Paras ympäristöteko

olisi pitää kissat kiinni ainakin lintuen pesimäaikana, toukokuun alusta elokuun loppuun, jolloin Janakkalankin kissat tuhoavat tuhansia maassapesivien pikkulintujen poikaspesiä vapaina luonnossa liikkuessaan.

Ellei tässä kissanpäivien kunnassa vielä ole selvinnyt, mitä laki tästä asiasta sanoo, niin lainattakoon tähän poliisikomisarion kirjoitus asiasta:


"Komisario Markku Tuominen
Pidä huolta lemmikistäsi

Kesän lähestyessä vauhdilla on syytä palauttaa mieliin lemmikkieläimiä koskevaa lainsäädäntöä ja siitä koituvia velvoitteita lemmikkien omistajille.

Suomi on hyväksynyt lemmikkieläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen vuodelta 1992, joka määrittelee lemmikkieläimeksi minkä tahansa eläimen, jota ihminen pitää tai joka on tarkoitettu ihmisen pidettäväksi erityisesti hänen taloudessaan omaksi iloksi ja seuraksi. Lemmikkieläimelle ei saa tuottaa tarpeetonta kipua, kärsimystä tai tuskaa eikä sitä saa jättää heitteille. Heitteillä oleva eläin tarkoittaa joko koditonta lemmikkieläintä tai sellaista lemmikkieläintä, joka on omistajansa tai haltijansa kotipiirin rajojen ulkopuolella eikä kenenkään muun omistajansa tai haltijan hallinnassa tai suorassa valvonnassa.

Jostakin syystä edellä olevat seikat unohdetaan koirien ja kissojen kohdalla vaikka näiden lemmikkieläinten pitäjien tulisi tuntea tarkoin metsästyslain ja järjestyslain asiaa koskevat määräykset. Metsästyslain 53 §:stä löytyy pääsääntö, jonka mukaan ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella. Tämän lisäksi metsästyslain 51 §:ssä määrätään, että maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Tuona aikana ei koiraa voi päästää maastoon irrallaan muutoin kuin viranomaistehtävässä tai joissakin tapauksissa koulutustarkoituksessa.

Koiria pidetään kuitenkin lemmikkeinä eniten taajaan rakennetuilla alueilla, jolloin metsästyslain säännökset eivät ole riittävän tarkkoja, jotta koirien pitoa voitaisiin ohjata kaikkien kannalta kohtuulliseen suuntaan. Tämän vuoksi on järjestyslakiin kirjattu määräyksiä, jotka ohjaavat koirien omistajia hyvään käytökseen koirien pidossa. Järjestyslain nojalla koira on pidettävä taajamassa kytkettynä. Koira ei saa päästä puremaan ketään, ei myöskään toisia koiria.

Koira ei saa päästä säikyttämään ihmisiä, mikä on erityisen tärkeää, koska kerran saatu koirapelko ei tahdo parantua millään keinoilla. Toivottavaa olisikin, että kohdattaessa ihmisiä, koiran omistaja selkeästi ottaisi taluttimesta sellaisen otteen, että koiran hallinnassa olosta ei synny epäselvyyttä. Koira ei saa myöskään yksinkään ollessaan tuottaa häiriötä naapurustolle haukunnallaan tai ulvonnallaan eikä koiraa saa ulkoiluttaa siten, että se pääsee sotkemaan paikkoja ulosteillaan mm. uimarannoilla tai rikkomaan hiihtolatuja.
Toiset ihmiset huomioon ottava ja koiransakin siistinä säilymistä arvostava ulkoiluttaja kuljettaa koiransa pussin kerätyt ulosteet lähimpään roskakoriin.
Kuten edellä olevasta huomataan, on koirien omistajien aina ajateltava asioita ulkopuolisenkin näkökulmasta, jotta lemmikkieläin tuottaisi alkuperäisen tarkoituksen eli olisi iloksi ja seuraksi.

Poliisitoiminnan kannalta lemmikkieläimistä koirat ja kissat aiheuttavat eniten työtä kevätaikana ja alkukesästä, koska tuolloin perinteistä eläinsuojelua koskevien tapausten lisäksi tulevat ulkoiluttamisesta koituviin haittoihin puuttuminen. Tällöin korostuvat kissojen aiheuttamat hajuhaita kiima-aikana ja pikkulintujen pesintää häiritsevä pyynti. Kissojen omistajien tulisi suhtautua vakavasti alussa mainittuun lemmikkieläinten suojelua koskevaan sopimukseen, jossa kotipiirin rajojen ulkopuolella tavattua kissaa on pidettävä heitteille jätettynä. Kissan laskemista ulos ei voida muutoinkaan pitää hyväksyttävänä, koska tuolloin kissa on alttiina mm. liikenteestä koituville vaaratilanteille. Vammautunut kissa piiloutuu ja kokee kivuliaan kuoleman. Rotukissojen omistajat ovat selkeästi muita paremmin selvillä säännöksistä, koska rotukissoja ei näe irrallaan.

Nykyinen eläinsuojelulaki on velvoittanut kunnat järjestämään irrallaan tavatuille ja sitä kautta kiinniotetuille kissoille ja koirille säilytyspaikan, josta omistaja määräajan kuluessa voi noutaa lemmikkinsä pois. Tämä järjestelmä toimii tällä hetkellä hyvin ja koirien ja kissojen kiinniottaja osaavat tätä järjestelmää käyttääkin. Poliisi ei kiinniotettuja eläimiä kuljeta, joten kiinniottajat ovat yleensä hoitaneet kuljetuksen itse.

Määräaikana noutamatta jätetyt lemmikit luovutetaan uuteen kotiin tai lopetetaan. Poliisi haluaa rajoittaa omat toimenpiteensä koskemaan vain niitä tilanteita, joista aiheutuu selkeä välitön vaara yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Tällaiset tilanteet johtavat usein lemmikkieläimen lopettamiseen joko jo liikenteessä saatujen vammojen vuoksi tai sen vuoksi että eläintä saada otetuksi riittävän turvallisilla keinoilla kiinni.
Tavallisimpana seuraamuksena koiran tai kissan pidossa tapahtuneesta laiminlyönnistä on sakkorangaistus, jonka avulla toivotaan lemmikkieläimestä vastuussa olevan pitävän lemmikistään parempaa huolta.

Lemmikkieläintä ei saa koskaan hankkia ilman harkintaa, koska lemmikistä huolehtiminen tuo mukanaan vastuun eläimen hyvinvoinnista ja huolehtimisesta myös ympäristössä asuvien kannalta. Vastuullinen lemmikkieläimen taluttaja saa osakseen hyväksyviä katseita ja usein ihmiset haluavat vaihtaa muutaman sanan itse lemmikistä vaihtoehtona sääkatsaukselle."


Edellä siteeratussa kirjoituksessa olivat kissojen osalta pääkohdat seuraavat:

1.Lemmikkieläintä ei saa jättää heitteille, mikä tarkoittaa joko koditonta tai sellaista lemmikkieläintä, joka on omistajansa tai haltijansa kotipiirin ulkopuolella eikä kekenkään hallinnassa tai suorassa valvonnassa.

(Eli siis esim. vapaana itseksen kuljeksiva kissa.)

Erikseen vielä sanotaan, että:

2.Kotipiirin rajojen ulkopuolella tavattua kissaa on pidettävä heitteille jätettynä.

3. Tavallisimpana seurauksena koiran tai kissan pidossa tapahtuneesta laiminlyönnistä on sakkorangaistus.