

"Onhan se julmaa, kun otetaan rikkailta ja annetaan köyhille."
Juuri siitähän maataloustuissa on kyse. Nalle sai yhteiskunnalta mummon miljoonan, köyhä raukka.. me muut saadaan pitää keskimäärin 57 % ansioistamme, lopuilla teitä köyhiä sitten avustellaan.

"Suurituloiset maksavat suuret valtionverot ja kaikki kansalaiset, myös pienituloiset, jotka eivä maksa valtionveroja lainkaan, nauttivat tukien hyödystä joka kerta, kun ostavat ruokaa."
Valtionvero ei pääse palkintosijoille. Alvin maksavat kaikki ja suurin osa tuen hyödystä jää kuluttajan ulottumattomiin. Palsta on siitä laskuesimerkkejä täynnä.


""Kuluttaja, joka ei voi päättää mistään, maksaa kaiken"
Mieti nyt itsekkin, kuinka hullulta tuo lause kuulostaa."
Eikö kuulostakin, mutta totuus on tarua ihmeellisempää!
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=12452&sort=false
Ja mitenkän et voi vaikuttaa jussin tukiaisiin, teollisuuden ja kaupan katteisiin. Sinua vain kupataan.

""tukia lienee yli 300"
Toinen kaveri ilmoitti yli 500. Pitäkää nyt huutokauppa välillänne. "

Molemmat meistä on oikeassa, ja sinä vaan huutelet kun et muuta osaa. Tosta voit laskea tarkan määrän SUORISTA tuista, jos osaat:
http://www.iltalehti.fi/taulukko/?maataloustuet
Lisätään tuohon välilliset niin saadaankin jo se 500.

"Toivotan hyvää terveyttä ulkolaisen tuetun ruuan parissa."

Kiitos! Toivotan sinulle hyvää terveyttä kymmenkertaisesti tuetun vehnän, kananmunan ja sianlihan (salmonellattoman) parissa. Vältä kasviksia ja kalaa mahdollisimman pitkään, niissä voi olla pöpöjä: linnut ulostaa kasviksiin ja kalassa on tuhansia taudinaiheuttajia - toisin kuin suomalaisissa kananmunissa.

No niitä on. kirjoitti:

Mahtavaa argumentointia.

"Onhan se julmaa, kun otetaan rikkailta ja annetaan köyhille."
Juuri siitähän maataloustuissa on kyse. Nalle sai yhteiskunnalta mummon miljoonan, köyhä raukka.. me muut saadaan pitää keskimäärin 57 % ansioistamme, lopuilla teitä köyhiä sitten avustellaan.

"Suurituloiset maksavat suuret valtionverot ja kaikki kansalaiset, myös pienituloiset, jotka eivä maksa valtionveroja lainkaan, nauttivat tukien hyödystä joka kerta, kun ostavat ruokaa."
Valtionvero ei pääse palkintosijoille. Alvin maksavat kaikki ja suurin osa tuen hyödystä jää kuluttajan ulottumattomiin. Palsta on siitä laskuesimerkkejä täynnä.


""Kuluttaja, joka ei voi päättää mistään, maksaa kaiken"
Mieti nyt itsekkin, kuinka hullulta tuo lause kuulostaa."
Eikö kuulostakin, mutta totuus on tarua ihmeellisempää!
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=12452&sort=false
Ja mitenkän et voi vaikuttaa jussin tukiaisiin, teollisuuden ja kaupan katteisiin. Sinua vain kupataan.

""tukia lienee yli 300"
Toinen kaveri ilmoitti yli 500. Pitäkää nyt huutokauppa välillänne. "

Molemmat meistä on oikeassa, ja sinä vaan huutelet kun et muuta osaa. Tosta voit laskea tarkan määrän SUORISTA tuista, jos osaat:
http://www.iltalehti.fi/taulukko/?maataloustuet
Lisätään tuohon välilliset niin saadaankin jo se 500.

"Toivotan hyvää terveyttä ulkolaisen tuetun ruuan parissa."

Kiitos! Toivotan sinulle hyvää terveyttä kymmenkertaisesti tuetun vehnän, kananmunan ja sianlihan (salmonellattoman) parissa. Vältä kasviksia ja kalaa mahdollisimman pitkään, niissä voi olla pöpöjä: linnut ulostaa kasviksiin ja kalassa on tuhansia taudinaiheuttajia - toisin kuin suomalaisissa kananmunissa.

Lue lisää

"Suomalaisen veroaste on tänä vuonna 43 prosenttia bruttokansantuotteesta. Viime vuonna verotuotto oli Suomessa 77 miljardia euroa."

Mikähän mahtoi olla keskimääräinen veroprosentti palkasta?
Sekin tietedään, että palkannauttijan valtionveron osuus on vain 13 mrd ja Kelan maksamat etuudet työväelle ovat 300:n erilaisen tuen muodossa 11 mrd, joten suurempiin hehkutuksiin palkannauttijalla tuskin on aihetta.

Kuntapuolella veronmaksajille palautuva osuus kunnallisten ilmaispalvelujen, sekä sosiaali- ja terveydenhoitomenoissa on lähes 50 mrd euroa, eli käytännössä kaikki maksetut verot palautuu valistuneen kuluttajan oman kukkaron pönkäksi vaikkei sitä sillä puolen haluta tunnustaa.

No niitä on. kirjoitti:

Mahtavaa argumentointia.

"Onhan se julmaa, kun otetaan rikkailta ja annetaan köyhille."
Juuri siitähän maataloustuissa on kyse. Nalle sai yhteiskunnalta mummon miljoonan, köyhä raukka.. me muut saadaan pitää keskimäärin 57 % ansioistamme, lopuilla teitä köyhiä sitten avustellaan.

"Suurituloiset maksavat suuret valtionverot ja kaikki kansalaiset, myös pienituloiset, jotka eivä maksa valtionveroja lainkaan, nauttivat tukien hyödystä joka kerta, kun ostavat ruokaa."
Valtionvero ei pääse palkintosijoille. Alvin maksavat kaikki ja suurin osa tuen hyödystä jää kuluttajan ulottumattomiin. Palsta on siitä laskuesimerkkejä täynnä.


""Kuluttaja, joka ei voi päättää mistään, maksaa kaiken"
Mieti nyt itsekkin, kuinka hullulta tuo lause kuulostaa."
Eikö kuulostakin, mutta totuus on tarua ihmeellisempää!
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=12452&sort=false
Ja mitenkän et voi vaikuttaa jussin tukiaisiin, teollisuuden ja kaupan katteisiin. Sinua vain kupataan.

""tukia lienee yli 300"
Toinen kaveri ilmoitti yli 500. Pitäkää nyt huutokauppa välillänne. "

Molemmat meistä on oikeassa, ja sinä vaan huutelet kun et muuta osaa. Tosta voit laskea tarkan määrän SUORISTA tuista, jos osaat:
http://www.iltalehti.fi/taulukko/?maataloustuet
Lisätään tuohon välilliset niin saadaankin jo se 500.

"Toivotan hyvää terveyttä ulkolaisen tuetun ruuan parissa."

Kiitos! Toivotan sinulle hyvää terveyttä kymmenkertaisesti tuetun vehnän, kananmunan ja sianlihan (salmonellattoman) parissa. Vältä kasviksia ja kalaa mahdollisimman pitkään, niissä voi olla pöpöjä: linnut ulostaa kasviksiin ja kalassa on tuhansia taudinaiheuttajia - toisin kuin suomalaisissa kananmunissa.

Lue lisää

Onhan se julmaa, kun otetaan rikkailta ja annetaan köyhille.
Otat esimerkiksi Nallen. Tietenkin äärimmäisen esimerkin.
Hyvä on, vaikka hän on kaukana tomeentulonsakanssa tuskittelevasta tavallisesta Jussista.
Ottamatta sen enempää kantaa Nallen tukiin, totean vain, että meidän demokraattisesti valitut päättäjämme ovat päättäneet, että kaikkien Maajussien on luovutettava tuotteensa teollisuudelle noin puoleen hintaan EU:ssa ja toinen puoli korvataan yhteiskunnan varoista. Siis kaikille, Myös Nallelle.
Teollisuus saa Nallenkin maataloustuotteet puoleen hintaan.
Maataloustukea ei makseta sosiaalisin perustein.
Kyllä valtionvero pääsee palkintosijoille, sillä jo maataloustuotannon mahdollistava elintarviketeollisuus sivujuonteineen tuottaa valtionveroja enemmän, kun maataloustuet.
Niin, kuluttaja maksaa kaiken muun, paitsi maataloustuotteista vain puolet. Toisen puolen maksaa yhteiskunta. Ymmärrätkö edes, mikä ero on kuluttajalla ja yheiskunnalla? Vihjeenä voin mainita, että yhtäläisyysmerkki ei missään nimessä kuulu väliin.
Onko tavarasta maksaminen kuppaamista?
Kuluttaja voi tasan tarkkaan itse päättää, mitä ostaa ja mistä ostaa.
Ei tietenkään kaupan katteita, teollisuuden tuottoja tai palkkoja.
Olishan se kivaa, kun kaiken sais ilman.
Varmaan sinäkin vaadit työpanoksestasi maksun. Onko se kuppaamista??
Etkö erota suomenkielessä sanoja "tuki" ja "tuen saaja"?
Ilmankos käsitteet menevät aivan sekaisin.
Missä on kymmenkertaisesti tuettua vehnää, kananmunia tai sianlihaa??
Suomalaista ruokaa uskaltaa syödä, vatsatautisia matkailijoita tulee ihan tarpeeksi ulkomaanmatkoilta.

tukemalla tupakan viljelyä pääsemme ennenpitkää köyhyydestä(köyhistä) eroon, kyllä meidän sitten kelpaa.
Morjens sano rikkaat toisillensa.

ja vähän muualtakin kirjoitti:

"En ihannoi maataloustuotteiden dumppaamista kehitysmaihin, ja Suomi ei tee sellaista."

Kyllä tekee. Suomi ja EU maksavat vientitukia, eli tuotteita myydään alle tuotantokustannusten. Ja se on dumppausta.

"Voisimme itse tuottaa saman ja saada synergiahyödyt kotimaahan. Miksi ulkoistaa jotakin kun voimme tuottaa sitä itse ?"

Tuottamisemme on huomattavasti kalliimpaa ja ympäristöä rasittavampaa kuin ilmastoltaan otollisissa maissa. Siksi.

"Ei muuten pidä paikkaansa, että vihannesten rahtaamisella kaukomailta olisi parempi hiilidioksiditase kuin sianlihan tuotannolla. "

Muuten pitää. Lue uusin Pirkka, s. 9 jossa MTT vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri kertoo asiasta. Jos olet edelleen vain S-ketjun ystävä, niin täältä löytyy kokolailla sama juttu:
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/pallolampenee/?ts=1,3:1161:0:0,4:167:0:1:2007-11-05,104:167:496509,1:0:0:0:0:0:

Sitten sitä näennäistotuutta linkkisi takaa:

"Rasvahappokoostumukseltaan sydänystävällisten munien tuottamisessa käytetyn rehuseoksen sanotaan vähentävän munien kolesterolia jopa 10 %"

Edelleen kolesterolipommi pahimmasta päästä. EU tulee onneksi puuttumaan tällaiseen harhaanjohtavaan markkinointiin.

Se oikea pointti, jota kierrät epätoivoisesti on tuettu huono ruokavalio. Sianlihan ja kananmunan kulutusta on ennenkaikkea vähennettävä ja korvattava kalalla, vihanneksilla ja hedelmillä. Liikunnan lisääminen on tärkeää, muttei yksin riitä ongelmien ratkaisuun. Jos päätä särkee jatkuvasti, ei disperiini ole ratkaisu. Apu on löydettävä poistamalla ongelma, ei lääkitsemällä oiretta. Ja ongelma on kovat rasvat, ylipaino, kolesteroli, liika suola, huono ruoka jne. Ja tupakka, tottakai. Se miten tupakka eroaa ruuasta on kova verotus, jolla nimenomaan pyritään ohjaamaan pois tuotteen käytöstä. Sama juttu alkoholilla; mutta sianlihaa ja kananmunia syötetään ihmisille näennäisen halvalla (ts. kustannus joudutaan maksamaan käytti tai ei) vieläpä laillisesti YLENMÄÄRIN ja tuotetaan jopa 160 % oman tarpeen verran - naurettavaa! Ja sitten tekopyhistellään tupakan tuotantotukia!?

Sianliha ja kananmunat kiireesti pois tukien piiristä ja mieluiten verolle tupakan ja alkoholin tapaan. Kaikenmaailman tekosyyt ja 10 % "alennukset" tuotteiden kolesterolimäärissä voitte unohtaa, ne on pelkää silmänlumetta "kevytsavukkeiden" kastissa.

Lue lisää

Munien kolesteroli ei näytä siirtyvän elimistön kolesteroliksi kovin hyvin, sillä runsas munien syönti alentaa kolesterolia. On arveltu että munien sisältämä lysiini vaikuttaa edullisesti.

Tutkimus tehtiin vertaamalla runsaasti munia syöviä munantuottajia tavallisiin kuluttajiin.

Toisaalta tutkimuksessa on virhe, mikäli tuottajat liikkuvat selvästi enemmän kuin kuluttajat, mutta en ole nähnyt kuin tutkimuksen referaatin.

perusteltu kommentti tukiporvarilta.

välttämätön "Suomessa maajusseille maksettavien tukien tuloutamiseksi".
Eiköhän se vero tarvita terveyden ja sairaanhoitoon.
Sitäpaitsi maataloustuki on tuottoisaa yhteiskunnalle. Sillä teollisuus saa maataloustuotteet puoleen hintaan ja lisäksi yhteiskunta saa elintarviketeollisuudelta paljon enemmän verotuloja, kun mitä tuet ovat.

Kaupunkilainen voisi hieman laajentaa näkökulmaansa siitä miksi maataloustukia maksetaan. Meille tuottajille kyllä käy se, että saamme markkinahinnan tuotteistamme ja kulumme vastaisivat muun EU:n tasoa.

Esim. norjalainen YARA osti suomalaisen lannoitevalmistajan Kemiran ja kuinka ollakaan lannoitteet maksavat meillä enemmän kuin Norjassa. Vaikka Norja on EU:n ulkopuolella , niin samoin kävisi EU:n sisäisissäkin kaupoissa.

Kun ulkoistamme ruoan tuotantoa, niin seuraukset tulevat olemaan samankaltaisia. Kysynnän ja tarjonnan laki toimii silloin kun markkinavoimille annetaan täydet valtuudet. Siinä yhtälössä me suomalaiset jäämme aina häviölle.

Akkre kirjoitti:

Kaupunkilainen voisi hieman laajentaa näkökulmaansa siitä miksi maataloustukia maksetaan. Meille tuottajille kyllä käy se, että saamme markkinahinnan tuotteistamme ja kulumme vastaisivat muun EU:n tasoa.

Esim. norjalainen YARA osti suomalaisen lannoitevalmistajan Kemiran ja kuinka ollakaan lannoitteet maksavat meillä enemmän kuin Norjassa. Vaikka Norja on EU:n ulkopuolella , niin samoin kävisi EU:n sisäisissäkin kaupoissa.

Kun ulkoistamme ruoan tuotantoa, niin seuraukset tulevat olemaan samankaltaisia. Kysynnän ja tarjonnan laki toimii silloin kun markkinavoimille annetaan täydet valtuudet. Siinä yhtälössä me suomalaiset jäämme aina häviölle.

Lue lisää

Maalainen voisi tunnustaa tosiasioita. Kun rajat osittain avattiin ja tuonti EUsta kasvoi, ruokalasku putosi reilusti. Teoriasi mukaan sen olisi pitänyt nousta. Teoriasi siis haisee.

Lannoitteen hinta nousee, käsittämätöntä. Mistä lannoite tehdään, kakkiiko sen kana? Toinenkin maalaisen teoria vuotaa ja pahasti.

Onko maalaisella muita älykkäitä teorioita?

kakkre kirjoitti:

Maalainen voisi tunnustaa tosiasioita. Kun rajat osittain avattiin ja tuonti EUsta kasvoi, ruokalasku putosi reilusti. Teoriasi mukaan sen olisi pitänyt nousta. Teoriasi siis haisee.

Lannoitteen hinta nousee, käsittämätöntä. Mistä lannoite tehdään, kakkiiko sen kana? Toinenkin maalaisen teoria vuotaa ja pahasti.

Onko maalaisella muita älykkäitä teorioita?

Lue lisää

Nimimerkki ei tunne taloushistoriaa eikä ymmärrä EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, CAP:ia. Ei tuonti laskenut ruoan hintaa vaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan päätös pudottaa ruoan hinta tuotantokustannusten tasolle. Maanviljelijöille kuuluva palkka päätettiin samalla maksaa yhteisesti EU:n jäsenvaltioiden maksamista jäsenmaksuista. Se oli siis poliittinen päätös eikä tuonnilla ole hintoihin mitään merkitystä kun puhutaan samanarvoisesta tuotteesta.

Kertaan vielä sen mitä seuraa suomalaisen tuotannon lakkauttamisesta ja ruoan ostamisesta ulkomailta. Hintojen laskeminen tässä tapauksessa vaatisi sen, että ruoan myynnissä olisi kilpailua. Jos Suomella ei ole maataloustuotantoa riittävästi niin ei synny mitään kilpailuasetelmaa. Meidän on pakko ostaa puuttuva tuotanto hinnalla minkä myyjä määrää. Markkinataloususkovaiset luulevat , että ulkomaat kilpailevat keskenään siitä kuka saa kaupat Suomen kanssa. Pienessä määrässä tämä voi pitää paikkaansa, mutta kuitenkin hintojen lähtötaso on oleellisesti korkeampi koska kotimainen tuotanto ei täytä markkinoita.

Sama näkyy lannoitteen hinnassa kun kotimainen tuotanto on norjalaisomistuksessa. Omistaja määrää hinnat koska kotimaista myyjää ei ole. YARA on globaali pörssiyritys, jolla on käytännössä monopoliasema pohjolassa ja Baltiassa. Sen vuoksi lannoitteiden hinnat ovat nousseet viime vuoden aikana n. 50 prosenttia ja seuraava korotus on 15.6.2008.

Kemirakaupan yhteydessä YARAN johto hehkutti synergiahyödyistä ja jakeluverkon tuomista kustannussäästöistä. Missä se hyöty näkyy ? Se näkyy kohonneina hintoina suomalaisella maanviljelijällä ja pörssikurssin vahvistumisena osakkeenomistajilla ympäri maapalloa. kts linkki:
http://www.kemira-growhow.com/NR/rdonlyres/0D57DBA4-1017-44D7-9434-36C7AB7B3633/0/YaraAndKGH_fin.pdf

Tätä kautta me suomalaiset pääsemme verovaroillamme (maataloustuet) kustantamaan norjalaisten hyvinvointia.

Tämä ei sitten muuten ole mitään teoriaa vaan totisinta ja toteutunutta totta. Mutta mistäs minä mitään tiedän, minähän olen kotoisin maalta ja sen vuoksi tyhmä. Olen lisäksi loinen, tukijussukka, pussihousu, ituniska jne. keksi itse lisää...

Akkre kirjoitti:

Nimimerkki ei tunne taloushistoriaa eikä ymmärrä EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, CAP:ia. Ei tuonti laskenut ruoan hintaa vaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan päätös pudottaa ruoan hinta tuotantokustannusten tasolle. Maanviljelijöille kuuluva palkka päätettiin samalla maksaa yhteisesti EU:n jäsenvaltioiden maksamista jäsenmaksuista. Se oli siis poliittinen päätös eikä tuonnilla ole hintoihin mitään merkitystä kun puhutaan samanarvoisesta tuotteesta.

Kertaan vielä sen mitä seuraa suomalaisen tuotannon lakkauttamisesta ja ruoan ostamisesta ulkomailta. Hintojen laskeminen tässä tapauksessa vaatisi sen, että ruoan myynnissä olisi kilpailua. Jos Suomella ei ole maataloustuotantoa riittävästi niin ei synny mitään kilpailuasetelmaa. Meidän on pakko ostaa puuttuva tuotanto hinnalla minkä myyjä määrää. Markkinataloususkovaiset luulevat , että ulkomaat kilpailevat keskenään siitä kuka saa kaupat Suomen kanssa. Pienessä määrässä tämä voi pitää paikkaansa, mutta kuitenkin hintojen lähtötaso on oleellisesti korkeampi koska kotimainen tuotanto ei täytä markkinoita.

Sama näkyy lannoitteen hinnassa kun kotimainen tuotanto on norjalaisomistuksessa. Omistaja määrää hinnat koska kotimaista myyjää ei ole. YARA on globaali pörssiyritys, jolla on käytännössä monopoliasema pohjolassa ja Baltiassa. Sen vuoksi lannoitteiden hinnat ovat nousseet viime vuoden aikana n. 50 prosenttia ja seuraava korotus on 15.6.2008.

Kemirakaupan yhteydessä YARAN johto hehkutti synergiahyödyistä ja jakeluverkon tuomista kustannussäästöistä. Missä se hyöty näkyy ? Se näkyy kohonneina hintoina suomalaisella maanviljelijällä ja pörssikurssin vahvistumisena osakkeenomistajilla ympäri maapalloa. kts linkki:
http://www.kemira-growhow.com/NR/rdonlyres/0D57DBA4-1017-44D7-9434-36C7AB7B3633/0/YaraAndKGH_fin.pdf

Tätä kautta me suomalaiset pääsemme verovaroillamme (maataloustuet) kustantamaan norjalaisten hyvinvointia.

Tämä ei sitten muuten ole mitään teoriaa vaan totisinta ja toteutunutta totta. Mutta mistäs minä mitään tiedän, minähän olen kotoisin maalta ja sen vuoksi tyhmä. Olen lisäksi loinen, tukijussukka, pussihousu, ituniska jne. keksi itse lisää...

Lue lisää

Nimimerkki ei tunne talouhistoriaa, eikä ymmärrä EU-aikaa edeltänyttä tukipolitiikkaa. Se korvasi teollisuudelle hinnanerotuksen, joka muodostui viljelijöille maksettujen hintojen ja myyntihintojen erotuksena. Välissä oli toki teollisuuden katelaskelma, mutta tuki oli vahvaa yhtä kaikki.

Nimimerkki puhuu "päätöksestä pudottaa ruoan hinta tuotantokustannusten tasolle" mikä on absurdi ajatus. Markkina vapautettiin, teollisuuden hinnanerokorvaus lakkautettiin - ja tuet päätettiin antaa suoraan viljellijöille. Ehkäpä kohta herätään todellisuuteen kun kumpikaan malli ei ole toiminut. Seuraavassa mallissa tuki annetaan suoraan kuluttajalle alempina veroina ja koko EU:n maataloustukien supistamisena. Tämä on selkeästi havaittavissa jo voimassaolevasta suuntauksesta.

"Jos Suomella ei ole maataloustuotantoa riittävästi niin ei synny mitään kilpailuasetelmaa"

Maksamme siis kahvista kovaa hintaa? Tai sitrushedelmistä? Miksi viini on niin halpaa Suomessa verotus huomioiden?

Nimimerkin kannattaisi nyt uskoa, että 60-luvulta jauhettu "totuus" ei pitänytkään paikkaansa. Jos yksi tuottaja nostaa hinnat pilviin, toinen kyllä kilpailee. Jos yksi tuotannon ala kartelloituu EU-tasolla, kilpailuvirasto pistää sen kuriin tai tuote korvataan toisella. Kuka ostaisi sianlihaa "hintaan mihin hyvänsä"?

Nimimerkin laatiman teorian vuotavuuden voi jokainen havaita lehtiä lukiessaan; suomi ei tuota autoja omavaraisuudeksi asti, silti me maksamme verot huomioiden kohtuullista hintaa tuottajille. Miten se on mahdollista, meidänhän pitäisi maksaa niistä "mitä vaan" kun välimatkatkin ovat euroopan huippuluokkaa.

"YARA on globaali pörssiyritys, jolla on käytännössä monopoliasema pohjolassa ja Baltiassa. Sen vuoksi lannoitteiden hinnat ovat nousseet viime vuoden aikana n. 50 prosenttia ja seuraava korotus on 15.6.2008."

Nimimerkin kannattaisi nyt tutustua tarkemmin asiaan. Öljyn hinta on noussut vuodessa noin kaksinkertaiseksi, ja sen muodostaessa maakaakaasun hinnasta valtaosan, on teoria salaliitosta ja monopolista vähintäänkin ontuva. Nimimerkkihän ehkä tietää tämän mutta "unohtelee" sopivasti. Mutta osaako nimimerkki päätellä, miksi Norjassa voisi olla halvempi lannoite?

"Tätä kautta me suomalaiset pääsemme verovaroillamme (maataloustuet) kustantamaan norjalaisten hyvinvointia."
Aina kun tuottavia yrityksiä myydään ulkomaille, uudet omistajat nauttivat kulutuksestamme. Nimimerkin olisi tullut aktivoitua ja ostaa Kemira pois kun sitä kaupatiin.

Maataloustuistamme sen sijaan nauttivat ruotsalaiset (kananmunat ja sianliha), ja venäläistekin (maitotuotteet) masut voivat hyvin halvassa ja salmonellattomassa suomalaisjuustokylvyssä. Kyllä on mukava auttaa maailmaa!

"Mutta mistäs minä mitään tiedän, minähän olen kotoisin maalta ja sen vuoksi tyhmä."
Sen nimimerkki monesti itse toteaa. Kai se on uskottava, niin heppoisia ovat teorioiden perusteet ja kun tuo historiakin ulottuu vain siihen "omaan näkökulmaan", ei keskustelu taida kovin hedelmälliseksi muuttua..

kakkre kirjoitti:

Nimimerkki ei tunne talouhistoriaa, eikä ymmärrä EU-aikaa edeltänyttä tukipolitiikkaa. Se korvasi teollisuudelle hinnanerotuksen, joka muodostui viljelijöille maksettujen hintojen ja myyntihintojen erotuksena. Välissä oli toki teollisuuden katelaskelma, mutta tuki oli vahvaa yhtä kaikki.

Nimimerkki puhuu "päätöksestä pudottaa ruoan hinta tuotantokustannusten tasolle" mikä on absurdi ajatus. Markkina vapautettiin, teollisuuden hinnanerokorvaus lakkautettiin - ja tuet päätettiin antaa suoraan viljellijöille. Ehkäpä kohta herätään todellisuuteen kun kumpikaan malli ei ole toiminut. Seuraavassa mallissa tuki annetaan suoraan kuluttajalle alempina veroina ja koko EU:n maataloustukien supistamisena. Tämä on selkeästi havaittavissa jo voimassaolevasta suuntauksesta.

"Jos Suomella ei ole maataloustuotantoa riittävästi niin ei synny mitään kilpailuasetelmaa"

Maksamme siis kahvista kovaa hintaa? Tai sitrushedelmistä? Miksi viini on niin halpaa Suomessa verotus huomioiden?

Nimimerkin kannattaisi nyt uskoa, että 60-luvulta jauhettu "totuus" ei pitänytkään paikkaansa. Jos yksi tuottaja nostaa hinnat pilviin, toinen kyllä kilpailee. Jos yksi tuotannon ala kartelloituu EU-tasolla, kilpailuvirasto pistää sen kuriin tai tuote korvataan toisella. Kuka ostaisi sianlihaa "hintaan mihin hyvänsä"?

Nimimerkin laatiman teorian vuotavuuden voi jokainen havaita lehtiä lukiessaan; suomi ei tuota autoja omavaraisuudeksi asti, silti me maksamme verot huomioiden kohtuullista hintaa tuottajille. Miten se on mahdollista, meidänhän pitäisi maksaa niistä "mitä vaan" kun välimatkatkin ovat euroopan huippuluokkaa.

"YARA on globaali pörssiyritys, jolla on käytännössä monopoliasema pohjolassa ja Baltiassa. Sen vuoksi lannoitteiden hinnat ovat nousseet viime vuoden aikana n. 50 prosenttia ja seuraava korotus on 15.6.2008."

Nimimerkin kannattaisi nyt tutustua tarkemmin asiaan. Öljyn hinta on noussut vuodessa noin kaksinkertaiseksi, ja sen muodostaessa maakaakaasun hinnasta valtaosan, on teoria salaliitosta ja monopolista vähintäänkin ontuva. Nimimerkkihän ehkä tietää tämän mutta "unohtelee" sopivasti. Mutta osaako nimimerkki päätellä, miksi Norjassa voisi olla halvempi lannoite?

"Tätä kautta me suomalaiset pääsemme verovaroillamme (maataloustuet) kustantamaan norjalaisten hyvinvointia."
Aina kun tuottavia yrityksiä myydään ulkomaille, uudet omistajat nauttivat kulutuksestamme. Nimimerkin olisi tullut aktivoitua ja ostaa Kemira pois kun sitä kaupatiin.

Maataloustuistamme sen sijaan nauttivat ruotsalaiset (kananmunat ja sianliha), ja venäläistekin (maitotuotteet) masut voivat hyvin halvassa ja salmonellattomassa suomalaisjuustokylvyssä. Kyllä on mukava auttaa maailmaa!

"Mutta mistäs minä mitään tiedän, minähän olen kotoisin maalta ja sen vuoksi tyhmä."
Sen nimimerkki monesti itse toteaa. Kai se on uskottava, niin heppoisia ovat teorioiden perusteet ja kun tuo historiakin ulottuu vain siihen "omaan näkökulmaan", ei keskustelu taida kovin hedelmälliseksi muuttua..

Lue lisää

Ei voi rinnastaa maatalous ja autotuotantoa. Maatalous elää luonnosta , on työvoimavaltainen , on tuoretuotevaatimus ja kauppa on päivittäistä. Kahvi esimerkkinä on huono koska se on säilyke-ja kuivatuote. Lisäksi sen viljely ei ole länsimaisten arvojen mukaisesti eettistä. Siksi se on halpaa.

Mitä absurdiutta on CAP-hinnanalennuksessa ? Tarkempaa perustelua kaivataan, koska hinnanalennus on tapahtunut tosiasia.

Seuraavassa mallissa tuki annetaan suoraan kuluttajille alempina veroina... Tarkempia laskelmia tämän linjauksen toteutuksesta ja seurauksista olisi hyvä esittää, koska nyt malli jää utopian tasolle.

Öljyn hinnannousu ei vaikuta lannoitteiden valmistuksessa 50 prosenttia vaan Suomessa on helppo pitää korkeaa hintaa koska ei ole kilpailua. Miksi norjalaiset eivät sitten käyttäisi omaa "halvempaa" öljyä lannoitteiden tekemiseen kaikialle myytävissä lannoitteissa ? Ei tarvitse koska kilpailun puuttuessa voidaan pitää hinnat muualla korkealla. Onko EU:n kilpailuvirasto puuttunut asiaan ? Ei, eikä tule koskaan puuttumaan.

Nämä uudenajan ekonomistit ja kilpailu-uskovaiset luulevat vapaan kilpailun toimivan samalla tavalla elintarvikkeiden ja laitteiden myynnissä. Nämä talousteoriat ova todella heppoisia ja nimenomaan teorioita. Esim. Kemiraa on vuosikymmenet kasvatettu veronmaksajien rahoilla ja maajussien työllä. Nyt nämä ekonomistit myyvät kaiken hetkellisten voittojen vuoksi. Käytännön elämässä tämäkin kauppa realisoituu tuottajalle konkereettisena rahanmenetyksenä. Kauppakorkeakoulun luentomonisteiden ja käytännön elämän välillä on valovuosien välinen matka.

kakkre kirjoitti:

Nimimerkki ei tunne talouhistoriaa, eikä ymmärrä EU-aikaa edeltänyttä tukipolitiikkaa. Se korvasi teollisuudelle hinnanerotuksen, joka muodostui viljelijöille maksettujen hintojen ja myyntihintojen erotuksena. Välissä oli toki teollisuuden katelaskelma, mutta tuki oli vahvaa yhtä kaikki.

Nimimerkki puhuu "päätöksestä pudottaa ruoan hinta tuotantokustannusten tasolle" mikä on absurdi ajatus. Markkina vapautettiin, teollisuuden hinnanerokorvaus lakkautettiin - ja tuet päätettiin antaa suoraan viljellijöille. Ehkäpä kohta herätään todellisuuteen kun kumpikaan malli ei ole toiminut. Seuraavassa mallissa tuki annetaan suoraan kuluttajalle alempina veroina ja koko EU:n maataloustukien supistamisena. Tämä on selkeästi havaittavissa jo voimassaolevasta suuntauksesta.

"Jos Suomella ei ole maataloustuotantoa riittävästi niin ei synny mitään kilpailuasetelmaa"

Maksamme siis kahvista kovaa hintaa? Tai sitrushedelmistä? Miksi viini on niin halpaa Suomessa verotus huomioiden?

Nimimerkin kannattaisi nyt uskoa, että 60-luvulta jauhettu "totuus" ei pitänytkään paikkaansa. Jos yksi tuottaja nostaa hinnat pilviin, toinen kyllä kilpailee. Jos yksi tuotannon ala kartelloituu EU-tasolla, kilpailuvirasto pistää sen kuriin tai tuote korvataan toisella. Kuka ostaisi sianlihaa "hintaan mihin hyvänsä"?

Nimimerkin laatiman teorian vuotavuuden voi jokainen havaita lehtiä lukiessaan; suomi ei tuota autoja omavaraisuudeksi asti, silti me maksamme verot huomioiden kohtuullista hintaa tuottajille. Miten se on mahdollista, meidänhän pitäisi maksaa niistä "mitä vaan" kun välimatkatkin ovat euroopan huippuluokkaa.

"YARA on globaali pörssiyritys, jolla on käytännössä monopoliasema pohjolassa ja Baltiassa. Sen vuoksi lannoitteiden hinnat ovat nousseet viime vuoden aikana n. 50 prosenttia ja seuraava korotus on 15.6.2008."

Nimimerkin kannattaisi nyt tutustua tarkemmin asiaan. Öljyn hinta on noussut vuodessa noin kaksinkertaiseksi, ja sen muodostaessa maakaakaasun hinnasta valtaosan, on teoria salaliitosta ja monopolista vähintäänkin ontuva. Nimimerkkihän ehkä tietää tämän mutta "unohtelee" sopivasti. Mutta osaako nimimerkki päätellä, miksi Norjassa voisi olla halvempi lannoite?

"Tätä kautta me suomalaiset pääsemme verovaroillamme (maataloustuet) kustantamaan norjalaisten hyvinvointia."
Aina kun tuottavia yrityksiä myydään ulkomaille, uudet omistajat nauttivat kulutuksestamme. Nimimerkin olisi tullut aktivoitua ja ostaa Kemira pois kun sitä kaupatiin.

Maataloustuistamme sen sijaan nauttivat ruotsalaiset (kananmunat ja sianliha), ja venäläistekin (maitotuotteet) masut voivat hyvin halvassa ja salmonellattomassa suomalaisjuustokylvyssä. Kyllä on mukava auttaa maailmaa!

"Mutta mistäs minä mitään tiedän, minähän olen kotoisin maalta ja sen vuoksi tyhmä."
Sen nimimerkki monesti itse toteaa. Kai se on uskottava, niin heppoisia ovat teorioiden perusteet ja kun tuo historiakin ulottuu vain siihen "omaan näkökulmaan", ei keskustelu taida kovin hedelmälliseksi muuttua..

Lue lisää

Seuraavassa lainauksessa on mielestäni hyvin kiteytetty erilaisten talousteorioiden suhde ympäristöön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen:
"Marxilainen talousteoria näkee ihmisen toiminnan eli tekniikan kehityksen vapauttavan luonnonvarat maksimaalisesti inhimilliseen käyttöön. Taloudellista toimintaa rajoittaa puutteet luonnonvarojen hyväksi käytön ja jalostamisen tekniikassa. Perinteinen uusklassinen talousteoria korostaa markkinoiden merkitystä taloudelliselle toiminnalle. Institutionalistinen talousteoria puolestaan painottaa erilaisten instituutioiden merkitystä taloutta säätelevinä ja ohjaavina tekijöinä. Vihreä talousteoria tuo ekologiset reunaehdot taloudelliselle toiminnalle. Kun yritystoiminnassa on jo opittu ottamaan huomioon asiakkaiden ja yhteiskunnan asettamat vaatimukset, nyt olisi opittava ottamaan huomioon vielä ympäristön asettamat vaatimukset."

Maataloustuotanto on kiinteässä vuorovaikutuksessa ympäristön suojeluun hyödyntämällä luonnon kasvupotentiaalia. Jokapäiväinen ravinto on pystyttävä tuottamaan kestävän kehityksen kriteerein.

Tämän vuoksi maataloustuotanto tarvitsee yhteiskunnan sääntelyä ja ohjausta. Jos jätämme kaiken tuotannon markkinavoimien, kilpailun ohjattavaksi, niin ympäristöarvot jäävät toissijaisiksi. Halvimmalla myyjä ei takuuvarmasti välitä ympäristökysymyksistä, koska niitä koskevat määräykset tuovat lisää kustannuksia.

Marksilaisen talousteorian jäljet ovat nähtävissä Venäjällä, ja Suomikin osallistuu näiden jälkien siivoamiseen. Uusklassinen talousteoria , jota sinä näkemyksinesi edustat, on jäänyt ajastaan jälkeen. Sen seurauksena tapahtunut luonnon riistäminen on aiheuttanut mm. BSE:n , lintuinfluenssan, sikojen virustaudin ja yleensäkin eläinten huonon kohtelun teollisine tuotantomuotoineen. Ympäristöongelmia ei tarvinne kerrata, niiden jälkiä näemme päivittäin ympärillämme. Brasilian sokeriruokoviljelmillä tiedämme olevan työläisiä, jotka elävät vankileirien kaltaisissa olosuhteissa Kalasnikovin piippujen vartioimina.

Vihreän talousteorian toteuttaminen ei ole mahdollista ilman institutionaalista ohjausta. Näiden instituutioiden nimi ei takuulla ole markkinavoimat tai vapaa kilpailu.

Edellä kuvaamieni syiden vuoksi siedän sitä, että palkkani tulee maataloustukien kautta.

Ao. linkissä on gradu sikataloudesta, hintaan vaikuttavista tekijöistä ja hieman EU:n maatalouspolitiikan historiaa. Se valottaa maataloustuotannon eroja esim. autojen valmistamiseen:
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

Akkre kirjoitti:

Ei voi rinnastaa maatalous ja autotuotantoa. Maatalous elää luonnosta , on työvoimavaltainen , on tuoretuotevaatimus ja kauppa on päivittäistä. Kahvi esimerkkinä on huono koska se on säilyke-ja kuivatuote. Lisäksi sen viljely ei ole länsimaisten arvojen mukaisesti eettistä. Siksi se on halpaa.

Mitä absurdiutta on CAP-hinnanalennuksessa ? Tarkempaa perustelua kaivataan, koska hinnanalennus on tapahtunut tosiasia.

Seuraavassa mallissa tuki annetaan suoraan kuluttajille alempina veroina... Tarkempia laskelmia tämän linjauksen toteutuksesta ja seurauksista olisi hyvä esittää, koska nyt malli jää utopian tasolle.

Öljyn hinnannousu ei vaikuta lannoitteiden valmistuksessa 50 prosenttia vaan Suomessa on helppo pitää korkeaa hintaa koska ei ole kilpailua. Miksi norjalaiset eivät sitten käyttäisi omaa "halvempaa" öljyä lannoitteiden tekemiseen kaikialle myytävissä lannoitteissa ? Ei tarvitse koska kilpailun puuttuessa voidaan pitää hinnat muualla korkealla. Onko EU:n kilpailuvirasto puuttunut asiaan ? Ei, eikä tule koskaan puuttumaan.

Nämä uudenajan ekonomistit ja kilpailu-uskovaiset luulevat vapaan kilpailun toimivan samalla tavalla elintarvikkeiden ja laitteiden myynnissä. Nämä talousteoriat ova todella heppoisia ja nimenomaan teorioita. Esim. Kemiraa on vuosikymmenet kasvatettu veronmaksajien rahoilla ja maajussien työllä. Nyt nämä ekonomistit myyvät kaiken hetkellisten voittojen vuoksi. Käytännön elämässä tämäkin kauppa realisoituu tuottajalle konkereettisena rahanmenetyksenä. Kauppakorkeakoulun luentomonisteiden ja käytännön elämän välillä on valovuosien välinen matka.

Lue lisää

"Ei voi rinnastaa maatalous ja autotuotantoa. Maatalous elää luonnosta , on työvoimavaltainen , on tuoretuotevaatimus ja kauppa on päivittäistä."
Nimimerkin väite kuului että oman tuotannon puuttuminen nostaa hinnat pilviin; kuitenkaan autojen, kahvin, riisin, maissin, sitrustuotteiden, katkarapujen tai eksoottiseten hedelmien kanssa ei käy niin. Riisi on halpaa ja sitä on paljon saatavilla vaikka siitä on maailmalla pulaa, eikä meillä ole omaa tuotantoa lainkaan.

"Kahvi esimerkkinä on huono koska se on säilyke-ja kuivatuote. Lisäksi sen viljely ei ole länsimaisten arvojen mukaisesti eettistä. Siksi se on halpaa."
Vilja on kahviin verrattuna todellinen kuivatuote sillä kahvi pilaantuu huomattavasti viljaa nopeammin. Nimimerkin perustelut eivät nyt pidä, mätänevät käsiin kuin suomalainen salmonellaton kananmuna.

"Mitä absurdiutta on CAP-hinnanalennuksessa ? Tarkempaa perustelua kaivataan, koska hinnanalennus on tapahtunut tosiasia."
Hän ei ole läksyjään lukenut. Tuki hoidettiin aiemmin tullimuurilla, joka ylläpiti teennäisen korkeita hintoja kilpailun puuttuessa. Toinen reitti oli teollisuudelle maksettavien hinnanerokorvausten tie, kallis kuluttajalle sekin sillä valtio korvasi teollisuudelle kovan tuottajahinnan ja maailmanmarkkinahinnan erotuksen. Hintoja pidettiin korkealla poliittisilla päätöksillä 1962 - 1995 ja vapautettiin EU:in liittymisen yhteydessä sisämarkkinoilla ja samalla tuki siirtyi suoraan jussille. Edelleen hintoja säädellään joidenkin tuotteiden osalta poliittisin päätöksin ja niitä pidetään keinotekoisen korkealla pitämällä tullimuuria koko EU:n ympärillä. Mutta mikäli hänen on vaikea hahmottaa asiaa, veikkaanpa ettei hän ole juurikaan lukenut historiaa. Koska hän puhuu "poliittisesta hinnanalennuksesta" hän ei ymmärrä koko mekanismia.

"Seuraavassa mallissa tuki annetaan suoraan kuluttajille alempina veroina... Tarkempia laskelmia tämän linjauksen toteutuksesta ja seurauksista olisi hyvä esittää, koska nyt malli jää utopian tasolle."
Kaukana utopiasta, todellisuutta päivä päivältä enemmän. Karkeasti yhteiskunta ottaa kuluttajalta ja yrityksiltä veroja, ylläpitää niillä massiivista tukikoneistoa ja maksaa n. 70 % hyötysuhteella tukia tuottajille - loppu katoaa paperinpyöritykseen. Yksinkertaistamalla tukia, laskemalla niiden tasoa ja vapauttamalla kilpailua verottaja keventää byrokratiaa, lisää kilpailua ja ohjaa tuotantoa alueille joissa se on tehokasta - EU:n kultainen päämäärä, jos hän ei ole sitä ymmärtänyt. Hän lukee lehtiä, hän huomaa kehityksen menevän eteenpäin hitaasti mutta varmasti.

"Öljyn hinnannousu ei vaikuta lannoitteiden valmistuksessa 50 prosenttia vaan Suomessa on helppo pitää korkeaa hintaa koska ei ole kilpailua."
Nytkö kilpailuttomuus kelpaa syyksi, kun hän juuri aiemmassa viestissä selitti ettei kilpailu ole hyvästä vaan pitää tehdä itse ja ottaa synergiahyöty (?) itse? Hän murensi juuri oman teoriansa. Hän ei myöskään tunne lannotteiden valmistusta eikä maakaasun hinnanmuodostusta:"Miksi norjalaiset eivät sitten käyttäisi omaa "halvempaa" öljyä lannoitteiden tekemiseen kaikialle myytävissä lannoitteissa ?"
Hän pilailee, sillä a) lannotteita ei valmisteta öljystä, vaan maakaasusta ja b) öljy on maailmanmarkkinahintaista. Suomessa maakaasu on tuontitavaraa piiiitkällä sopimuksella venäläisten kanssa - niiden samojen, joille tuotamme ja valmistamme runsaasti tuettua juustoa ja makkaraa. Maakaasun hinta muodostuu laskentakaavalla, jossa suurin yksittäinen komponentti T5 luokan kuluttajalle on öljy (kuten Yaran tapauksessa), se on yli puolet kokonaishinnasta. Toiseksi suurin komponentti on hiili, jonka hinta seuraa voimakkaasti öljyn hintaa kuten hän varmaankin tietää. Öljyn hinnan noustessa 65 dollarista 138 dollariin barrellillta, hän voi spekuloida maakaasun hintaa, vaikkei sitä julkisesta tariffista huolimatta voi aivan tarkasti laskeakaan. Maakaasun ja sähkön ollessa pääraaka-aineet hän voi edelleen spekuloida hintavaikutuksella.

"Ei tarvitse koska kilpailun puuttuessa voidaan pitää hinnat muualla korkealla."
Kas kas, maataloustuotteissa kilpailu ei vaikuta hintoihin.. hetkinen? Hänhän juuri yritti todistaa, ettei kilpailulla ole vaikutusta hintoihin ja nyt onkin. Hän hämää, sillä ristiriita on voimakas.
Kuka tahansa voi tuoda lannotteita Suomeen; elinkeinovapaus, kotimarkkina on EU, vapaa tavaroiden liikkuvuus. Hän voi vapaasti laittaa riistokaupan pystyyn tai vaihtoehtoisesti aloittaa osuustoiminnan kanssatuottajien kesken kulujen karsimiseksi. Ongelma vaan taitaa olla siinä, että maakaasu maksaa muuallakin yhtä paljon kuin meillä - paitsi niillä joilla on omia luonnonvaroja, useita toimijoita markkinoilla ja valtio subventoimassa. Kun vielä vihjaisen, että Norjassa on runsaasti vesivoimaa (josta seuraa hyvin halpaa sähköä yllin kyllin), hän varmaankin osaa päätellä miksi Norjassa voisi olla halvempi tuottaa lannoitetta.

"Onko EU:n kilpailuvirasto puuttunut asiaan ? Ei, eikä tule koskaan puuttumaan."
Hän puhuu tunteen - kutsuttakoon sitä maataloususkonnoksi - vallassa, selvittämättä faktoja: "Euroopan komissio on hyväksynyt EY:n sulautuma-asetuksen nojalla yrityskeskittymän, jolla norjalainen lannoitevalmistaja Yara hankkii omistukseensa Kemira GrowHow’n. Vastineeksi Yara on antanut komissiolle tiettyjä sitoumuksia. Osapuolten ehdottamat korjaustoimenpiteet huomioon ottaen komissio katsoo, ettei yrityskeskittymä olennaisesti estä tehokasta kilpailua Euroopan talousalueella tai sen merkittävällä osalla."
http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/07/1377&format=PDF&aged=1&language=FI&guiLanguage=en.
Täältä löytyy hänelle lisää luettavaa kilpailuviranomaisen toimista niin hänen ei tarvitse puhua luulosta jatkossa:
http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1178044
http://www.taloussanomat.fi/perusteollisuus/2007/07/12/viranomaisilta-vihreaa-valoa-kemira-growhowlle/200717067/12
http://www.taloussanomat.fi/perusteollisuus/2007/01/26/kemira-growhown-yhteisyritys-britanniassa-syyniin/20072209/12

"Nämä uudenajan ekonomistit ja kilpailu-uskovaiset luulevat vapaan kilpailun toimivan samalla tavalla elintarvikkeiden ja laitteiden myynnissä. Nämä talousteoriat ova todella heppoisia ja nimenomaan teorioita. "
Kovasti hänen tuntuu olevan vaikea murtaa tosiasioita, vaikka "tietääkin" monopolin olevan voimassa. Kilpailuateistina hän kuitenkin kahdesti viestissään valittaa kilpailun puutetta. Hän voisi valita kantansa.

"Kauppakorkeakoulun luentomonisteiden ja käytännön elämän välillä on valovuosien välinen matka."
Siihen lausuntoon hänellä ei ole kompetenssia, se on tullut selväksi.

Hallelujaa, maalaisliitto! Pelasta meidät pahalta (kilpailulta)!

Akkre kirjoitti:

Seuraavassa lainauksessa on mielestäni hyvin kiteytetty erilaisten talousteorioiden suhde ympäristöön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen:
"Marxilainen talousteoria näkee ihmisen toiminnan eli tekniikan kehityksen vapauttavan luonnonvarat maksimaalisesti inhimilliseen käyttöön. Taloudellista toimintaa rajoittaa puutteet luonnonvarojen hyväksi käytön ja jalostamisen tekniikassa. Perinteinen uusklassinen talousteoria korostaa markkinoiden merkitystä taloudelliselle toiminnalle. Institutionalistinen talousteoria puolestaan painottaa erilaisten instituutioiden merkitystä taloutta säätelevinä ja ohjaavina tekijöinä. Vihreä talousteoria tuo ekologiset reunaehdot taloudelliselle toiminnalle. Kun yritystoiminnassa on jo opittu ottamaan huomioon asiakkaiden ja yhteiskunnan asettamat vaatimukset, nyt olisi opittava ottamaan huomioon vielä ympäristön asettamat vaatimukset."

Maataloustuotanto on kiinteässä vuorovaikutuksessa ympäristön suojeluun hyödyntämällä luonnon kasvupotentiaalia. Jokapäiväinen ravinto on pystyttävä tuottamaan kestävän kehityksen kriteerein.

Tämän vuoksi maataloustuotanto tarvitsee yhteiskunnan sääntelyä ja ohjausta. Jos jätämme kaiken tuotannon markkinavoimien, kilpailun ohjattavaksi, niin ympäristöarvot jäävät toissijaisiksi. Halvimmalla myyjä ei takuuvarmasti välitä ympäristökysymyksistä, koska niitä koskevat määräykset tuovat lisää kustannuksia.

Marksilaisen talousteorian jäljet ovat nähtävissä Venäjällä, ja Suomikin osallistuu näiden jälkien siivoamiseen. Uusklassinen talousteoria , jota sinä näkemyksinesi edustat, on jäänyt ajastaan jälkeen. Sen seurauksena tapahtunut luonnon riistäminen on aiheuttanut mm. BSE:n , lintuinfluenssan, sikojen virustaudin ja yleensäkin eläinten huonon kohtelun teollisine tuotantomuotoineen. Ympäristöongelmia ei tarvinne kerrata, niiden jälkiä näemme päivittäin ympärillämme. Brasilian sokeriruokoviljelmillä tiedämme olevan työläisiä, jotka elävät vankileirien kaltaisissa olosuhteissa Kalasnikovin piippujen vartioimina.

Vihreän talousteorian toteuttaminen ei ole mahdollista ilman institutionaalista ohjausta. Näiden instituutioiden nimi ei takuulla ole markkinavoimat tai vapaa kilpailu.

Edellä kuvaamieni syiden vuoksi siedän sitä, että palkkani tulee maataloustukien kautta.

Ao. linkissä on gradu sikataloudesta, hintaan vaikuttavista tekijöistä ja hieman EU:n maatalouspolitiikan historiaa. Se valottaa maataloustuotannon eroja esim. autojen valmistamiseen:
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

Lue lisää

"Tämän vuoksi maataloustuotanto tarvitsee yhteiskunnan sääntelyä ja ohjausta. Jos jätämme kaiken tuotannon markkinavoimien, kilpailun ohjattavaksi, niin ympäristöarvot jäävät toissijaisiksi. Halvimmalla myyjä ei takuuvarmasti välitä ympäristökysymyksistä, koska niitä koskevat määräykset tuovat lisää kustannuksia."

Töitä ympäristön ja tuoteturvallisuuden eteen tehdään EU tasolla, ei Impivaara-Laukaa -akselilla.

Miksei Suomi ole koskaan piitannut eettisyydestä Kahvin tai Kaakaon suhteen - mitä nyt jossain YLE:n dokumentissa lapset elävät orjuudessa kaakaoplantaaseilla? Tonnikala on aina kelvannut riippumatta lajista jota on ostettu, ketä kiinnostaa?

Mutta auta armias jos joku tarjoaa kurkkua jonka on poiminut pimeä työvoima, oioi! Sitä kelpaa kauhistella - ei makseta veroja ja palkkakin on pieni! Viis kaakaoplantaasien lapsista, aina vaimo on suklaanaamionsa ansainnut.. saavatpahan lapsiparat jotai tekemistä kun koulujakaan ei ole. Kunhan eivät tomaattia ala kasvattamaan!

kakkre kirjoitti:

"Tämän vuoksi maataloustuotanto tarvitsee yhteiskunnan sääntelyä ja ohjausta. Jos jätämme kaiken tuotannon markkinavoimien, kilpailun ohjattavaksi, niin ympäristöarvot jäävät toissijaisiksi. Halvimmalla myyjä ei takuuvarmasti välitä ympäristökysymyksistä, koska niitä koskevat määräykset tuovat lisää kustannuksia."

Töitä ympäristön ja tuoteturvallisuuden eteen tehdään EU tasolla, ei Impivaara-Laukaa -akselilla.

Miksei Suomi ole koskaan piitannut eettisyydestä Kahvin tai Kaakaon suhteen - mitä nyt jossain YLE:n dokumentissa lapset elävät orjuudessa kaakaoplantaaseilla? Tonnikala on aina kelvannut riippumatta lajista jota on ostettu, ketä kiinnostaa?

Mutta auta armias jos joku tarjoaa kurkkua jonka on poiminut pimeä työvoima, oioi! Sitä kelpaa kauhistella - ei makseta veroja ja palkkakin on pieni! Viis kaakaoplantaasien lapsista, aina vaimo on suklaanaamionsa ansainnut.. saavatpahan lapsiparat jotai tekemistä kun koulujakaan ei ole. Kunhan eivät tomaattia ala kasvattamaan!

Lue lisää

yritit tuolla söperrykselläsi kertoa!

mitä... kirjoitti:

yritit tuolla söperrykselläsi kertoa!

peiliin katsoessasi.

kakkre kirjoitti:

"Ei voi rinnastaa maatalous ja autotuotantoa. Maatalous elää luonnosta , on työvoimavaltainen , on tuoretuotevaatimus ja kauppa on päivittäistä."
Nimimerkin väite kuului että oman tuotannon puuttuminen nostaa hinnat pilviin; kuitenkaan autojen, kahvin, riisin, maissin, sitrustuotteiden, katkarapujen tai eksoottiseten hedelmien kanssa ei käy niin. Riisi on halpaa ja sitä on paljon saatavilla vaikka siitä on maailmalla pulaa, eikä meillä ole omaa tuotantoa lainkaan.

"Kahvi esimerkkinä on huono koska se on säilyke-ja kuivatuote. Lisäksi sen viljely ei ole länsimaisten arvojen mukaisesti eettistä. Siksi se on halpaa."
Vilja on kahviin verrattuna todellinen kuivatuote sillä kahvi pilaantuu huomattavasti viljaa nopeammin. Nimimerkin perustelut eivät nyt pidä, mätänevät käsiin kuin suomalainen salmonellaton kananmuna.

"Mitä absurdiutta on CAP-hinnanalennuksessa ? Tarkempaa perustelua kaivataan, koska hinnanalennus on tapahtunut tosiasia."
Hän ei ole läksyjään lukenut. Tuki hoidettiin aiemmin tullimuurilla, joka ylläpiti teennäisen korkeita hintoja kilpailun puuttuessa. Toinen reitti oli teollisuudelle maksettavien hinnanerokorvausten tie, kallis kuluttajalle sekin sillä valtio korvasi teollisuudelle kovan tuottajahinnan ja maailmanmarkkinahinnan erotuksen. Hintoja pidettiin korkealla poliittisilla päätöksillä 1962 - 1995 ja vapautettiin EU:in liittymisen yhteydessä sisämarkkinoilla ja samalla tuki siirtyi suoraan jussille. Edelleen hintoja säädellään joidenkin tuotteiden osalta poliittisin päätöksin ja niitä pidetään keinotekoisen korkealla pitämällä tullimuuria koko EU:n ympärillä. Mutta mikäli hänen on vaikea hahmottaa asiaa, veikkaanpa ettei hän ole juurikaan lukenut historiaa. Koska hän puhuu "poliittisesta hinnanalennuksesta" hän ei ymmärrä koko mekanismia.

"Seuraavassa mallissa tuki annetaan suoraan kuluttajille alempina veroina... Tarkempia laskelmia tämän linjauksen toteutuksesta ja seurauksista olisi hyvä esittää, koska nyt malli jää utopian tasolle."
Kaukana utopiasta, todellisuutta päivä päivältä enemmän. Karkeasti yhteiskunta ottaa kuluttajalta ja yrityksiltä veroja, ylläpitää niillä massiivista tukikoneistoa ja maksaa n. 70 % hyötysuhteella tukia tuottajille - loppu katoaa paperinpyöritykseen. Yksinkertaistamalla tukia, laskemalla niiden tasoa ja vapauttamalla kilpailua verottaja keventää byrokratiaa, lisää kilpailua ja ohjaa tuotantoa alueille joissa se on tehokasta - EU:n kultainen päämäärä, jos hän ei ole sitä ymmärtänyt. Hän lukee lehtiä, hän huomaa kehityksen menevän eteenpäin hitaasti mutta varmasti.

"Öljyn hinnannousu ei vaikuta lannoitteiden valmistuksessa 50 prosenttia vaan Suomessa on helppo pitää korkeaa hintaa koska ei ole kilpailua."
Nytkö kilpailuttomuus kelpaa syyksi, kun hän juuri aiemmassa viestissä selitti ettei kilpailu ole hyvästä vaan pitää tehdä itse ja ottaa synergiahyöty (?) itse? Hän murensi juuri oman teoriansa. Hän ei myöskään tunne lannotteiden valmistusta eikä maakaasun hinnanmuodostusta:"Miksi norjalaiset eivät sitten käyttäisi omaa "halvempaa" öljyä lannoitteiden tekemiseen kaikialle myytävissä lannoitteissa ?"
Hän pilailee, sillä a) lannotteita ei valmisteta öljystä, vaan maakaasusta ja b) öljy on maailmanmarkkinahintaista. Suomessa maakaasu on tuontitavaraa piiiitkällä sopimuksella venäläisten kanssa - niiden samojen, joille tuotamme ja valmistamme runsaasti tuettua juustoa ja makkaraa. Maakaasun hinta muodostuu laskentakaavalla, jossa suurin yksittäinen komponentti T5 luokan kuluttajalle on öljy (kuten Yaran tapauksessa), se on yli puolet kokonaishinnasta. Toiseksi suurin komponentti on hiili, jonka hinta seuraa voimakkaasti öljyn hintaa kuten hän varmaankin tietää. Öljyn hinnan noustessa 65 dollarista 138 dollariin barrellillta, hän voi spekuloida maakaasun hintaa, vaikkei sitä julkisesta tariffista huolimatta voi aivan tarkasti laskeakaan. Maakaasun ja sähkön ollessa pääraaka-aineet hän voi edelleen spekuloida hintavaikutuksella.

"Ei tarvitse koska kilpailun puuttuessa voidaan pitää hinnat muualla korkealla."
Kas kas, maataloustuotteissa kilpailu ei vaikuta hintoihin.. hetkinen? Hänhän juuri yritti todistaa, ettei kilpailulla ole vaikutusta hintoihin ja nyt onkin. Hän hämää, sillä ristiriita on voimakas.
Kuka tahansa voi tuoda lannotteita Suomeen; elinkeinovapaus, kotimarkkina on EU, vapaa tavaroiden liikkuvuus. Hän voi vapaasti laittaa riistokaupan pystyyn tai vaihtoehtoisesti aloittaa osuustoiminnan kanssatuottajien kesken kulujen karsimiseksi. Ongelma vaan taitaa olla siinä, että maakaasu maksaa muuallakin yhtä paljon kuin meillä - paitsi niillä joilla on omia luonnonvaroja, useita toimijoita markkinoilla ja valtio subventoimassa. Kun vielä vihjaisen, että Norjassa on runsaasti vesivoimaa (josta seuraa hyvin halpaa sähköä yllin kyllin), hän varmaankin osaa päätellä miksi Norjassa voisi olla halvempi tuottaa lannoitetta.

"Onko EU:n kilpailuvirasto puuttunut asiaan ? Ei, eikä tule koskaan puuttumaan."
Hän puhuu tunteen - kutsuttakoon sitä maataloususkonnoksi - vallassa, selvittämättä faktoja: "Euroopan komissio on hyväksynyt EY:n sulautuma-asetuksen nojalla yrityskeskittymän, jolla norjalainen lannoitevalmistaja Yara hankkii omistukseensa Kemira GrowHow’n. Vastineeksi Yara on antanut komissiolle tiettyjä sitoumuksia. Osapuolten ehdottamat korjaustoimenpiteet huomioon ottaen komissio katsoo, ettei yrityskeskittymä olennaisesti estä tehokasta kilpailua Euroopan talousalueella tai sen merkittävällä osalla."
http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/07/1377&format=PDF&aged=1&language=FI&guiLanguage=en.
Täältä löytyy hänelle lisää luettavaa kilpailuviranomaisen toimista niin hänen ei tarvitse puhua luulosta jatkossa:
http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1178044
http://www.taloussanomat.fi/perusteollisuus/2007/07/12/viranomaisilta-vihreaa-valoa-kemira-growhowlle/200717067/12
http://www.taloussanomat.fi/perusteollisuus/2007/01/26/kemira-growhown-yhteisyritys-britanniassa-syyniin/20072209/12

"Nämä uudenajan ekonomistit ja kilpailu-uskovaiset luulevat vapaan kilpailun toimivan samalla tavalla elintarvikkeiden ja laitteiden myynnissä. Nämä talousteoriat ova todella heppoisia ja nimenomaan teorioita. "
Kovasti hänen tuntuu olevan vaikea murtaa tosiasioita, vaikka "tietääkin" monopolin olevan voimassa. Kilpailuateistina hän kuitenkin kahdesti viestissään valittaa kilpailun puutetta. Hän voisi valita kantansa.

"Kauppakorkeakoulun luentomonisteiden ja käytännön elämän välillä on valovuosien välinen matka."
Siihen lausuntoon hänellä ei ole kompetenssia, se on tullut selväksi.

Hallelujaa, maalaisliitto! Pelasta meidät pahalta (kilpailulta)!

Lue lisää

"Nytkö kilpailuttomuus kelpaa syyksi, kun hän juuri aiemmassa viestissä selitti ettei kilpailu ole hyvästä vaan pitää tehdä itse ja ottaa synergiahyöty (?) itse? Hän murensi juuri oman teoriansa. "

Mitä tuo oikein tarkoittaa ? Jos Suomessa ei ole maataloustuotantoa niin silloin ei tule kilpailuasetelmaa tuonnille. Tällöin lähtöhinnat muiden maiden välisessä hintakilpailussa tuonnille Suomeen asettuvat korkeammalle.

Synergiahyöty tarkoittaa oman maataloustuotannon liitännäiselinkeinoja, kauppa, koneteollisuus, rahoitus jne.

Uusklassisen talousteorian mukaisesti et laske mitään arvoa eettiselle tuottamiselle. Niin, eihän sitä voi mitata rahassa, joten ne arvot joutavat romukoppaan.

Linkissä on lannoitteiden valmistuksen periaatteita:
http://www2.lut.fi/kete/teke/teke/kklemola/2006-NPK-lannoitteet.pdf

Kuten huomaat niin siinä tarvitaan myös öljyä.

"Ongelma vaan taitaa olla siinä, että maakaasu maksaa muuallakin yhtä paljon kuin meillä - paitsi niillä joilla on omia luonnonvaroja, useita toimijoita markkinoilla ja valtio subventoimassa. Kun vielä vihjaisen, että Norjassa on runsaasti vesivoimaa (josta seuraa hyvin halpaa sähköä yllin kyllin), hän varmaankin osaa päätellä miksi Norjassa voisi olla halvempi tuottaa lannoitetta. "

Tuossahan juuri se juju piileekin. Miksi norjalaiset eivät tuota sitä halpaa lannoitetta jokaiselle ostajalle ? Miksi YARAN myymä lannoite on kalliimpaa Suomessa kuin Norjassa? Mikä lienee hinta Hollannissa, jossa on omaa lannoitetuotantoa ? Vai onko sekin jo myyty YARA:lle?

Lueppas viestini vielä uudelleen läpi, koska en ole kertaakaan puhunut kilpailusta ristiin. Vaan kilpailulla on erilaisia vaikutuksia riippuen markkinatilanteesta.

Esimerkiksi kelpaa riisi. Tulevana syksynä riisin hinnat tulevat nousemaan Suomessakin . Syynä on tuotantoalueita kohdannut kato ja esim. aasialaisten kasvanut kulutus ja elintaso. Hyvinvoinnin lisääntyminen kehitysmaissa lisää ostovoimaa ja vaatimustasoa, jolloin palkkojen on noustava sielläkin. Kustannukset ja kasvanut kysyntä (paikallinen) nostavat hintoja. Halvat citrushedelmät, kahvi, sokeri jne. perustuvat paitsi edulliseen kasvuympäristöön myös edulliseen työvoimaan. Tulevaisuudessa kuitenkin ilmastonmuutos ja kehitysalueilla nouseva elintaso muuttavat tätä asetelmaa. Halvan ruoan aika on ohitse sekä ulkomailla että Suomessa.

kakkre kirjoitti:

"Tämän vuoksi maataloustuotanto tarvitsee yhteiskunnan sääntelyä ja ohjausta. Jos jätämme kaiken tuotannon markkinavoimien, kilpailun ohjattavaksi, niin ympäristöarvot jäävät toissijaisiksi. Halvimmalla myyjä ei takuuvarmasti välitä ympäristökysymyksistä, koska niitä koskevat määräykset tuovat lisää kustannuksia."

Töitä ympäristön ja tuoteturvallisuuden eteen tehdään EU tasolla, ei Impivaara-Laukaa -akselilla.

Miksei Suomi ole koskaan piitannut eettisyydestä Kahvin tai Kaakaon suhteen - mitä nyt jossain YLE:n dokumentissa lapset elävät orjuudessa kaakaoplantaaseilla? Tonnikala on aina kelvannut riippumatta lajista jota on ostettu, ketä kiinnostaa?

Mutta auta armias jos joku tarjoaa kurkkua jonka on poiminut pimeä työvoima, oioi! Sitä kelpaa kauhistella - ei makseta veroja ja palkkakin on pieni! Viis kaakaoplantaasien lapsista, aina vaimo on suklaanaamionsa ansainnut.. saavatpahan lapsiparat jotai tekemistä kun koulujakaan ei ole. Kunhan eivät tomaattia ala kasvattamaan!

Lue lisää

"Töitä ympäristön ja tuoteturvallisuuden eteen tehdään EU tasolla, ei Impivaara-Laukaa -akselilla"

Mitä tuo tarkoittaa ? EU säätää tiety maatalouttakin koskevat lakinsa ja ympäristömääräyksensä. Ne toteutetaan paikallistasolla Impivaarassa ja Laukaassa. Ne määräykset vaikuttavat osaltaan elintarvikkeiden hintoihin. Ne myös lisäävät maanviljelijöiden kuluja.

Tuosta eettisen tuottamisen ajatuksesta vielä se, että kilpailuasetelma toteutuu vasta silloin tasapuolisena, kun tuotantotavat ovat samanlaisia globaalisti. Ja tähän tarvitaan istitutionaalista sääntelyä, vapaa kilpailu ja markkinavoimat eivät sitä voi tehdä.

Akkre kirjoitti:

"Nytkö kilpailuttomuus kelpaa syyksi, kun hän juuri aiemmassa viestissä selitti ettei kilpailu ole hyvästä vaan pitää tehdä itse ja ottaa synergiahyöty (?) itse? Hän murensi juuri oman teoriansa. "

Mitä tuo oikein tarkoittaa ? Jos Suomessa ei ole maataloustuotantoa niin silloin ei tule kilpailuasetelmaa tuonnille. Tällöin lähtöhinnat muiden maiden välisessä hintakilpailussa tuonnille Suomeen asettuvat korkeammalle.

Synergiahyöty tarkoittaa oman maataloustuotannon liitännäiselinkeinoja, kauppa, koneteollisuus, rahoitus jne.

Uusklassisen talousteorian mukaisesti et laske mitään arvoa eettiselle tuottamiselle. Niin, eihän sitä voi mitata rahassa, joten ne arvot joutavat romukoppaan.

Linkissä on lannoitteiden valmistuksen periaatteita:
http://www2.lut.fi/kete/teke/teke/kklemola/2006-NPK-lannoitteet.pdf

Kuten huomaat niin siinä tarvitaan myös öljyä.

"Ongelma vaan taitaa olla siinä, että maakaasu maksaa muuallakin yhtä paljon kuin meillä - paitsi niillä joilla on omia luonnonvaroja, useita toimijoita markkinoilla ja valtio subventoimassa. Kun vielä vihjaisen, että Norjassa on runsaasti vesivoimaa (josta seuraa hyvin halpaa sähköä yllin kyllin), hän varmaankin osaa päätellä miksi Norjassa voisi olla halvempi tuottaa lannoitetta. "

Tuossahan juuri se juju piileekin. Miksi norjalaiset eivät tuota sitä halpaa lannoitetta jokaiselle ostajalle ? Miksi YARAN myymä lannoite on kalliimpaa Suomessa kuin Norjassa? Mikä lienee hinta Hollannissa, jossa on omaa lannoitetuotantoa ? Vai onko sekin jo myyty YARA:lle?

Lueppas viestini vielä uudelleen läpi, koska en ole kertaakaan puhunut kilpailusta ristiin. Vaan kilpailulla on erilaisia vaikutuksia riippuen markkinatilanteesta.

Esimerkiksi kelpaa riisi. Tulevana syksynä riisin hinnat tulevat nousemaan Suomessakin . Syynä on tuotantoalueita kohdannut kato ja esim. aasialaisten kasvanut kulutus ja elintaso. Hyvinvoinnin lisääntyminen kehitysmaissa lisää ostovoimaa ja vaatimustasoa, jolloin palkkojen on noustava sielläkin. Kustannukset ja kasvanut kysyntä (paikallinen) nostavat hintoja. Halvat citrushedelmät, kahvi, sokeri jne. perustuvat paitsi edulliseen kasvuympäristöön myös edulliseen työvoimaan. Tulevaisuudessa kuitenkin ilmastonmuutos ja kehitysalueilla nouseva elintaso muuttavat tätä asetelmaa. Halvan ruoan aika on ohitse sekä ulkomailla että Suomessa.

Lue lisää

"Tällöin lähtöhinnat muiden maiden välisessä hintakilpailussa tuonnille Suomeen asettuvat korkeammalle."

Millä perusteella? Miten se näkyy riisissä? Missä se näkyy? Meillä on kymmeniä aloja joilla ei ole omaa tuotantoa, mutta ulkolaiset kilpailvat markkinastamme suorastaan verisesti.

"Synergiahyöty tarkoittaa oman maataloustuotannon liitännäiselinkeinoja, kauppa, koneteollisuus, rahoitus jne"

Kauppa siis loppuu jos kotimainen maatalous vähenee? Mistä sitten ostamme ruuan, kengät, autot, ledet, tupakat, viinat jne? Älykäs kommentti, hallelujaa!

Entä miksi koneteollisuuden pitäisi vähentyä? Teemme monelle muulekin alalle koneita ja laitteita jossa meillä ei ole 100 % omavaraisuutta tai edes merkittävää tuotantoa. Rahoitus kulkee sekin vaivatta yli rajojen - tai toisille aloille. Rahasta on juuri nyt huutava pula maailmalla, ei rahoitussektori suomijussien vähenemiseen kaadu.

"Uusklassisen talousteorian mukaisesti et laske mitään arvoa eettiselle tuottamiselle. Niin, eihän sitä voi mitata rahassa, joten ne arvot joutavat romukoppaan."

Hän tavaa uudelleen viestini alempaa. EU panostaa Suomea enemmän tuoteturvallisuuteen, sääntöihin (niihin vihattuhin direktiiveihin) ja laadunvalvontaan, kestävään kehitykseen ja tutkimukseen kuin Suomella ikinä olisi kapasiteettia. Kovin vähän hän tuntee EU:a. Ehkäpä vihreä väri klaseissa estää näkemästä yli valtakunnan rajan?

"Miksi norjalaiset eivät tuota sitä halpaa lannoitetta jokaiselle ostajalle ?"

Niin, miksiköhän? Hän esiintyy talouden asiantuntijana, mutta ihmettee miksi yritys ostaa tehtaita, eikä sitten toimitakaan heti kaikkialle yhdeltä tehtaalta. Todellinen mysteeri.

"Lueppas viestini vielä uudelleen läpi, koska en ole kertaakaan puhunut kilpailusta ristiin. Vaan kilpailulla on erilaisia vaikutuksia riippuen markkinatilanteesta."

Lueppas itse, siellä se on mustaa valkoisella. Kilpailu on hänelle kirosana jos hän joutuu itse siihen osallistumaan - "muiden pitää, muttei mun". Kohta hänellä on kiire jos hän ei tunnusta tosiasioita, juna menee eikä odottele.

"Halvan ruoan aika on ohitse sekä ulkomailla että Suomessa."

Jos ennustuksesi toteutuu - miten siihen auttaisi suomimaatalouden järjettömän korkea tukeminen, jopa ylituotannosta maksettavien vientitukien ylläpitäminen? Ennemmin kannatta keskittää tuotantoa EU:ssa sinne missä se on edullista ja keskittyä täällä siihen mitä tehdään suhteellisesti parhaiten. Vanhaan takertuminen ja epäterveen tuotannon ylläpito on vaikeina aikoina vielä järjettömämpää.

Akkre kirjoitti:

"Töitä ympäristön ja tuoteturvallisuuden eteen tehdään EU tasolla, ei Impivaara-Laukaa -akselilla"

Mitä tuo tarkoittaa ? EU säätää tiety maatalouttakin koskevat lakinsa ja ympäristömääräyksensä. Ne toteutetaan paikallistasolla Impivaarassa ja Laukaassa. Ne määräykset vaikuttavat osaltaan elintarvikkeiden hintoihin. Ne myös lisäävät maanviljelijöiden kuluja.

Tuosta eettisen tuottamisen ajatuksesta vielä se, että kilpailuasetelma toteutuu vasta silloin tasapuolisena, kun tuotantotavat ovat samanlaisia globaalisti. Ja tähän tarvitaan istitutionaalista sääntelyä, vapaa kilpailu ja markkinavoimat eivät sitä voi tehdä.

Lue lisää

Sitähän EU tekee, ja paljon. EU ei voi säädellä asioita globaalisti, mutta jäsenmaiden kesken kylläkin - myös tuonnin osalta. Vaatimukset ja valvonta siis yhtenäistyvät, samoin tuotteet. Luuletko, että jatkossa jäsenmaissa on tarkoitus olla omavaraisia kaikilla aloilla?

Ymmärtänet pikkuhiljaa, miksi EU on rakennettu?

kakkre kirjoitti:

"Tällöin lähtöhinnat muiden maiden välisessä hintakilpailussa tuonnille Suomeen asettuvat korkeammalle."

Millä perusteella? Miten se näkyy riisissä? Missä se näkyy? Meillä on kymmeniä aloja joilla ei ole omaa tuotantoa, mutta ulkolaiset kilpailvat markkinastamme suorastaan verisesti.

"Synergiahyöty tarkoittaa oman maataloustuotannon liitännäiselinkeinoja, kauppa, koneteollisuus, rahoitus jne"

Kauppa siis loppuu jos kotimainen maatalous vähenee? Mistä sitten ostamme ruuan, kengät, autot, ledet, tupakat, viinat jne? Älykäs kommentti, hallelujaa!

Entä miksi koneteollisuuden pitäisi vähentyä? Teemme monelle muulekin alalle koneita ja laitteita jossa meillä ei ole 100 % omavaraisuutta tai edes merkittävää tuotantoa. Rahoitus kulkee sekin vaivatta yli rajojen - tai toisille aloille. Rahasta on juuri nyt huutava pula maailmalla, ei rahoitussektori suomijussien vähenemiseen kaadu.

"Uusklassisen talousteorian mukaisesti et laske mitään arvoa eettiselle tuottamiselle. Niin, eihän sitä voi mitata rahassa, joten ne arvot joutavat romukoppaan."

Hän tavaa uudelleen viestini alempaa. EU panostaa Suomea enemmän tuoteturvallisuuteen, sääntöihin (niihin vihattuhin direktiiveihin) ja laadunvalvontaan, kestävään kehitykseen ja tutkimukseen kuin Suomella ikinä olisi kapasiteettia. Kovin vähän hän tuntee EU:a. Ehkäpä vihreä väri klaseissa estää näkemästä yli valtakunnan rajan?

"Miksi norjalaiset eivät tuota sitä halpaa lannoitetta jokaiselle ostajalle ?"

Niin, miksiköhän? Hän esiintyy talouden asiantuntijana, mutta ihmettee miksi yritys ostaa tehtaita, eikä sitten toimitakaan heti kaikkialle yhdeltä tehtaalta. Todellinen mysteeri.

"Lueppas viestini vielä uudelleen läpi, koska en ole kertaakaan puhunut kilpailusta ristiin. Vaan kilpailulla on erilaisia vaikutuksia riippuen markkinatilanteesta."

Lueppas itse, siellä se on mustaa valkoisella. Kilpailu on hänelle kirosana jos hän joutuu itse siihen osallistumaan - "muiden pitää, muttei mun". Kohta hänellä on kiire jos hän ei tunnusta tosiasioita, juna menee eikä odottele.

"Halvan ruoan aika on ohitse sekä ulkomailla että Suomessa."

Jos ennustuksesi toteutuu - miten siihen auttaisi suomimaatalouden järjettömän korkea tukeminen, jopa ylituotannosta maksettavien vientitukien ylläpitäminen? Ennemmin kannatta keskittää tuotantoa EU:ssa sinne missä se on edullista ja keskittyä täällä siihen mitä tehdään suhteellisesti parhaiten. Vanhaan takertuminen ja epäterveen tuotannon ylläpito on vaikeina aikoina vielä järjettömämpää.

Lue lisää

"Kauppa siis loppuu jos kotimainen maatalous vähenee? Mistä sitten ostamme ruuan, kengät, autot, ledet, tupakat, viinat jne? Älykäs kommentti, hallelujaa!"

Sorsan poikien koulussa opteltua!

kakkre kirjoitti:

"Tällöin lähtöhinnat muiden maiden välisessä hintakilpailussa tuonnille Suomeen asettuvat korkeammalle."

Millä perusteella? Miten se näkyy riisissä? Missä se näkyy? Meillä on kymmeniä aloja joilla ei ole omaa tuotantoa, mutta ulkolaiset kilpailvat markkinastamme suorastaan verisesti.

"Synergiahyöty tarkoittaa oman maataloustuotannon liitännäiselinkeinoja, kauppa, koneteollisuus, rahoitus jne"

Kauppa siis loppuu jos kotimainen maatalous vähenee? Mistä sitten ostamme ruuan, kengät, autot, ledet, tupakat, viinat jne? Älykäs kommentti, hallelujaa!

Entä miksi koneteollisuuden pitäisi vähentyä? Teemme monelle muulekin alalle koneita ja laitteita jossa meillä ei ole 100 % omavaraisuutta tai edes merkittävää tuotantoa. Rahoitus kulkee sekin vaivatta yli rajojen - tai toisille aloille. Rahasta on juuri nyt huutava pula maailmalla, ei rahoitussektori suomijussien vähenemiseen kaadu.

"Uusklassisen talousteorian mukaisesti et laske mitään arvoa eettiselle tuottamiselle. Niin, eihän sitä voi mitata rahassa, joten ne arvot joutavat romukoppaan."

Hän tavaa uudelleen viestini alempaa. EU panostaa Suomea enemmän tuoteturvallisuuteen, sääntöihin (niihin vihattuhin direktiiveihin) ja laadunvalvontaan, kestävään kehitykseen ja tutkimukseen kuin Suomella ikinä olisi kapasiteettia. Kovin vähän hän tuntee EU:a. Ehkäpä vihreä väri klaseissa estää näkemästä yli valtakunnan rajan?

"Miksi norjalaiset eivät tuota sitä halpaa lannoitetta jokaiselle ostajalle ?"

Niin, miksiköhän? Hän esiintyy talouden asiantuntijana, mutta ihmettee miksi yritys ostaa tehtaita, eikä sitten toimitakaan heti kaikkialle yhdeltä tehtaalta. Todellinen mysteeri.

"Lueppas viestini vielä uudelleen läpi, koska en ole kertaakaan puhunut kilpailusta ristiin. Vaan kilpailulla on erilaisia vaikutuksia riippuen markkinatilanteesta."

Lueppas itse, siellä se on mustaa valkoisella. Kilpailu on hänelle kirosana jos hän joutuu itse siihen osallistumaan - "muiden pitää, muttei mun". Kohta hänellä on kiire jos hän ei tunnusta tosiasioita, juna menee eikä odottele.

"Halvan ruoan aika on ohitse sekä ulkomailla että Suomessa."

Jos ennustuksesi toteutuu - miten siihen auttaisi suomimaatalouden järjettömän korkea tukeminen, jopa ylituotannosta maksettavien vientitukien ylläpitäminen? Ennemmin kannatta keskittää tuotantoa EU:ssa sinne missä se on edullista ja keskittyä täällä siihen mitä tehdään suhteellisesti parhaiten. Vanhaan takertuminen ja epäterveen tuotannon ylläpito on vaikeina aikoina vielä järjettömämpää.

Lue lisää

on mahdoton käsittää, että "normaalit liiketalousopit" eivät sellaisenaan päde maatalodessa.

kaupunkilaisen kirjoitti:

on mahdoton käsittää, että "normaalit liiketalousopit" eivät sellaisenaan päde maatalodessa.

näkö.

kakkre kirjoitti:

Maalainen voisi tunnustaa tosiasioita. Kun rajat osittain avattiin ja tuonti EUsta kasvoi, ruokalasku putosi reilusti. Teoriasi mukaan sen olisi pitänyt nousta. Teoriasi siis haisee.

Lannoitteen hinta nousee, käsittämätöntä. Mistä lannoite tehdään, kakkiiko sen kana? Toinenkin maalaisen teoria vuotaa ja pahasti.

Onko maalaisella muita älykkäitä teorioita?

Lue lisää

-Kun rajat osittain avattiin ja tuonti EUsta kasvoi, ruokalasku putosi reilusti, käsittämätöntä.


-Kun rajat osittain avattiin ja tuonti EUsta kasvoi, lannoitteiden hinnat vain nousi.
Teoriasi mukaan sen olisi pitänyt laskea. Teoriasi siis haisee.

Hänen teoria vuotaa pahemman kerran tai hän lukee oppikirjojaan takaperin.
Onko hänellä muita älykkäitä teorioita? Hallelujaa

älykkäitä teorioita? kirjoitti:

-Kun rajat osittain avattiin ja tuonti EUsta kasvoi, ruokalasku putosi reilusti, käsittämätöntä.


-Kun rajat osittain avattiin ja tuonti EUsta kasvoi, lannoitteiden hinnat vain nousi.
Teoriasi mukaan sen olisi pitänyt laskea. Teoriasi siis haisee.

Hänen teoria vuotaa pahemman kerran tai hän lukee oppikirjojaan takaperin.
Onko hänellä muita älykkäitä teorioita? Hallelujaa

Lue lisää

ja liian vähän aktiviteetteja. Muija ja pomo nalkuttaa. Kaiken muun pahan lisäksi sataa eikä haluta mennä terassille olusille katseleen vähäpukeisia naisia.

kakkre kirjoitti:

"Tällöin lähtöhinnat muiden maiden välisessä hintakilpailussa tuonnille Suomeen asettuvat korkeammalle."

Millä perusteella? Miten se näkyy riisissä? Missä se näkyy? Meillä on kymmeniä aloja joilla ei ole omaa tuotantoa, mutta ulkolaiset kilpailvat markkinastamme suorastaan verisesti.

"Synergiahyöty tarkoittaa oman maataloustuotannon liitännäiselinkeinoja, kauppa, koneteollisuus, rahoitus jne"

Kauppa siis loppuu jos kotimainen maatalous vähenee? Mistä sitten ostamme ruuan, kengät, autot, ledet, tupakat, viinat jne? Älykäs kommentti, hallelujaa!

Entä miksi koneteollisuuden pitäisi vähentyä? Teemme monelle muulekin alalle koneita ja laitteita jossa meillä ei ole 100 % omavaraisuutta tai edes merkittävää tuotantoa. Rahoitus kulkee sekin vaivatta yli rajojen - tai toisille aloille. Rahasta on juuri nyt huutava pula maailmalla, ei rahoitussektori suomijussien vähenemiseen kaadu.

"Uusklassisen talousteorian mukaisesti et laske mitään arvoa eettiselle tuottamiselle. Niin, eihän sitä voi mitata rahassa, joten ne arvot joutavat romukoppaan."

Hän tavaa uudelleen viestini alempaa. EU panostaa Suomea enemmän tuoteturvallisuuteen, sääntöihin (niihin vihattuhin direktiiveihin) ja laadunvalvontaan, kestävään kehitykseen ja tutkimukseen kuin Suomella ikinä olisi kapasiteettia. Kovin vähän hän tuntee EU:a. Ehkäpä vihreä väri klaseissa estää näkemästä yli valtakunnan rajan?

"Miksi norjalaiset eivät tuota sitä halpaa lannoitetta jokaiselle ostajalle ?"

Niin, miksiköhän? Hän esiintyy talouden asiantuntijana, mutta ihmettee miksi yritys ostaa tehtaita, eikä sitten toimitakaan heti kaikkialle yhdeltä tehtaalta. Todellinen mysteeri.

"Lueppas viestini vielä uudelleen läpi, koska en ole kertaakaan puhunut kilpailusta ristiin. Vaan kilpailulla on erilaisia vaikutuksia riippuen markkinatilanteesta."

Lueppas itse, siellä se on mustaa valkoisella. Kilpailu on hänelle kirosana jos hän joutuu itse siihen osallistumaan - "muiden pitää, muttei mun". Kohta hänellä on kiire jos hän ei tunnusta tosiasioita, juna menee eikä odottele.

"Halvan ruoan aika on ohitse sekä ulkomailla että Suomessa."

Jos ennustuksesi toteutuu - miten siihen auttaisi suomimaatalouden järjettömän korkea tukeminen, jopa ylituotannosta maksettavien vientitukien ylläpitäminen? Ennemmin kannatta keskittää tuotantoa EU:ssa sinne missä se on edullista ja keskittyä täällä siihen mitä tehdään suhteellisesti parhaiten. Vanhaan takertuminen ja epäterveen tuotannon ylläpito on vaikeina aikoina vielä järjettömämpää.

Lue lisää

Nimimerkki osta iltapäivälehdet, kopan ja tupakin perhepakkauksen ärrältä ja se tuntuu riittävältä kaupankäynniltä. Kyllähän tuolla setillä pärjää hyvin suraavaan puoleenpäivään, mutta kauppaa on toisenkinlaista. Seuraavassa on esimerkki S-ryhmän maatalouskaupasta , kirjoittajana Neilimo: "Maatalouskauppa Suomessa 2005
–Maatalouskaupan arvo Suomessa on noin 1,9 miljardia euroa. Kokonaiskysyntä on pysynyt vakiona viime vuodet.
–Tärkeimpien tuoteryhmien arvo:
–Lannoitteet 183milj. €(Agrimarket-ketjunosuus noin 50 %)
–Kasvinsuojeluaineet 72milj. €(Agrimarket-ketjunosuus noin 53 %)
–Rehut 346milj. €(Agrimarket-ketjunosuus noin 40 %)
–Maataloustyökoneet 185milj. €(Agrimarket-ketjunosuus noin 42 %
–Traktorit ja puimurit 250milj. €(Agrimarket-ketjunosuus traktorikaupasta 22 %, puimurikaupasta 65 %)"


Lainasin inserttiin nimimerkin kakkre tyylilajia , ei kuulu allekirjoittaneen varsinaiseen kirjoitustapaan.

Elintarvikekaupan piiriin kuuluu muutakin kuin riisi, kahvi ja citrus-hedelmät. Päivittäistavarakauppa ja lähituotanto ovat kuitenkin suomalaisen peruselintarvikehuoltoa. Siinä globaali kaupankäynti ei näyttele keskeisintä roolia.

Suomalaisessa maataloudessa ei käytännössä ole ylituotantoa . Meillä on alituotantoa mm. maidossa, sokerissa, sianlihassa ja rukiissa . Sokerin kohdalla kävi niin, että tuotanto siirrettiin EU:n paremmille alueille vastoin alkuperäistä liittymissopimuksen ajatusta. Nyt sitten vaan jäämme odottelemaan koska sokerin hinta putoaa kilpailun lisääntyessä ja tuotantokustannusten alentuessa. Ei vaan ole vielä näkynyt.

EU:n tutkimuskapasiteetti on varmasti suurempi kuin Suomella, mutta mitä se auttaa jos markkinatalous on ainoa direktiivi ? Tupakan tuotantoa , viinin tislausta ja rasvan dumppaamista kouluruokailuun tuetaan. Siinä esimerkkejä EU:n tutkimuksesta ja laatuajattelusta, jossa euro on ainoa konsultti.

Akkre kirjoitti:

Nimimerkki osta iltapäivälehdet, kopan ja tupakin perhepakkauksen ärrältä ja se tuntuu riittävältä kaupankäynniltä. Kyllähän tuolla setillä pärjää hyvin suraavaan puoleenpäivään, mutta kauppaa on toisenkinlaista. Seuraavassa on esimerkki S-ryhmän maatalouskaupasta , kirjoittajana Neilimo: "Maatalouskauppa Suomessa 2005
–Maatalouskaupan arvo Suomessa on noin 1,9 miljardia euroa. Kokonaiskysyntä on pysynyt vakiona viime vuodet.
–Tärkeimpien tuoteryhmien arvo:
–Lannoitteet 183milj. €(Agrimarket-ketjunosuus noin 50 %)
–Kasvinsuojeluaineet 72milj. €(Agrimarket-ketjunosuus noin 53 %)
–Rehut 346milj. €(Agrimarket-ketjunosuus noin 40 %)
–Maataloustyökoneet 185milj. €(Agrimarket-ketjunosuus noin 42 %
–Traktorit ja puimurit 250milj. €(Agrimarket-ketjunosuus traktorikaupasta 22 %, puimurikaupasta 65 %)"


Lainasin inserttiin nimimerkin kakkre tyylilajia , ei kuulu allekirjoittaneen varsinaiseen kirjoitustapaan.

Elintarvikekaupan piiriin kuuluu muutakin kuin riisi, kahvi ja citrus-hedelmät. Päivittäistavarakauppa ja lähituotanto ovat kuitenkin suomalaisen peruselintarvikehuoltoa. Siinä globaali kaupankäynti ei näyttele keskeisintä roolia.

Suomalaisessa maataloudessa ei käytännössä ole ylituotantoa . Meillä on alituotantoa mm. maidossa, sokerissa, sianlihassa ja rukiissa . Sokerin kohdalla kävi niin, että tuotanto siirrettiin EU:n paremmille alueille vastoin alkuperäistä liittymissopimuksen ajatusta. Nyt sitten vaan jäämme odottelemaan koska sokerin hinta putoaa kilpailun lisääntyessä ja tuotantokustannusten alentuessa. Ei vaan ole vielä näkynyt.

EU:n tutkimuskapasiteetti on varmasti suurempi kuin Suomella, mutta mitä se auttaa jos markkinatalous on ainoa direktiivi ? Tupakan tuotantoa , viinin tislausta ja rasvan dumppaamista kouluruokailuun tuetaan. Siinä esimerkkejä EU:n tutkimuksesta ja laatuajattelusta, jossa euro on ainoa konsultti.

Lue lisää

muulta tietävältä, että mitenkä täällä sujuisi tupakan viljely? Mitä se oli mitä ennenaikaan viljeltiin ja jota kuivailtiin itselle? Onko se eri kasvikin vallan? Ja jos saisi päähänsä viljellä niin saisiko siihen tukia ja minkälaisia? Ja ostaisiko joku sitä?

järkähtämättömänlevoton kirjoitti:

muulta tietävältä, että mitenkä täällä sujuisi tupakan viljely? Mitä se oli mitä ennenaikaan viljeltiin ja jota kuivailtiin itselle? Onko se eri kasvikin vallan? Ja jos saisi päähänsä viljellä niin saisiko siihen tukia ja minkälaisia? Ja ostaisiko joku sitä?

Lue lisää

En tiedä mitä ennenvanhaan viljeltiin ja mitäs olis se venäläinen mahorkka. Tuskinpa vaan kannattaisi yrittää edes kasvihuoneissa viljellä tupakkaa, ei löisi leiville.

Aikoihan joku aloitella viininviljelyä Ahvenanmaalla. Se torppasi Fischer-Boel tylysti sanoen , että suomalaisen maatalouden vakavat vaikeudet ovat näköjään päättyneet. Ja sen vuoksi 141 joutaa poistua. Täytyy vielä odotella ilmastonmuutoksen suosiollista vaikutusta muutaman kymmenen vuotta.

Lannoitteiden hinnoista vielä koska ketjussa on taitettu peistä niiden hinnanmuodostuksesta. YARA esitteli lannoitteitaan oikein kiiltäväkantisessa aviisissaan. Se ilmoitti, että globaalit markkinahäiriöt nostavat lannoitteiden hintaa. Ensinnäkin kaikki merkittävät lannoitteiden raaka-aineet ovat nousseet maailmanmarkkinoilla. Kuitenkin konserni saa Suomesta omista kaivoksista ja tehtaista fosforihapon pääraaka-aineet. Miksi ne pitää hinnoitella maailmanmarkkinahintojen mukaisesti kun niitä ei tarvitse ostaa maailman markkinoilta ? On väitetty, että Suomella on maakasusta pitkäaikaiset sopimukset, joten kaasun hintakaan ei ole noussut ratkaisevasti.

YARA myöntää itsekin, että lannoitteiden hintaan vaikuttaa pitkällä aikavälillä viljan hinta. Ts. kun suomalainen maajussi saa viljakilostaan enemmän kuin aikaisemmin, niin YARA haluaa siitä suuremman siivun kuin ennen.

Tätä se monopoliasema teettää. MTK yrittää keskustelua YARAN kanssa ja tiedän miten siinä tulee käymään...

Akkre kirjoitti:

En tiedä mitä ennenvanhaan viljeltiin ja mitäs olis se venäläinen mahorkka. Tuskinpa vaan kannattaisi yrittää edes kasvihuoneissa viljellä tupakkaa, ei löisi leiville.

Aikoihan joku aloitella viininviljelyä Ahvenanmaalla. Se torppasi Fischer-Boel tylysti sanoen , että suomalaisen maatalouden vakavat vaikeudet ovat näköjään päättyneet. Ja sen vuoksi 141 joutaa poistua. Täytyy vielä odotella ilmastonmuutoksen suosiollista vaikutusta muutaman kymmenen vuotta.

Lannoitteiden hinnoista vielä koska ketjussa on taitettu peistä niiden hinnanmuodostuksesta. YARA esitteli lannoitteitaan oikein kiiltäväkantisessa aviisissaan. Se ilmoitti, että globaalit markkinahäiriöt nostavat lannoitteiden hintaa. Ensinnäkin kaikki merkittävät lannoitteiden raaka-aineet ovat nousseet maailmanmarkkinoilla. Kuitenkin konserni saa Suomesta omista kaivoksista ja tehtaista fosforihapon pääraaka-aineet. Miksi ne pitää hinnoitella maailmanmarkkinahintojen mukaisesti kun niitä ei tarvitse ostaa maailman markkinoilta ? On väitetty, että Suomella on maakasusta pitkäaikaiset sopimukset, joten kaasun hintakaan ei ole noussut ratkaisevasti.

YARA myöntää itsekin, että lannoitteiden hintaan vaikuttaa pitkällä aikavälillä viljan hinta. Ts. kun suomalainen maajussi saa viljakilostaan enemmän kuin aikaisemmin, niin YARA haluaa siitä suuremman siivun kuin ennen.

Tätä se monopoliasema teettää. MTK yrittää keskustelua YARAN kanssa ja tiedän miten siinä tulee käymään...

Lue lisää

että varmaankaan ei kannattaisi. Esikasvatukset ja kaikki. siemeniä varmaan kyllä saisi sen "oikeankin" tupakan, kessunkin varmaan.

Katselin myös nimenomaisen aviisin kantta, en valitettavasti lukenut, ja siinä oli kyseisellä firmalla aivan sopiva logo, sellainen viikinkilaiva. Tuli mielenkiintoisia mielleyhtymiä.

Akkre kirjoitti:

Nimimerkki osta iltapäivälehdet, kopan ja tupakin perhepakkauksen ärrältä ja se tuntuu riittävältä kaupankäynniltä. Kyllähän tuolla setillä pärjää hyvin suraavaan puoleenpäivään, mutta kauppaa on toisenkinlaista. Seuraavassa on esimerkki S-ryhmän maatalouskaupasta , kirjoittajana Neilimo: "Maatalouskauppa Suomessa 2005
–Maatalouskaupan arvo Suomessa on noin 1,9 miljardia euroa. Kokonaiskysyntä on pysynyt vakiona viime vuodet.
–Tärkeimpien tuoteryhmien arvo:
–Lannoitteet 183milj. €(Agrimarket-ketjunosuus noin 50 %)
–Kasvinsuojeluaineet 72milj. €(Agrimarket-ketjunosuus noin 53 %)
–Rehut 346milj. €(Agrimarket-ketjunosuus noin 40 %)
–Maataloustyökoneet 185milj. €(Agrimarket-ketjunosuus noin 42 %
–Traktorit ja puimurit 250milj. €(Agrimarket-ketjunosuus traktorikaupasta 22 %, puimurikaupasta 65 %)"


Lainasin inserttiin nimimerkin kakkre tyylilajia , ei kuulu allekirjoittaneen varsinaiseen kirjoitustapaan.

Elintarvikekaupan piiriin kuuluu muutakin kuin riisi, kahvi ja citrus-hedelmät. Päivittäistavarakauppa ja lähituotanto ovat kuitenkin suomalaisen peruselintarvikehuoltoa. Siinä globaali kaupankäynti ei näyttele keskeisintä roolia.

Suomalaisessa maataloudessa ei käytännössä ole ylituotantoa . Meillä on alituotantoa mm. maidossa, sokerissa, sianlihassa ja rukiissa . Sokerin kohdalla kävi niin, että tuotanto siirrettiin EU:n paremmille alueille vastoin alkuperäistä liittymissopimuksen ajatusta. Nyt sitten vaan jäämme odottelemaan koska sokerin hinta putoaa kilpailun lisääntyessä ja tuotantokustannusten alentuessa. Ei vaan ole vielä näkynyt.

EU:n tutkimuskapasiteetti on varmasti suurempi kuin Suomella, mutta mitä se auttaa jos markkinatalous on ainoa direktiivi ? Tupakan tuotantoa , viinin tislausta ja rasvan dumppaamista kouluruokailuun tuetaan. Siinä esimerkkejä EU:n tutkimuksesta ja laatuajattelusta, jossa euro on ainoa konsultti.

Lue lisää

"Maatalouskaupan arvo Suomessa on noin 1,9 miljardia euroa. Kokonaiskysyntä on pysynyt vakiona viime vuodet."
Kuluttajakauppa oli samaan aikaan luokkaa 35 Mrd€. Vienti 68,7 mrd€.. mutta mahtava luku tuo maatalouden 1,9 mrd€. Kyllä sen merkitys työllistäjänä on 2,1 Mrd€ tukien arvoinen.

"Lainasin inserttiin nimimerkin kakkre tyylilajia , ei kuulu allekirjoittaneen varsinaiseen kirjoitustapaan."
Hänen provosointinsa ei tainnut purra. Edes selittämällä. :(

"Elintarvikekaupan piiriin kuuluu muutakin kuin riisi, kahvi ja citrus-hedelmät. Päivittäistavarakauppa ja lähituotanto ovat kuitenkin suomalaisen peruselintarvikehuoltoa. Siinä globaali kaupankäynti ei näyttele keskeisintä roolia."
Päivittäistavarakaupassa globaali tuotanto nimenomaan näyttelee keskeistä roolia. Elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista pienenee jatkuvasti ja kotimaisen osuus siinäkin vähenee ymmärrettävistä syistä.

"Suomalaisessa maataloudessa ei käytännössä ole ylituotantoa . Meillä on alituotantoa mm. maidossa, sokerissa, sianlihassa ja rukiissa ."
Hänen tulee valistaa myös Finfoodia, joka tietämättömyydessään luulee seuraavaa: maitotuotteet, nesteomavaraisuus 105 %, sianliha 115 %, kananmunat 116 %. Kyllä on mukava auttaa venäläisiä.

"Sokerin kohdalla kävi niin, että tuotanto siirrettiin EU:n paremmille alueille vastoin alkuperäistä liittymissopimuksen ajatusta. Nyt sitten vaan jäämme odottelemaan koska sokerin hinta putoaa kilpailun lisääntyessä ja tuotantokustannusten alentuessa. Ei vaan ole vielä näkynyt. "
Hän ymmärtää indeksieistä, hän lukee Tilastokeskuksen sivulta sokerin reaalihinnan kehitystä:
1994 = 100
1996 = 94,3
2004 = 91,4
Kymmenessä vuodessa sokerin hinta tuli jo alas 8,6 %.

Mutta arvaako hän kuinka monennella sijalla Suomi oli ASAn vuonna 2005 tettämässä tutkimuksessa vähittäisihinnalla $0.79/kg? Tutkimuksia on monta, mutta tässä Suomi pääsi tutkitusta.. (rumpujen pärinää) Hopealle!

Hallelujaa! Hyvä Suomi! Hyvä Maalaisliitto!

Sveitsi voitti, hinta $0.93/lb.
Muita tuloksia:
Köyhä Norja (ei omaa tuotantoa) $0.73/lb
Kehitysmaa Ruotsi $0.63/lb
Irlanti - Whiskey in a Jar 'n' $0.59/lb
Joukkueen arvaus? - Canada! $0.42/lb
Joukon hännillä taapertavat Thaimaa, Egypti ja Argentiina $0.14/lb.. $0.15/lb tuloksilla.

Vertailu ei kuitenkaan ole reilu, eri maissa on eri tulotaso. Suhteutetaan seuraavaksi: Suomessa täytyi tuolloin tehdä töitä 3,3 minuuttia ansaitakseen kilon sokrua. Mahtava tulos, taakse EU:ssa jäivät melkein kaikki, surkeimpana Tanska jossa sai tehdä vain 2,2 minuuttia duunia sokrukiloa kohti. USA 1,4. Canada 2,2 min.
Ai mitä? Norja, jolla ei ollut omaa tuotantoa? No, oman tuotannon puute näkyy: vain 2,1 minuuttia.. miten hän sanoi - "On ostettava hinnalla millä hyvänsä, jos ei ole omaa tuotantoa"?

Hyvä Suomi! Hallelujaa! Hienoa maalaisliitto! Kiitos pelastajamme tuettu tuotanto!

Tulevissa tilastoissa näemme biohuuman ja mahdollisesti muitakin mullistuksia - jään mielenkiinnolla odottamaan hänen seurakseen sokerin hinnan kehitystä - ja ennenkaikkea Suomen sijoittumista maailmalla. Saadaankohan pidettyä hopeasta kiinni?

Maalaisliitto, taistele!

"EU:n tutkimuskapasiteetti on varmasti suurempi kuin Suomella, mutta mitä se auttaa jos markkinatalous on ainoa direktiivi?"
Markkinatalousdirektiivi?

"Tupakan tuotantoa , viinin tislausta ja rasvan dumppaamista kouluruokailuun tuetaan. Siinä esimerkkejä EU:n tutkimuksesta ja laatuajattelusta, jossa euro on ainoa konsultti."
Nalle sai mummon miljoonan köyhäinavustusta harrastukselleen, ruusutarha 1,2 tyttären miljoonaa. Siinä esimerkkejä miten suomi käyttää varojaan, kun terve järki ei ole konsultti.

Eikö hän todellakaan pysty asia-argumentein perustelemaan ensimmäistäkään väitteistään? Hänen teoriansa ovat vedenpitäviä kuin sokeri itse..

Akkre kirjoitti:

En tiedä mitä ennenvanhaan viljeltiin ja mitäs olis se venäläinen mahorkka. Tuskinpa vaan kannattaisi yrittää edes kasvihuoneissa viljellä tupakkaa, ei löisi leiville.

Aikoihan joku aloitella viininviljelyä Ahvenanmaalla. Se torppasi Fischer-Boel tylysti sanoen , että suomalaisen maatalouden vakavat vaikeudet ovat näköjään päättyneet. Ja sen vuoksi 141 joutaa poistua. Täytyy vielä odotella ilmastonmuutoksen suosiollista vaikutusta muutaman kymmenen vuotta.

Lannoitteiden hinnoista vielä koska ketjussa on taitettu peistä niiden hinnanmuodostuksesta. YARA esitteli lannoitteitaan oikein kiiltäväkantisessa aviisissaan. Se ilmoitti, että globaalit markkinahäiriöt nostavat lannoitteiden hintaa. Ensinnäkin kaikki merkittävät lannoitteiden raaka-aineet ovat nousseet maailmanmarkkinoilla. Kuitenkin konserni saa Suomesta omista kaivoksista ja tehtaista fosforihapon pääraaka-aineet. Miksi ne pitää hinnoitella maailmanmarkkinahintojen mukaisesti kun niitä ei tarvitse ostaa maailman markkinoilta ? On väitetty, että Suomella on maakasusta pitkäaikaiset sopimukset, joten kaasun hintakaan ei ole noussut ratkaisevasti.

YARA myöntää itsekin, että lannoitteiden hintaan vaikuttaa pitkällä aikavälillä viljan hinta. Ts. kun suomalainen maajussi saa viljakilostaan enemmän kuin aikaisemmin, niin YARA haluaa siitä suuremman siivun kuin ennen.

Tätä se monopoliasema teettää. MTK yrittää keskustelua YARAN kanssa ja tiedän miten siinä tulee käymään...

Lue lisää

"Kuitenkin konserni saa Suomesta omista kaivoksista ja tehtaista fosforihapon pääraaka-aineet. Miksi ne pitää hinnoitella maailmanmarkkinahintojen mukaisesti kun niitä ei tarvitse ostaa maailman markkinoilta?"

Samasta syystä kuin viljan hinta nousee suomessa maailmanmarkkinahinnan noustessa, vaikka on omaa peltoa; viljan tai lannoitteen raaka-aineen voi myydä muuallekin. Tai ostaa muualtakin. Oma tuettu pelto ei siis pelastakaan hinnannousulta, ainakaan kuluttajaa.

"On väitetty, että Suomella on maakasusta pitkäaikaiset sopimukset, joten kaasun hintakaan ei ole noussut ratkaisevasti."

Hän voi tutustua hinnoitteluun alan järjestön avustuksella; kaasun hinta on sidottu öljyn, kivihiilen, sähkön ja kaukolämön hintaan. Kun öljyn hinta nousee, myös maakaasun hinta nousee. http://www.oil-gas.fi/index.php?m=3&id=17. Täältä hän löytää hinnatkin: http://www.energiamarkkinavirasto.fi/data.asp?articleid=1548&pgid=188

"Tätä se monopoliasema teettää."

Hän kertaa mitä monopoliasema tarkoittaa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Monopoli.
Kun hän ja muut jussit saavat ja voivat vapaasti ostaa lannoitteen mistä haluavat ja tarjoajia on useita, se ei täytä monopolin tunnusmerkkejä.

Hänen teoriansa haihtuvat kuin kaasu tuuleen. Mutta hän onkin maataloususkovainen.

Hallelujaa maalaisliitto!

kakkre kirjoitti:

"Maatalouskaupan arvo Suomessa on noin 1,9 miljardia euroa. Kokonaiskysyntä on pysynyt vakiona viime vuodet."
Kuluttajakauppa oli samaan aikaan luokkaa 35 Mrd€. Vienti 68,7 mrd€.. mutta mahtava luku tuo maatalouden 1,9 mrd€. Kyllä sen merkitys työllistäjänä on 2,1 Mrd€ tukien arvoinen.

"Lainasin inserttiin nimimerkin kakkre tyylilajia , ei kuulu allekirjoittaneen varsinaiseen kirjoitustapaan."
Hänen provosointinsa ei tainnut purra. Edes selittämällä. :(

"Elintarvikekaupan piiriin kuuluu muutakin kuin riisi, kahvi ja citrus-hedelmät. Päivittäistavarakauppa ja lähituotanto ovat kuitenkin suomalaisen peruselintarvikehuoltoa. Siinä globaali kaupankäynti ei näyttele keskeisintä roolia."
Päivittäistavarakaupassa globaali tuotanto nimenomaan näyttelee keskeistä roolia. Elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista pienenee jatkuvasti ja kotimaisen osuus siinäkin vähenee ymmärrettävistä syistä.

"Suomalaisessa maataloudessa ei käytännössä ole ylituotantoa . Meillä on alituotantoa mm. maidossa, sokerissa, sianlihassa ja rukiissa ."
Hänen tulee valistaa myös Finfoodia, joka tietämättömyydessään luulee seuraavaa: maitotuotteet, nesteomavaraisuus 105 %, sianliha 115 %, kananmunat 116 %. Kyllä on mukava auttaa venäläisiä.

"Sokerin kohdalla kävi niin, että tuotanto siirrettiin EU:n paremmille alueille vastoin alkuperäistä liittymissopimuksen ajatusta. Nyt sitten vaan jäämme odottelemaan koska sokerin hinta putoaa kilpailun lisääntyessä ja tuotantokustannusten alentuessa. Ei vaan ole vielä näkynyt. "
Hän ymmärtää indeksieistä, hän lukee Tilastokeskuksen sivulta sokerin reaalihinnan kehitystä:
1994 = 100
1996 = 94,3
2004 = 91,4
Kymmenessä vuodessa sokerin hinta tuli jo alas 8,6 %.

Mutta arvaako hän kuinka monennella sijalla Suomi oli ASAn vuonna 2005 tettämässä tutkimuksessa vähittäisihinnalla $0.79/kg? Tutkimuksia on monta, mutta tässä Suomi pääsi tutkitusta.. (rumpujen pärinää) Hopealle!

Hallelujaa! Hyvä Suomi! Hyvä Maalaisliitto!

Sveitsi voitti, hinta $0.93/lb.
Muita tuloksia:
Köyhä Norja (ei omaa tuotantoa) $0.73/lb
Kehitysmaa Ruotsi $0.63/lb
Irlanti - Whiskey in a Jar 'n' $0.59/lb
Joukkueen arvaus? - Canada! $0.42/lb
Joukon hännillä taapertavat Thaimaa, Egypti ja Argentiina $0.14/lb.. $0.15/lb tuloksilla.

Vertailu ei kuitenkaan ole reilu, eri maissa on eri tulotaso. Suhteutetaan seuraavaksi: Suomessa täytyi tuolloin tehdä töitä 3,3 minuuttia ansaitakseen kilon sokrua. Mahtava tulos, taakse EU:ssa jäivät melkein kaikki, surkeimpana Tanska jossa sai tehdä vain 2,2 minuuttia duunia sokrukiloa kohti. USA 1,4. Canada 2,2 min.
Ai mitä? Norja, jolla ei ollut omaa tuotantoa? No, oman tuotannon puute näkyy: vain 2,1 minuuttia.. miten hän sanoi - "On ostettava hinnalla millä hyvänsä, jos ei ole omaa tuotantoa"?

Hyvä Suomi! Hallelujaa! Hienoa maalaisliitto! Kiitos pelastajamme tuettu tuotanto!

Tulevissa tilastoissa näemme biohuuman ja mahdollisesti muitakin mullistuksia - jään mielenkiinnolla odottamaan hänen seurakseen sokerin hinnan kehitystä - ja ennenkaikkea Suomen sijoittumista maailmalla. Saadaankohan pidettyä hopeasta kiinni?

Maalaisliitto, taistele!

"EU:n tutkimuskapasiteetti on varmasti suurempi kuin Suomella, mutta mitä se auttaa jos markkinatalous on ainoa direktiivi?"
Markkinatalousdirektiivi?

"Tupakan tuotantoa , viinin tislausta ja rasvan dumppaamista kouluruokailuun tuetaan. Siinä esimerkkejä EU:n tutkimuksesta ja laatuajattelusta, jossa euro on ainoa konsultti."
Nalle sai mummon miljoonan köyhäinavustusta harrastukselleen, ruusutarha 1,2 tyttären miljoonaa. Siinä esimerkkejä miten suomi käyttää varojaan, kun terve järki ei ole konsultti.

Eikö hän todellakaan pysty asia-argumentein perustelemaan ensimmäistäkään väitteistään? Hänen teoriansa ovat vedenpitäviä kuin sokeri itse..

Lue lisää

Mistä ihmeestä Te muut kirjoittajat revitte tuon kaiken ajan noiden lähteiden etsimiseen?

Jos totakin kirjoitusta lähtisi oikein ajan kanssa ajattelemaan ja tarkastelemaan niin siinä menisi ikä ja terveys (minulta, toisista en tiedä miten fiksuja ja tietäviä ovat).

kakkre kirjoitti:

"Kuitenkin konserni saa Suomesta omista kaivoksista ja tehtaista fosforihapon pääraaka-aineet. Miksi ne pitää hinnoitella maailmanmarkkinahintojen mukaisesti kun niitä ei tarvitse ostaa maailman markkinoilta?"

Samasta syystä kuin viljan hinta nousee suomessa maailmanmarkkinahinnan noustessa, vaikka on omaa peltoa; viljan tai lannoitteen raaka-aineen voi myydä muuallekin. Tai ostaa muualtakin. Oma tuettu pelto ei siis pelastakaan hinnannousulta, ainakaan kuluttajaa.

"On väitetty, että Suomella on maakasusta pitkäaikaiset sopimukset, joten kaasun hintakaan ei ole noussut ratkaisevasti."

Hän voi tutustua hinnoitteluun alan järjestön avustuksella; kaasun hinta on sidottu öljyn, kivihiilen, sähkön ja kaukolämön hintaan. Kun öljyn hinta nousee, myös maakaasun hinta nousee. http://www.oil-gas.fi/index.php?m=3&id=17. Täältä hän löytää hinnatkin: http://www.energiamarkkinavirasto.fi/data.asp?articleid=1548&pgid=188

"Tätä se monopoliasema teettää."

Hän kertaa mitä monopoliasema tarkoittaa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Monopoli.
Kun hän ja muut jussit saavat ja voivat vapaasti ostaa lannoitteen mistä haluavat ja tarjoajia on useita, se ei täytä monopolin tunnusmerkkejä.

Hänen teoriansa haihtuvat kuin kaasu tuuleen. Mutta hän onkin maataloususkovainen.

Hallelujaa maalaisliitto!

Lue lisää

Kun hän ja muut jussit saavat ja voivat vapaasti ostaa lannoitteen mistä haluavat ja tarjoajia on useita, e sei täytä monopolin tunnusmerkkejä.

Maassamme riittää yksi kauppaketju, pankki, sekä vakuutuslaitos, koska tarjoajia on rajojen ulkopuolelta pivin pimein ja näin ollen monopolin tunnusmerkit eivät täyty.

Halleluja vapaa kilpailu

kakkre kirjoitti:

"Maatalouskaupan arvo Suomessa on noin 1,9 miljardia euroa. Kokonaiskysyntä on pysynyt vakiona viime vuodet."
Kuluttajakauppa oli samaan aikaan luokkaa 35 Mrd€. Vienti 68,7 mrd€.. mutta mahtava luku tuo maatalouden 1,9 mrd€. Kyllä sen merkitys työllistäjänä on 2,1 Mrd€ tukien arvoinen.

"Lainasin inserttiin nimimerkin kakkre tyylilajia , ei kuulu allekirjoittaneen varsinaiseen kirjoitustapaan."
Hänen provosointinsa ei tainnut purra. Edes selittämällä. :(

"Elintarvikekaupan piiriin kuuluu muutakin kuin riisi, kahvi ja citrus-hedelmät. Päivittäistavarakauppa ja lähituotanto ovat kuitenkin suomalaisen peruselintarvikehuoltoa. Siinä globaali kaupankäynti ei näyttele keskeisintä roolia."
Päivittäistavarakaupassa globaali tuotanto nimenomaan näyttelee keskeistä roolia. Elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista pienenee jatkuvasti ja kotimaisen osuus siinäkin vähenee ymmärrettävistä syistä.

"Suomalaisessa maataloudessa ei käytännössä ole ylituotantoa . Meillä on alituotantoa mm. maidossa, sokerissa, sianlihassa ja rukiissa ."
Hänen tulee valistaa myös Finfoodia, joka tietämättömyydessään luulee seuraavaa: maitotuotteet, nesteomavaraisuus 105 %, sianliha 115 %, kananmunat 116 %. Kyllä on mukava auttaa venäläisiä.

"Sokerin kohdalla kävi niin, että tuotanto siirrettiin EU:n paremmille alueille vastoin alkuperäistä liittymissopimuksen ajatusta. Nyt sitten vaan jäämme odottelemaan koska sokerin hinta putoaa kilpailun lisääntyessä ja tuotantokustannusten alentuessa. Ei vaan ole vielä näkynyt. "
Hän ymmärtää indeksieistä, hän lukee Tilastokeskuksen sivulta sokerin reaalihinnan kehitystä:
1994 = 100
1996 = 94,3
2004 = 91,4
Kymmenessä vuodessa sokerin hinta tuli jo alas 8,6 %.

Mutta arvaako hän kuinka monennella sijalla Suomi oli ASAn vuonna 2005 tettämässä tutkimuksessa vähittäisihinnalla $0.79/kg? Tutkimuksia on monta, mutta tässä Suomi pääsi tutkitusta.. (rumpujen pärinää) Hopealle!

Hallelujaa! Hyvä Suomi! Hyvä Maalaisliitto!

Sveitsi voitti, hinta $0.93/lb.
Muita tuloksia:
Köyhä Norja (ei omaa tuotantoa) $0.73/lb
Kehitysmaa Ruotsi $0.63/lb
Irlanti - Whiskey in a Jar 'n' $0.59/lb
Joukkueen arvaus? - Canada! $0.42/lb
Joukon hännillä taapertavat Thaimaa, Egypti ja Argentiina $0.14/lb.. $0.15/lb tuloksilla.

Vertailu ei kuitenkaan ole reilu, eri maissa on eri tulotaso. Suhteutetaan seuraavaksi: Suomessa täytyi tuolloin tehdä töitä 3,3 minuuttia ansaitakseen kilon sokrua. Mahtava tulos, taakse EU:ssa jäivät melkein kaikki, surkeimpana Tanska jossa sai tehdä vain 2,2 minuuttia duunia sokrukiloa kohti. USA 1,4. Canada 2,2 min.
Ai mitä? Norja, jolla ei ollut omaa tuotantoa? No, oman tuotannon puute näkyy: vain 2,1 minuuttia.. miten hän sanoi - "On ostettava hinnalla millä hyvänsä, jos ei ole omaa tuotantoa"?

Hyvä Suomi! Hallelujaa! Hienoa maalaisliitto! Kiitos pelastajamme tuettu tuotanto!

Tulevissa tilastoissa näemme biohuuman ja mahdollisesti muitakin mullistuksia - jään mielenkiinnolla odottamaan hänen seurakseen sokerin hinnan kehitystä - ja ennenkaikkea Suomen sijoittumista maailmalla. Saadaankohan pidettyä hopeasta kiinni?

Maalaisliitto, taistele!

"EU:n tutkimuskapasiteetti on varmasti suurempi kuin Suomella, mutta mitä se auttaa jos markkinatalous on ainoa direktiivi?"
Markkinatalousdirektiivi?

"Tupakan tuotantoa , viinin tislausta ja rasvan dumppaamista kouluruokailuun tuetaan. Siinä esimerkkejä EU:n tutkimuksesta ja laatuajattelusta, jossa euro on ainoa konsultti."
Nalle sai mummon miljoonan köyhäinavustusta harrastukselleen, ruusutarha 1,2 tyttären miljoonaa. Siinä esimerkkejä miten suomi käyttää varojaan, kun terve järki ei ole konsultti.

Eikö hän todellakaan pysty asia-argumentein perustelemaan ensimmäistäkään väitteistään? Hänen teoriansa ovat vedenpitäviä kuin sokeri itse..

Lue lisää

"Vertailu ei kuitenkaan ole reilu, eri maissa on eri tulotaso. Suhteutetaan seuraavaksi: Suomessa täytyi tuolloin tehdä töitä 3,3 minuuttia ansaitakseen kilon sokrua. Mahtava tulos, taakse EU:ssa jäivät melkein kaikki, surkeimpana Tanska jossa sai tehdä vain 2,2 minuuttia duunia sokrukiloa kohti. USA 1,4. Canada 2,2 min.
Ai mitä? Norja, jolla ei ollut omaa tuotantoa? No, oman tuotannon puute näkyy: vain 2,1 minuuttia.. miten hän sanoi - "On ostettava hinnalla millä hyvänsä, jos ei ole omaa tuotantoa"?"

Lisää tuloksia: Liberaalisen talousopin pioneerivaltiossa Zimbabwessa leivän hinta on 200 000 000 dollaria, leivän hintaa ei mitata enää sekuntikellolla.

Hallelujaa vapaa liberaalinen talousihme.

kakkre kirjoitti:

"Maatalouskaupan arvo Suomessa on noin 1,9 miljardia euroa. Kokonaiskysyntä on pysynyt vakiona viime vuodet."
Kuluttajakauppa oli samaan aikaan luokkaa 35 Mrd€. Vienti 68,7 mrd€.. mutta mahtava luku tuo maatalouden 1,9 mrd€. Kyllä sen merkitys työllistäjänä on 2,1 Mrd€ tukien arvoinen.

"Lainasin inserttiin nimimerkin kakkre tyylilajia , ei kuulu allekirjoittaneen varsinaiseen kirjoitustapaan."
Hänen provosointinsa ei tainnut purra. Edes selittämällä. :(

"Elintarvikekaupan piiriin kuuluu muutakin kuin riisi, kahvi ja citrus-hedelmät. Päivittäistavarakauppa ja lähituotanto ovat kuitenkin suomalaisen peruselintarvikehuoltoa. Siinä globaali kaupankäynti ei näyttele keskeisintä roolia."
Päivittäistavarakaupassa globaali tuotanto nimenomaan näyttelee keskeistä roolia. Elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista pienenee jatkuvasti ja kotimaisen osuus siinäkin vähenee ymmärrettävistä syistä.

"Suomalaisessa maataloudessa ei käytännössä ole ylituotantoa . Meillä on alituotantoa mm. maidossa, sokerissa, sianlihassa ja rukiissa ."
Hänen tulee valistaa myös Finfoodia, joka tietämättömyydessään luulee seuraavaa: maitotuotteet, nesteomavaraisuus 105 %, sianliha 115 %, kananmunat 116 %. Kyllä on mukava auttaa venäläisiä.

"Sokerin kohdalla kävi niin, että tuotanto siirrettiin EU:n paremmille alueille vastoin alkuperäistä liittymissopimuksen ajatusta. Nyt sitten vaan jäämme odottelemaan koska sokerin hinta putoaa kilpailun lisääntyessä ja tuotantokustannusten alentuessa. Ei vaan ole vielä näkynyt. "
Hän ymmärtää indeksieistä, hän lukee Tilastokeskuksen sivulta sokerin reaalihinnan kehitystä:
1994 = 100
1996 = 94,3
2004 = 91,4
Kymmenessä vuodessa sokerin hinta tuli jo alas 8,6 %.

Mutta arvaako hän kuinka monennella sijalla Suomi oli ASAn vuonna 2005 tettämässä tutkimuksessa vähittäisihinnalla $0.79/kg? Tutkimuksia on monta, mutta tässä Suomi pääsi tutkitusta.. (rumpujen pärinää) Hopealle!

Hallelujaa! Hyvä Suomi! Hyvä Maalaisliitto!

Sveitsi voitti, hinta $0.93/lb.
Muita tuloksia:
Köyhä Norja (ei omaa tuotantoa) $0.73/lb
Kehitysmaa Ruotsi $0.63/lb
Irlanti - Whiskey in a Jar 'n' $0.59/lb
Joukkueen arvaus? - Canada! $0.42/lb
Joukon hännillä taapertavat Thaimaa, Egypti ja Argentiina $0.14/lb.. $0.15/lb tuloksilla.

Vertailu ei kuitenkaan ole reilu, eri maissa on eri tulotaso. Suhteutetaan seuraavaksi: Suomessa täytyi tuolloin tehdä töitä 3,3 minuuttia ansaitakseen kilon sokrua. Mahtava tulos, taakse EU:ssa jäivät melkein kaikki, surkeimpana Tanska jossa sai tehdä vain 2,2 minuuttia duunia sokrukiloa kohti. USA 1,4. Canada 2,2 min.
Ai mitä? Norja, jolla ei ollut omaa tuotantoa? No, oman tuotannon puute näkyy: vain 2,1 minuuttia.. miten hän sanoi - "On ostettava hinnalla millä hyvänsä, jos ei ole omaa tuotantoa"?

Hyvä Suomi! Hallelujaa! Hienoa maalaisliitto! Kiitos pelastajamme tuettu tuotanto!

Tulevissa tilastoissa näemme biohuuman ja mahdollisesti muitakin mullistuksia - jään mielenkiinnolla odottamaan hänen seurakseen sokerin hinnan kehitystä - ja ennenkaikkea Suomen sijoittumista maailmalla. Saadaankohan pidettyä hopeasta kiinni?

Maalaisliitto, taistele!

"EU:n tutkimuskapasiteetti on varmasti suurempi kuin Suomella, mutta mitä se auttaa jos markkinatalous on ainoa direktiivi?"
Markkinatalousdirektiivi?

"Tupakan tuotantoa , viinin tislausta ja rasvan dumppaamista kouluruokailuun tuetaan. Siinä esimerkkejä EU:n tutkimuksesta ja laatuajattelusta, jossa euro on ainoa konsultti."
Nalle sai mummon miljoonan köyhäinavustusta harrastukselleen, ruusutarha 1,2 tyttären miljoonaa. Siinä esimerkkejä miten suomi käyttää varojaan, kun terve järki ei ole konsultti.

Eikö hän todellakaan pysty asia-argumentein perustelemaan ensimmäistäkään väitteistään? Hänen teoriansa ovat vedenpitäviä kuin sokeri itse..

Lue lisää

"Kuluttajakauppa oli samaan aikaan luokkaa 35 Mrd€. Vienti 68,7 mrd€.. mutta mahtava luku tuo maatalouden 1,9 mrd€. Kyllä sen merkitys työllistäjänä on 2,1 Mrd€ tukien arvoinen."

Maatalouden tulot olivat 4 mrd€ ja kustannukset samaan aikaan 3,2 mrd€, sekä maatalouden liitännäisen elintarviketalouden volyymi 16 mrd€, Kyllä sen merkitys työllistäjänä on 2,1 Mrd€ tukien arvoinen.
Hänen provosointinsa ei tainnut purra edes selittämällä. :(

"Hän ymmärtää indeksieistä, hän lukee Tilastokeskuksen sivulta sokerin reaalihinnan kehitystä:
1994 = 100
1996 = 94,3
2004 = 91,4
Kymmenessä vuodessa sokerin hinta tuli jo alas 8,6 %."

Hän siis luuli hinnan nousevan talousoppikirjojen mukaisesti:) Mainiota!

"Mutta arvaako hän kuinka monennella sijalla Suomi oli ASAn vuonna 2005 tettämässä tutkimuksessa vähittäisihinnalla $0.79/kg? Tutkimuksia on monta, mutta tässä Suomi pääsi tutkitusta.. (rumpujen pärinää) Hopealle!"

Muita tuloksia:
Hänen tulosliukastaan jäi pois maatalouden varsinaiset tuotteet, vilja, liha, maito ja kananmunat...tässä Suomi pääsi tutkituista...(rumpujen pärinää)...häntäpäähän!
Siinä jälleen kerran hänen uurastus provoilussa kaasuuntui ilmaan.
Hallelujaa Suomi.

Hyvä Suomi! Hallelujaa! Hienoa maalaisliitto! Kiitos pelastajamme tuettu tuotanto!
Vastustajien provoilut sensijaan on päästetty vapaana kaasuna ilmaan.

Akkre kirjoitti:

En tiedä mitä ennenvanhaan viljeltiin ja mitäs olis se venäläinen mahorkka. Tuskinpa vaan kannattaisi yrittää edes kasvihuoneissa viljellä tupakkaa, ei löisi leiville.

Aikoihan joku aloitella viininviljelyä Ahvenanmaalla. Se torppasi Fischer-Boel tylysti sanoen , että suomalaisen maatalouden vakavat vaikeudet ovat näköjään päättyneet. Ja sen vuoksi 141 joutaa poistua. Täytyy vielä odotella ilmastonmuutoksen suosiollista vaikutusta muutaman kymmenen vuotta.

Lannoitteiden hinnoista vielä koska ketjussa on taitettu peistä niiden hinnanmuodostuksesta. YARA esitteli lannoitteitaan oikein kiiltäväkantisessa aviisissaan. Se ilmoitti, että globaalit markkinahäiriöt nostavat lannoitteiden hintaa. Ensinnäkin kaikki merkittävät lannoitteiden raaka-aineet ovat nousseet maailmanmarkkinoilla. Kuitenkin konserni saa Suomesta omista kaivoksista ja tehtaista fosforihapon pääraaka-aineet. Miksi ne pitää hinnoitella maailmanmarkkinahintojen mukaisesti kun niitä ei tarvitse ostaa maailman markkinoilta ? On väitetty, että Suomella on maakasusta pitkäaikaiset sopimukset, joten kaasun hintakaan ei ole noussut ratkaisevasti.

YARA myöntää itsekin, että lannoitteiden hintaan vaikuttaa pitkällä aikavälillä viljan hinta. Ts. kun suomalainen maajussi saa viljakilostaan enemmän kuin aikaisemmin, niin YARA haluaa siitä suuremman siivun kuin ennen.

Tätä se monopoliasema teettää. MTK yrittää keskustelua YARAN kanssa ja tiedän miten siinä tulee käymään...

Lue lisää

vain 50 %. Yaran sivuilta:
(http://www.yara.com/en/investor_relations/analyst_information/fertilizer_prices/index.html

The prices quoted are:

1. Ammonia fob Black Sea
2. Urea prilled bulk fob Black Sea
3. CAN bulk cif Germany Note! In USD
4. Phos acid P2O5 fob North Africa

___________1.____2.____3.____4.
2007-06___237___301___235___563
2008-06___445___625___420___1727

Korotus____88 %__108 %_79 %_207 %

kakkre kirjoitti:

Sitähän EU tekee, ja paljon. EU ei voi säädellä asioita globaalisti, mutta jäsenmaiden kesken kylläkin - myös tuonnin osalta. Vaatimukset ja valvonta siis yhtenäistyvät, samoin tuotteet. Luuletko, että jatkossa jäsenmaissa on tarkoitus olla omavaraisia kaikilla aloilla?

Ymmärtänet pikkuhiljaa, miksi EU on rakennettu?

Lue lisää

"Luuletko, että jatkossa jäsenmaissa on tarkoitus olla omavaraisia kaikilla aloilla?"
paljastaa, ettet käsitä maatalouden erityisluonnetta muihin aloihin verrattuna.

kakkre kirjoitti:

"Kuitenkin konserni saa Suomesta omista kaivoksista ja tehtaista fosforihapon pääraaka-aineet. Miksi ne pitää hinnoitella maailmanmarkkinahintojen mukaisesti kun niitä ei tarvitse ostaa maailman markkinoilta?"

Samasta syystä kuin viljan hinta nousee suomessa maailmanmarkkinahinnan noustessa, vaikka on omaa peltoa; viljan tai lannoitteen raaka-aineen voi myydä muuallekin. Tai ostaa muualtakin. Oma tuettu pelto ei siis pelastakaan hinnannousulta, ainakaan kuluttajaa.

"On väitetty, että Suomella on maakasusta pitkäaikaiset sopimukset, joten kaasun hintakaan ei ole noussut ratkaisevasti."

Hän voi tutustua hinnoitteluun alan järjestön avustuksella; kaasun hinta on sidottu öljyn, kivihiilen, sähkön ja kaukolämön hintaan. Kun öljyn hinta nousee, myös maakaasun hinta nousee. http://www.oil-gas.fi/index.php?m=3&id=17. Täältä hän löytää hinnatkin: http://www.energiamarkkinavirasto.fi/data.asp?articleid=1548&pgid=188

"Tätä se monopoliasema teettää."

Hän kertaa mitä monopoliasema tarkoittaa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Monopoli.
Kun hän ja muut jussit saavat ja voivat vapaasti ostaa lannoitteen mistä haluavat ja tarjoajia on useita, se ei täytä monopolin tunnusmerkkejä.

Hänen teoriansa haihtuvat kuin kaasu tuuleen. Mutta hän onkin maataloususkovainen.

Hallelujaa maalaisliitto!

Lue lisää

Viljan hinta on Suomessa alhaisempi kuin muualla:
http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&908_MATILDA_JULKAISUT_4484043.lk=249&952_MATILDA_JULKAISUT_4484043.cls=262

Koska Suomessa maksetaan tuottajille vähemmän olisi myös panostuotteiden oltava maailman markkinahintaa alhaisempia, vastaavasti.

Suomessa on tasna yksi lannoitevalmistaja , norjalainen YARA. Nyt viritellään sille kilpailijaa. Lähi-idästä aletaan tuoda lannoitteita, joiden hinta pitäisi olla n. 10 prosenttia alle YARA:n hintojen.

Voitko antaa vinkkejä niistä useista muista lannoitevalmistajista ?

kakkre kirjoitti:

"Maatalouskaupan arvo Suomessa on noin 1,9 miljardia euroa. Kokonaiskysyntä on pysynyt vakiona viime vuodet."
Kuluttajakauppa oli samaan aikaan luokkaa 35 Mrd€. Vienti 68,7 mrd€.. mutta mahtava luku tuo maatalouden 1,9 mrd€. Kyllä sen merkitys työllistäjänä on 2,1 Mrd€ tukien arvoinen.

"Lainasin inserttiin nimimerkin kakkre tyylilajia , ei kuulu allekirjoittaneen varsinaiseen kirjoitustapaan."
Hänen provosointinsa ei tainnut purra. Edes selittämällä. :(

"Elintarvikekaupan piiriin kuuluu muutakin kuin riisi, kahvi ja citrus-hedelmät. Päivittäistavarakauppa ja lähituotanto ovat kuitenkin suomalaisen peruselintarvikehuoltoa. Siinä globaali kaupankäynti ei näyttele keskeisintä roolia."
Päivittäistavarakaupassa globaali tuotanto nimenomaan näyttelee keskeistä roolia. Elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista pienenee jatkuvasti ja kotimaisen osuus siinäkin vähenee ymmärrettävistä syistä.

"Suomalaisessa maataloudessa ei käytännössä ole ylituotantoa . Meillä on alituotantoa mm. maidossa, sokerissa, sianlihassa ja rukiissa ."
Hänen tulee valistaa myös Finfoodia, joka tietämättömyydessään luulee seuraavaa: maitotuotteet, nesteomavaraisuus 105 %, sianliha 115 %, kananmunat 116 %. Kyllä on mukava auttaa venäläisiä.

"Sokerin kohdalla kävi niin, että tuotanto siirrettiin EU:n paremmille alueille vastoin alkuperäistä liittymissopimuksen ajatusta. Nyt sitten vaan jäämme odottelemaan koska sokerin hinta putoaa kilpailun lisääntyessä ja tuotantokustannusten alentuessa. Ei vaan ole vielä näkynyt. "
Hän ymmärtää indeksieistä, hän lukee Tilastokeskuksen sivulta sokerin reaalihinnan kehitystä:
1994 = 100
1996 = 94,3
2004 = 91,4
Kymmenessä vuodessa sokerin hinta tuli jo alas 8,6 %.

Mutta arvaako hän kuinka monennella sijalla Suomi oli ASAn vuonna 2005 tettämässä tutkimuksessa vähittäisihinnalla $0.79/kg? Tutkimuksia on monta, mutta tässä Suomi pääsi tutkitusta.. (rumpujen pärinää) Hopealle!

Hallelujaa! Hyvä Suomi! Hyvä Maalaisliitto!

Sveitsi voitti, hinta $0.93/lb.
Muita tuloksia:
Köyhä Norja (ei omaa tuotantoa) $0.73/lb
Kehitysmaa Ruotsi $0.63/lb
Irlanti - Whiskey in a Jar 'n' $0.59/lb
Joukkueen arvaus? - Canada! $0.42/lb
Joukon hännillä taapertavat Thaimaa, Egypti ja Argentiina $0.14/lb.. $0.15/lb tuloksilla.

Vertailu ei kuitenkaan ole reilu, eri maissa on eri tulotaso. Suhteutetaan seuraavaksi: Suomessa täytyi tuolloin tehdä töitä 3,3 minuuttia ansaitakseen kilon sokrua. Mahtava tulos, taakse EU:ssa jäivät melkein kaikki, surkeimpana Tanska jossa sai tehdä vain 2,2 minuuttia duunia sokrukiloa kohti. USA 1,4. Canada 2,2 min.
Ai mitä? Norja, jolla ei ollut omaa tuotantoa? No, oman tuotannon puute näkyy: vain 2,1 minuuttia.. miten hän sanoi - "On ostettava hinnalla millä hyvänsä, jos ei ole omaa tuotantoa"?

Hyvä Suomi! Hallelujaa! Hienoa maalaisliitto! Kiitos pelastajamme tuettu tuotanto!

Tulevissa tilastoissa näemme biohuuman ja mahdollisesti muitakin mullistuksia - jään mielenkiinnolla odottamaan hänen seurakseen sokerin hinnan kehitystä - ja ennenkaikkea Suomen sijoittumista maailmalla. Saadaankohan pidettyä hopeasta kiinni?

Maalaisliitto, taistele!

"EU:n tutkimuskapasiteetti on varmasti suurempi kuin Suomella, mutta mitä se auttaa jos markkinatalous on ainoa direktiivi?"
Markkinatalousdirektiivi?

"Tupakan tuotantoa , viinin tislausta ja rasvan dumppaamista kouluruokailuun tuetaan. Siinä esimerkkejä EU:n tutkimuksesta ja laatuajattelusta, jossa euro on ainoa konsultti."
Nalle sai mummon miljoonan köyhäinavustusta harrastukselleen, ruusutarha 1,2 tyttären miljoonaa. Siinä esimerkkejä miten suomi käyttää varojaan, kun terve järki ei ole konsultti.

Eikö hän todellakaan pysty asia-argumentein perustelemaan ensimmäistäkään väitteistään? Hänen teoriansa ovat vedenpitäviä kuin sokeri itse..

Lue lisää

Kakkre on näköjään dieetillä:"Elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista pienenee jatkuvasti ja kotimaisen osuus siinäkin vähenee ymmärrettävistä syistä. "

Kaipa se pieneneekin koska tuottajille maksetaan entistä vähemmän suhteessa kuluihin. Tukien avulla pidetään kotitalouksien ruokakulut 12 prosentissa kokonaismenoista. Jos siirryttäisiin tuettomuuteen ja jokainen kuluttaja maksaisi ruoasta sen todellisen arvon mukaan, niin prosenttiosuus nousisi huomattavasti. Kilpailu ei pitäisi ruoan hintaa nykytasolla.

Kakkre puhuu itsensä umpikujaan kun toteaa 2,1 miljardin maataloustukien olevan pieni summa. Tähän asti hän on pitänyt summaa korkeana ja riistona työtätekeviltä veronmaksajilta. Koeta nyt päättää kumpaa mieltä olet. Nyt kirjoittelusi muistuttaa valikoivine perusteluineen joukkotappeluun osallistujaa , joka lyö umpimähkään kaikkea mikä liikkuu. Lisäksi kirjoittajalta puuttu laajempi näkemys maatalouden ympäristövaikutuksista ja eläinten pidosta. Tyypillistä keskiverokaupunkilaiselle, joka näkee maaseutua TV:ssa ja hahmottaa maailmankuvansa iltasanomien avulla.

Omavaraisuudessa Suomi on todellakin alituotantomaa, kakkren tilastot ovat vanhoja. Hän ei tiedä nykyisestä maito- ja lihakriisistä mitään. Sokerin todellinen omavaraisuus on tällä hetkellä 50 - 60 prosenttia ja siksi hinta vielä pysyy siedetävänä. Ilman omaa tuotantoa tilanne olisi toisenlainen. Onko jo unohtunut pari vuotta sitten tapahtunut sokerin hamstraaminen ?

"Nalle sai mummon miljoonan köyhäinavustusta harrastukselleen, ruusutarha 1,2 tyttären miljoonaa. Siinä esimerkkejä miten suomi käyttää varojaan, kun terve järki ei ole konsultti. "

Tuossa paljastuu markkinauskovaisen todellinen uskonto. Se on niin perisuomalainen pikkusieluisuus ja kateus. Vaikka itse olenkin Nalleen verrattuna köyhä en kadehdi hänen saamiaan tukiaan sentin vertaa ja maksan veroissani mielelläni sen euron per päivä, jonka maataloustuet kustantavat pekkaa päälle.

Akkre kirjoitti:

Viljan hinta on Suomessa alhaisempi kuin muualla:
http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&908_MATILDA_JULKAISUT_4484043.lk=249&952_MATILDA_JULKAISUT_4484043.cls=262

Koska Suomessa maksetaan tuottajille vähemmän olisi myös panostuotteiden oltava maailman markkinahintaa alhaisempia, vastaavasti.

Suomessa on tasna yksi lannoitevalmistaja , norjalainen YARA. Nyt viritellään sille kilpailijaa. Lähi-idästä aletaan tuoda lannoitteita, joiden hinta pitäisi olla n. 10 prosenttia alle YARA:n hintojen.

Voitko antaa vinkkejä niistä useista muista lannoitevalmistajista ?

Lue lisää

"Koska Suomessa maksetaan tuottajille vähemmän olisi myös panostuotteiden oltava maailman markkinahintaa alhaisempia, vastaavasti."

Rajat ovat auenneet, halusit tai et.

Mutta itse kysymykseesi: jos ei uskalla puhua ulkomaata, kannattaa kysyä ensin täältä:

http://www.beloragro.fi/

Lähi-itää lähempää löytyy monta eurooppalaista, vaikkapa täältä:

http://www.gpn.fr/gpn/fertilisation_raisonnee-ABA.html?LANG=FRA
http://www.inorganics.basf.com/p02/CAPortal/en_GB/portal/Duengemittel/content/Produktgruppen/Duengemittel/Duengemittel;m=6e63135171fa2b8fbaf19d39cc9d1173f09ea028
http://www.kali-gmbh.com/duengemittel/produkte/duengemittel.cfm

Nämä hetken Googlailulla. Luulin että olet alan asiantuntija - ?

Akkre kirjoitti:

Kakkre on näköjään dieetillä:"Elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista pienenee jatkuvasti ja kotimaisen osuus siinäkin vähenee ymmärrettävistä syistä. "

Kaipa se pieneneekin koska tuottajille maksetaan entistä vähemmän suhteessa kuluihin. Tukien avulla pidetään kotitalouksien ruokakulut 12 prosentissa kokonaismenoista. Jos siirryttäisiin tuettomuuteen ja jokainen kuluttaja maksaisi ruoasta sen todellisen arvon mukaan, niin prosenttiosuus nousisi huomattavasti. Kilpailu ei pitäisi ruoan hintaa nykytasolla.

Kakkre puhuu itsensä umpikujaan kun toteaa 2,1 miljardin maataloustukien olevan pieni summa. Tähän asti hän on pitänyt summaa korkeana ja riistona työtätekeviltä veronmaksajilta. Koeta nyt päättää kumpaa mieltä olet. Nyt kirjoittelusi muistuttaa valikoivine perusteluineen joukkotappeluun osallistujaa , joka lyö umpimähkään kaikkea mikä liikkuu. Lisäksi kirjoittajalta puuttu laajempi näkemys maatalouden ympäristövaikutuksista ja eläinten pidosta. Tyypillistä keskiverokaupunkilaiselle, joka näkee maaseutua TV:ssa ja hahmottaa maailmankuvansa iltasanomien avulla.

Omavaraisuudessa Suomi on todellakin alituotantomaa, kakkren tilastot ovat vanhoja. Hän ei tiedä nykyisestä maito- ja lihakriisistä mitään. Sokerin todellinen omavaraisuus on tällä hetkellä 50 - 60 prosenttia ja siksi hinta vielä pysyy siedetävänä. Ilman omaa tuotantoa tilanne olisi toisenlainen. Onko jo unohtunut pari vuotta sitten tapahtunut sokerin hamstraaminen ?

"Nalle sai mummon miljoonan köyhäinavustusta harrastukselleen, ruusutarha 1,2 tyttären miljoonaa. Siinä esimerkkejä miten suomi käyttää varojaan, kun terve järki ei ole konsultti. "

Tuossa paljastuu markkinauskovaisen todellinen uskonto. Se on niin perisuomalainen pikkusieluisuus ja kateus. Vaikka itse olenkin Nalleen verrattuna köyhä en kadehdi hänen saamiaan tukiaan sentin vertaa ja maksan veroissani mielelläni sen euron per päivä, jonka maataloustuet kustantavat pekkaa päälle.

Lue lisää

Bullshit.

"Sokerin todellinen omavaraisuus on tällä hetkellä 50 - 60 prosenttia ja siksi hinta vielä pysyy siedetävänä."

Miksi Norjassa sokeri on halvempaa kuin meillä? Heillä ei ole ollut omaa tuotantoa viiteenkymmenneen (50) vuoteen.

Tai miksi kahvi on Suomessa halpaa, vaikkei meillä KOSKAAN ole ollut omaa tuotantoa!

Maataloususkontosi ei taida enää ansaita vastauksia, käy itseänikin säälittämään.

kakkre kirjoitti:

"Koska Suomessa maksetaan tuottajille vähemmän olisi myös panostuotteiden oltava maailman markkinahintaa alhaisempia, vastaavasti."

Rajat ovat auenneet, halusit tai et.

Mutta itse kysymykseesi: jos ei uskalla puhua ulkomaata, kannattaa kysyä ensin täältä:

http://www.beloragro.fi/

Lähi-itää lähempää löytyy monta eurooppalaista, vaikkapa täältä:

http://www.gpn.fr/gpn/fertilisation_raisonnee-ABA.html?LANG=FRA
http://www.inorganics.basf.com/p02/CAPortal/en_GB/portal/Duengemittel/content/Produktgruppen/Duengemittel/Duengemittel;m=6e63135171fa2b8fbaf19d39cc9d1173f09ea028
http://www.kali-gmbh.com/duengemittel/produkte/duengemittel.cfm

Nämä hetken Googlailulla. Luulin että olet alan asiantuntija - ?

Lue lisää

Olet nero, osasit googlettaa sanan agro!
Löytyihän sieltä tosin kaunis kukkapuska ja jokin lannoitteiden ravinneluettelo, tosin hinnoista ei sanaakaan:)

kakkre kirjoitti:

"Koska Suomessa maksetaan tuottajille vähemmän olisi myös panostuotteiden oltava maailman markkinahintaa alhaisempia, vastaavasti."

Rajat ovat auenneet, halusit tai et.

Mutta itse kysymykseesi: jos ei uskalla puhua ulkomaata, kannattaa kysyä ensin täältä:

http://www.beloragro.fi/

Lähi-itää lähempää löytyy monta eurooppalaista, vaikkapa täältä:

http://www.gpn.fr/gpn/fertilisation_raisonnee-ABA.html?LANG=FRA
http://www.inorganics.basf.com/p02/CAPortal/en_GB/portal/Duengemittel/content/Produktgruppen/Duengemittel/Duengemittel;m=6e63135171fa2b8fbaf19d39cc9d1173f09ea028
http://www.kali-gmbh.com/duengemittel/produkte/duengemittel.cfm

Nämä hetken Googlailulla. Luulin että olet alan asiantuntija - ?

Lue lisää

Keskustelu meni kyllä nyt sen tasoiseksi, että sopiva linkki tähän lopuksi on tämä:

http://www.mopo-osa.com/kauppa/shipping.php

Siinä on ikätasollesi sopivaa puuhailua.

Kakkre kirjoitti:

Bullshit.

"Sokerin todellinen omavaraisuus on tällä hetkellä 50 - 60 prosenttia ja siksi hinta vielä pysyy siedetävänä."

Miksi Norjassa sokeri on halvempaa kuin meillä? Heillä ei ole ollut omaa tuotantoa viiteenkymmenneen (50) vuoteen.

Tai miksi kahvi on Suomessa halpaa, vaikkei meillä KOSKAAN ole ollut omaa tuotantoa!

Maataloususkontosi ei taida enää ansaita vastauksia, käy itseänikin säälittämään.

Lue lisää

Jos vielä laskee norjalaisten säästön maataloustuissa, täytyy vain ihmetellä suomalaisten käsittämättömän korkeaa hintaa. Mahtaakohan kukaan länsimaalainen maailmassa maksaa samaa ostovoima - kuluttajahintaa ml. maataloustuet kuin suomalainen? Käsittämätöntä.. ei ihme, että näitä ketjuja sensuroidaan ammattimaisesti.

Akkre kirjoitti:

Keskustelu meni kyllä nyt sen tasoiseksi, että sopiva linkki tähän lopuksi on tämä:

http://www.mopo-osa.com/kauppa/shipping.php

Siinä on ikätasollesi sopivaa puuhailua.

Lue lisää

loppui asiallinen sanottava. Jospa sitten olisit hiljaa?

Akkre kirjoitti:

Keskustelu meni kyllä nyt sen tasoiseksi, että sopiva linkki tähän lopuksi on tämä:

http://www.mopo-osa.com/kauppa/shipping.php

Siinä on ikätasollesi sopivaa puuhailua.

Lue lisää

"monopoli";

http://www.ts.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2008-06-12,104:4:546812,1:0:0:0:0:0:

Akkre kirjoitti:

Keskustelu meni kyllä nyt sen tasoiseksi, että sopiva linkki tähän lopuksi on tämä:

http://www.mopo-osa.com/kauppa/shipping.php

Siinä on ikätasollesi sopivaa puuhailua.

Lue lisää

Taas meni Akkrella asiattomuuksiin ja henkilökohtaisuuksiin. Haluaisit varmaan kovasti että ketju poistettaisi - onhan tämä sinulle aika noloa, kun et tiennyt muiden lannoitevalmistajien kuin Yaran toimivan EU:ssa.

Tässä siis eiliset;
KCKK Venäjä
GPN Ranska
K S Grüppe ja BASF Saksa
Kyllä sieltä hintojakin löytyy, kun vain hakee. Tekisi mieli kysyä, notta ettekö osaa etsiä muuta kun mopon osia itse - mutta olkoon. K S:n sivuilta löytyy paljonkin taustatietoa:
http://www.k-plus-s.com/export/sites/k-plus-s.com/de/pdf/2008/london.pdf
K S ei ole aivan pieni pulju, sen liikevainto oli vaatimattomat 3,3 Mrd€ vuonna 2007.

Samaisesta dokumentista löytyy mielenkiintoisia kaavioita, mm. raaka-aineiden hinnankehitys. Siinä lisää tietoa hintojen taustoista. Kun raaka-aineiden ja energian hinnat ovat nouseet pystysuoraan, voi jokainen vetää johtopäätökset mitä tuotteiden hinnoille maailmalla tapahtuu.

Teoriasi ovat haihtuneet kuin haveet kansallisesta tuesta; monopoli, jossa EU markkinoilla on ainakin neljä suurta toimijaa, Suomessakin kaksi, ei ole monopoli. Lisäksi muualtakin saa tuoda EU:in lannotteita, Suomeen niitä tulee venäjältä.

Yllättävää ettet tiennyt Belor Agron olemassaolosta.. sait siitä rahanarvoisen vinkin. Kiitoksesi olikin kovin kaunis.

Hinnannousu, jonka Yara aiheutti yksin suomijussille monopolillaan on sekin nyt loppuun asti pengottu. Ei ihme että täytyy mennä henkilökohtaisuuksiin. Kokeile jotain raisistista, sillä luulisi ketjun poistuvan.

Rajat ovat auenneet. Joillekin se on kauhistus ja kuolema, joillekin mahdollisuus. Akkre näyttää junansa valinneen, mutta kaikkien ei ole pakko jäädä roikkumaan 70-luvun kulta-aikaan.

kakkre kirjoitti:

Taas meni Akkrella asiattomuuksiin ja henkilökohtaisuuksiin. Haluaisit varmaan kovasti että ketju poistettaisi - onhan tämä sinulle aika noloa, kun et tiennyt muiden lannoitevalmistajien kuin Yaran toimivan EU:ssa.

Tässä siis eiliset;
KCKK Venäjä
GPN Ranska
K S Grüppe ja BASF Saksa
Kyllä sieltä hintojakin löytyy, kun vain hakee. Tekisi mieli kysyä, notta ettekö osaa etsiä muuta kun mopon osia itse - mutta olkoon. K S:n sivuilta löytyy paljonkin taustatietoa:
http://www.k-plus-s.com/export/sites/k-plus-s.com/de/pdf/2008/london.pdf
K S ei ole aivan pieni pulju, sen liikevainto oli vaatimattomat 3,3 Mrd€ vuonna 2007.

Samaisesta dokumentista löytyy mielenkiintoisia kaavioita, mm. raaka-aineiden hinnankehitys. Siinä lisää tietoa hintojen taustoista. Kun raaka-aineiden ja energian hinnat ovat nouseet pystysuoraan, voi jokainen vetää johtopäätökset mitä tuotteiden hinnoille maailmalla tapahtuu.

Teoriasi ovat haihtuneet kuin haveet kansallisesta tuesta; monopoli, jossa EU markkinoilla on ainakin neljä suurta toimijaa, Suomessakin kaksi, ei ole monopoli. Lisäksi muualtakin saa tuoda EU:in lannotteita, Suomeen niitä tulee venäjältä.

Yllättävää ettet tiennyt Belor Agron olemassaolosta.. sait siitä rahanarvoisen vinkin. Kiitoksesi olikin kovin kaunis.

Hinnannousu, jonka Yara aiheutti yksin suomijussille monopolillaan on sekin nyt loppuun asti pengottu. Ei ihme että täytyy mennä henkilökohtaisuuksiin. Kokeile jotain raisistista, sillä luulisi ketjun poistuvan.

Rajat ovat auenneet. Joillekin se on kauhistus ja kuolema, joillekin mahdollisuus. Akkre näyttää junansa valinneen, mutta kaikkien ei ole pakko jäädä roikkumaan 70-luvun kulta-aikaan.

Lue lisää

Pitää vieläkin jatkaa vaikka se turhauttaa, koska kakkrelta puuttuvat perustiedot maataloudesta ja näköjään käytännön elämästäkin. Henkilökohtaisuuksien kohdalla kannattaa katsoa siihen mopon peiliin kukako loan heittelyn ensin aloitti.

Käytännön elämässä toimii sellainen erikoinen ilmiö kuin rahti. Näin ollen ei lyö leiville tilata lannoitteita Saksasta eikä Venäjältä. Belor Agro on niin pieni, paikallinen toimija Suomessa, että sen toimitukset eivät ole mikään kilpailuasetelma YARA:lle.

Tilasin taannoin lannoitteita kokeilumielessä virolaiselta toimijalta. Hinta toi vähän etua, mutta toimitus takkuili pahemman kerran, ei sellaiseen ole varaa. Se on sitä käytännön elämää tilalla, eivät lannoitetonnit kulje kuuklerekalla.

MTK selvittää Yaran ja kilpailuviraston kanssa hintoja:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/05/fi_FI/MTK_tutkituttaa_lannoitehinnat/

Näyttää nyt kakkren vapaan kilpailun hintoja laskeva teoria karahtavan kiville lannoitteiden kohdalla totaalisesti. Yhtä huonosti laskee vapaa kilpailu ruoan hintaa. Se vain ei yksinkertaisesti toimi maataloustuotteiden kohdalla. Ne on käsitettävä peruspalveluksi ihmisille aivan kuten sosiaali- ja terveystoimi. Vapaa kilpailu tai ulkoistaminen kiinaan laskee väistämättömästi tasoa.

Keskusteluissa pitäisi tiedon olla kumuloituvaa, ilman sitä vuoropuhelu ei ole mahdollista. Heti alkuun tuli nimittäin todistetuksi se, että Unioniin liityttäessä maataloustuottajille maksetut hinnat laskettiin hallinnollisella päätöksellä. Hinnan lasku ei ollut seurausta viennin ja tuonnin avautumisesta.

kakkre kirjoitti:

Taas meni Akkrella asiattomuuksiin ja henkilökohtaisuuksiin. Haluaisit varmaan kovasti että ketju poistettaisi - onhan tämä sinulle aika noloa, kun et tiennyt muiden lannoitevalmistajien kuin Yaran toimivan EU:ssa.

Tässä siis eiliset;
KCKK Venäjä
GPN Ranska
K S Grüppe ja BASF Saksa
Kyllä sieltä hintojakin löytyy, kun vain hakee. Tekisi mieli kysyä, notta ettekö osaa etsiä muuta kun mopon osia itse - mutta olkoon. K S:n sivuilta löytyy paljonkin taustatietoa:
http://www.k-plus-s.com/export/sites/k-plus-s.com/de/pdf/2008/london.pdf
K S ei ole aivan pieni pulju, sen liikevainto oli vaatimattomat 3,3 Mrd€ vuonna 2007.

Samaisesta dokumentista löytyy mielenkiintoisia kaavioita, mm. raaka-aineiden hinnankehitys. Siinä lisää tietoa hintojen taustoista. Kun raaka-aineiden ja energian hinnat ovat nouseet pystysuoraan, voi jokainen vetää johtopäätökset mitä tuotteiden hinnoille maailmalla tapahtuu.

Teoriasi ovat haihtuneet kuin haveet kansallisesta tuesta; monopoli, jossa EU markkinoilla on ainakin neljä suurta toimijaa, Suomessakin kaksi, ei ole monopoli. Lisäksi muualtakin saa tuoda EU:in lannotteita, Suomeen niitä tulee venäjältä.

Yllättävää ettet tiennyt Belor Agron olemassaolosta.. sait siitä rahanarvoisen vinkin. Kiitoksesi olikin kovin kaunis.

Hinnannousu, jonka Yara aiheutti yksin suomijussille monopolillaan on sekin nyt loppuun asti pengottu. Ei ihme että täytyy mennä henkilökohtaisuuksiin. Kokeile jotain raisistista, sillä luulisi ketjun poistuvan.

Rajat ovat auenneet. Joillekin se on kauhistus ja kuolema, joillekin mahdollisuus. Akkre näyttää junansa valinneen, mutta kaikkien ei ole pakko jäädä roikkumaan 70-luvun kulta-aikaan.

Lue lisää

"Käytännön elämässä toimii sellainen erikoinen ilmiö kuin rahti. Näin ollen ei lyö leiville tilata lannoitteita Saksasta eikä Venäjältä. Belor Agro on niin pieni, paikallinen toimija Suomessa, että sen toimitukset eivät ole mikään kilpailuasetelma YARA:lle."
Rahti tulee kotimaassakin, ei rekka täälläkään ilmaiseksi aja.
Belor Argolla on 50 jälleenmyyjää - kuinka monta tarvitset?

"Tilasin taannoin lannoitteita kokeilumielessä virolaiselta toimijalta. "
Ja kuvittelet että markkinoilla on MONOPOLI - ymmärrätkö mitä monopoli tarkoittaa?

"eivät lannoitetonnit kulje kuuklerekalla."
Eivät Yaraltakaan. Laskutoimitus on äärettömän helppo.

"MTK selvittää Yaran ja kilpailuviraston kanssa hintoja"
MTK:lla ei ole asiaan mitään sanottavaa.

"Näyttää nyt kakkren vapaan kilpailun hintoja laskeva teoria karahtavan kiville lannoitteiden kohdalla totaalisesti."
Päinvatsoin. Kilpailu toimii, sinunkin virontilaus sen todistaa. Omaa taitamattomuuttasi jos et onnistu saamaan toimitusta perille ajallaan ja kunnossa. Mutta siihenkin löytyy ammattilaisia. Haluatko että autan sinua - taas?

"Ne (maataloustuotteet) on käsitettävä peruspalveluksi ihmisille aivan kuten sosiaali- ja terveystoimi."
Taidat olla pesunkestävä kommunisti. Kasvava osa tulee kuitenkin uudelta kotimarkkinalta, EU:sta, ja tiukasti kilpailutettuna kiitos nuukan kuluttajan.

"Vapaa kilpailu tai ulkoistaminen kiinaan laskee väistämättömästi tasoa."
Kilpailu ruuan kohdalla ei ole vapaata, kaukana siitä. Ostat viikottain EU-tuotteita, et pärjää ilman niitä.

"Keskusteluissa pitäisi tiedon olla kumuloituvaa, ilman sitä vuoropuhelu ei ole mahdollista."
Et keskustele, vaan julistat - tässä hyvä esimerkki miten tietosi EI kumuloidu;

"Unioniin liityttäessä maataloustuottajille maksetut hinnat laskettiin hallinnollisella päätöksellä."
Olen kertonut faktat niin monta kertaa, että lukutaitosi täytyy olla kotoisin apukoulusta. Näet historiaa juuri tuohon pisteeseen - mutta ymmärrän, että kokonaiskuvan hahmottaminen maataloususkovaiselle on vaikeaa. Ken tuntee politiikkaa taaksepäin vuoteen 1962 ymmärtää miksi väitteesi on idioottimainen. Luultavasti mopon peilistäkin katsottuna.

kattoottuna näin se on. Toivottavasti näillä perusteilla ei kuitenkaan arvoteta (tai ainakaan ohjata) elämäntapojamme jatkossakaan..