Historiamme kaunistelu turhaa!

Viestini ei hyväksy yksinomaan erillissodan käsitettä, mutta tosi on sekin, että Stalin hyökkäsi maahamme jo vuonna 1939. Saksa oli Euroopan silloisessa jaossa mukana, mikä on totta kai otettava huomioon, kun määritetään Suomen osuus sotiin. On tehtävä uusi arvio, joka lopultakin on yhtä kuin se, mitä myös tapahtui viime sotien aikaan.

Kukaan ei voi olla varma siitä, mikä Suomen kohtalo olisi ollut, jos Saksa olisi voittanut sodan. Me olimme valmiit vaihtamaan puolta, kun havaitsimme, että Hitler kärsii tappion. Oikea teko, vaan vaikea on tietää, mikä olisi ollut meidän reaktio siinä tapauksessa, että natsit olisivat istuneet neuvottelupöytään voittajina.

Turha jossitella, vaan hyväksyä asiat sellaisina kuin ne ovat tapahtuneet. Meidän on siis alettava hyväksyä oma osuutemme sotiin, vaikka sen vuoksi joudumme toki hyväksymään muutakin kuin pelkkää kauneutta valtiomme puhtaaseen kilpeen. Emme ole ihmisiä ihmeellisempiä, vaan toimimme lähesolkoot samoin kuin muutkin kansat vaikeuksissamme.

Vetosolmu kirjoitti:

Viestini ei hyväksy yksinomaan erillissodan käsitettä, mutta tosi on sekin, että Stalin hyökkäsi maahamme jo vuonna 1939. Saksa oli Euroopan silloisessa jaossa mukana, mikä on totta kai otettava huomioon, kun määritetään Suomen osuus sotiin. On tehtävä uusi arvio, joka lopultakin on yhtä kuin se, mitä myös tapahtui viime sotien aikaan.

Kukaan ei voi olla varma siitä, mikä Suomen kohtalo olisi ollut, jos Saksa olisi voittanut sodan. Me olimme valmiit vaihtamaan puolta, kun havaitsimme, että Hitler kärsii tappion. Oikea teko, vaan vaikea on tietää, mikä olisi ollut meidän reaktio siinä tapauksessa, että natsit olisivat istuneet neuvottelupöytään voittajina.

Turha jossitella, vaan hyväksyä asiat sellaisina kuin ne ovat tapahtuneet. Meidän on siis alettava hyväksyä oma osuutemme sotiin, vaikka sen vuoksi joudumme toki hyväksymään muutakin kuin pelkkää kauneutta valtiomme puhtaaseen kilpeen. Emme ole ihmisiä ihmeellisempiä, vaan toimimme lähesolkoot samoin kuin muutkin kansat vaikeuksissamme.

Lue lisää

Totean olevani samaa mieltä kuin sinä "Vetosolmu". Olennaista on se, että me suomalaiset selvisimme sota-aikajaksosta niin hyvin kuin osaamisemme ja kykymme mahdollisti. Silloisissa olosuhteissa ei ollut kaikkea sitä tietoa, mikä on nyt jälkeen päin. Päätöksiä oli tehtävä epätietoisuuden maailmassa.

Kuitenkin esim. Molotovin-Ribbentroppin sopimuksen etupiirijaosta oli tieto tullut USA:n kautta, mutta se viesti taisi hukkua jonnekin oman suomalaisen byrokratiamme rattaisiin.

Samoin oma sotilastiedustelumme oli ajan tasalla ennen kesäkuun 1944 Puna-Armeijan suurhyökkäystä kannaksella, mutta sekin tieto taisi jäädä kunnolla noteeraamatta jopa ylimmässä sodanjohdossa, puhumattakaan poliittisesta johdosta. Toukotyöt oli priorisoitu kaikkein tärkeimmälle sijalle, eikä sitä priorisointia kyetty pyörtämään takaisin pikavauhtia.

Kun Porkkalan vuokra-alue palautettiin meille takaisin, niin kerrotaan Paasikiven huokaisseen helpotuksesta ja tuumanneen: "Me selvisimme sittenkin!".

Vetosolmu kirjoitti:

Viestini ei hyväksy yksinomaan erillissodan käsitettä, mutta tosi on sekin, että Stalin hyökkäsi maahamme jo vuonna 1939. Saksa oli Euroopan silloisessa jaossa mukana, mikä on totta kai otettava huomioon, kun määritetään Suomen osuus sotiin. On tehtävä uusi arvio, joka lopultakin on yhtä kuin se, mitä myös tapahtui viime sotien aikaan.

Kukaan ei voi olla varma siitä, mikä Suomen kohtalo olisi ollut, jos Saksa olisi voittanut sodan. Me olimme valmiit vaihtamaan puolta, kun havaitsimme, että Hitler kärsii tappion. Oikea teko, vaan vaikea on tietää, mikä olisi ollut meidän reaktio siinä tapauksessa, että natsit olisivat istuneet neuvottelupöytään voittajina.

Turha jossitella, vaan hyväksyä asiat sellaisina kuin ne ovat tapahtuneet. Meidän on siis alettava hyväksyä oma osuutemme sotiin, vaikka sen vuoksi joudumme toki hyväksymään muutakin kuin pelkkää kauneutta valtiomme puhtaaseen kilpeen. Emme ole ihmisiä ihmeellisempiä, vaan toimimme lähesolkoot samoin kuin muutkin kansat vaikeuksissamme.

Lue lisää

" Kukaan ei voi olla varma siitä, mikä Suomen kohtalo olisi ollut, jos Saksa olisi voittanut sodan. "

Jo heinäkuun puolivälissä 1941 antoi Hitler käskyn
Suomen liittämiseksi osavaltiona Suur-Saksan valtakuntaan.
Tottahan liittolaiset - mutta ei erillissotijat asiat suoriksi puhuivat ja toimivat yhteisen päämäärän puolesta?

" Me olimme valmiit vaihtamaan puolta, kun havaitsimme, että Hitler kärsii tappion. "

Mutta entä siinä vaiheessa, kun Hitler huuteli meitä avukseen Leningradin valtauksessa. Kukaan suomalainen ei tuolloin tiennyt että Saksa häviää sodan, siitä huolimatta Mannerheim komensi miehensä aseet jalalle ja puolustukseen. Oli siinä merkillinen liittolainen.

epäselvääkö? kirjoitti:

" Kukaan ei voi olla varma siitä, mikä Suomen kohtalo olisi ollut, jos Saksa olisi voittanut sodan. "

Jo heinäkuun puolivälissä 1941 antoi Hitler käskyn
Suomen liittämiseksi osavaltiona Suur-Saksan valtakuntaan.
Tottahan liittolaiset - mutta ei erillissotijat asiat suoriksi puhuivat ja toimivat yhteisen päämäärän puolesta?

" Me olimme valmiit vaihtamaan puolta, kun havaitsimme, että Hitler kärsii tappion. "

Mutta entä siinä vaiheessa, kun Hitler huuteli meitä avukseen Leningradin valtauksessa. Kukaan suomalainen ei tuolloin tiennyt että Saksa häviää sodan, siitä huolimatta Mannerheim komensi miehensä aseet jalalle ja puolustukseen. Oli siinä merkillinen liittolainen.

Lue lisää

Eihän silloista Leningradia vallattu, vaan sitä piiritettiin yli kaksi vuotta, mikä sitoi valtavan määrän saksalaisia sotilaita turhaan. Miksi siihen olisi pitänyt tuoda suomalaisiakin kärsimään turhanaikaisesti?

Vetosolmu kirjoitti:

Eihän silloista Leningradia vallattu, vaan sitä piiritettiin yli kaksi vuotta, mikä sitoi valtavan määrän saksalaisia sotilaita turhaan. Miksi siihen olisi pitänyt tuoda suomalaisiakin kärsimään turhanaikaisesti?

Lue lisää

" Eihän silloista Leningradia vallattu, vaan sitä piiritettiin yli kaksi vuotta, mikä sitoi valtavan määrän saksalaisia sotilaita turhaan. Miksi siihen olisi pitänyt tuoda suomalaisiakin kärsimään turhanaikaisesti? "

Mitä sinä tarkoitat kommentoinnillasi?
Tunnetko ollenkaan asioita Barbaroksen alkuvaiheilta? Viittaan Hitlerin pyyntöön suomalaisille - jatkaa hyökkäystään josta Marski kieltäytyi. Onko asia tuttu?

rautalangasta kirjoitti:

" Eihän silloista Leningradia vallattu, vaan sitä piiritettiin yli kaksi vuotta, mikä sitoi valtavan määrän saksalaisia sotilaita turhaan. Miksi siihen olisi pitänyt tuoda suomalaisiakin kärsimään turhanaikaisesti? "

Mitä sinä tarkoitat kommentoinnillasi?
Tunnetko ollenkaan asioita Barbaroksen alkuvaiheilta? Viittaan Hitlerin pyyntöön suomalaisille - jatkaa hyökkäystään josta Marski kieltäytyi. Onko asia tuttu?

Lue lisää

"Mutta entä siinä vaiheessa, kun Hitler huuteli meitä avukseen Leningradin valtauksessa. Kukaan suomalainen ei tuolloin tiennyt että Saksa häviää sodan, siitä huolimatta Mannerheim komensi miehensä aseet jalalle ja puolustukseen. Oli siinä merkillinen liittolainen."

Tuossahan on tekstiäsi! Hitler ei vallannut Leningradia, kuten varmaan hyvin tiedät. Eikä suomalaisten kannattanut rynnätä moiseen paikkaan, joten Mannerheim teki viisaan päätöksen, kun ei suostunut piiritykseen. Miksi muka merkillinen liittolainen?

Tietysti oletat, että piiritys olisi muuttunut valtaukseksi, jos suomalaiset olisivat olleet rintamassa mukana. Sellainen ajattelu on jossittelua.

Vetosolmu kirjoitti:

"Mutta entä siinä vaiheessa, kun Hitler huuteli meitä avukseen Leningradin valtauksessa. Kukaan suomalainen ei tuolloin tiennyt että Saksa häviää sodan, siitä huolimatta Mannerheim komensi miehensä aseet jalalle ja puolustukseen. Oli siinä merkillinen liittolainen."

Tuossahan on tekstiäsi! Hitler ei vallannut Leningradia, kuten varmaan hyvin tiedät. Eikä suomalaisten kannattanut rynnätä moiseen paikkaan, joten Mannerheim teki viisaan päätöksen, kun ei suostunut piiritykseen. Miksi muka merkillinen liittolainen?

Tietysti oletat, että piiritys olisi muuttunut valtaukseksi, jos suomalaiset olisivat olleet rintamassa mukana. Sellainen ajattelu on jossittelua.

Lue lisää

Hitlerin huutaessa suomalaisia avukseen Leningradin offensiiviin....jatkaa hyökkäystä....Leningradin valtausoperaatiossaan.
Jos jossitellaan siltikin. Elämäntiehän Laatokalta Leningradiin pelasti kuitenkin kaupungin nälkäkuolemalta. Tämä ei ole jossittelua. Suomalaiset pysähtyivät suurinpiirtein vanhalle rajalle.
Merkillinen oli Hitlerillä liittolainen - ei totellut diktaattorin käskyjä pyysipä tilanteessa viljaa jota sai - jatkoi siitä muutaman kilometrin oikaistakseen rintaman. Suurin sotasyyllinen Ryti, allakirjoitti kieltäytymis asiakirjan hyökkäyksen jatkamisesta.

" Tietysti oletat, että piiritys olisi muuttunut valtaukseksi, jos suomalaiset olisivat olleet rintamassa mukana. Sellainen ajattelu on jossittelua. "

Ilmeisesti suomalaisten hyökkäyksen jatkaminen (olettamuksesi mukaan) ei olisi sitonut venäläisiä joukkoja eikä kaupunngin huolto olisi mitenkään vaikeutunut. Arvioni poikkeavat sinun henkilökohtaisista arvioinneistasi? koska perustan omat arvioni mm.Mannerheimin muistelmissa esiintuotuihin seikkoihin. Churchillille annettu lupaus loi uuden tilanteen, puna-armeija pystyi ohentamaan voimiaan Kannakselta saksalaisia vastaan, ja jonka Marsalkka Zukov toteaa muistelmissaan. Ja tämähän ei ollut mitenkään merkillinen teko Saksan liittolaiselta eikä suomalaiselta sotilaalta sinänsä, ellei se ollut merkittävä teko Leningradin pelasumisessa.

Älä sotkeudu taas lillukanvarsiin.

Lillukanvarret - niihin en.... kirjoitti:

Hitlerin huutaessa suomalaisia avukseen Leningradin offensiiviin....jatkaa hyökkäystä....Leningradin valtausoperaatiossaan.
Jos jossitellaan siltikin. Elämäntiehän Laatokalta Leningradiin pelasti kuitenkin kaupungin nälkäkuolemalta. Tämä ei ole jossittelua. Suomalaiset pysähtyivät suurinpiirtein vanhalle rajalle.
Merkillinen oli Hitlerillä liittolainen - ei totellut diktaattorin käskyjä pyysipä tilanteessa viljaa jota sai - jatkoi siitä muutaman kilometrin oikaistakseen rintaman. Suurin sotasyyllinen Ryti, allakirjoitti kieltäytymis asiakirjan hyökkäyksen jatkamisesta.

" Tietysti oletat, että piiritys olisi muuttunut valtaukseksi, jos suomalaiset olisivat olleet rintamassa mukana. Sellainen ajattelu on jossittelua. "

Ilmeisesti suomalaisten hyökkäyksen jatkaminen (olettamuksesi mukaan) ei olisi sitonut venäläisiä joukkoja eikä kaupunngin huolto olisi mitenkään vaikeutunut. Arvioni poikkeavat sinun henkilökohtaisista arvioinneistasi? koska perustan omat arvioni mm.Mannerheimin muistelmissa esiintuotuihin seikkoihin. Churchillille annettu lupaus loi uuden tilanteen, puna-armeija pystyi ohentamaan voimiaan Kannakselta saksalaisia vastaan, ja jonka Marsalkka Zukov toteaa muistelmissaan. Ja tämähän ei ollut mitenkään merkillinen teko Saksan liittolaiselta eikä suomalaiselta sotilaalta sinänsä, ellei se ollut merkittävä teko Leningradin pelasumisessa.

Älä sotkeudu taas lillukanvarsiin.

Lue lisää

Onpahan vaikea tietää, mikä kaikista mietteistä on totta ja mikä tarua, mutta älä nyt sentään oleta sitä, mitä meikäläinen arvelee oikeaksi. Leningrad jäi valtaamatta, mutta suomalaisten syyksi en laittaisi sitä, että akselivallat hävisivät sodan. Saksan rahkeet eivät lopulta olleet riittävän suuret, kun koko muu maailma oli vastassa.

Sotkeudut itse lillukanvarsiin ja erityisesti siihen, että yrität kertoilla siten kuin asiat eivät tapahtuneet. Jossittelet suotta. Ensiksi historiajanassamme on pieni epäkohta se, että talvi- ja jatkosodan välistä Moskovan rauhaa on alettu nimittää myös välirauhan ajaksi. Saattoi olla pikemmin enne tuo aikalaisten käyttämä termi, ja tietoinen valinta. Ainakin sitä sietää pohtia.

Moskovan välirauha on tietysti jatkosodan pääte liittoutuneita vastaan meille suomalaisille, ja Lapin sota siirtymä akselivaltojen puolelta toiseen leiriin. Mikä perskatti tuollaisessa kehityskaaressa mättää? Ilmeisesti se, että tällainen tavallinen korpifilosofi tuo uusia ajatuksia esiin, eikä joku lukeneistoon kuuluva professori.

Slaavit sotivat taiten sen jälkeen, kun saivat apua läntisiltä liittoutuneilta. Valitettavasti Stalin sai jatkaa hirmuhallintoaan silloisessa Neuvostoliitossa sen vuoksi, että muut olivat lojaaleita ja sotiin kyllästyneitä. Vaikea on kääntää rautakangeksi muokattua langaksi, sillä muutamien nupissa vaikuttaa olevan liian paksu ohjekirja oikein kirjoitettavaksi.

Turha siis kirjoittaa siten kuin olisimme olleet liittoutuneiden puolta ennen Moskovan välirauhaa. Höpöä hommaa, koska suomalaiset ovat rehtiä kansaa - tai ainakin olivat.

Vetosolmu kirjoitti:

Onpahan vaikea tietää, mikä kaikista mietteistä on totta ja mikä tarua, mutta älä nyt sentään oleta sitä, mitä meikäläinen arvelee oikeaksi. Leningrad jäi valtaamatta, mutta suomalaisten syyksi en laittaisi sitä, että akselivallat hävisivät sodan. Saksan rahkeet eivät lopulta olleet riittävän suuret, kun koko muu maailma oli vastassa.

Sotkeudut itse lillukanvarsiin ja erityisesti siihen, että yrität kertoilla siten kuin asiat eivät tapahtuneet. Jossittelet suotta. Ensiksi historiajanassamme on pieni epäkohta se, että talvi- ja jatkosodan välistä Moskovan rauhaa on alettu nimittää myös välirauhan ajaksi. Saattoi olla pikemmin enne tuo aikalaisten käyttämä termi, ja tietoinen valinta. Ainakin sitä sietää pohtia.

Moskovan välirauha on tietysti jatkosodan pääte liittoutuneita vastaan meille suomalaisille, ja Lapin sota siirtymä akselivaltojen puolelta toiseen leiriin. Mikä perskatti tuollaisessa kehityskaaressa mättää? Ilmeisesti se, että tällainen tavallinen korpifilosofi tuo uusia ajatuksia esiin, eikä joku lukeneistoon kuuluva professori.

Slaavit sotivat taiten sen jälkeen, kun saivat apua läntisiltä liittoutuneilta. Valitettavasti Stalin sai jatkaa hirmuhallintoaan silloisessa Neuvostoliitossa sen vuoksi, että muut olivat lojaaleita ja sotiin kyllästyneitä. Vaikea on kääntää rautakangeksi muokattua langaksi, sillä muutamien nupissa vaikuttaa olevan liian paksu ohjekirja oikein kirjoitettavaksi.

Turha siis kirjoittaa siten kuin olisimme olleet liittoutuneiden puolta ennen Moskovan välirauhaa. Höpöä hommaa, koska suomalaiset ovat rehtiä kansaa - tai ainakin olivat.

Lue lisää

Saksan liittolainen Suomi pysäytti hyökkäyksensä JO ENNEN Leningradin kestolinnoitettuja ulompia puolustusasemia. Kartta osoittaa, kuinka kauaksi oma PÄÄasemamme jäi Leningradin kaupungista.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Continuation-War-defensive-lines.png

Churchillille annettu lupaus loi uuden tilanteen, puna-armeija pystyi ohentamaan voimiaan Kannakselta saksalaisia vastaan, ja jonka Marsalkka Zukov toteaa muistelmissaan. Ja tämähän ei ollut mitenkään merkillinen teko Saksan liittolaiselta eikä suomalaiselta sotilaalta sinänsä, ellei se ollut merkittävä teko Leningradin pelasumisessa.

" Sotkeudut itse lillukanvarsiin ja erityisesti siihen, että yrität kertoilla siten kuin asiat eivät tapahtuneet. "

Historia osoittaa juuri tuolaisetkin mystiset - tapahtumat ja kuinka tapahtumat kehittyivätkin toiseen suuntaan - dokumenntien valottamina.
Täytyy nyt pitää pienimuotoinen luento.
Suomalaisten asetuminen puolustukseen Pääasemaan Rajajoelle ja osittain se taakse ei ollut Hitlerin ideoima asia.

Hitler halusi Suomen jatkavan hyökkäystään josta kieltäydyttiin. Erfuth ei voinut kuin valittaa tehtyä päätöstä, mutta totesi kantanaan ettei päätöksellä ole sotilaallisia perusteita koska Kannaksen venäläinen on jo lyöty, ja vain rippeiden olevan jäljellä. Nämä eivät voisi miehittää puolustuslinjaa kunnolla. Mikäli taas venäläiset saavat aikaa, tilanne muuttuu oleellisesti. Erfurt toteaa poliittisten motiivien vieneen voiton sotilaallisten sijaan. Mannerheimin ja Rytin harkinnassa.

Seuraavaksi yritti OKH ja taas Erfurth sai järkyttyä. Vain päivä sen jälkeen kun hän oli lähettänyt Mannerheimin kielteisen vastauksen Keittelin tarjoukseen hän sai välitettäväksi samansisältöisen OKH:n tarjouksen. Tuloksena oli ettei Erfuth rohjennut esittää lainkaan sitä Manerheimille, vaan sopivat Hanellin kanssa esityksen jättämisestä vihreän veran alle. Viipurin valtauspäivänä (30.8) Erfurth kuitenkin otti asian uudelleen esille. Mannerheimin kysyessä saksalaisten aikomuksista kaupunkia kohtaan. Erfuthin olettamukseen kaupungin hävitettävän maan tasalle ei saanut Mannerheimiltä sympatioita entiseltä chevaljeeri upseerilta, joka totesi tiukkaan sävyyn: " Siinä tapauksessa venäläiset tulevat rakentamaan itselleen uuden Pietarin". Keskustelu päättyyi jälleen tavanmukaiseen Wir werden überlegen, harkitsemme asiaa. Nyt laadittiin OKH:lle samansiältöinen kieltäytyminen kuten jo aiemmin oli Keitelin konttori - OKW saanut.



Mikä vaikutus suomalaisten itsepäisyydellä oli. OKH:n operatiivisen osaston päälikkö eversti Heusinger on merkinnyt Erfurthin edellä mainittuun raportin reunaan huomautuksensa.” Vihdoinkin tulee esiin jo vapaussodasta tuttu Mannerheim joka oli saksalaisille hyvä niin kauan kun hänelle oli siitä hyötyä.

Tässä sinulle selvitystä asioista ja taustoista - miksi ja miten asiat kehittyivät.

" Turha siis kirjoittaa siten kuin olisimme olleet liittoutuneiden puolta ennen Moskovan välirauhaa. Höpöä hommaa, koska suomalaiset ovat rehtiä kansaa - tai ainakin oliva"

Välirauhan aika oli Suomessa ajanjakso talvisodan päättäneestä Moskovan rauhasta (13. maaliskuuta 1940) jatkosodan alkuun (25. kesäkuuta 1941).
Jota 1944 aselepo rauhaan - kukaan, ei edes harrastelija saa sekoittaa. Suomi soti jatkosotaansa eikä voinut olla liitoutuneiden puolella halusi tai ei.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Välirauhan_aika

maalailet kirjoitti:

Saksan liittolainen Suomi pysäytti hyökkäyksensä JO ENNEN Leningradin kestolinnoitettuja ulompia puolustusasemia. Kartta osoittaa, kuinka kauaksi oma PÄÄasemamme jäi Leningradin kaupungista.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Continuation-War-defensive-lines.png

Churchillille annettu lupaus loi uuden tilanteen, puna-armeija pystyi ohentamaan voimiaan Kannakselta saksalaisia vastaan, ja jonka Marsalkka Zukov toteaa muistelmissaan. Ja tämähän ei ollut mitenkään merkillinen teko Saksan liittolaiselta eikä suomalaiselta sotilaalta sinänsä, ellei se ollut merkittävä teko Leningradin pelasumisessa.

" Sotkeudut itse lillukanvarsiin ja erityisesti siihen, että yrität kertoilla siten kuin asiat eivät tapahtuneet. "

Historia osoittaa juuri tuolaisetkin mystiset - tapahtumat ja kuinka tapahtumat kehittyivätkin toiseen suuntaan - dokumenntien valottamina.
Täytyy nyt pitää pienimuotoinen luento.
Suomalaisten asetuminen puolustukseen Pääasemaan Rajajoelle ja osittain se taakse ei ollut Hitlerin ideoima asia.

Hitler halusi Suomen jatkavan hyökkäystään josta kieltäydyttiin. Erfuth ei voinut kuin valittaa tehtyä päätöstä, mutta totesi kantanaan ettei päätöksellä ole sotilaallisia perusteita koska Kannaksen venäläinen on jo lyöty, ja vain rippeiden olevan jäljellä. Nämä eivät voisi miehittää puolustuslinjaa kunnolla. Mikäli taas venäläiset saavat aikaa, tilanne muuttuu oleellisesti. Erfurt toteaa poliittisten motiivien vieneen voiton sotilaallisten sijaan. Mannerheimin ja Rytin harkinnassa.

Seuraavaksi yritti OKH ja taas Erfurth sai järkyttyä. Vain päivä sen jälkeen kun hän oli lähettänyt Mannerheimin kielteisen vastauksen Keittelin tarjoukseen hän sai välitettäväksi samansisältöisen OKH:n tarjouksen. Tuloksena oli ettei Erfuth rohjennut esittää lainkaan sitä Manerheimille, vaan sopivat Hanellin kanssa esityksen jättämisestä vihreän veran alle. Viipurin valtauspäivänä (30.8) Erfurth kuitenkin otti asian uudelleen esille. Mannerheimin kysyessä saksalaisten aikomuksista kaupunkia kohtaan. Erfuthin olettamukseen kaupungin hävitettävän maan tasalle ei saanut Mannerheimiltä sympatioita entiseltä chevaljeeri upseerilta, joka totesi tiukkaan sävyyn: " Siinä tapauksessa venäläiset tulevat rakentamaan itselleen uuden Pietarin". Keskustelu päättyyi jälleen tavanmukaiseen Wir werden überlegen, harkitsemme asiaa. Nyt laadittiin OKH:lle samansiältöinen kieltäytyminen kuten jo aiemmin oli Keitelin konttori - OKW saanut.



Mikä vaikutus suomalaisten itsepäisyydellä oli. OKH:n operatiivisen osaston päälikkö eversti Heusinger on merkinnyt Erfurthin edellä mainittuun raportin reunaan huomautuksensa.” Vihdoinkin tulee esiin jo vapaussodasta tuttu Mannerheim joka oli saksalaisille hyvä niin kauan kun hänelle oli siitä hyötyä.

Tässä sinulle selvitystä asioista ja taustoista - miksi ja miten asiat kehittyivät.

" Turha siis kirjoittaa siten kuin olisimme olleet liittoutuneiden puolta ennen Moskovan välirauhaa. Höpöä hommaa, koska suomalaiset ovat rehtiä kansaa - tai ainakin oliva"

Välirauhan aika oli Suomessa ajanjakso talvisodan päättäneestä Moskovan rauhasta (13. maaliskuuta 1940) jatkosodan alkuun (25. kesäkuuta 1941).
Jota 1944 aselepo rauhaan - kukaan, ei edes harrastelija saa sekoittaa. Suomi soti jatkosotaansa eikä voinut olla liitoutuneiden puolella halusi tai ei.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Välirauhan_aika

Lue lisää

Tuotahan tuumailin, enkä suinkaan sotkenut välirauhan aikaa Moskovan välirauhaan, jota tituleeraat aseleporauhaksi. Välirauhan aika nimenä on tietysti ihan hyvä sinänsä, mutta miksei tyydytty Moskovan rauha -nimitykseen.

Juu! Oletko sitä mieltä, että Mannerheim petti akselivaltiot, minkä vuoksi me suomalaiset ratkaisimme toisen maailmansodan liittoutuneiden voitoksi, koska olimme antaneet lupauksemme englantilaisille? Vai mitä tarkoitat?

Miksi Stalin sitten lopulta käytti aikamoista voimaa vastaamme, jos olimme jo ennestään heidän puolellansa?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kannaksen_suurhyökkäys_1944

Vetosolmu kirjoitti:

Tuotahan tuumailin, enkä suinkaan sotkenut välirauhan aikaa Moskovan välirauhaan, jota tituleeraat aseleporauhaksi. Välirauhan aika nimenä on tietysti ihan hyvä sinänsä, mutta miksei tyydytty Moskovan rauha -nimitykseen.

Juu! Oletko sitä mieltä, että Mannerheim petti akselivaltiot, minkä vuoksi me suomalaiset ratkaisimme toisen maailmansodan liittoutuneiden voitoksi, koska olimme antaneet lupauksemme englantilaisille? Vai mitä tarkoitat?

Miksi Stalin sitten lopulta käytti aikamoista voimaa vastaamme, jos olimme jo ennestään heidän puolellansa?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kannaksen_suurhyökkäys_1944

Lue lisää

Kerroin vain historian tapahtumat miten suomalaiset olivat liitossa (tai ei) Hitlerin Saksan kanssa. Itse kukin tehkön päätelmänsä tutustuttuaan ensin tosiasioihin.

Mannerheimin toiminta ei tietenkään ollut muuta kuin itsepäistä omien etujemme ajamista jonka seuraukset saattoivat taas olla 2MS:n ratkaisuihin dramaattiset.

Stalinille oli arvovaltakysymys saada takaisin Moskovan rauhan rajat sekä saada hyvitys talvisodassa kärsityistä raskaista tappioista. Stalinilla oli muillakin suunnilla samankaltaisia tavoitteitaan kuin Suomen suunnalla.

" Poliitikkojen pitäisi alkaa jo ymmärtää, ettei historiaamme voi vääntää väkisin sellaiseksi kuin olisimme kaikkeen syyttömiä. Me olemme joutuneet sotimaan toki suurvaltojen vuoksi, mutta olemme pariin otteeseen olleet halukkaita muuttamaan rajojamme halamallamme tavalla. "

Tätä tulkintaasi kelpaa kyllä esitellä, viimeinen lause saa minut kyllä hämmästymään.

mitään kirjoitti:

Kerroin vain historian tapahtumat miten suomalaiset olivat liitossa (tai ei) Hitlerin Saksan kanssa. Itse kukin tehkön päätelmänsä tutustuttuaan ensin tosiasioihin.

Mannerheimin toiminta ei tietenkään ollut muuta kuin itsepäistä omien etujemme ajamista jonka seuraukset saattoivat taas olla 2MS:n ratkaisuihin dramaattiset.

Stalinille oli arvovaltakysymys saada takaisin Moskovan rauhan rajat sekä saada hyvitys talvisodassa kärsityistä raskaista tappioista. Stalinilla oli muillakin suunnilla samankaltaisia tavoitteitaan kuin Suomen suunnalla.

" Poliitikkojen pitäisi alkaa jo ymmärtää, ettei historiaamme voi vääntää väkisin sellaiseksi kuin olisimme kaikkeen syyttömiä. Me olemme joutuneet sotimaan toki suurvaltojen vuoksi, mutta olemme pariin otteeseen olleet halukkaita muuttamaan rajojamme halamallamme tavalla. "

Tätä tulkintaasi kelpaa kyllä esitellä, viimeinen lause saa minut kyllä hämmästymään.

Lue lisää

Suomi ei lähtenyt itsenäisyyden alkutaipaleella hyökkäämään Pietariin Venäjän silloisen sisällissodan aikana. On sanottu, että jos Suomi olisi hyökännyt Pietariin, kaupunki olisi valloitettu ja se olisi tiennyt koko vallankumouksen tappiota. Samalla se olisi ollut Suomen itsenäisyyden lopun alkua.

Ja sitten samaa on sanottu Leningradin valtaamisen suhteen toisen maailmansodan aikana. Jos Suomi olisi liittynyt saksalaisiin ja Pietari olisi vallattu, niin on väitetty, että saman tien tapaus olisi johtanut Neuvostoliiton häviöön koko sodassa.

Ainakin toisen maailmansodan kohdalla uskallan epäillä Suomen merkityksen suuruutta. Eipä edes Moskovan valtauskaan olisi tarkoittanut Saksan lopullista voittoa. Mitä ilmeisimmin Pietarin valtaus Natsi-Saksan rinnalla ja sen jälkeen mahdollisesti tapahtunut Pietarin hävittäminen maan tasalle, se olisi mitä ilmeisimmin johtanut erityisen ankariin kostotoimiin Suomea kohtaan. Stalin oli jo muutoinkin sitä mieltä, että Suomi on liian hyvä maa suomalaisten asuttavaksi. Meille oli paikka varattuna Siperian koillisreunalla Lena-joen varrella ikiroudan alueella.

mitään kirjoitti:

Kerroin vain historian tapahtumat miten suomalaiset olivat liitossa (tai ei) Hitlerin Saksan kanssa. Itse kukin tehkön päätelmänsä tutustuttuaan ensin tosiasioihin.

Mannerheimin toiminta ei tietenkään ollut muuta kuin itsepäistä omien etujemme ajamista jonka seuraukset saattoivat taas olla 2MS:n ratkaisuihin dramaattiset.

Stalinille oli arvovaltakysymys saada takaisin Moskovan rauhan rajat sekä saada hyvitys talvisodassa kärsityistä raskaista tappioista. Stalinilla oli muillakin suunnilla samankaltaisia tavoitteitaan kuin Suomen suunnalla.

" Poliitikkojen pitäisi alkaa jo ymmärtää, ettei historiaamme voi vääntää väkisin sellaiseksi kuin olisimme kaikkeen syyttömiä. Me olemme joutuneet sotimaan toki suurvaltojen vuoksi, mutta olemme pariin otteeseen olleet halukkaita muuttamaan rajojamme halamallamme tavalla. "

Tätä tulkintaasi kelpaa kyllä esitellä, viimeinen lause saa minut kyllä hämmästymään.

Lue lisää

Ai, etteivät nuo toiveet Suur-Suomesta ole lainkaan tuttuja. Itä-Karjalan menetys oli aikanaan meille pettymys, minkä vuoksi Tartonkin rauhan rajat olivat aikanaan vaikeat hyväksyä.

Talvisodan jälkeen meillä oli myös haluja saada takaisin Moskovan rauhassa menetettyjä alueita, mikä ei ole ihmekään, koska Stalin hyökkäsi silloin kimppuumme syyttä suotta. Olisimmekohan olleet samalla tavalla halukkaita jatkosotaan, jos Stalin olisi pitänyt näppinsä kurissa, eikä olisi ampunut Mainilan laukauksia?

Mitähän kummastelemista noissa haluissamme muuttaa rajoja on? Yhä jotkut kantavat sydämessään Karjalan muistoja, eivätkä suostu muuttamaan mielipiteitään siitä, kenelle mannut kuuluisivat oikeasti.

Miksi meillä ei olisi saanut olla halukkuutta saada vallita niitä alueita, joissa suomenkieliset ihmiset ovat asuneet vuosisatoja? Tietysti nyt jo on ymmärrettävä, että sotien julistaminen on mennyttä aikaa, mutta ennen kuin selkeät rajat saatiin aikaan, yritettiin ajaa itsekkäästi omaa etua. Kaikissa valtioissa.

Leiriniekka kirjoitti:

Suomi ei lähtenyt itsenäisyyden alkutaipaleella hyökkäämään Pietariin Venäjän silloisen sisällissodan aikana. On sanottu, että jos Suomi olisi hyökännyt Pietariin, kaupunki olisi valloitettu ja se olisi tiennyt koko vallankumouksen tappiota. Samalla se olisi ollut Suomen itsenäisyyden lopun alkua.

Ja sitten samaa on sanottu Leningradin valtaamisen suhteen toisen maailmansodan aikana. Jos Suomi olisi liittynyt saksalaisiin ja Pietari olisi vallattu, niin on väitetty, että saman tien tapaus olisi johtanut Neuvostoliiton häviöön koko sodassa.

Ainakin toisen maailmansodan kohdalla uskallan epäillä Suomen merkityksen suuruutta. Eipä edes Moskovan valtauskaan olisi tarkoittanut Saksan lopullista voittoa. Mitä ilmeisimmin Pietarin valtaus Natsi-Saksan rinnalla ja sen jälkeen mahdollisesti tapahtunut Pietarin hävittäminen maan tasalle, se olisi mitä ilmeisimmin johtanut erityisen ankariin kostotoimiin Suomea kohtaan. Stalin oli jo muutoinkin sitä mieltä, että Suomi on liian hyvä maa suomalaisten asuttavaksi. Meille oli paikka varattuna Siperian koillisreunalla Lena-joen varrella ikiroudan alueella.

Lue lisää

Tietysti voimme kuvitella mitä hyvänsä, mutta eri asia, kuinka olisi käynyt. Käy kuin käy, vaan jossitellen kaikkea voidaan muuttaa vain mielikuvituksissa. Oikeassa elämässä on sitten toimittava, jos haluaa saada aikaan jotain.

Leiriniekka kirjoitti:

Totean olevani samaa mieltä kuin sinä "Vetosolmu". Olennaista on se, että me suomalaiset selvisimme sota-aikajaksosta niin hyvin kuin osaamisemme ja kykymme mahdollisti. Silloisissa olosuhteissa ei ollut kaikkea sitä tietoa, mikä on nyt jälkeen päin. Päätöksiä oli tehtävä epätietoisuuden maailmassa.

Kuitenkin esim. Molotovin-Ribbentroppin sopimuksen etupiirijaosta oli tieto tullut USA:n kautta, mutta se viesti taisi hukkua jonnekin oman suomalaisen byrokratiamme rattaisiin.

Samoin oma sotilastiedustelumme oli ajan tasalla ennen kesäkuun 1944 Puna-Armeijan suurhyökkäystä kannaksella, mutta sekin tieto taisi jäädä kunnolla noteeraamatta jopa ylimmässä sodanjohdossa, puhumattakaan poliittisesta johdosta. Toukotyöt oli priorisoitu kaikkein tärkeimmälle sijalle, eikä sitä priorisointia kyetty pyörtämään takaisin pikavauhtia.

Kun Porkkalan vuokra-alue palautettiin meille takaisin, niin kerrotaan Paasikiven huokaisseen helpotuksesta ja tuumanneen: "Me selvisimme sittenkin!".

Lue lisää

Tietysti pitää aina muistaa, etteivät kaikki yllättyneet talvisodan alkamisesta, mutta moni oli ällikällä lyöty. Nato olisi siihen aikaan ollut hyvä kumppani, ja olisi yhä.

Vetosolmu kirjoitti:

Ai, etteivät nuo toiveet Suur-Suomesta ole lainkaan tuttuja. Itä-Karjalan menetys oli aikanaan meille pettymys, minkä vuoksi Tartonkin rauhan rajat olivat aikanaan vaikeat hyväksyä.

Talvisodan jälkeen meillä oli myös haluja saada takaisin Moskovan rauhassa menetettyjä alueita, mikä ei ole ihmekään, koska Stalin hyökkäsi silloin kimppuumme syyttä suotta. Olisimmekohan olleet samalla tavalla halukkaita jatkosotaan, jos Stalin olisi pitänyt näppinsä kurissa, eikä olisi ampunut Mainilan laukauksia?

Mitähän kummastelemista noissa haluissamme muuttaa rajoja on? Yhä jotkut kantavat sydämessään Karjalan muistoja, eivätkä suostu muuttamaan mielipiteitään siitä, kenelle mannut kuuluisivat oikeasti.

Miksi meillä ei olisi saanut olla halukkuutta saada vallita niitä alueita, joissa suomenkieliset ihmiset ovat asuneet vuosisatoja? Tietysti nyt jo on ymmärrettävä, että sotien julistaminen on mennyttä aikaa, mutta ennen kuin selkeät rajat saatiin aikaan, yritettiin ajaa itsekkäästi omaa etua. Kaikissa valtioissa.

Lue lisää

kuin tututkin tutkijat. Todellisuudessa Marski päiväkäskyllään erotti omat tavoitteet saksalaisten barbaroksesta. Retoorinen viittaus itsenäisyytemme alkuaikojen lausein oli tarkoitettu kansamme ja ennenkaikkea lähes puolimiljoonaisen pakolaislaumamme rauhoittamiseksi - että innoittamiseksi. USA:n ulkoministeri Hull kiitteli Mannerheimiä vuolaasti miekantuppipäiväkäskyn nerokkaasta ilmaisusta, joka erottaa Suomen tavoitteet erilleen Saksan Barbaroksesta.

Vetosolmu kirjoitti:

Ai, etteivät nuo toiveet Suur-Suomesta ole lainkaan tuttuja. Itä-Karjalan menetys oli aikanaan meille pettymys, minkä vuoksi Tartonkin rauhan rajat olivat aikanaan vaikeat hyväksyä.

Talvisodan jälkeen meillä oli myös haluja saada takaisin Moskovan rauhassa menetettyjä alueita, mikä ei ole ihmekään, koska Stalin hyökkäsi silloin kimppuumme syyttä suotta. Olisimmekohan olleet samalla tavalla halukkaita jatkosotaan, jos Stalin olisi pitänyt näppinsä kurissa, eikä olisi ampunut Mainilan laukauksia?

Mitähän kummastelemista noissa haluissamme muuttaa rajoja on? Yhä jotkut kantavat sydämessään Karjalan muistoja, eivätkä suostu muuttamaan mielipiteitään siitä, kenelle mannut kuuluisivat oikeasti.

Miksi meillä ei olisi saanut olla halukkuutta saada vallita niitä alueita, joissa suomenkieliset ihmiset ovat asuneet vuosisatoja? Tietysti nyt jo on ymmärrettävä, että sotien julistaminen on mennyttä aikaa, mutta ennen kuin selkeät rajat saatiin aikaan, yritettiin ajaa itsekkäästi omaa etua. Kaikissa valtioissa.

Lue lisää

Vetosit minuun ettei kannata puhua tapahtumatomista.......

Kuitenkin Marskin päiväkäsky on parhaimmillaan juuri tapahtumaton teko, jota toki painotat lausein: " Tottahan lause on ". Lopullinen totuus miten Marski kuitenkin toimi, onkin sitten oikeata historiaa.

lyhyesti kirjoitti:

Vetosit minuun ettei kannata puhua tapahtumatomista.......

Kuitenkin Marskin päiväkäsky on parhaimmillaan juuri tapahtumaton teko, jota toki painotat lausein: " Tottahan lause on ". Lopullinen totuus miten Marski kuitenkin toimi, onkin sitten oikeata historiaa.

Lue lisää

Mitä merkitystä on Mannerheimin muutamalla sanalla tai lauseella? Innosti toki, mutta länsimaat olivat nyreissään siitä, kun sotilaamme marssivat kohti itäistä Karjalaa. Muurmannin rata säilyi juuri sen vuoksi, että meitäkin painostettiin.

Suomen osuus tapahtumiin on kuvattu melko hyvin jo Weilin plus Göösin 75-vuotisopuksessa, eikä kirjassa ole otettu huomioon vain Mannerheimin mietteitä.

Jartsev oli aina ehdottamassa milloin mitäkin, mutta hänen tarkoituksensa oli kaiketi luoda ainoastaan riitaa saksalaisten ja meidän väliin. Erillisrauha voisi ollakin hyvä nimi jatkosodan päättymiseksi, koska sitähän se oli, vaikka sodan erillisyydestä olenkin eri mieltä. Se on toki demarien hellimä ajatus ollut aina.

Tuumitaan nyt sitten sillä tavoin, että ylipäällikkö oli ylivertainen, vaan pikemmin kyllä talvisodassa, vaan saa olla toistakin mieltä. Lapin sodan merkitystä pidän tärkeänä meille, ja se on mielestäni avain läntiseen yhteistyöhön, koska kuuntelimme Yhdysvaltojen ja Englanninkin neuvoja tarkalla korvalla jo siihen aikaan. Lopulliset takuut itsenäisyydellemme saimme lännestä, emme itänaapurilta.

Vetosolmu kirjoitti:

Mitä merkitystä on Mannerheimin muutamalla sanalla tai lauseella? Innosti toki, mutta länsimaat olivat nyreissään siitä, kun sotilaamme marssivat kohti itäistä Karjalaa. Muurmannin rata säilyi juuri sen vuoksi, että meitäkin painostettiin.

Suomen osuus tapahtumiin on kuvattu melko hyvin jo Weilin plus Göösin 75-vuotisopuksessa, eikä kirjassa ole otettu huomioon vain Mannerheimin mietteitä.

Jartsev oli aina ehdottamassa milloin mitäkin, mutta hänen tarkoituksensa oli kaiketi luoda ainoastaan riitaa saksalaisten ja meidän väliin. Erillisrauha voisi ollakin hyvä nimi jatkosodan päättymiseksi, koska sitähän se oli, vaikka sodan erillisyydestä olenkin eri mieltä. Se on toki demarien hellimä ajatus ollut aina.

Tuumitaan nyt sitten sillä tavoin, että ylipäällikkö oli ylivertainen, vaan pikemmin kyllä talvisodassa, vaan saa olla toistakin mieltä. Lapin sodan merkitystä pidän tärkeänä meille, ja se on mielestäni avain läntiseen yhteistyöhön, koska kuuntelimme Yhdysvaltojen ja Englanninkin neuvoja tarkalla korvalla jo siihen aikaan. Lopulliset takuut itsenäisyydellemme saimme lännestä, emme itänaapurilta.

Lue lisää

Saksan tulo Skandinaviaan oli jo tosiasia. Ei kai kukaan vakavasti otettava tutkija ole esittänyt vaihtoehtoista mahdollisuutta, kuinka Suomi olisi selviytynyt paremmin jollain toisella valinnallaan kuin mitä tuli tehneeksi. 2MS kosketti niin suuria kuin pieniä maita. Suomi talvisodan jäljiltä täysin avuttomassa tilassa - miten todella olisi pitänyt toisin toimia. Jälkiviisaus ei silloin ollut päättäjillämme käytettävissämme. Lopputulosta ajatellen - KAIKKI valinnat olivat todella nerokkaita.

parhaasta päästä kirjoitti:

Saksan tulo Skandinaviaan oli jo tosiasia. Ei kai kukaan vakavasti otettava tutkija ole esittänyt vaihtoehtoista mahdollisuutta, kuinka Suomi olisi selviytynyt paremmin jollain toisella valinnallaan kuin mitä tuli tehneeksi. 2MS kosketti niin suuria kuin pieniä maita. Suomi talvisodan jäljiltä täysin avuttomassa tilassa - miten todella olisi pitänyt toisin toimia. Jälkiviisaus ei silloin ollut päättäjillämme käytettävissämme. Lopputulosta ajatellen - KAIKKI valinnat olivat todella nerokkaita.

Lue lisää

Reikä tunnelissa oli ahdas ja vain pieni valo välkkyi putken päässä. Se kirkastui viimein suureksi palloksi meille kaikille.

Niin, miten se on. Onko Suomi näytellyt viatonta?