Onko muilla, kenellä tautipelkoja on, sen lisäksi "todellisia" oireita? Mulla tulee aina taudin mukana ihan oikeat oireet, joka on järkyttävää. Saatan taikoa ihan mitä vain. Aina olen luullut että päänsäryn syy on aivokasvain, mutta nykyään huomaan, että päänsärky alkaa kun olen yksinäinen jne, eli juuri silloin kun ahdistaa. Elohiirtä minulla oli yksi kokonainen kesä, olin varma että MS. Mutta sekin loppui kun stressi helpottui. Myös silmäoireet (kuivuus, vuoto) ovat aika ajoin, näkö huonontunut (perheellä muilla mennyt näkö jo aikaisemmin), akne, kuumat aallot, yleinen ahdistus ja vaikka mitä muuta.
Neurologisten sairauksien pelko
kysyjä...
10
2218
Vastaukset
- kysyjä....
Eikö löydy kohtalotovereita? :(
- miavaan
Itselläni nyt kirjotukset alkaneet ja sen mukana myös stressi,joka on itselläni ollut enemmänkin alitajuista.Itse pelkään myös kaikkia mahdollisia sairauksia, ja tällä hetkellä suurin ahdistuksen aihe on aivokasvaimen pelko.
Oireena minulla on ollut nyt pian kuukauden jatkunut kokoaikainen lievä huimaus/epätodellinen olo, paha olo/heikotuksen tunne(ajoittain) ja sen yhteydessä kauhea väsymys(vaikka olen nukkunut kunnon yöunet). Lisäksi minulla on aina välillä outoja puristuksen tunteita käsivarsissa ja tuntuu kuin veri ei kiertäisi niissä kunnolla. Myös elohiiriä on siellä sun täällä ja tuntuu usein kuin muurahaiset kävelisivät joka puolella vartaloa. Ja nyt olen huomannut,että iltaisin on aina pientä kuumetta...
Lääkärissä olen kolmesti käynyt, perus verikokeet on otettu(ne olivat ok) ja lääkäri sanoi tämän olevan vain ahdistuneisuutta/paniikkia.(Itse en kyllä usko siihen vieläkään) Sain siihen sitten rauhoittavia(oxamin) joita otan kolmesti päivässä, siihen saakka kun saan kunnon lääkkeet. Vaikka koko ajan olen rauhoittavien vaikutuksessa, niin pelkään silti olevani fyysisesti sairas..Siis epätodellinen olo jatkuu/liikkeet ovat hitaat. Muihin oireisiin en rauhoittavien vaikutuksen aikana kiinnitä niin paljon huomiota.Nämä ruhoittavat siis saavat minut vain ns "pysymään aisoissa pelkoni kanssa", ettei se kehity paniikiksi.
Sinun oireesi kuulostavat minusta vain stressin oireilulta, joten ole huoleti. Itsestäni en olisikaan sitten niin varma,kun oireet tuntuvat haittaavan jo jokapäiväistä elämääni...Olen niin väsynyt tähän.... - kysyjä.....
miavaan kirjoitti:
Itselläni nyt kirjotukset alkaneet ja sen mukana myös stressi,joka on itselläni ollut enemmänkin alitajuista.Itse pelkään myös kaikkia mahdollisia sairauksia, ja tällä hetkellä suurin ahdistuksen aihe on aivokasvaimen pelko.
Oireena minulla on ollut nyt pian kuukauden jatkunut kokoaikainen lievä huimaus/epätodellinen olo, paha olo/heikotuksen tunne(ajoittain) ja sen yhteydessä kauhea väsymys(vaikka olen nukkunut kunnon yöunet). Lisäksi minulla on aina välillä outoja puristuksen tunteita käsivarsissa ja tuntuu kuin veri ei kiertäisi niissä kunnolla. Myös elohiiriä on siellä sun täällä ja tuntuu usein kuin muurahaiset kävelisivät joka puolella vartaloa. Ja nyt olen huomannut,että iltaisin on aina pientä kuumetta...
Lääkärissä olen kolmesti käynyt, perus verikokeet on otettu(ne olivat ok) ja lääkäri sanoi tämän olevan vain ahdistuneisuutta/paniikkia.(Itse en kyllä usko siihen vieläkään) Sain siihen sitten rauhoittavia(oxamin) joita otan kolmesti päivässä, siihen saakka kun saan kunnon lääkkeet. Vaikka koko ajan olen rauhoittavien vaikutuksessa, niin pelkään silti olevani fyysisesti sairas..Siis epätodellinen olo jatkuu/liikkeet ovat hitaat. Muihin oireisiin en rauhoittavien vaikutuksen aikana kiinnitä niin paljon huomiota.Nämä ruhoittavat siis saavat minut vain ns "pysymään aisoissa pelkoni kanssa", ettei se kehity paniikiksi.
Sinun oireesi kuulostavat minusta vain stressin oireilulta, joten ole huoleti. Itsestäni en olisikaan sitten niin varma,kun oireet tuntuvat haittaavan jo jokapäiväistä elämääni...Olen niin väsynyt tähän....Musta sun oireet kuulostaa myös stressiltä ja ahdistuneisuudelta :) Sitä vaan on vaikea ajatella "järkevästi" omalla kohdalla, kun on tämä luulosairaus. Tsemppiä sullekin, tämä ei oo helppo tauti. Aina kun tulee sairauden pelkoa pitää vaan muistuttaa itselle "minä sairastan luulotautia, en aivokasvainta". Yritän ajatella, että olen henkisesti sairas samalla tavalla kun joku toinen jolla on oma harhaluuloisuushäiriö. Ei kai siinä muu auta.
- yksi_luulosairas
Heippa!
Täällä on myös yksi 22vuotias tyttö joka on sairastanut vaikka mitkä taudit viimeisten 7 vuoden aikana omasta mielestään..
Olen huomannut että kun stressi iskee niin ahdistus pahenee ja tulee kaikki oireita jotka taas lisäävät ahdistusta ja siitä tuleekin noidan kehä. Mua pelottaa ms tauti, aivokasvain, muut neurologiset sairaudet, imusolmukesyöpä, leukemia ja vaikka mitkä muuta.
Ajattelin vuosia sitten että tämä menee ohi kun vanhenee, mutta ei siltä näytä.
Todella ahdistavaa, toisaalta tietää että tuskin on "oikeasti" sairas, mutta silti ei voi lopettaa ajattelua ja pelkäämistä.
Lisäksi mua ahdistaa aivan sairaasti se, että nyt voin olla terve kuitenkin, mutta ehkä vuoden päästä en olekkaan...
- on todella
hyvä merkki sinulla, että itse tiedostat nämä tautipelkosi. Olisi paljon hälyttävämpää, jos et itse niitä "huomaisi". Varmasti aika moni meistä luulee, ja kuvittelee itsellään olevan kaikenlaisia, vakaviakin sairauksia. Oletko jutellut näistä peloistasi kenellekkään, perheelle, ystäville, psykologille jne. Sekin helpottaa, keskusteleminen, omista ongelmistasi puhuminen, ainakin jonkin verran, ja useille meistä hyvinkin paljon. Ihmisen psyykkinen hyvinvointi kulkee kuitenkin "käsi kädessä" fyysisen kanssa, eli jos mieli on masentunut, kropan vaivatkin tuntuvat suurilta. En tiedä, mutta näin minä sen ajattelen.
- paranoidi luulosairas
Olen ajatellut, että pitäisi varmaan käydä kallonkutistajalla vähän juttelemassa. Oma tilanteeni on edennyt siihen pisteeseen, etten nuku yöllä, kun pelottaa ja raajat puutuvat ja tulee kaikenlaista hengenahdistusta ja korvien soimista voimakkalla volyymillä juuri illalla.
Minulla on verenpainelääkitys ja verenohennuslääkitys (jouduin neurolle, kun toinen puoli kasvoista kieli puutui, oli joku aivoverenkiertohäiriö, ja niitä on ilmeisesti aina välillä muutenkin, kun niskat on ihan jumissa).
Nyt sitten korvat soi, kädet puutuu, pohkeet vihloo (olen ihan varma, että on tukos), peukalo väpättää itsekseen. Silmää särkee ja kaikkea muuta kivaa.
Elämä on muuten ihan mallillaan, mutta olen joutunut töissä yhden ihmisen silmätikuksi.
Olen tosi monelle asialle allerginen ja joudun syömään aika erikoisia eväitä. Tämä ihminen käy jatkuvasti ivailemassa eväitäni ja kyseenalaistamassa allergioitani ja pilkkaamassa laihdutusyrityksiäni. Siinä sitten itkua pidätellen yritän syödä ja puolustautua samalla.
Kaipa tämä jatkuva pilkankohteena oleminen ja urhea pirteänä esiintyminen alkaa kalvaa minua. Ei minusta ole puolustautujaksi, eikä se autakaan.
Mutta, nämä psykosomaattiset oireet alkavat huolestuttaa tosissaan. Olen käynyt kaksi kertaa jo työpaikkalääkärillä verenpaineen takia, enkä kehtaa enää mennä, vaikka nyt olisikin ehkä todellinen syy. Löysin toisesta rinnasta pienen, kovan kyhmyn, ja se on tosi kipeä (nuppineulanpään kokoinen). Siihen tuli heti mustelma siihen kohdalle kun yritin sitä tunnustella. En nyt kehtaa mennä kitisemään, kun sekin on todennäköisesti jotain täysin harmitonta.- käydä
kallonkutistajalla, saat siellä kertoa omista asioistasi. Se pelkkä puhuminenkin jo helpottaa, ainakin jonkun verran. Näitä kiusaajia kyllä riittää, jätä moiset omaan arvoonsa. Tällä ihmisellä on ilmeisesti itsetunto-ongelmia, kun sinulle ilkeilee. Pidä "leuka pystyssä", sinun syömisesi, sekä tekemisesi ovat omia asioitasi. Kannattaisi varata aikaa myös hierojalle, taitavat lihakset olla aika jumissa. Jo pari, kolme kertaa/kk riittää. Pikku kyhmy rinnassa? Yleensä kasvaimet ovat kyllä kivuttomia, mutta pitäähän tuokin asia selvittää.
- retkipullo
mulla on aika lailla sama homma, kaikki alko siitä ku mun isä kuoli kesäkuussa ja siitä asti mulla on ollut kauhee kuoleman pelko...jos on pääkipua luulen heti et on joku aivoverenvuoto tai muuta sellasta ja sit ku on rintakipuja niin pelkään sydänkohtausta jne. mä niinku elän pelossa siitä ku herään siihen et meen nukkuun...pahinta on se ku ei pysty puhumaan asiasta kenellekkään ku ei muut ymmärrä, ne vaan sanoo et ala harrastaan jotai uutta tai jotai, mut se ei oo niin helppoo :( onko muita joilla olis sama homma???
- 76544768
mulla on aika lailla sama homma myös, mulla on hirvee kuoleman pelko ja nyt pelkään eniten sydänlihas tulehdusta :( Mutta perjaatteessa pelkään ihan kaikkia sairauksia. Tämä on ollut mulla mun koko lyhyen elämän..
- oddscutter
Riskiä saada neurologinen sairaus voi pienentää merkittävästi pysymällä kaukana psykiatriasta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1911264Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1221118- 48834
- 70830
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53770Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva50705- 33682
- 60669
- 52647
- 50645