Kun elämä potkii niin se potkii... Olin sairaslomalla 3kuukautta masennuksen takia.. kävin terapiassa (käyn edelleen) ja syön lääkeitä...
elikkäs siis masennuin koska koko elämä meni perseelleen, vaimon kanssa ongelmia, yrittäjänä töitä niin paljon ettei aikaa jäänyt itselleen, vaimolle saati lapsille, en pystynyt tyydyttämän ketään.
kerran sitten heräsin sairaalasta kädet viilleltyinä ja nyrkit tohjona. Silloin ynmmärsin että olen avun tarpeessa. Sain hoitoa ja lääkkeitä. ja kun en ollut töissä aikaa jäi perheelle ja itselleni. aloitin liikunnan taas pitkästä aikaa ja siitä tuli hyvä olo. Tuntui että elämä alkaa voittaa, niin henkisesti kuin fyysisesti.....
Mutta sitten sain jonkun flunssan ja sairastin sitä kuukaudenpäivät joten liikunta jäi vähille. Kun viimein olin "terve" palasin töihin.. neljä kuukautta poissa töistä yrittäjänä on liikaa, laskut kasaantuvat päälle. Kaikki karhuaa rahojaan. Itseäni hävettää suunnattomasti.
Tuntuu taas että vaimo ei välitä, mut johtunee minusta, olen poissa oleva. 'en jaksa enää ja atattelen jatkuvaan miten päiväni päättäisin. Ehkä sen teenkin ehkä en... Ehkä perheeni olisi helpompaa ilman minua, tuotan vain harmia... Surettaa... onneksi netistä löytyy lohduttavaa musiikkia(johanna Kurkela- ehkä ensi elämässä)
olen umpikujassa
22
1329
Vastaukset
- chrysanteemi
>yrittäjänä töitä niin paljon ettei aikaa jäänyt itselleen,>
Olisikohan tämä ollut sun alkuperäinen ongelma? Ei se ole luonnollinen tilanne ihmisen elämässä, ettei aikaa ole mihinkään muuhun kuin työhön.
Sä sanot, että silloin kun sulla oli aikaa itselle ja perheelle, sä voit paremmin. Ja sitten tuli vastaan ne kasaantuneet laskut, "yhteiskunnan" vaatimukset... Ja se on rankkaa. Se on aina rankkaa.
Voisitko sä mitenkään saada jotain sellaista työtä, missä sulla ois sopivasti tekemistä, ei liikaa, ja samalla jäisi sopivasti aikaa myös vaimolle ja lapsille - ja sulle itsellesi?
>miten päiväni päättäisin. Ehkä sen teenkin ehkä en... Ehkä perheeni olisi helpompaa ilman minua, tuotan vain harmia...>
Tuo ei kyllä varmasti pidä paikkaansa! Varmasti he voisivat vain paljon huonommin, kokisivat surua, syyllisyyttä, ikävää... Tuskin mikään on niin raskasta kuin omaisen itsemurha...
>onneksi netistä löytyy lohduttavaa musiikkia(johanna Kurkela- ehkä ensi elämässä)>
Eihän tuo musiikki vain ole mitenkään vaikuttanut ajatuksiisi? Kuka voi tietää, tuleeko sellaista "ensi elämää" koskaan... Ei kukaan! - mansikkavattu
Minusta osaat hyvin pohtia asioita. En tiedä yrittäjänä olosta mitään, mutta voin kuvitella, että se on tietenkin rankkaa tuo yrityksen ja oman elämän yhtäaikainen pyörittäminen. Siitä olen varma, että perheesi olisi suunnattoman järkyttynyt ja surullinen, jos menisit päiväsi päättämään. Oletko puhunut vaimosi kanssa? Oletko kertonut, kuinka rankkaa sinulla on henkisesti? Voisitte jutella yhdessä ja yrittää keksiä yhdessä keinon, jolla selviäisitte. Voisit kertoa hänelle, kuinka tärkeä hän ja hänen tukensa sinulle olisi. Masentuneen ihmisen läheisillä on rankkaa. Heistä saattaa tuntua, että masentunut on laiska, ei välitä mistään ja on muutenkin poissaoleva, kuten sanoitkin. He kenties sydämessään kantavat syyllisyyden taakkaa siitä, kun eivät pysty mitenkään parantamaan läheisensä mieltä vaikka miten sitä haluaisivat.
Oletko miettinyt yrityksestäsi luopumista? Olen kauhean huono neuvomaan tässä yritysasiassa, kun tosiaan itsellä ei ole kokemusta, kuin palkollisena olosta, mutta sen sanon, että oma terveytesi ja sen vaaliminen ei ole nolo tai hävettävä asia. Laskujen kasaantuminen on omiaan jäytämään mieltä, mutta menetätpä sitten yrityksesi, rahoja tai muuta materiaalista, se ei ole mitään sen rinnalla, jos menettäisit lopullisesti elämäsi ja terveytesi. Olet kallisarvoinen.- yrityksestä mutta..
jäisi isot, "isot"(15000€) johon ei pankit tahdo antaa lainaa, kun on tämä"lama"... Ja samalla jäisi työttömäksi äitini ja isäni ja kolme muuta... niin kovat paineet....
- mansikkavattu
yrityksestä mutta.. kirjoitti:
jäisi isot, "isot"(15000€) johon ei pankit tahdo antaa lainaa, kun on tämä"lama"... Ja samalla jäisi työttömäksi äitini ja isäni ja kolme muuta... niin kovat paineet....
Tilanteesi on vaikea kyllä. Tietävätkö työntekijäsi tilanteesi? Olisiko mahdollista jotenkin valtuuttaa joku toinen yrityksesi ohjaksiin sillä välin, kun sinä olet sairaslomalla? Osaisiko joku muu hoitaa asiat sillä tavalla sinun poissaollessasi, että yritys pyörisi?
- vanhempani
mansikkavattu kirjoitti:
Tilanteesi on vaikea kyllä. Tietävätkö työntekijäsi tilanteesi? Olisiko mahdollista jotenkin valtuuttaa joku toinen yrityksesi ohjaksiin sillä välin, kun sinä olet sairaslomalla? Osaisiko joku muu hoitaa asiat sillä tavalla sinun poissaollessasi, että yritys pyörisi?
pyörittääkin, mutta raha liikenne ja laskut kulkee minun kautta.... ja itseni pitäisi olla töissä että saisi ruokaa ostettua kotiin ja oma laskutkin hoidettua. kun toi sairaspäiväraha on kokonaista 26 egee.sillä ei viittä henkee elätä..
- mansikkavattu
vanhempani kirjoitti:
pyörittääkin, mutta raha liikenne ja laskut kulkee minun kautta.... ja itseni pitäisi olla töissä että saisi ruokaa ostettua kotiin ja oma laskutkin hoidettua. kun toi sairaspäiväraha on kokonaista 26 egee.sillä ei viittä henkee elätä..
elätä, ei. Kuulutko johonkin liittoon? Entäs korvaako vakuutus jotain? Ehkä pankissa voisi kuitenkin käydä neuvottelemassa. Lisää velkaa kannattaa tietty ottaa varoen, kun sekin sitten aikanaan lankeaa maksettavaksi. Tiedän kyllä jotain niukkuudessa elämisestä ja se ei herkkua ole, mutta kuten aina tuppaan paasaamaan, niin ennemmin tingin elintasosta, kuin terveydestä. Oletko siis vaimosi kanssa keskustellut tästä tilanteesta? Mitä mieltä hän on? Käykö hän töissä?
- vakuutus
mansikkavattu kirjoitti:
elätä, ei. Kuulutko johonkin liittoon? Entäs korvaako vakuutus jotain? Ehkä pankissa voisi kuitenkin käydä neuvottelemassa. Lisää velkaa kannattaa tietty ottaa varoen, kun sekin sitten aikanaan lankeaa maksettavaksi. Tiedän kyllä jotain niukkuudessa elämisestä ja se ei herkkua ole, mutta kuten aina tuppaan paasaamaan, niin ennemmin tingin elintasosta, kuin terveydestä. Oletko siis vaimosi kanssa keskustellut tästä tilanteesta? Mitä mieltä hän on? Käykö hän töissä?
sellainen vakuutus tuntui "kalliilta" kun firman perustin.... Vaimo on töissä, vakipaikka... Lainaa saatas, mutta tarvitaan takaajat,
ja niitä olisi, mutta pankille ei käy kuin jomman kumman vanhemmat ja omani eivät ole luottokelpoisia ja vaimon vanhemmat sanoivat suoraan että ei.... syytä eivät sanoneet.. - mansikkavattu
vakuutus kirjoitti:
sellainen vakuutus tuntui "kalliilta" kun firman perustin.... Vaimo on töissä, vakipaikka... Lainaa saatas, mutta tarvitaan takaajat,
ja niitä olisi, mutta pankille ei käy kuin jomman kumman vanhemmat ja omani eivät ole luottokelpoisia ja vaimon vanhemmat sanoivat suoraan että ei.... syytä eivät sanoneet..Toivon, että pääset tämän asian kanssa johonkin ratkaisuun. Kuitenkin toivon sydämestäni, että se ratkaisu ei ole itsensä vahingoittaminen. Se on paineistavaa se yrityksestä luopuminenkin, mutta tässä tilanteessa sitäkin pitäisi mielestäni vakavasti harkita silläkin uhalla, että joudut irtisanomaan työntekijäsi. Sinun on aika ajatella itseäsi, terveyttäsi ja perhettäsi. Kerrot hyvissä ajoin työntekijöillesi tilaneesta, että he osaavat varautua. Tällaisella hetkellä, jos harkitset jo itsemurhaa sinun yksinkertaisesti on hetkeksi heitettävä mielestäsi muiden ihmisten murheet. Toivon sinulle voimia ja jaksamista
vakuutus kirjoitti:
sellainen vakuutus tuntui "kalliilta" kun firman perustin.... Vaimo on töissä, vakipaikka... Lainaa saatas, mutta tarvitaan takaajat,
ja niitä olisi, mutta pankille ei käy kuin jomman kumman vanhemmat ja omani eivät ole luottokelpoisia ja vaimon vanhemmat sanoivat suoraan että ei.... syytä eivät sanoneet..Funtsipa mahdollisuutta lopettaa yritys. En tiedä ikääsi, mutta oletettavasti yrittäjäkokemuksen perusteella sinut joku haluaisi työllistää sitten kun olet terveempi. Yrittäminen on niin rankkaa puuhaa, että sitä ei sairaana jaksa.
- arvo anonyymi
vakuutus kirjoitti:
sellainen vakuutus tuntui "kalliilta" kun firman perustin.... Vaimo on töissä, vakipaikka... Lainaa saatas, mutta tarvitaan takaajat,
ja niitä olisi, mutta pankille ei käy kuin jomman kumman vanhemmat ja omani eivät ole luottokelpoisia ja vaimon vanhemmat sanoivat suoraan että ei.... syytä eivät sanoneet..Toivottavasti löydät ratkaisun ja avun noihin vaikeisiin käytännön asioihin. Toimintasi on kiitettävää, ei häpeällistä. Kuvauksesi lukeminen saa toivomaan, että voisit ajatella myös itseäsi sen taakan lisäksi, mikä sinulla on työstä ja toisista ihmisistä. Olet arvokas myös noista asioista riippumatta.
- toveria
yrityksestä mutta.. kirjoitti:
jäisi isot, "isot"(15000€) johon ei pankit tahdo antaa lainaa, kun on tämä"lama"... Ja samalla jäisi työttömäksi äitini ja isäni ja kolme muuta... niin kovat paineet....
Olet selkeästi vastuusi kantava ihminen; et halua jättää vanhempiasi ja 3 muuta työntekijää ns pulaan ja ilman töitä. on hienoa että kannat heistä vastuuta..mutta, elämässä jokainen aikuinen ihminen on itse vastuussa itsestään. Et sinä ole syntynyt tänne elämään sitä varten että henkesi uhalla kannat muista vastuuta,ei se ole sinun tehtäväsi vastata muista, ei se ole kenenkään tehtävä ! Meillä jokaisella on oma elämä, oma vapaa elämä, josta emme ole kenellekään ihmiselle mitään velkaa.
Tämä on suuri asia, jonka itse masennenuksessani ja työuupumuksen keskellä alan hiljalleen oikeasti tajuta. Olen miettinyt sairaslomaa 3 vuotta ja voimat hiipuu kokoajan,olen viillellyt itseäni kännipäissäni ja tennyt myös muuta typerää. Olen yli 40 perheellinen mies. Nyt tuntuu että tajunta on räjähtämässä noin niikuin positiivisesti; paskaako sillä on väliä mitä muut ajattelee, tämä on minun elämä ja haluan sen saada takaisin ja siitä nauttia, yrittää olla riittävän onnellinen.
Tuleva taloudellinen tilanne ahdistaa, mutta ja taas mutta, eikö se ole tärkeintä että on hyvä olla ja elää elämäänsä riittävän tyytyväisenä ja terveenä niin henkisesti kuin fyysisesti kuin se että pitää kiinni kynsin hampain siitä että taloudelliseti ei joudu kärsimään. Tyyliin
" kaadun perkele saappaat jalassa ja mietin itsaria illat pitkät ja elämää valu ja kaikki on pimeää ja masentaa ja ahdistaa ihan h..sti, mutta periksi en anna" . Näin olen miettinyt vaikka kuinka kauan. Nyt siis alan ymmärtämään tämän oman ajatusmaailmani nurinkurisuuden; olen pitänyt muita tärkeimpinä kuin itseäni.
Uskon ja haluan yhä enemmän uskoa, että myös vaimoni ja lapseni voivat paremmin jos minä voin paremmmin. Uskon myös että omilla roihkeilla ja oikeilla ratkaisuilla voi näyttää omille lapsille, että mikä tässä elämässä on tärkeintä ja vaikeassakin tilanteessa on elämää pelatavia ratkaisuja. Jos teen itsarin niin on aivan varma että lasteni elämä on paljon huonompi kuin se että jään sairaslomalle ( ehkä pitkällekin ) ja panostan elämäni laatuun. Konkreettiseti olen myös miettinyt että voimme kyllä asua myös vaatimattomammin ja helpottaa rahatilannetta näin ( normaalisti asumme kyllä myös nyt ).
Eli oman tinalteeni pohjalta ja heräämisetä siihen tosiasiaan että en ole vastuussa muista aikuisista ihmisistä ja tämän tuomasta vapauttavasta tunteesta toivon sulle hirveästi voimia ja rakkautta elämääsi. Se rakkaus on myös rakkautta itseä kohtaan. Sen olemme jokainen tasantarkkaan ansainneet !! Ja kun tänmän viestini alussa totesin, että olet vastuusi kantava ihminen firmastasi ja työntekijöistä, niin kyllä se tärkein vastuunkohden olet sinä itse ja sitäkautta perheesikin voi hyvin :)
- Myös masennusta poteva
Kaikki tuntuu sinusta nyt pahalta. Sinulla on sekä terapia että lääkitys. Luota, että ne osaltaan auttavat. Koeta kertoa akuutista umpikujastasi terapiassa mahdollisimman tarkkaan. Ota joka tapauksessa aikalisä, mikään ei muutu hetkessä. Koeta karistaa häpeäntunteesi.
Hei! Koeta piristyä! Ei sellaisia muutaman kuukauden masennuksia ole muuta kuin julkkiksilla 7-päivää lehden sivuilla. Itselläni alkoi samasta syystä masennus ja ahdistus reilut 3 vuotta sitten. Nyt olen siitä syystä eläkkeellä. Luulen, että menee jo paremmin, mutta vieläkin tulee takapakkia aika herkästi. Syö sitkeästi lääkkeitä, ensimmäiseksi tarjotut ei aina välttämättä ole niitä parhaita, joten uudelleen psykiatrille että saat sinulle paremmin sopivat eväät. Kerro läheisillesi, mistä on kysymys ja mitä tunnet - heidän tukensa on tärkeää. Kyllä se päivä vielä paistaa sinullekin!
- teppo123456
Älä helvetissä tapa itseäsi. Voin sanoa että lapsesi tarvitsevat molemmat vanhemmat.
Terv. nimimerkki kokemusta lapsen roolista. - teppo123456
teppo123456 kirjoitti:
Älä helvetissä tapa itseäsi. Voin sanoa että lapsesi tarvitsevat molemmat vanhemmat.
Terv. nimimerkki kokemusta lapsen roolista.Vastaukseni oli tarkoitettu ketjun aloittajalle niin kuin nokkelimmat varmaan ymmärsivät.
- nommelo
On hyvä vaikka kirjoittelemalla purkaa sisintään. Ei maailma kaadu jos yritys menee kumoon. On mennyt monella muulla ja ovat selvinneet. Se on vain aineellista. Konkurssin jälkeen moni onkin vasta löytänyt elämän. Toivon sinulle Korkeimman siunausta ja voimia kestää. Itsekin konkurssin karikoista selvinnyt ja elämässä kiinni.
- Syysdepis
haluan sanoa sinulle,älä tee itsellesi pahaa.Älä tapa itseäsi,sillä tämän hetken tilanne on varmasti sinulle itsellesi karmeaa.Mutta,...elämä jatkuu ja oli miten oli niin sinun elämäsi on se tärkeä.Ei elämää mitata rahassa ja tavarassa.Yritä jaksaa käydä terapeutilla ja koota nyt itsesi,ihan siksi,että jaksat.Se on tärkeintä.Jaksat elää.Elämääsi ei korvaa raha eikä tavara.
- solmut eikun kiristyy
Kylläpä oli viikonloppu. Kyllä kai tästä joutaa lähtee helvettiin tai mihinkä nyt joutuukin, nimittäin otettiin vaimon kaa aika lailla yhteen..... siis iso riita..... kyse oli minusta, kun en tee mitään, nukun vaan, olen välinpitämätön.... eli siis vaimon mielestä täys paska.... kyl mä yritän tehdä asiota ja olla ymmärtäinen ja välittävä, mutta kuin ei jaksa... elämä on perseestä..... voi veljet.... Se tästä vielä puuttuu et erotaan... sit se on loppu
- edelliseen
Nyt tää viikonloppu rassaa niin paljon ettei taaskaan saa nukuttua... vaikka otinkin 2 ketipinoria, mut ei mitään vaikutusta. Jospa otan parikymmentä niin jos sit sais unta. on hieno fiilis mennä töihin aamulla.... kun vaan kuolis pois..... ei jaksa, ei sit millään...
- omatie63
edelliseen kirjoitti:
Nyt tää viikonloppu rassaa niin paljon ettei taaskaan saa nukuttua... vaikka otinkin 2 ketipinoria, mut ei mitään vaikutusta. Jospa otan parikymmentä niin jos sit sais unta. on hieno fiilis mennä töihin aamulla.... kun vaan kuolis pois..... ei jaksa, ei sit millään...
Olen itse ollut masentunut työuupunut n 3 vuotta ja käyn terapiassa, syön mielialalääkettä.
Perhe on ja se mitä kuvasit omasta vaimostasi ja hänen suhtautumisestaan sopii hyvin meillekin.
Rupean olemaan totaalisen väysynyt tähän koko touhuun ja olenkin miettinyt, että jos elämällä ei ole mitään muuta tarjottavaa jatkossakaan niin samm lähtee samantien; ei kai tänne kärsimään olla tultu ?
Olen kyllä myös miettinyt ( varmaan mielialalääkkeen ja terapian avulla) että elämäni voisi kyllä muuttua paremmaksi jos jaksaa tämän paska vaiheen ohi ja JAKSAA uskoa tulevaisuuteen. Musta tuntuu jotenkin vapauutavalta ajatella, että jos aloittais kaiken pauhtaalta pöydältä; jos tulee avioero niin sitten tulee, jos jään sairalomalle ka menetän työni niin sitten menetän. Kaiken tämän HIRVEÄN SOTKUN jälkeen löydän ehkä itseni ja riittävän hyvän elämän. Kyllä se on niin että kun on lähellää omaa murhettaan niin ei sitä näe tulevaisuudessa paljonkaan toivoa, mutta uskon yhä enemmän että se johtuu siitä ettei tiedä muusta kuin siitä missä on elänyt. Voimia sullekin !
- miss11
Anna aikaa itsellesi, älä mieti huomista. Olen itse myös kokenut masennuksen. Eka kerran v. -92 ja v-06. Ulkoile jos jaksat, etsi mielekästä lukemista, elokuvia ym.. Älä vaivu itsesääliin. Luin juuri näiltä sivuilta hyvän aforismin, jos et halua että päälläsi kävellään niin nouse ylös. Tsemppiä sulle ja muista, et varmaan "sairastunut" yhdessä yössä joten et myöskään parane yhdessä yössä. Ajan kanssa hyvä tulee..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih577320Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j7393594Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.3711978Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.1651816- 861459
Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens841401- 911290
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä631257Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2621251- 811164