Rapolan kuninkaanlinna

taisi liittyä paljolti aiempaan aloitukseen Suomen kuningaskunnasta. Hyvää lisätietoa aiheeseen. Näitä linnoitusrakennelmia siellä joku kaipailikin. Nämä linnoitusrauniot sopii hyvin kokonaiskuvaan ja tukevat hyvin kuningaskäsitystä.

Vatjalaisilla ja myöhemmin myös Nov Gorodilla, oli yhteiskuntamallina oligargia, missä yläluokan muodosti suurtalonpojista muodostunut tasavalta ja alaluokan orjat, eli yläluokka valitsi johtajansa vaaleilla, asiat ja kiistat päätettiin käräjillä.
Alaluokka, eli orjat oli isäntiensä ja talojensa omaisuutta, samoin kuin karjakin.

Suomessa on saattanut olla samantapainen systeemi.

Vaka Vanha kirjoitti:

Vatjalaisilla ja myöhemmin myös Nov Gorodilla, oli yhteiskuntamallina oligargia, missä yläluokan muodosti suurtalonpojista muodostunut tasavalta ja alaluokan orjat, eli yläluokka valitsi johtajansa vaaleilla, asiat ja kiistat päätettiin käräjillä.
Alaluokka, eli orjat oli isäntiensä ja talojensa omaisuutta, samoin kuin karjakin.

Suomessa on saattanut olla samantapainen systeemi.

Lue lisää

Viikinkiajalla oli Ruotsissa kolmijakoinen yhteiskuntaluokitus. Ylin luokka oli Jarlit, ylhäisaatelisto, toinen luokka oli Bondi, vapaat talonpojat ja alhaisin luokka oli Thrall, eli orjat. Novgorodin systeemi oli hyvin samanlainen, eiköhän Suomessakin noudatettu samaa systeemiä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Vatjalaisilla ja myöhemmin myös Nov Gorodilla, oli yhteiskuntamallina oligargia, missä yläluokan muodosti suurtalonpojista muodostunut tasavalta ja alaluokan orjat, eli yläluokka valitsi johtajansa vaaleilla, asiat ja kiistat päätettiin käräjillä.
Alaluokka, eli orjat oli isäntiensä ja talojensa omaisuutta, samoin kuin karjakin.

Suomessa on saattanut olla samantapainen systeemi.

Lue lisää

Ainakin minulta.
Mielestäni orjajärjestelmä vaatii jo aika pitkälle kehittyneen maatalousjärjestelmän ja jopa pääsääntöisen pysyvän asutuksen karja- ja heinäsuojineen yms. Epäilen, että ennen Erikin retkeä Suomessa ei kehitys ollut vielä niin pitkällä - ainakaan yleisesti. Elettiin keräily-, metsästys- ja kaskitaloudessa. Tällaisissa olosuhteissa korostuvat perhe- ja sukusiteet sekä naimis-yms. suhteiden kautta heimositeet. Näillä olivat omat johtohahmonsa. Kun taloa tai maata ei omistettu, vaan sitä pidettiin hallussa, ei ns. "turpeeseen sidottua väestöä" voinut juuri olla. Tämä ei tietysti poissulje sitä, etteikö perhe-, suku- ja heimoyhteydessä ollut arvoltaan erilaisia henkilöitä ja etteikö osa henkilöistä elänyt orjuuden kaltaisissa olosuhteissa. Ainakin tähän yhteyteen ulkopuolelta tulleet tai joutuneet henkilöt saivat tehdä joka päivä työtä ollakseen hyödyksi yhteisölle ja lunastaakseen paikkansa.

Ehkäpä lappalaisten kaltainen paliskuntahallintomalli olisi saattanut toimia muinaisessa Suomessa. Aluetta ja etupiiriä piti voida puolustaa ja järjestää jonkinlainen turvallisuus. Jotenkin piti jakaa kaskimaata sekä eränkäyntialueita. Jotkin metsästystavat edellyttivät suuremman miesjoukon yhteistoimintaa ja esim. vaihdantakaupan organisointi jonkinlaista yhteistoimintaa.

Kun tämä tämmöinen on vain arvailua, olisi todella hauska kuulla asiasta tutkittua tietoa, josko semmoista on.

vanha patriootti kirjoitti:

Ainakin minulta.
Mielestäni orjajärjestelmä vaatii jo aika pitkälle kehittyneen maatalousjärjestelmän ja jopa pääsääntöisen pysyvän asutuksen karja- ja heinäsuojineen yms. Epäilen, että ennen Erikin retkeä Suomessa ei kehitys ollut vielä niin pitkällä - ainakaan yleisesti. Elettiin keräily-, metsästys- ja kaskitaloudessa. Tällaisissa olosuhteissa korostuvat perhe- ja sukusiteet sekä naimis-yms. suhteiden kautta heimositeet. Näillä olivat omat johtohahmonsa. Kun taloa tai maata ei omistettu, vaan sitä pidettiin hallussa, ei ns. "turpeeseen sidottua väestöä" voinut juuri olla. Tämä ei tietysti poissulje sitä, etteikö perhe-, suku- ja heimoyhteydessä ollut arvoltaan erilaisia henkilöitä ja etteikö osa henkilöistä elänyt orjuuden kaltaisissa olosuhteissa. Ainakin tähän yhteyteen ulkopuolelta tulleet tai joutuneet henkilöt saivat tehdä joka päivä työtä ollakseen hyödyksi yhteisölle ja lunastaakseen paikkansa.

Ehkäpä lappalaisten kaltainen paliskuntahallintomalli olisi saattanut toimia muinaisessa Suomessa. Aluetta ja etupiiriä piti voida puolustaa ja järjestää jonkinlainen turvallisuus. Jotenkin piti jakaa kaskimaata sekä eränkäyntialueita. Jotkin metsästystavat edellyttivät suuremman miesjoukon yhteistoimintaa ja esim. vaihdantakaupan organisointi jonkinlaista yhteistoimintaa.

Kun tämä tämmöinen on vain arvailua, olisi todella hauska kuulla asiasta tutkittua tietoa, josko semmoista on.

Lue lisää

Onhan Suomesta aika paljonkin tietoa, eism. 500-700 luvulla maassa asui vauras, mutta vähälukuinen väestö.

Maatalouden merkitys, ei ehkä ollut suuri, kun ravintoa saatiin muualtakin runsaasti, mutta eihän se sinänsä kerro yhteiskuntamallista mitään, esim. pohjois-amerikan kiertävillä preeria-intiaaneilla oli orjia, vaikka nehän ei viljelleet yhtään mitään.

En osaa sanoa, oliko Suomessa orjia, enkä pidä sitä mitenkään oleellisena kysymyksenä, mutta naapurissa niitä oli, Vatjalaisten parissa, joka on yksi Suomen lähimpiä sukulaiskansoja, joten en pidä sitä mahdottomana, varsinkin kun vaurautta kumminkin oli.

Vauraus tuli kaupankäynnistä, ei maataloudesta, turkiskauppa ja varsin suuret turkisvarat, sekä Itä-rooman rajattomat markkinat minne niitä voitiin myydä, oli tämän vaurauden pohja.
Todisteet on haudoista, erittäin runsaista esinelöydöistä, kyseiseltä aikakaudelta.

Vaka Vanha kirjoitti:

Onhan Suomesta aika paljonkin tietoa, eism. 500-700 luvulla maassa asui vauras, mutta vähälukuinen väestö.

Maatalouden merkitys, ei ehkä ollut suuri, kun ravintoa saatiin muualtakin runsaasti, mutta eihän se sinänsä kerro yhteiskuntamallista mitään, esim. pohjois-amerikan kiertävillä preeria-intiaaneilla oli orjia, vaikka nehän ei viljelleet yhtään mitään.

En osaa sanoa, oliko Suomessa orjia, enkä pidä sitä mitenkään oleellisena kysymyksenä, mutta naapurissa niitä oli, Vatjalaisten parissa, joka on yksi Suomen lähimpiä sukulaiskansoja, joten en pidä sitä mahdottomana, varsinkin kun vaurautta kumminkin oli.

Vauraus tuli kaupankäynnistä, ei maataloudesta, turkiskauppa ja varsin suuret turkisvarat, sekä Itä-rooman rajattomat markkinat minne niitä voitiin myydä, oli tämän vaurauden pohja.
Todisteet on haudoista, erittäin runsaista esinelöydöistä, kyseiseltä aikakaudelta.

Lue lisää

Minulla taas on sellainen käsitys, että suomalaiset hautalöydöt ovat pikemminkin niukanlaiset ja se vaurauskin hiukan suhteellista. Jos Suomi olisi erinomainen kaupan kohde 500 - 1000 vuosina, se olisi kyllä eurooppalaisessa kirjallisuudessa ollut paremmin esillä.

Saattoihan niitö Kullervoita olla. Suhteellista on ollut se orjuuskin. Kahakoissa ehkä vankeja saatiin ja orjankin pakeneminen saattoi olla turvattomampaa kuin orjana oleminen. Naisenryöstö lienee ollut suosittu urheilumuoto hiukan sisäsiittoisessa pienasutuksessa. Myötäjäisnaittaminen vaati jo varallisuutta. Perheomaisuuden kartuttamistarkoituksessa tehty naittaminen edellytti jo vahvistettujen omistusoikeuksien olemassa oloa.

vanha patriootti kirjoitti:

Ainakin minulta.
Mielestäni orjajärjestelmä vaatii jo aika pitkälle kehittyneen maatalousjärjestelmän ja jopa pääsääntöisen pysyvän asutuksen karja- ja heinäsuojineen yms. Epäilen, että ennen Erikin retkeä Suomessa ei kehitys ollut vielä niin pitkällä - ainakaan yleisesti. Elettiin keräily-, metsästys- ja kaskitaloudessa. Tällaisissa olosuhteissa korostuvat perhe- ja sukusiteet sekä naimis-yms. suhteiden kautta heimositeet. Näillä olivat omat johtohahmonsa. Kun taloa tai maata ei omistettu, vaan sitä pidettiin hallussa, ei ns. "turpeeseen sidottua väestöä" voinut juuri olla. Tämä ei tietysti poissulje sitä, etteikö perhe-, suku- ja heimoyhteydessä ollut arvoltaan erilaisia henkilöitä ja etteikö osa henkilöistä elänyt orjuuden kaltaisissa olosuhteissa. Ainakin tähän yhteyteen ulkopuolelta tulleet tai joutuneet henkilöt saivat tehdä joka päivä työtä ollakseen hyödyksi yhteisölle ja lunastaakseen paikkansa.

Ehkäpä lappalaisten kaltainen paliskuntahallintomalli olisi saattanut toimia muinaisessa Suomessa. Aluetta ja etupiiriä piti voida puolustaa ja järjestää jonkinlainen turvallisuus. Jotenkin piti jakaa kaskimaata sekä eränkäyntialueita. Jotkin metsästystavat edellyttivät suuremman miesjoukon yhteistoimintaa ja esim. vaihdantakaupan organisointi jonkinlaista yhteistoimintaa.

Kun tämä tämmöinen on vain arvailua, olisi todella hauska kuulla asiasta tutkittua tietoa, josko semmoista on.

Lue lisää

Jokilaaksoissa oli kehittynyt varsin tehokas maanviljely yhteiskunta joka kykeni muuhunkin kuin itsensä elättämiseen.

Esittämäsi maailmankuva on tyypillinen "svekomaani" historian kuvaus.

Suomesta on löydetty enemmän "luksus" luokan aseita tuolta ajalta kuin Ruotsista.

Muutamia mallinnettuja kuvia viikinki ajan Eurasta:

http://www.muuritutkimus.com/eura/eura1.jpg
http://www.muuritutkimus.com/eura/eura2.jpg
http://www.muuritutkimus.com/eura/eura3.jpg
http://www.muuritutkimus.com/eura/eura4.jpg
http://www.muuritutkimus.com/eura/eura5.jpg
http://www.muuritutkimus.com/eura/eura6.jpg

Eli eiköhän pikkuhiljaa lopeteta se lässyttäminen ja hyväksytä fakta että Suomessa oli ennen Ruotsinvaltaa kattava asutus jolla oli omat päälliköt ja tavoitteet.

Miekoista lisätietoa täältä

http://www.helsinki.fi/arkeologia/rautaesine/miekat/index_miekat.htm

Lopetetaan nyt se itsensä vähättely heti, jooko ?!

Totuus muuta kirjoitti:

Jokilaaksoissa oli kehittynyt varsin tehokas maanviljely yhteiskunta joka kykeni muuhunkin kuin itsensä elättämiseen.

Esittämäsi maailmankuva on tyypillinen "svekomaani" historian kuvaus.

Suomesta on löydetty enemmän "luksus" luokan aseita tuolta ajalta kuin Ruotsista.

Muutamia mallinnettuja kuvia viikinki ajan Eurasta:

http://www.muuritutkimus.com/eura/eura1.jpg
http://www.muuritutkimus.com/eura/eura2.jpg
http://www.muuritutkimus.com/eura/eura3.jpg
http://www.muuritutkimus.com/eura/eura4.jpg
http://www.muuritutkimus.com/eura/eura5.jpg
http://www.muuritutkimus.com/eura/eura6.jpg

Eli eiköhän pikkuhiljaa lopeteta se lässyttäminen ja hyväksytä fakta että Suomessa oli ennen Ruotsinvaltaa kattava asutus jolla oli omat päälliköt ja tavoitteet.

Miekoista lisätietoa täältä

http://www.helsinki.fi/arkeologia/rautaesine/miekat/index_miekat.htm

Lopetetaan nyt se itsensä vähättely heti, jooko ?!

Lue lisää

Epäilemättä kuvat eivät ole auteettisia!!! Ja miekkakin todistaa vain jotakin. Kauppaa käytiin ja jotakin esineistöä rautakaudelta on. Muuritutkimuksen mallinnukset Eurasta n. v. 1000 eivät anna koko kuvaa Suomesta vv. 500 -1000. Mallinnuksetkin ovat vasta alustavia päätelmiä. FT- Kari Uotilakin kertoo työn olevan vasta alussa. Tiedetään, että Varsinais-Suomen alueelle muutti ruotsalaisasutusta jo ennen ristiretkiä.

Pyytäisin hieman tutkitumpaa tietoaineistoa muinaissuomalaisten "korkeakulttuurista" ennen Ruotsin vallan aikaa. Tiedän toki esitetyn 1800 -luvullakin romanttisia käsityksiä suomalaisten suuresta menneisyydestä ja sukulaisuudesta antiikin sivistyskansoihin jne.

Suomen asukasluvuksi on arvioitu kivikaudella olleen jotain n. 10 000 - 20 000 henkilön välillä. Sääolosuhteiden kerrotaan tuolloin olleen suotuisia. Tuon asujamiston suvullisen perimän muuntumisesta nykyisen valtaväestön perimään vallitsee erilaisia käsityksiä ja teorioita. 1350 luvulla väestömäärän arvioidaan taantuneen 13 100 asukkaaseen (siis taantuneen) ja vielä 1500-luvun puolessa välissä se oli n. 34 000 henkeä. Vielä keskiajalla Etelä-Suomessa harjoitettiin kaskiviljelyä ja muualla Suomessa kaskiviljely jatkui pitkälle 1800-luvulle.

Maanomistus perustui tiettävästi valtaukseen ja nautintaan, sillä mitään maanjakomenettelyä ei tiedetä olleen. Varsinais-Suomessa saattoi olla ns. suurtaloja, mutta kyllä Häme-Uusimaan, Savon, Karjalan varhaisten kantatalojen peltoviljelyalat olivat tosi vaatimattomia vielä keskiajallakin.

Vepsäläisten orjuusperinnettä en tunne. Sikäli se on uskottava, sillä Venäjällä maaorjuus oli käytäntö varsin pitkälle. Koska ja milloin maaorjuus tai orjuus yleensä päättyi Ruotsissa, ei tietoa minulla ole. Orjuushan on tavallaan määrittelykysymys ja häilyvä on senkin ero, mikä on orjuutta ja mitä pidetään orjuuden kaltaisina olosuhteina. Laulettiinhan viime vuosisadan alussa ja sen jälkeenkin "Työn orjat sorron yöstä...".

vanha patriootti kirjoitti:

Minulla taas on sellainen käsitys, että suomalaiset hautalöydöt ovat pikemminkin niukanlaiset ja se vaurauskin hiukan suhteellista. Jos Suomi olisi erinomainen kaupan kohde 500 - 1000 vuosina, se olisi kyllä eurooppalaisessa kirjallisuudessa ollut paremmin esillä.

Saattoihan niitö Kullervoita olla. Suhteellista on ollut se orjuuskin. Kahakoissa ehkä vankeja saatiin ja orjankin pakeneminen saattoi olla turvattomampaa kuin orjana oleminen. Naisenryöstö lienee ollut suosittu urheilumuoto hiukan sisäsiittoisessa pienasutuksessa. Myötäjäisnaittaminen vaati jo varallisuutta. Perheomaisuuden kartuttamistarkoituksessa tehty naittaminen edellytti jo vahvistettujen omistusoikeuksien olemassa oloa.

Lue lisää

No arvailuahan voi kyllä esittää ...

Mutta, Suomesta löytyy kyseisellä ajanjaksolla aika vauraita hautoja, aseineen ja koruineen.

Ei ne esineet niissä haudoissa ole kotimaista tekoa, tuskin niitä lahjaksikaan on saatu ...
Joten vaihtoehdoiksi jää, kaupankäynti tai sotasaaliit.

Itse uskon kaupankäyntiin, eihän nyt suoomalaaiset ole sotia osanneet ...

vanha patriootti kirjoitti:

Epäilemättä kuvat eivät ole auteettisia!!! Ja miekkakin todistaa vain jotakin. Kauppaa käytiin ja jotakin esineistöä rautakaudelta on. Muuritutkimuksen mallinnukset Eurasta n. v. 1000 eivät anna koko kuvaa Suomesta vv. 500 -1000. Mallinnuksetkin ovat vasta alustavia päätelmiä. FT- Kari Uotilakin kertoo työn olevan vasta alussa. Tiedetään, että Varsinais-Suomen alueelle muutti ruotsalaisasutusta jo ennen ristiretkiä.

Pyytäisin hieman tutkitumpaa tietoaineistoa muinaissuomalaisten "korkeakulttuurista" ennen Ruotsin vallan aikaa. Tiedän toki esitetyn 1800 -luvullakin romanttisia käsityksiä suomalaisten suuresta menneisyydestä ja sukulaisuudesta antiikin sivistyskansoihin jne.

Suomen asukasluvuksi on arvioitu kivikaudella olleen jotain n. 10 000 - 20 000 henkilön välillä. Sääolosuhteiden kerrotaan tuolloin olleen suotuisia. Tuon asujamiston suvullisen perimän muuntumisesta nykyisen valtaväestön perimään vallitsee erilaisia käsityksiä ja teorioita. 1350 luvulla väestömäärän arvioidaan taantuneen 13 100 asukkaaseen (siis taantuneen) ja vielä 1500-luvun puolessa välissä se oli n. 34 000 henkeä. Vielä keskiajalla Etelä-Suomessa harjoitettiin kaskiviljelyä ja muualla Suomessa kaskiviljely jatkui pitkälle 1800-luvulle.

Maanomistus perustui tiettävästi valtaukseen ja nautintaan, sillä mitään maanjakomenettelyä ei tiedetä olleen. Varsinais-Suomessa saattoi olla ns. suurtaloja, mutta kyllä Häme-Uusimaan, Savon, Karjalan varhaisten kantatalojen peltoviljelyalat olivat tosi vaatimattomia vielä keskiajallakin.

Vepsäläisten orjuusperinnettä en tunne. Sikäli se on uskottava, sillä Venäjällä maaorjuus oli käytäntö varsin pitkälle. Koska ja milloin maaorjuus tai orjuus yleensä päättyi Ruotsissa, ei tietoa minulla ole. Orjuushan on tavallaan määrittelykysymys ja häilyvä on senkin ero, mikä on orjuutta ja mitä pidetään orjuuden kaltaisina olosuhteina. Laulettiinhan viime vuosisadan alussa ja sen jälkeenkin "Työn orjat sorron yöstä...".

Lue lisää

Jooo, muuten ihan hyvä, mutta noissa asukasmäärissä, on joko jäänyt nolla pois, tai muuten vain mennään metsään ...

Musta ruton jälkeen keskiajalla, Suomen väkiluvusta oli kuollut noin kaksikolmasosaa, jäljellä oli noin 130 000 asukasta.
Tästä on aika tarkat tiedot.

Suomesta on löydetty mm. Meronvigni ajalle liittyviä, erittäin runsaita, esinelöytöisiä hautoja.
Haudat kertovat vauraasta väestöstä, vauraus on perustunut todennäköisesti kaupankäyntiin.

Varsinaissuomen alueelle ei ole muuttanut Ruotsalaista asutusta "ennen ristiretkeä", uusi väestö tuli huomatavasti aikaisemmin, joskus 400-500 luvulla ja yhteydet viittaa Liivinmaalle ja Itämeren etelä-osiin.
Eli sellaista tietoa ei voi olla olemassa ...

Totta, maanviljelys on ollut vähäistä, vielä keskiajallakin, mutta mihin sitä olisi tarvittu.
Riistarikkaat erämaat antoivat varsin hyvän leivän lisän, kalaa nousi vesistöistä, turkiksista saatiin käypää rahaa kaupankäyntiin.
maanviljelylle laajemmassa määrin ei ollut tarvetta, viljastakin tehtiin pääasiassa olutta.

Kuvaavaa on, että esim. 1500 luvun lopulla löytyy englantilaisia liitupiippuja kaikista Lapin sen ajan jätetunkioista, eli siellä on poltettu tupakkaa.
Tupakka oli kumminkin erittäin kallista nautintoainetta, joka oli pakko ostaa.
Väestöllä oli varaa tähän harvinaiseen herkkuun, jota euroopassa nautti varsin pieni vauras yläluokka.
Silti alueella ei viljelty maata, vauraus tuli turkiksista ja eränkäynnistä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Jooo, muuten ihan hyvä, mutta noissa asukasmäärissä, on joko jäänyt nolla pois, tai muuten vain mennään metsään ...

Musta ruton jälkeen keskiajalla, Suomen väkiluvusta oli kuollut noin kaksikolmasosaa, jäljellä oli noin 130 000 asukasta.
Tästä on aika tarkat tiedot.

Suomesta on löydetty mm. Meronvigni ajalle liittyviä, erittäin runsaita, esinelöytöisiä hautoja.
Haudat kertovat vauraasta väestöstä, vauraus on perustunut todennäköisesti kaupankäyntiin.

Varsinaissuomen alueelle ei ole muuttanut Ruotsalaista asutusta "ennen ristiretkeä", uusi väestö tuli huomatavasti aikaisemmin, joskus 400-500 luvulla ja yhteydet viittaa Liivinmaalle ja Itämeren etelä-osiin.
Eli sellaista tietoa ei voi olla olemassa ...

Totta, maanviljelys on ollut vähäistä, vielä keskiajallakin, mutta mihin sitä olisi tarvittu.
Riistarikkaat erämaat antoivat varsin hyvän leivän lisän, kalaa nousi vesistöistä, turkiksista saatiin käypää rahaa kaupankäyntiin.
maanviljelylle laajemmassa määrin ei ollut tarvetta, viljastakin tehtiin pääasiassa olutta.

Kuvaavaa on, että esim. 1500 luvun lopulla löytyy englantilaisia liitupiippuja kaikista Lapin sen ajan jätetunkioista, eli siellä on poltettu tupakkaa.
Tupakka oli kumminkin erittäin kallista nautintoainetta, joka oli pakko ostaa.
Väestöllä oli varaa tähän harvinaiseen herkkuun, jota euroopassa nautti varsin pieni vauras yläluokka.
Silti alueella ei viljelty maata, vauraus tuli turkiksista ja eränkäynnistä.

Lue lisää

Se on totta, kysymyksessä on talolukuarvio. Piipuista en tiedä

Lähde: /www.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/vaesto.html

Suomen rannikkoalueelle suuntautui keskiajan alussa muuttoliikettä Ruotsista. Asutusta oli Länsi-Suomeen tullut lännestä jo pronssikaudella ja myös rautakaudella, mutta tulijat olivat sulautuneet kantaväestöön. Viikinkiajan melskeissä Ahvenanmaa näyttää autioituneen. Saaret asutettiin Ruotsista päin uudelleen 1100-luvulla.

Ruotsista Suomeen keskiajan alkupuolella suuntautunutta asutustoimintaa on pidetty spontaanina, koska on vaikea uskoa, että varsin kehittymätön Ruotsin valtio-organisaatio olisi kyennyt suunnitelmalliseen asutustoimintaan.

Taulukko 1. Taloluku maakunnittain 1350- ja 1540-luvuilla

Maakunta 1350-luku 1540-luku

Ahvenanmaa 900 1 100
Varsinais-Suomi 4 000 7 000
Uusimaa 2 000 4 200
Häme 1 300 4 600
Satakunta 1 800 4 000
Pohjanmaa 1 000 3 300
Karjala 1 500 6 300
Savo 600 3 400
Yhteensä 13 100 33 900

Lähde: Orrman 2003, 84

vanha patriootti kirjoitti:

Se on totta, kysymyksessä on talolukuarvio. Piipuista en tiedä

Lähde: /www.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/vaesto.html

Suomen rannikkoalueelle suuntautui keskiajan alussa muuttoliikettä Ruotsista. Asutusta oli Länsi-Suomeen tullut lännestä jo pronssikaudella ja myös rautakaudella, mutta tulijat olivat sulautuneet kantaväestöön. Viikinkiajan melskeissä Ahvenanmaa näyttää autioituneen. Saaret asutettiin Ruotsista päin uudelleen 1100-luvulla.

Ruotsista Suomeen keskiajan alkupuolella suuntautunutta asutustoimintaa on pidetty spontaanina, koska on vaikea uskoa, että varsin kehittymätön Ruotsin valtio-organisaatio olisi kyennyt suunnitelmalliseen asutustoimintaan.

Taulukko 1. Taloluku maakunnittain 1350- ja 1540-luvuilla

Maakunta 1350-luku 1540-luku

Ahvenanmaa 900 1 100
Varsinais-Suomi 4 000 7 000
Uusimaa 2 000 4 200
Häme 1 300 4 600
Satakunta 1 800 4 000
Pohjanmaa 1 000 3 300
Karjala 1 500 6 300
Savo 600 3 400
Yhteensä 13 100 33 900

Lähde: Orrman 2003, 84

Lue lisää

Ruotsin Valtakunnassa lakkautettiin "kolmilaitos" Jarlit, Bondit ja Thrallaret juuri noihin aikoihin. Orjaluokka eli thrallit vapautettiin ja heistä tuli vapaita. Maata ei ollut koska vanha vapaa talonpoikaisto, l. Bondit piti sitä hallussaan. Vapautunut orjaluokka osoitettiin Suomeen, Hämälaisten rannikoille niin lännessa kuin etelässäkin. Samalla lakkasi myös Pirkka miesten etuoikeudet. Näillä tapahtumilla saattaa hyvinkin olla kytkös, omistivathan Pirkat suuren määrän orjia .

Vapaus! kirjoitti:

Ruotsin Valtakunnassa lakkautettiin "kolmilaitos" Jarlit, Bondit ja Thrallaret juuri noihin aikoihin. Orjaluokka eli thrallit vapautettiin ja heistä tuli vapaita. Maata ei ollut koska vanha vapaa talonpoikaisto, l. Bondit piti sitä hallussaan. Vapautunut orjaluokka osoitettiin Suomeen, Hämälaisten rannikoille niin lännessa kuin etelässäkin. Samalla lakkasi myös Pirkka miesten etuoikeudet. Näillä tapahtumilla saattaa hyvinkin olla kytkös, omistivathan Pirkat suuren määrän orjia .

Lue lisää

Voihan se tietenkin olal mahdollista, mutta siitä ei ole mitään todisteita.

Mitkään asiakirjat ei todista tälläistä siirtolaisuutta Ruotsista, myöskään argeologia ei todista, että Ruotsista olisi tullut siirtolaisia Suomen rannikolle.
Ei myöskään geneettistä aineistoa ole nykyväestöissä todisteena Ruotsalaisesta siirtolaisuudesta, geneettinen aineisto osoittaa yksiselitteisesti paljon etelämmäs kuin Ruotsiin.

Pirkkamiesten etuoikeudet on mainittu kirjeessä ensimmäisen kerran vuonna 1500 jotain, silloinkin viitattiin Mauno Ladonlukon myöntämiin oikeuksiin 1300 luvulla.
Joten mitkähän on ne oikeudet, jotka lakkasi olemasta juuri tuolloin ...

Mitään asiakirjaa 1300 luvulta ei ole olemassa, jossa todettaisiin, että pirkkamiehillä olisi ollut joitain oikeuksia, Ruotsissa tai muualla.
Ei myönnettyjä, eikä lakkautettuja ...

Pitäisiköhän sinun käydä ensin ne koulut loppuun ja sitten tulla vasta kirjoittelemaan faktoja ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Voihan se tietenkin olal mahdollista, mutta siitä ei ole mitään todisteita.

Mitkään asiakirjat ei todista tälläistä siirtolaisuutta Ruotsista, myöskään argeologia ei todista, että Ruotsista olisi tullut siirtolaisia Suomen rannikolle.
Ei myöskään geneettistä aineistoa ole nykyväestöissä todisteena Ruotsalaisesta siirtolaisuudesta, geneettinen aineisto osoittaa yksiselitteisesti paljon etelämmäs kuin Ruotsiin.

Pirkkamiesten etuoikeudet on mainittu kirjeessä ensimmäisen kerran vuonna 1500 jotain, silloinkin viitattiin Mauno Ladonlukon myöntämiin oikeuksiin 1300 luvulla.
Joten mitkähän on ne oikeudet, jotka lakkasi olemasta juuri tuolloin ...

Mitään asiakirjaa 1300 luvulta ei ole olemassa, jossa todettaisiin, että pirkkamiehillä olisi ollut joitain oikeuksia, Ruotsissa tai muualla.
Ei myönnettyjä, eikä lakkautettuja ...

Pitäisiköhän sinun käydä ensin ne koulut loppuun ja sitten tulla vasta kirjoittelemaan faktoja ...

Lue lisää

Magnus Eriksson lakkautti orjuuden l. thrall laitoksen vuonna 1337.

Ruotsista suuntautui maahanmuuttoa niin etelä kuin länsirannikolle juuri tuohon aikaan. Länsirannikon l. ruåtsinkielinen pohjanmaa on myös geneettisesti 50/50 suomalais-ruotsalaista asutusta.

http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?artid=2527025

Thrall laitoksen lakkauttaminen liittyy tietysti kristinuskon juurtumiseen Pohjolaan lopullisesti. Vapautetut thrallit varmasti olivat jopa fanaattisia krisittyjä ja siten hyviä uudisasukkaita. He olivat varmasti uskollisia kruunulle ja kirkolle. Birger Jaarlin sotaretkestä Hämeeseen ei tuossa vaiheessa ollut kulunut edes vuosisataa.

etuoikeus kirjoitti:

Magnus Eriksson lakkautti orjuuden l. thrall laitoksen vuonna 1337.

Ruotsista suuntautui maahanmuuttoa niin etelä kuin länsirannikolle juuri tuohon aikaan. Länsirannikon l. ruåtsinkielinen pohjanmaa on myös geneettisesti 50/50 suomalais-ruotsalaista asutusta.

http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?artid=2527025

Thrall laitoksen lakkauttaminen liittyy tietysti kristinuskon juurtumiseen Pohjolaan lopullisesti. Vapautetut thrallit varmasti olivat jopa fanaattisia krisittyjä ja siten hyviä uudisasukkaita. He olivat varmasti uskollisia kruunulle ja kirkolle. Birger Jaarlin sotaretkestä Hämeeseen ei tuossa vaiheessa ollut kulunut edes vuosisataa.

Lue lisää

Ehkä, ehkä ...
Geneettiset yhteydet osoittaa kyllä muualle kuin Ruotsiin, tottakai jotain yhteyksiä löytyy, mutta ns. germaaniset yhteydet ososittaa kyllä enempi Tanskaan ja Saksaan.

Orjuuden lakkauttaminen oli Ruotsalaisten mielestä, enempi taloudellinen kuin poliittinen juttu, torpparit ja torpparijärjestelmä on atloudellisesti paljon tuottavampi, kuin orjien pyörittämä kartanotyyppi.

Kun vielä ajatellaan, että miksi ihmeessä Ruotsalaiset olisi muuttaneet huomattavsti pohjoisempana olevaan Suomeen, ajanjaksona, jolloin koko Skandinavia kylmeni huomttavasti ja maatalouden harrastaminen tuli hyvin vaikeaksi.
Ilmasto alkoi kylmetä voimakkasti 1200-1300 lukujen välillä ja saavutti huippunsa jossain 1500 luvulla.

Mieti omalle kohdalle, jos ilmasto yhtäkkiä alkaisi voimakkaasti kylmetä, niin muuttaisitko napapiirille viljelemään maata.
Etäisyydet keski ja eteläruotsista ovat suunnilleen samaa tasoa.
Ei kuulosta kovin loogiselta, eihän ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Ehkä, ehkä ...
Geneettiset yhteydet osoittaa kyllä muualle kuin Ruotsiin, tottakai jotain yhteyksiä löytyy, mutta ns. germaaniset yhteydet ososittaa kyllä enempi Tanskaan ja Saksaan.

Orjuuden lakkauttaminen oli Ruotsalaisten mielestä, enempi taloudellinen kuin poliittinen juttu, torpparit ja torpparijärjestelmä on atloudellisesti paljon tuottavampi, kuin orjien pyörittämä kartanotyyppi.

Kun vielä ajatellaan, että miksi ihmeessä Ruotsalaiset olisi muuttaneet huomattavsti pohjoisempana olevaan Suomeen, ajanjaksona, jolloin koko Skandinavia kylmeni huomttavasti ja maatalouden harrastaminen tuli hyvin vaikeaksi.
Ilmasto alkoi kylmetä voimakkasti 1200-1300 lukujen välillä ja saavutti huippunsa jossain 1500 luvulla.

Mieti omalle kohdalle, jos ilmasto yhtäkkiä alkaisi voimakkaasti kylmetä, niin muuttaisitko napapiirille viljelemään maata.
Etäisyydet keski ja eteläruotsista ovat suunnilleen samaa tasoa.
Ei kuulosta kovin loogiselta, eihän ...

Lue lisää

Tutkimuksessa ei ole kyse y eikä mtdnasta vaan siinä vertailtiin Suomen ja Ruotsien maakuntien keskinäisiä eroavuuksia.

Plosgenetics kirjoitti:

Tutkimuksessa ei ole kyse y eikä mtdnasta vaan siinä vertailtiin Suomen ja Ruotsien maakuntien keskinäisiä eroavuuksia.

Selityksiä voi olla monia, tuollainen tarkoitushakuinen historiankirjoittelu ei aja kenenkään etua.

vanha patriootti kirjoitti:

Minulla taas on sellainen käsitys, että suomalaiset hautalöydöt ovat pikemminkin niukanlaiset ja se vaurauskin hiukan suhteellista. Jos Suomi olisi erinomainen kaupan kohde 500 - 1000 vuosina, se olisi kyllä eurooppalaisessa kirjallisuudessa ollut paremmin esillä.

Saattoihan niitö Kullervoita olla. Suhteellista on ollut se orjuuskin. Kahakoissa ehkä vankeja saatiin ja orjankin pakeneminen saattoi olla turvattomampaa kuin orjana oleminen. Naisenryöstö lienee ollut suosittu urheilumuoto hiukan sisäsiittoisessa pienasutuksessa. Myötäjäisnaittaminen vaati jo varallisuutta. Perheomaisuuden kartuttamistarkoituksessa tehty naittaminen edellytti jo vahvistettujen omistusoikeuksien olemassa oloa.

Lue lisää

Ei pidä paikkaansa että Suomen rautakauden hautalöydöt olisivat niukanlaisia: päinvastoin! Sen sijaan suomen rautakautiset asutuslöydöt olivat niukkoja vielä parikymmentä vuotta sitten - mutta ei enää nekään.
Suomessa ja Eestissä ovat esimerkiksi aselöydöt rauta-ajalla runsaampia kuin Ruotsissa, Tanskassa tai Norjassa, lukuunottamatta Tanskan Bornholmia ja Ruotsin Uppsalan aluetta.
Germaanisissa pohjoismaissa hautoihin ei useinkaan laitettu lainkaan aseita. Sen sijaan maahan tehtiin uhrikätköjä, joihin haudattiin muunmuassa rhaa ja arvometalleja. Suomessa taas uhrikätköjä tehtiin vähän. Tästä johtuen raha- ja koru-löydöt on germaanisissa Pohjoismaissa yleisempiä kuin Suomessa ja Balttian maissa. Norjassa ja muistaakseni tanskassakin tehtiin myös laiva-hautauksia, joista on löydetty muutama viikinkilaiva - Suomessa taas laivat poltettiin, mistä johtuen hautakalmistot ovat täynnänsä venenauloja.
Suomalaisista haudoista on löydetty paljon muunmuassa korkeatasoisia miekkoja. 500 - 650 luvuilla Merovingiajalla miekat olivat lähinnä omaa kotimaista tekoa lyhytmiekkoja ja väkipuukkoja, mutta viikinkiajalla taas paljolti saksalaisissa asepajoissa tehtyjä. Miekkoja löytyy Suomessa sekä miesten että myös naisten haudoista.
Tyypillisen soturin hauta suomessa sisältää kaksi tai kolme keihästä (joista vain terät jäljellä), hevosen kuolaimet, miekan, kilven metallikuvun ja joskus myös koiran. EURAN hautalöydöt ovat erityisen rikkaat.

vanha patriootti kirjoitti:

Epäilemättä kuvat eivät ole auteettisia!!! Ja miekkakin todistaa vain jotakin. Kauppaa käytiin ja jotakin esineistöä rautakaudelta on. Muuritutkimuksen mallinnukset Eurasta n. v. 1000 eivät anna koko kuvaa Suomesta vv. 500 -1000. Mallinnuksetkin ovat vasta alustavia päätelmiä. FT- Kari Uotilakin kertoo työn olevan vasta alussa. Tiedetään, että Varsinais-Suomen alueelle muutti ruotsalaisasutusta jo ennen ristiretkiä.

Pyytäisin hieman tutkitumpaa tietoaineistoa muinaissuomalaisten "korkeakulttuurista" ennen Ruotsin vallan aikaa. Tiedän toki esitetyn 1800 -luvullakin romanttisia käsityksiä suomalaisten suuresta menneisyydestä ja sukulaisuudesta antiikin sivistyskansoihin jne.

Suomen asukasluvuksi on arvioitu kivikaudella olleen jotain n. 10 000 - 20 000 henkilön välillä. Sääolosuhteiden kerrotaan tuolloin olleen suotuisia. Tuon asujamiston suvullisen perimän muuntumisesta nykyisen valtaväestön perimään vallitsee erilaisia käsityksiä ja teorioita. 1350 luvulla väestömäärän arvioidaan taantuneen 13 100 asukkaaseen (siis taantuneen) ja vielä 1500-luvun puolessa välissä se oli n. 34 000 henkeä. Vielä keskiajalla Etelä-Suomessa harjoitettiin kaskiviljelyä ja muualla Suomessa kaskiviljely jatkui pitkälle 1800-luvulle.

Maanomistus perustui tiettävästi valtaukseen ja nautintaan, sillä mitään maanjakomenettelyä ei tiedetä olleen. Varsinais-Suomessa saattoi olla ns. suurtaloja, mutta kyllä Häme-Uusimaan, Savon, Karjalan varhaisten kantatalojen peltoviljelyalat olivat tosi vaatimattomia vielä keskiajallakin.

Vepsäläisten orjuusperinnettä en tunne. Sikäli se on uskottava, sillä Venäjällä maaorjuus oli käytäntö varsin pitkälle. Koska ja milloin maaorjuus tai orjuus yleensä päättyi Ruotsissa, ei tietoa minulla ole. Orjuushan on tavallaan määrittelykysymys ja häilyvä on senkin ero, mikä on orjuutta ja mitä pidetään orjuuden kaltaisina olosuhteina. Laulettiinhan viime vuosisadan alussa ja sen jälkeenkin "Työn orjat sorron yöstä...".

Lue lisää

Kaskiviljely ei ainakaan pudota väestön lukumäärää, päinvastoin! Kaskiviljelyhän antaa paremman sadon kuin peltoviljely, mutta ongelmana kaskiviljelyssä on paitsi kova työ, myös että se vaatii paljon soveltuvia metsäalueita, koska viljelyn paikkaa täytyy vaihtaa usein. Ruotsissa suomalaisten kaskenpoltto kiellettiin kun puutavaran saanti alkoi olla uhattuna. Lisäksi kaskiviljely tuo käyttöön aivan uusia viljelyalueita peltoviljelyyn verrattuna.

Suomen väestön määrän luultiin vielä parikymmentä vuotta sitten tipahtaneen varhaisella rauta-ajalla, koska asutuslöydöt olivat niukkoja. Nykyään löytöjä on jo niin paljon, että väestön määrän tipajtamista ei enää pidetä pertusteltavana.

Muutama vuosi takaperin ruotsinsuomalaiset arvioivat itse, että Ruotsissa olisi noin 2 miljoonaa ihmistä jolla on suomalaiset juuret. Suuria muuttoliikkeitä Ruotsiin on ollut ainakin kaskenpolttajien muutto Etelä-Ruotsin "suomalaismetsiin" ja Pohjois-Ruotsiin, Tukholmaan muutto myöhäis-Keki-Ajalla sekä 1960-luvun muutto.

Isoviha 1700–1721 leikkasi Suomen väestöstä noin kolmanneksen, nälkäkuolemina, surmina ja bäestön siirtoina Venäjälle.

Se on totta, ettei suomalaisilla ollut riimukirjoituksia, joilla jättää elostaan dokumentteja mutta muinaismuistoja meillä on - ja tarinoita. Näin "pakanuudenaikaisista" elintavoista on tehty päätelmiä. Muistutan edelleen, että kalevalakieliset laulut olivat muistikoodi.

Viikingit eivät edes halunneet juurtua tänne, rannikkomme oli vain Idäntien huoltoetappi eikä heistä ole meillä juttuja kummempia dokumentteja. Nyt on muistettava, että viikingit olivat aseistettuja merenkulkijoita eivätkä varsinaisesti mitään järjestelmällisen hallinnon alaisia kauppiaita. Heitä voi aivan hyvin verrata merirosvoihin. Maksoivatko he sitten "veronsa" Tanskan kuninkaalle, kuten saksalaiset epäilivät aikakirjoissaan - mene ja tiedä.

Ensimmäinen dokumentoitu viikinkien ryöstöretki on vuodelta 787 Dorsetista (norskien) ja koko viikinkien esiintymisaika ja varmoiksi kirjatut ryöstöretket olivat siitä parisataa vuotta eteenpäin. Eikä silloin vielä ollut oikein kunnon kansallisvaltioita Skandinaviassa, mutta viikingitkään eivät varsinaisesti "hallinneet" Pohjoismaissa. He lähtivät yhteisöistään kauas ansioon eri syistä (mikä lama lie ollut...), ja he operoivat Mustallamerellä ja Skotlannin rannikolla - kerran jopa uudella mantereella asti. Perinnöttömäksi jääneitä poikia? Seikkailijoita?

Suomessa luultavimmin kätkeydyttiin ja/tai puolustauduttiin. Mahdollisesti rannikkoasuminen ei kiinnostanut hirveästi juuri viikinkien takia niin paljon vuosina 800-1000, koska he varmasti halusivat kerätä veroja. Tuskin viikinkiä kiinnosti talsia syvälle korpeen metsäsuomalaisia jahtaamaan. Viikinkien kanssa kädyistä otteluista ei edes ole hirveästi ihan varmaa tietoa. Mikäli rannikolla oli asutusta, he varmasti yrittivät myös hyötyä viikingeistä.

Ruotsin Sigtunassa tapahtuneeseen kahakointiin ja piispan murhaan jo hiukan viikinkiajan jälkeen on epäilty karjalaisia tekijöiksi, mutta silloinkin taustalla on saattanut olla Novgorodin paine. Tekijät ovat voineet olla virolaisia tai latvialaisiakin. Meillä on vahva suullinen perinne puhunut siitä, ja 1300-luvun Ruotsissa siitä syytettiin suoraan karjalaisia mutta syytös on voinut johtua poliittisesta motiivista.

Sitaatti Rosalan Viikinkikeskuksesta:

"Vanhassa tanskalaisessa asiakirjassa on selostettu purjehdusreitti Tanskasta Ruotsin rannikkoa pitkin Ahvenanmaalle, sieltä Hiittisiin, Hankoon ja Rääveliin eli nykyiseen Tallinnaan. Samaa reittiä käyttivät myös viikingit. Heidän lopullinen päämääränsä oli kuitenkin Mustallamerellä tai Kaspianmerellä. Asiakirjassa on lueteltu paikannimet, mutta ei tarkkoja tietoja etäisyyksistä tai suunnista. Se kuvaa hyviä yöpymis- ja satamapaikkoja tai paikkoja, joissa on hyvä odotella tuulten kääntymistä. Kesäisin rannikon asukkaat kävivät kauppaa idäntiellä purjehtivien muukalaisten kanssa - ja heitä riitti. Kaupankäynti tapahtui ulkosaaristossa, ei - kenenkään maalla, koska mantereella olevat talot ja kylät olivat suojattomia ja alttiita vihollisen hyökkäyksille. Sinne ei haluttu päästää ahneita vieraita. Matkaajille saatettiin kaupata elintarvikkeita ja luotsipalveluja, koska sokkeloisessa saaristossa purjehtiminen oli reittejä tuntemattomalle hengenvaarallista."

Ilmeisesti 900-luvulta alkaen skandinaavien kristinuskoon käännyttäminen alkoi toden teolla. Se viikingitkin lopetti. Täällä pullisteltiin varmasti vielä pitkään ennen kuin jalansija oli selvä. Viikingit hävisivät itse asiassa ihan yhtä lailla "matsin" kirkkoa vastaan, samalla tavoin kuin hämäläiset ja karjalaiset - tulemalla hallinnoiduiksi ja tavallaan kesytetyiksi.

Ja meillä todellakin oli erilaisia heimokulttuureja omina yksikköinään. Olihan Ruotsissakin ensin kaksi heimoa, göötalaiset ja svealaiset, jotka Toria palvoivat - ja joista näitä merirosvojakin lähti.

Vastahan Venäjänkin ruotsalaiset saivat Rurikin avulla aikaiseksi vuonna 862, tästähän sen nimikin tulee Rhos = Roslagen = Russija. Russija tarkoittaa siis tavallaan myös suomen kielen Ruotsia. Vuonna 988 suuriruhtinas Vladimir otti kasteen, ja niinpä meidän heimomme olivat, Ukon nimeen, pian kahden alkavan kirkkosuunnan pihdeissä, lähimmillään olivat jo Novgorodissa ja Sigtunassa.

Pelkästään svetisististä historiaa ei ole vuodeksi 1155 arvioitu Eerikinaikainen ristiretki. Siitä on ollut paljon suullista perimää myös Suomessa, joiden todistusarvo ei tietenkään ole kirjallisten veroinen. Taistelustakin puhutaan, eli joku ilmeisesti kokosi sotajoukonkin kristittyjä vastaan. Miehiä sanotaan kaatuneen molemmin puolin paljon, mutta paremmin järjestyneet Eerikin joukot voittivat taistelun. Tässä puhutaan vasta Varsinais-Suomesta. Häme saatiin hivuttamalla, ja Karjala oli lähempänä Novgorodin vaikutuspiiriä.

Joskus mietin, olisiko yllätyshyökkäys Sigtunaan 1187 ja Upsalan piispan surmaaminen ollut jonkinlainen Novgorodin tukema kostoretki.

1300-luvun Eerikinkronikka kertoo tuosta ajasta näin:

"He [karjalaiset] purjehtivat mereltä ylävirtaan Mälarille oli tyyni, sade tai myrsky, salaa tulivat Ruotsin saaristoon. Kerran heille tuli sellainen halu että he polttivat Sigtunan, ja niin he polttivat sen perustuksiaan myöten ettei kaupunki ole vieläkään ole toipunut. Jon arkkipiispakin sai siellä surmansa, ja siitä monet pakanat saivat iloita, että kristityt sellaiseen ahdinkoon joutuivat, siitä karjalaisten ja venäläisten maa iloitsi."

Bybi kirjoitti:

Se on totta, ettei suomalaisilla ollut riimukirjoituksia, joilla jättää elostaan dokumentteja mutta muinaismuistoja meillä on - ja tarinoita. Näin "pakanuudenaikaisista" elintavoista on tehty päätelmiä. Muistutan edelleen, että kalevalakieliset laulut olivat muistikoodi.

Viikingit eivät edes halunneet juurtua tänne, rannikkomme oli vain Idäntien huoltoetappi eikä heistä ole meillä juttuja kummempia dokumentteja. Nyt on muistettava, että viikingit olivat aseistettuja merenkulkijoita eivätkä varsinaisesti mitään järjestelmällisen hallinnon alaisia kauppiaita. Heitä voi aivan hyvin verrata merirosvoihin. Maksoivatko he sitten "veronsa" Tanskan kuninkaalle, kuten saksalaiset epäilivät aikakirjoissaan - mene ja tiedä.

Ensimmäinen dokumentoitu viikinkien ryöstöretki on vuodelta 787 Dorsetista (norskien) ja koko viikinkien esiintymisaika ja varmoiksi kirjatut ryöstöretket olivat siitä parisataa vuotta eteenpäin. Eikä silloin vielä ollut oikein kunnon kansallisvaltioita Skandinaviassa, mutta viikingitkään eivät varsinaisesti "hallinneet" Pohjoismaissa. He lähtivät yhteisöistään kauas ansioon eri syistä (mikä lama lie ollut...), ja he operoivat Mustallamerellä ja Skotlannin rannikolla - kerran jopa uudella mantereella asti. Perinnöttömäksi jääneitä poikia? Seikkailijoita?

Suomessa luultavimmin kätkeydyttiin ja/tai puolustauduttiin. Mahdollisesti rannikkoasuminen ei kiinnostanut hirveästi juuri viikinkien takia niin paljon vuosina 800-1000, koska he varmasti halusivat kerätä veroja. Tuskin viikinkiä kiinnosti talsia syvälle korpeen metsäsuomalaisia jahtaamaan. Viikinkien kanssa kädyistä otteluista ei edes ole hirveästi ihan varmaa tietoa. Mikäli rannikolla oli asutusta, he varmasti yrittivät myös hyötyä viikingeistä.

Ruotsin Sigtunassa tapahtuneeseen kahakointiin ja piispan murhaan jo hiukan viikinkiajan jälkeen on epäilty karjalaisia tekijöiksi, mutta silloinkin taustalla on saattanut olla Novgorodin paine. Tekijät ovat voineet olla virolaisia tai latvialaisiakin. Meillä on vahva suullinen perinne puhunut siitä, ja 1300-luvun Ruotsissa siitä syytettiin suoraan karjalaisia mutta syytös on voinut johtua poliittisesta motiivista.

Sitaatti Rosalan Viikinkikeskuksesta:

"Vanhassa tanskalaisessa asiakirjassa on selostettu purjehdusreitti Tanskasta Ruotsin rannikkoa pitkin Ahvenanmaalle, sieltä Hiittisiin, Hankoon ja Rääveliin eli nykyiseen Tallinnaan. Samaa reittiä käyttivät myös viikingit. Heidän lopullinen päämääränsä oli kuitenkin Mustallamerellä tai Kaspianmerellä. Asiakirjassa on lueteltu paikannimet, mutta ei tarkkoja tietoja etäisyyksistä tai suunnista. Se kuvaa hyviä yöpymis- ja satamapaikkoja tai paikkoja, joissa on hyvä odotella tuulten kääntymistä. Kesäisin rannikon asukkaat kävivät kauppaa idäntiellä purjehtivien muukalaisten kanssa - ja heitä riitti. Kaupankäynti tapahtui ulkosaaristossa, ei - kenenkään maalla, koska mantereella olevat talot ja kylät olivat suojattomia ja alttiita vihollisen hyökkäyksille. Sinne ei haluttu päästää ahneita vieraita. Matkaajille saatettiin kaupata elintarvikkeita ja luotsipalveluja, koska sokkeloisessa saaristossa purjehtiminen oli reittejä tuntemattomalle hengenvaarallista."

Ilmeisesti 900-luvulta alkaen skandinaavien kristinuskoon käännyttäminen alkoi toden teolla. Se viikingitkin lopetti. Täällä pullisteltiin varmasti vielä pitkään ennen kuin jalansija oli selvä. Viikingit hävisivät itse asiassa ihan yhtä lailla "matsin" kirkkoa vastaan, samalla tavoin kuin hämäläiset ja karjalaiset - tulemalla hallinnoiduiksi ja tavallaan kesytetyiksi.

Ja meillä todellakin oli erilaisia heimokulttuureja omina yksikköinään. Olihan Ruotsissakin ensin kaksi heimoa, göötalaiset ja svealaiset, jotka Toria palvoivat - ja joista näitä merirosvojakin lähti.

Vastahan Venäjänkin ruotsalaiset saivat Rurikin avulla aikaiseksi vuonna 862, tästähän sen nimikin tulee Rhos = Roslagen = Russija. Russija tarkoittaa siis tavallaan myös suomen kielen Ruotsia. Vuonna 988 suuriruhtinas Vladimir otti kasteen, ja niinpä meidän heimomme olivat, Ukon nimeen, pian kahden alkavan kirkkosuunnan pihdeissä, lähimmillään olivat jo Novgorodissa ja Sigtunassa.

Pelkästään svetisististä historiaa ei ole vuodeksi 1155 arvioitu Eerikinaikainen ristiretki. Siitä on ollut paljon suullista perimää myös Suomessa, joiden todistusarvo ei tietenkään ole kirjallisten veroinen. Taistelustakin puhutaan, eli joku ilmeisesti kokosi sotajoukonkin kristittyjä vastaan. Miehiä sanotaan kaatuneen molemmin puolin paljon, mutta paremmin järjestyneet Eerikin joukot voittivat taistelun. Tässä puhutaan vasta Varsinais-Suomesta. Häme saatiin hivuttamalla, ja Karjala oli lähempänä Novgorodin vaikutuspiiriä.

Joskus mietin, olisiko yllätyshyökkäys Sigtunaan 1187 ja Upsalan piispan surmaaminen ollut jonkinlainen Novgorodin tukema kostoretki.

1300-luvun Eerikinkronikka kertoo tuosta ajasta näin:

"He [karjalaiset] purjehtivat mereltä ylävirtaan Mälarille oli tyyni, sade tai myrsky, salaa tulivat Ruotsin saaristoon. Kerran heille tuli sellainen halu että he polttivat Sigtunan, ja niin he polttivat sen perustuksiaan myöten ettei kaupunki ole vieläkään ole toipunut. Jon arkkipiispakin sai siellä surmansa, ja siitä monet pakanat saivat iloita, että kristityt sellaiseen ahdinkoon joutuivat, siitä karjalaisten ja venäläisten maa iloitsi."

Lue lisää

on hyvin vanha Viikinkien keskittymä (jatkumona Viipurin linna) ja käyppä esim. Koiviston saarilla, ja muista Rusien alkuperä.

Bybi kirjoitti:

Se on totta, ettei suomalaisilla ollut riimukirjoituksia, joilla jättää elostaan dokumentteja mutta muinaismuistoja meillä on - ja tarinoita. Näin "pakanuudenaikaisista" elintavoista on tehty päätelmiä. Muistutan edelleen, että kalevalakieliset laulut olivat muistikoodi.

Viikingit eivät edes halunneet juurtua tänne, rannikkomme oli vain Idäntien huoltoetappi eikä heistä ole meillä juttuja kummempia dokumentteja. Nyt on muistettava, että viikingit olivat aseistettuja merenkulkijoita eivätkä varsinaisesti mitään järjestelmällisen hallinnon alaisia kauppiaita. Heitä voi aivan hyvin verrata merirosvoihin. Maksoivatko he sitten "veronsa" Tanskan kuninkaalle, kuten saksalaiset epäilivät aikakirjoissaan - mene ja tiedä.

Ensimmäinen dokumentoitu viikinkien ryöstöretki on vuodelta 787 Dorsetista (norskien) ja koko viikinkien esiintymisaika ja varmoiksi kirjatut ryöstöretket olivat siitä parisataa vuotta eteenpäin. Eikä silloin vielä ollut oikein kunnon kansallisvaltioita Skandinaviassa, mutta viikingitkään eivät varsinaisesti "hallinneet" Pohjoismaissa. He lähtivät yhteisöistään kauas ansioon eri syistä (mikä lama lie ollut...), ja he operoivat Mustallamerellä ja Skotlannin rannikolla - kerran jopa uudella mantereella asti. Perinnöttömäksi jääneitä poikia? Seikkailijoita?

Suomessa luultavimmin kätkeydyttiin ja/tai puolustauduttiin. Mahdollisesti rannikkoasuminen ei kiinnostanut hirveästi juuri viikinkien takia niin paljon vuosina 800-1000, koska he varmasti halusivat kerätä veroja. Tuskin viikinkiä kiinnosti talsia syvälle korpeen metsäsuomalaisia jahtaamaan. Viikinkien kanssa kädyistä otteluista ei edes ole hirveästi ihan varmaa tietoa. Mikäli rannikolla oli asutusta, he varmasti yrittivät myös hyötyä viikingeistä.

Ruotsin Sigtunassa tapahtuneeseen kahakointiin ja piispan murhaan jo hiukan viikinkiajan jälkeen on epäilty karjalaisia tekijöiksi, mutta silloinkin taustalla on saattanut olla Novgorodin paine. Tekijät ovat voineet olla virolaisia tai latvialaisiakin. Meillä on vahva suullinen perinne puhunut siitä, ja 1300-luvun Ruotsissa siitä syytettiin suoraan karjalaisia mutta syytös on voinut johtua poliittisesta motiivista.

Sitaatti Rosalan Viikinkikeskuksesta:

"Vanhassa tanskalaisessa asiakirjassa on selostettu purjehdusreitti Tanskasta Ruotsin rannikkoa pitkin Ahvenanmaalle, sieltä Hiittisiin, Hankoon ja Rääveliin eli nykyiseen Tallinnaan. Samaa reittiä käyttivät myös viikingit. Heidän lopullinen päämääränsä oli kuitenkin Mustallamerellä tai Kaspianmerellä. Asiakirjassa on lueteltu paikannimet, mutta ei tarkkoja tietoja etäisyyksistä tai suunnista. Se kuvaa hyviä yöpymis- ja satamapaikkoja tai paikkoja, joissa on hyvä odotella tuulten kääntymistä. Kesäisin rannikon asukkaat kävivät kauppaa idäntiellä purjehtivien muukalaisten kanssa - ja heitä riitti. Kaupankäynti tapahtui ulkosaaristossa, ei - kenenkään maalla, koska mantereella olevat talot ja kylät olivat suojattomia ja alttiita vihollisen hyökkäyksille. Sinne ei haluttu päästää ahneita vieraita. Matkaajille saatettiin kaupata elintarvikkeita ja luotsipalveluja, koska sokkeloisessa saaristossa purjehtiminen oli reittejä tuntemattomalle hengenvaarallista."

Ilmeisesti 900-luvulta alkaen skandinaavien kristinuskoon käännyttäminen alkoi toden teolla. Se viikingitkin lopetti. Täällä pullisteltiin varmasti vielä pitkään ennen kuin jalansija oli selvä. Viikingit hävisivät itse asiassa ihan yhtä lailla "matsin" kirkkoa vastaan, samalla tavoin kuin hämäläiset ja karjalaiset - tulemalla hallinnoiduiksi ja tavallaan kesytetyiksi.

Ja meillä todellakin oli erilaisia heimokulttuureja omina yksikköinään. Olihan Ruotsissakin ensin kaksi heimoa, göötalaiset ja svealaiset, jotka Toria palvoivat - ja joista näitä merirosvojakin lähti.

Vastahan Venäjänkin ruotsalaiset saivat Rurikin avulla aikaiseksi vuonna 862, tästähän sen nimikin tulee Rhos = Roslagen = Russija. Russija tarkoittaa siis tavallaan myös suomen kielen Ruotsia. Vuonna 988 suuriruhtinas Vladimir otti kasteen, ja niinpä meidän heimomme olivat, Ukon nimeen, pian kahden alkavan kirkkosuunnan pihdeissä, lähimmillään olivat jo Novgorodissa ja Sigtunassa.

Pelkästään svetisististä historiaa ei ole vuodeksi 1155 arvioitu Eerikinaikainen ristiretki. Siitä on ollut paljon suullista perimää myös Suomessa, joiden todistusarvo ei tietenkään ole kirjallisten veroinen. Taistelustakin puhutaan, eli joku ilmeisesti kokosi sotajoukonkin kristittyjä vastaan. Miehiä sanotaan kaatuneen molemmin puolin paljon, mutta paremmin järjestyneet Eerikin joukot voittivat taistelun. Tässä puhutaan vasta Varsinais-Suomesta. Häme saatiin hivuttamalla, ja Karjala oli lähempänä Novgorodin vaikutuspiiriä.

Joskus mietin, olisiko yllätyshyökkäys Sigtunaan 1187 ja Upsalan piispan surmaaminen ollut jonkinlainen Novgorodin tukema kostoretki.

1300-luvun Eerikinkronikka kertoo tuosta ajasta näin:

"He [karjalaiset] purjehtivat mereltä ylävirtaan Mälarille oli tyyni, sade tai myrsky, salaa tulivat Ruotsin saaristoon. Kerran heille tuli sellainen halu että he polttivat Sigtunan, ja niin he polttivat sen perustuksiaan myöten ettei kaupunki ole vieläkään ole toipunut. Jon arkkipiispakin sai siellä surmansa, ja siitä monet pakanat saivat iloita, että kristityt sellaiseen ahdinkoon joutuivat, siitä karjalaisten ja venäläisten maa iloitsi."

Lue lisää

Matti Klinge esittää kirjassaan Muinaisuutemme merivallat hauskoja teorioita merisuomalaisten maailmasta. Tuota taustaa vasten olisi luontevinta, että Sigtunan sotaretkellä olivat olleet eestiläiset ja suomalaiset, kenties merikarjalaiset.
Täytyy muistaa, että ennen 1200-lukua ja sen jälkeenkin eestiläisten, varsinkin saarenmaalaisten, ja suomalaisten välillä oli vilkasta kanssakäymistä kansan tasolla aina toiseen maailmansotaan asti. Lieko ollut vanhoja peruja koko systeemi?
Esimerkiksi Öölanti oli 1100-luvun ajan kuurilaisten merirosvojen (liiviläis-saarenmaalaisten viikinkien) tukikohta ja sieltä käsin hävitettiin laajalti mm. Tanskan rannikoita, ilman että tanskalaisilla oli mahdollisuuksia torjua hyökkäyksiä. Sigtunan tuho ajoittuu samoihin aikoihin. Olisi luontevaa että asialla olisivat olleet juuri samat liittokunnat. Termi kuurilaisethan ei ollut maantieteellinen vaan poliittinen, joka tarkoitti niin Kuurinmaan rannikon liiviläisiä, saarenmaalaisia jne.
Kuurilaisiahan syytettiin myös "molempien Suomien piispan" Rodolfon surmasta 1190-luvulla. Miksi kuurilaiset olisivat surmanneet Suomen piispan ja mitä olivat nämä kaksi Suomea?
Mielenkiintoista.

Österland kirjoitti:

on hyvin vanha Viikinkien keskittymä (jatkumona Viipurin linna) ja käyppä esim. Koiviston saarilla, ja muista Rusien alkuperä.

Ruotsista on löydetty 900-luvulle ajoitettu riimukivi, joka on pystytetty Kyreliassa (Karjalassa) kaatuneen päällikön muistolle. Hän kaatui Uiburkymessä (Viipurkymissä). Paikka lienee sijainnut nyky-Viipuria ylempänä. Tämä vain vinkiksi tuosta svetisistisestä historian varjosta.
Usein asuinpaikkoja ja linnoituksia nimetään viikingeille, jos paikoista löytyy vain heidän jäämistöään. Samalla periaatteella Vuosaari voitaisiin joskus tulevaisuudessa nimetä somalien asuttamaksi paikaksi. Eli löydöistä tehdyt tulkinnat on aina syytä ottaa harkiten ja miettiä mitä ne todella kertovat. Esim. Viipurissa asusti varmasti viikinkejä, mutta olivatko he perustaneet paikan? Tuskinpa.

suomipakana kirjoitti:

Ruotsista on löydetty 900-luvulle ajoitettu riimukivi, joka on pystytetty Kyreliassa (Karjalassa) kaatuneen päällikön muistolle. Hän kaatui Uiburkymessä (Viipurkymissä). Paikka lienee sijainnut nyky-Viipuria ylempänä. Tämä vain vinkiksi tuosta svetisistisestä historian varjosta.
Usein asuinpaikkoja ja linnoituksia nimetään viikingeille, jos paikoista löytyy vain heidän jäämistöään. Samalla periaatteella Vuosaari voitaisiin joskus tulevaisuudessa nimetä somalien asuttamaksi paikaksi. Eli löydöistä tehdyt tulkinnat on aina syytä ottaa harkiten ja miettiä mitä ne todella kertovat. Esim. Viipurissa asusti varmasti viikinkejä, mutta olivatko he perustaneet paikan? Tuskinpa.

Lue lisää

linnake ja kauppapaikka. Siitä on saatu selvät todisteet mm. venäläisten kaivauksilla.Varmaan siellä on käynyt myös viikinkejä.

Varsinaisesti ruotsalaisen Viipurin linnan perusti sotapäällikkö Sigge Lake, joka valtasi alueen 1293. Hän oli Ruotsin marski Tyrgils Knutsonin lähettämä. Tyrgils ei itse ollut tällä retkellä, vaikka sellainen kuva on haluttu antaa.Lake murhattiin jo seuraavana vuonna Korelassa (Käkisalmi). Hän on jäänyt historiassa vähälle huomiolle.

suomipakana kirjoitti:

Matti Klinge esittää kirjassaan Muinaisuutemme merivallat hauskoja teorioita merisuomalaisten maailmasta. Tuota taustaa vasten olisi luontevinta, että Sigtunan sotaretkellä olivat olleet eestiläiset ja suomalaiset, kenties merikarjalaiset.
Täytyy muistaa, että ennen 1200-lukua ja sen jälkeenkin eestiläisten, varsinkin saarenmaalaisten, ja suomalaisten välillä oli vilkasta kanssakäymistä kansan tasolla aina toiseen maailmansotaan asti. Lieko ollut vanhoja peruja koko systeemi?
Esimerkiksi Öölanti oli 1100-luvun ajan kuurilaisten merirosvojen (liiviläis-saarenmaalaisten viikinkien) tukikohta ja sieltä käsin hävitettiin laajalti mm. Tanskan rannikoita, ilman että tanskalaisilla oli mahdollisuuksia torjua hyökkäyksiä. Sigtunan tuho ajoittuu samoihin aikoihin. Olisi luontevaa että asialla olisivat olleet juuri samat liittokunnat. Termi kuurilaisethan ei ollut maantieteellinen vaan poliittinen, joka tarkoitti niin Kuurinmaan rannikon liiviläisiä, saarenmaalaisia jne.
Kuurilaisiahan syytettiin myös "molempien Suomien piispan" Rodolfon surmasta 1190-luvulla. Miksi kuurilaiset olisivat surmanneet Suomen piispan ja mitä olivat nämä kaksi Suomea?
Mielenkiintoista.

Lue lisää

Koska Novgorodilaisessa kronikassa mainitaan heidän osallistuneen yhdessä karjalaisten kanssa ja toisaalta Eerikinkronikka puhuu karjalaisista, oletan, että ainakin heitä on oikeasti syytäkin epäillä. Koska Virossakin on jotakin legendoja aiheesta, voisi ajatella, että siinä on todellakin voimia yhdistetty.

Bybi kirjoitti:

Koska Novgorodilaisessa kronikassa mainitaan heidän osallistuneen yhdessä karjalaisten kanssa ja toisaalta Eerikinkronikka puhuu karjalaisista, oletan, että ainakin heitä on oikeasti syytäkin epäillä. Koska Virossakin on jotakin legendoja aiheesta, voisi ajatella, että siinä on todellakin voimia yhdistetty.

Lue lisää

En muista lukeneeni tuota Pyhän Nestorin kronikasta, mutta aikaa on toki vierähtänyt. Karjalaiset ja novgorodilaiset tekivät yhdessä sotaretkiään kiistatta, mutta luulisin että Sigtunan tuho yhdistettiin heihin poliittisista syistä myöhemmin. Mikä ei tietenkään sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että se suuri laivasto joka hävitti Sigtunan ja Mälarenin rannikot laajalti, olisi ollut "idän" yhteinen yritys.
Tällöinhän mukana olisi voinut hyvinkin olla karjalaisia, suomalaisia, hämäläisiä, saarenmaalaisia, kuurilaisia jne. Tämä tarkoittaa siis mukana olleitten identiteettiä, ei mitään poliittisia entiteettejä. Eli mukana on hyvinkin voinut olla porukkaa ympäriinsä, laiva ja pari tuolta, viisi tuolta jne. Suurissa viikinkilaivastoissahan oli myös mukana laivoja ja miehiä useammilta seuduilta, jopa ympäri pohjolaa (esim. tanskalaisia ja norjalaisia Britanniassa jne.).

suomipakana kirjoitti:

Matti Klinge esittää kirjassaan Muinaisuutemme merivallat hauskoja teorioita merisuomalaisten maailmasta. Tuota taustaa vasten olisi luontevinta, että Sigtunan sotaretkellä olivat olleet eestiläiset ja suomalaiset, kenties merikarjalaiset.
Täytyy muistaa, että ennen 1200-lukua ja sen jälkeenkin eestiläisten, varsinkin saarenmaalaisten, ja suomalaisten välillä oli vilkasta kanssakäymistä kansan tasolla aina toiseen maailmansotaan asti. Lieko ollut vanhoja peruja koko systeemi?
Esimerkiksi Öölanti oli 1100-luvun ajan kuurilaisten merirosvojen (liiviläis-saarenmaalaisten viikinkien) tukikohta ja sieltä käsin hävitettiin laajalti mm. Tanskan rannikoita, ilman että tanskalaisilla oli mahdollisuuksia torjua hyökkäyksiä. Sigtunan tuho ajoittuu samoihin aikoihin. Olisi luontevaa että asialla olisivat olleet juuri samat liittokunnat. Termi kuurilaisethan ei ollut maantieteellinen vaan poliittinen, joka tarkoitti niin Kuurinmaan rannikon liiviläisiä, saarenmaalaisia jne.
Kuurilaisiahan syytettiin myös "molempien Suomien piispan" Rodolfon surmasta 1190-luvulla. Miksi kuurilaiset olisivat surmanneet Suomen piispan ja mitä olivat nämä kaksi Suomea?
Mielenkiintoista.

Lue lisää

Kirkko jakautui kahtia, läntiseen ja itäiseen osaan 1050 luvulla, piispojen surmat ja veroalueiden uusjako on todennäköisesti tapahtunut täällä pohjolassakin, valta ja uskontojen välinen raja piirrettiin sitten sitä mukaa, kun aluetta saatiin hallintaan.

Bybi kirjoitti:

Se on totta, ettei suomalaisilla ollut riimukirjoituksia, joilla jättää elostaan dokumentteja mutta muinaismuistoja meillä on - ja tarinoita. Näin "pakanuudenaikaisista" elintavoista on tehty päätelmiä. Muistutan edelleen, että kalevalakieliset laulut olivat muistikoodi.

Viikingit eivät edes halunneet juurtua tänne, rannikkomme oli vain Idäntien huoltoetappi eikä heistä ole meillä juttuja kummempia dokumentteja. Nyt on muistettava, että viikingit olivat aseistettuja merenkulkijoita eivätkä varsinaisesti mitään järjestelmällisen hallinnon alaisia kauppiaita. Heitä voi aivan hyvin verrata merirosvoihin. Maksoivatko he sitten "veronsa" Tanskan kuninkaalle, kuten saksalaiset epäilivät aikakirjoissaan - mene ja tiedä.

Ensimmäinen dokumentoitu viikinkien ryöstöretki on vuodelta 787 Dorsetista (norskien) ja koko viikinkien esiintymisaika ja varmoiksi kirjatut ryöstöretket olivat siitä parisataa vuotta eteenpäin. Eikä silloin vielä ollut oikein kunnon kansallisvaltioita Skandinaviassa, mutta viikingitkään eivät varsinaisesti "hallinneet" Pohjoismaissa. He lähtivät yhteisöistään kauas ansioon eri syistä (mikä lama lie ollut...), ja he operoivat Mustallamerellä ja Skotlannin rannikolla - kerran jopa uudella mantereella asti. Perinnöttömäksi jääneitä poikia? Seikkailijoita?

Suomessa luultavimmin kätkeydyttiin ja/tai puolustauduttiin. Mahdollisesti rannikkoasuminen ei kiinnostanut hirveästi juuri viikinkien takia niin paljon vuosina 800-1000, koska he varmasti halusivat kerätä veroja. Tuskin viikinkiä kiinnosti talsia syvälle korpeen metsäsuomalaisia jahtaamaan. Viikinkien kanssa kädyistä otteluista ei edes ole hirveästi ihan varmaa tietoa. Mikäli rannikolla oli asutusta, he varmasti yrittivät myös hyötyä viikingeistä.

Ruotsin Sigtunassa tapahtuneeseen kahakointiin ja piispan murhaan jo hiukan viikinkiajan jälkeen on epäilty karjalaisia tekijöiksi, mutta silloinkin taustalla on saattanut olla Novgorodin paine. Tekijät ovat voineet olla virolaisia tai latvialaisiakin. Meillä on vahva suullinen perinne puhunut siitä, ja 1300-luvun Ruotsissa siitä syytettiin suoraan karjalaisia mutta syytös on voinut johtua poliittisesta motiivista.

Sitaatti Rosalan Viikinkikeskuksesta:

"Vanhassa tanskalaisessa asiakirjassa on selostettu purjehdusreitti Tanskasta Ruotsin rannikkoa pitkin Ahvenanmaalle, sieltä Hiittisiin, Hankoon ja Rääveliin eli nykyiseen Tallinnaan. Samaa reittiä käyttivät myös viikingit. Heidän lopullinen päämääränsä oli kuitenkin Mustallamerellä tai Kaspianmerellä. Asiakirjassa on lueteltu paikannimet, mutta ei tarkkoja tietoja etäisyyksistä tai suunnista. Se kuvaa hyviä yöpymis- ja satamapaikkoja tai paikkoja, joissa on hyvä odotella tuulten kääntymistä. Kesäisin rannikon asukkaat kävivät kauppaa idäntiellä purjehtivien muukalaisten kanssa - ja heitä riitti. Kaupankäynti tapahtui ulkosaaristossa, ei - kenenkään maalla, koska mantereella olevat talot ja kylät olivat suojattomia ja alttiita vihollisen hyökkäyksille. Sinne ei haluttu päästää ahneita vieraita. Matkaajille saatettiin kaupata elintarvikkeita ja luotsipalveluja, koska sokkeloisessa saaristossa purjehtiminen oli reittejä tuntemattomalle hengenvaarallista."

Ilmeisesti 900-luvulta alkaen skandinaavien kristinuskoon käännyttäminen alkoi toden teolla. Se viikingitkin lopetti. Täällä pullisteltiin varmasti vielä pitkään ennen kuin jalansija oli selvä. Viikingit hävisivät itse asiassa ihan yhtä lailla "matsin" kirkkoa vastaan, samalla tavoin kuin hämäläiset ja karjalaiset - tulemalla hallinnoiduiksi ja tavallaan kesytetyiksi.

Ja meillä todellakin oli erilaisia heimokulttuureja omina yksikköinään. Olihan Ruotsissakin ensin kaksi heimoa, göötalaiset ja svealaiset, jotka Toria palvoivat - ja joista näitä merirosvojakin lähti.

Vastahan Venäjänkin ruotsalaiset saivat Rurikin avulla aikaiseksi vuonna 862, tästähän sen nimikin tulee Rhos = Roslagen = Russija. Russija tarkoittaa siis tavallaan myös suomen kielen Ruotsia. Vuonna 988 suuriruhtinas Vladimir otti kasteen, ja niinpä meidän heimomme olivat, Ukon nimeen, pian kahden alkavan kirkkosuunnan pihdeissä, lähimmillään olivat jo Novgorodissa ja Sigtunassa.

Pelkästään svetisististä historiaa ei ole vuodeksi 1155 arvioitu Eerikinaikainen ristiretki. Siitä on ollut paljon suullista perimää myös Suomessa, joiden todistusarvo ei tietenkään ole kirjallisten veroinen. Taistelustakin puhutaan, eli joku ilmeisesti kokosi sotajoukonkin kristittyjä vastaan. Miehiä sanotaan kaatuneen molemmin puolin paljon, mutta paremmin järjestyneet Eerikin joukot voittivat taistelun. Tässä puhutaan vasta Varsinais-Suomesta. Häme saatiin hivuttamalla, ja Karjala oli lähempänä Novgorodin vaikutuspiiriä.

Joskus mietin, olisiko yllätyshyökkäys Sigtunaan 1187 ja Upsalan piispan surmaaminen ollut jonkinlainen Novgorodin tukema kostoretki.

1300-luvun Eerikinkronikka kertoo tuosta ajasta näin:

"He [karjalaiset] purjehtivat mereltä ylävirtaan Mälarille oli tyyni, sade tai myrsky, salaa tulivat Ruotsin saaristoon. Kerran heille tuli sellainen halu että he polttivat Sigtunan, ja niin he polttivat sen perustuksiaan myöten ettei kaupunki ole vieläkään ole toipunut. Jon arkkipiispakin sai siellä surmansa, ja siitä monet pakanat saivat iloita, että kristityt sellaiseen ahdinkoon joutuivat, siitä karjalaisten ja venäläisten maa iloitsi."

Lue lisää

Olen samaa mieltä että on hyvin todennäköistä Sigtunan hyökkäyksen takana olevan Novgorod tai sen liittolainen. Eli karjalaiset on hyvä epäilyksen kohde.

Poohjoismaiden piispat, paavi ja suomalaiset olivat ainakin 1200-luvulta yhteisessä rintamassa Novgorodia vastaan. Novgorod puolestaan tuki karjalaisia näiden taistelussa hämäläisiä vastaan Pohjois-Suomen erä-alueista.

Rurikin "ruotsalaisuuteen" on syynä se, että Nestor joka kirjoitti vanhimmat Novgorodin kronikoista, luki skandinaavisia saagoja ja käytti näitä lähteenään. Nestorin kirjoittaessa kronikkansa, Rurik oli ollut kuopattuna jo yli kaksisataa vuotta. SItäpaitsi Nestor mainitsee näitä kansoja tässä vaiheessa, ja luottelee svealaiset, mutta ei pidä heitä Ruseina. Ruseja on arvioitu Roslagen maakunnasta lähtöiseksi, mutta silloinhan he olisivat svealaisia.

Wikipediastakin jo löytyy Rurikin-dynastian jälkeläisistä tehdyt DNA-analyysit. Suomalaisille mielenkiintoista on, että koko dynastian kymmenillä jäljitetyillä jäsenillä on suomalais-ugrilaiset geenit, eli kuuluvat haploryhmään N1c1.

Wikipedian kohdan on kyllä kirjoittanut joku ruotsalainen, koska mainitsee että siitä huolimatta Rurikit eivät voisi olla suomalaisia, koska heidän DYS390 markkeerinsa on 23, ja suomalaisilla on 24. Tämä ei pidä paikkaansa. Kyseisen DNA-tutkimuksen tehneen yhteisön sivulta kun etsii N1c1 haploryhmästä DYS390=23 ihmisiä, saa tuloksen jossa on yli tuplasti enemmän suomalaisia kuin muita skandinaaveja yhteensä. Lisäksi kyseisen DNA-tutkimuksen tehneet selittävät suomalaista haploryhmää siten, että Ruotsin Upplantia aikoinaan asutti suomalaisia (koska olen lukenut Suomen kivikaudesta paljon, vahvistan että Keski-Ruotsista tosiaan löytyy suomalaista kampakeramiikkaa, Neoliittiselta kivikaudelta! 500-600 luvulta en kyllä tiedä Upplannissa suomalaisa asustelleen). Tutkimuksia varten käytettiin useiden suomalaisten sukujen tietoja myös, koska ne havaittiin Rurikin dynastian läheisksi sukulaisiksi. Tässä DNA-tukijoiden selitys:

"It seems that Rurik was a historical person who was born around the year 820 in the Uppland Province. However, he was of the Ugro-Finnish descent (the Uppland Prov. until approx. 6th/7th cent. was inhabited by the Finns. In the Uppland at least 30 stones were discovered where the inscriptions read that e.g. someone was a captain under Ingvar’s (Rurik’s son) command in his military campaigns against the Byzantine Empire."

Wikipediasta tuo suomalaisten Upplanti-asutus on jätetty pois, sen sijaan on haluttu antaa käsitys ettei Rurikilla missään nimessä voi olla suomalais-ugrilaiset juuret! Tiukka paikka ruotsalaisille!

Tässä on DNA-tukijoiden jonkun M. Sjoestromin hauska tarina: "Empress Catherine II the Great, herself a cognatic descendant of Rurikids, published in her notes about history of Russia, that Rurik was son of a Finnish king. Since DNA tests were not known at the time, Catherine may have had historically totally insufficient grounds for the that statement, but the current genetic science has shown that she was at right trails, vindicating her wishful thinking on Finnic roots of Rurikids."

Tuolta löudätte kysiesen DNA-tutkimuksen tehneen ryhmän tutkimuksen. Siinä tutkittiin Rurikin lisäksi Liettualaisen suur-herttua Gedimin sukua.
http://freepages.genealogy.rootsweb.ancestry.com/~mozhayski/teksty/ydna.html

dark.wing.duck kirjoitti:

Olen samaa mieltä että on hyvin todennäköistä Sigtunan hyökkäyksen takana olevan Novgorod tai sen liittolainen. Eli karjalaiset on hyvä epäilyksen kohde.

Poohjoismaiden piispat, paavi ja suomalaiset olivat ainakin 1200-luvulta yhteisessä rintamassa Novgorodia vastaan. Novgorod puolestaan tuki karjalaisia näiden taistelussa hämäläisiä vastaan Pohjois-Suomen erä-alueista.

Rurikin "ruotsalaisuuteen" on syynä se, että Nestor joka kirjoitti vanhimmat Novgorodin kronikoista, luki skandinaavisia saagoja ja käytti näitä lähteenään. Nestorin kirjoittaessa kronikkansa, Rurik oli ollut kuopattuna jo yli kaksisataa vuotta. SItäpaitsi Nestor mainitsee näitä kansoja tässä vaiheessa, ja luottelee svealaiset, mutta ei pidä heitä Ruseina. Ruseja on arvioitu Roslagen maakunnasta lähtöiseksi, mutta silloinhan he olisivat svealaisia.

Wikipediastakin jo löytyy Rurikin-dynastian jälkeläisistä tehdyt DNA-analyysit. Suomalaisille mielenkiintoista on, että koko dynastian kymmenillä jäljitetyillä jäsenillä on suomalais-ugrilaiset geenit, eli kuuluvat haploryhmään N1c1.

Wikipedian kohdan on kyllä kirjoittanut joku ruotsalainen, koska mainitsee että siitä huolimatta Rurikit eivät voisi olla suomalaisia, koska heidän DYS390 markkeerinsa on 23, ja suomalaisilla on 24. Tämä ei pidä paikkaansa. Kyseisen DNA-tutkimuksen tehneen yhteisön sivulta kun etsii N1c1 haploryhmästä DYS390=23 ihmisiä, saa tuloksen jossa on yli tuplasti enemmän suomalaisia kuin muita skandinaaveja yhteensä. Lisäksi kyseisen DNA-tutkimuksen tehneet selittävät suomalaista haploryhmää siten, että Ruotsin Upplantia aikoinaan asutti suomalaisia (koska olen lukenut Suomen kivikaudesta paljon, vahvistan että Keski-Ruotsista tosiaan löytyy suomalaista kampakeramiikkaa, Neoliittiselta kivikaudelta! 500-600 luvulta en kyllä tiedä Upplannissa suomalaisa asustelleen). Tutkimuksia varten käytettiin useiden suomalaisten sukujen tietoja myös, koska ne havaittiin Rurikin dynastian läheisksi sukulaisiksi. Tässä DNA-tukijoiden selitys:

"It seems that Rurik was a historical person who was born around the year 820 in the Uppland Province. However, he was of the Ugro-Finnish descent (the Uppland Prov. until approx. 6th/7th cent. was inhabited by the Finns. In the Uppland at least 30 stones were discovered where the inscriptions read that e.g. someone was a captain under Ingvar’s (Rurik’s son) command in his military campaigns against the Byzantine Empire."

Wikipediasta tuo suomalaisten Upplanti-asutus on jätetty pois, sen sijaan on haluttu antaa käsitys ettei Rurikilla missään nimessä voi olla suomalais-ugrilaiset juuret! Tiukka paikka ruotsalaisille!

Tässä on DNA-tukijoiden jonkun M. Sjoestromin hauska tarina: "Empress Catherine II the Great, herself a cognatic descendant of Rurikids, published in her notes about history of Russia, that Rurik was son of a Finnish king. Since DNA tests were not known at the time, Catherine may have had historically totally insufficient grounds for the that statement, but the current genetic science has shown that she was at right trails, vindicating her wishful thinking on Finnic roots of Rurikids."

Tuolta löudätte kysiesen DNA-tutkimuksen tehneen ryhmän tutkimuksen. Siinä tutkittiin Rurikin lisäksi Liettualaisen suur-herttua Gedimin sukua.
http://freepages.genealogy.rootsweb.ancestry.com/~mozhayski/teksty/ydna.html

Lue lisää

Rurikin kronikan mukaan, Rurik oli Suomen kuninkaan poika.

Toi että noi DNA näytteet osoittaa varsinais-suomeen, itseasiassa vahvistaa kronikan aitouden tai asiayhteyden, ongelma vaan on se, että Suomessa ei ollut kuningasta "opetetun" historian mukaan.

Suomessa on jälkiä vanhemmista linnoituksista.