Minä vapaana vankilassa
elonteitä kun taivalsin,
olin usein rukoilemassa
minkä jälkeen jo kirosin.
Minä nousin askelmilla
mitkä murtuivat valheeseen,
olin tuntoni laitamilla
enkä uskonut huomiseen.
Revin siteitä arpiseen haavaan
mistä vuoti vain syyllisyys,
astuin jalkani tunne laavaan
silloin punnittiin ihmisyys.
Kuljin orpona vailla kättä
nähnyt en missään auttajaa,
kyllä jokaista pyytämättä
joskus elämä kurittaa.
Minä pyyhkinyt en kyyneleitä
itseni,tai toisien,
oli rinnassa vain perkeleitä
olin joukossa kovien.
Silti oksakin tuulelle taipuu
joskaan murru ei kokonaan,
oli rinnassa jossain se kaipuu
ehkä muakin tarvitaan?
Ehkä jossain on käsi hellä
joka poskeain silittää,
onko pilvet vain ihmisellä
jos ei kyyneleitä nää?
Minä tuntoni nähdä koitin
tippui helmiä kyynelten,
oman itseni kyllä voitin
vaan en uskoa ystävien.
Olen matkalla vieläkin tällä
kai pirut mua taluttaa?
Kaamosjuhlat on elämällä
siksi rauhaa en täällä saa.
Minä taivallan pitkospuuni
joskus harhaan astuen,
kerran maatuu lihat, jää luuni
kuljen polkua autuuden
Risteävät polut
8
339
Vastaukset
- lindalinda1
on runosi, mutta todella upeaa riimittelyä. Se
on Sinun vahvuutesi ja taito, harva siihen kyke-
nee.
Kyllä täällä on ainakin yksi ystäväsi !linda mielipiteestäsi
ja ystävyydestäsi,
kumpikin on arvokas.
Usein kysymyksessä on
omakohtaisia kokemuksia,
jotka tulee osin
runoihinkin.
- Figuuri
on sanomaa, on viimeisen päälle riimittelyä. Toivon kuitenkin, ettei runosi ole totta, oli niin surumielinen..
-figuuri-suurimmalta osin fiktiota ja himpun verran
elettyäkin. Kiitos Sinulle Figuuri lämmittävästä
palautteestasi.Hyvää kevään odotusta Sinulle.
- vergeet-mij-niet
on kerrosta ihmisessä, ei kukaan ole täysin hyvä tai paha, tästä lähdetään kunnes toisin todistetaan. Tämmöinen ajatus heräsi tästä varsin raskaita mietteitä sisältävästä runostasi. Kovin hienosti kirjoitit kumminkin.:)
- kerppulintu
Runosi kulkee syvissä elämän uomissa, avoimesti tulkiten sen väkeviä tunoja ja kohdaten surun ja pettymyksenkin.
Mutta tuo oksa, joka tuuliin taipui - on vahva elämäntaivaltajan sielu. Kovissa myrskyissä heikkous muuttuu vahvuudeksi.
Pidän runosi avoimesta syvyydestä. Toivoisin tosin, että enkelit taluttaisivat Sinua.
Kerppulikauniista sanoistasi kerppuli.
Elämän tuulet ovat lyönneet joskus
tosi kovaa pärskeet naamalle ja
vetäneet pinnan allekkin,aina
silti olen noussut.
Vanha sanonta kuuluu:
Sä lapsenuskos säilytä
se sul on paras ystävä.
Jos se siinä on ollut minun
enkelini? KIITOS YSTÄVÄ.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 723053
- 552705
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322315- 792178
- 951996
- 521875
- 121576
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171527Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil301370Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?291339