En voi vastata

en voi tuntea hänen tuskaansa käsitellä kaipausta enkä hoitaa hänen avoimia haavojaan loukatun miten voisin kirjoittaa rakkaudesta kun osa minusta on hänessä itkeä hänen puolestaan kyynelehtiä kun omat itkuni on itketty eilen näin vielä sateenkaaren tähtien yölliset ilakoinnit auringon kullan ja kuulin meren vaimean laulun tänään on vain hiljaisuus pimeää minun on liiaksi ikävä häntä ja jokainen kohta ihollani huutaa hänen sormiensa painallusta hengitys hengitykseensä yhtymistä älkääkä kysykö minulta tulenko toimeen en osaa vastata siihen itsekään on vain tämä ikävä

12

723

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • herkkäsielu

      kuin rakkauden tuska ja ikävän riivaama sielu. Kiitos kauniista runostasi.

      • lindalinda1

        kiitos herkästä palautteestasi.


    • yks mies.

      niin kauniisti, että melkein tuli tippa silmäkulmaan. Aurinkoista kevätpäivää sinulle! :)

      • lindalinda1

        alunperin tarkoitettu, kiedoin sen asian ympärille vain rakkauden säikeitä sen verran, että se saisi olla täällä. Täällä oli eilen aloitus, jossa loukattin runo64:ää, mies-v57:ää ja allekirjoittanutta. On käsittämätöntä, että niinkin herkkää aluetta kuin rakkaus, ei täällä saa kirjoittaa sydämellä ilman että joku on sörkkimässä ja loukkaamassa ihmisiä. Kaunis kiitos Sinulle herkistävästä palautteesta- si. Sinäkin olet sellainen ilopilleri, ettei suru ja synkeys oikein istu Sinuun.


    • mies-v57

      Niin oli maailmansa kaunis ja herkkiä unelmansa. Aaamut kietoivat hänet tykönsä ja hyäilivät pois kaipauksensa. Hetket nousevan auringon hellivät hänet uneen. Miksei saanut olla hän kuin halusi, tuntojaan ulos suottaa. Miksi vapaudestaan tyrmä tehtiin, miksei saanut muille iloa tuottaa. Miksi! Miksi sanotaa: paljasta mies tunteesi, avaa sydämesi. Ole herkkä ja kerro Rakkaudestasi. Kun siitä tehdään hänen tumma painajaisensa. Tuska herkän ihon sisälle, Kipu äärettömyyteen sisälle. Voimia hänelle. Että jonain päivänä taas aamunsa raikkaus herää ja elämä taittuu hymyyn. Mieli kirpoaa ja tumma uni päättyy. Ja runonsa nousee vuoteeltaan virkoamaan. Rakkaudesta. Kun hän taas herää ja on voimissaan. http://www.youtube.com/watch?v=lirb1U6-K1Y&feature=related Kiitos runostasi. Aina ei voi tietää, mltä ystävästä tuntuu ja mitä läheinen kokee. Silti voi olla tykönään. Kuinka kirjoittaa Rakkaudesta, kun se toisaalla on pilkan kohteena ja häväistään. Herkin osa ihmisessä särjetään. Siksi, että hän on rohjennut kertoa Rakkaudestaan. Hänen puolestaan Jatkamme runoja Rakkaudesta. Vaikka meret kuivuisi ja taivaan itku kuihtuisi. Uskomattoman hienoa ja koskettavaa Rakkausrunoa sinulta tänäinkin. Ymmärrän ja sisäistän runosi ajatuksen, säkeet ja sisällön. Runosi koskettaa minua ja tuntuu. Hienoa Runoasi jossa eli mukana ja koko kokonaan. Kiitos lukunautinnostasi. Voimia ja kannustusta päivääsi.

      • lindalinda1

        herkkyyttä ja kauneutta parhaimmillaan, silti niin tunteikasta ja paljonpuhuvaa. Olemme elä- neet hänen rinnallaan, kannustaneet ja ymmärtäneet. Niin, miksei saanut olla hän kuin halusi ? Kirjoittaa rakkaudesta ja antaa toisten nauttia. Ystävät on rikkaus, voimme tehdä paljon heidän hyväkseen. Niin tekee aito ystävä, tukee kun sille on tarvetta mutta ei milloinkaan käännä selkää. Runosi on niin koskettava kokonaisuus, että sanattomaksi vetää. ' Hänen puolestaan Jatkamme runoja Rakkaudesta. Vaikka meret kuivuisi ja taivaan itku kuihtuisi ' Kyllä, kyllä ja vielä kerran kyllä. Kiitos Sinulle sielukas ja herkkä ystäväni.


    • haluaisin olla hänen tukenaan! Pyyhkiä kyyneleet,parantaa hänen haavansa suudelmin, saada hänet taas elämään. Kuinka voisin kirjoittaa rakkaudesta? Kun osa minusta vuotaa hänen haavojaa,kyyneleitään, satutettua minäänsä. Omat kyyneleiden polkuni on kuljettu,on vain ikävä ja kaipuu, tuntuu kuin sateenkaari olisi poistunut taivaaltani,tähdet sammuneet hiljaisuus peittänyt minut hämärän harsollaan. Ikäväni huutaa hänen kosketustaan,hengitystään ihollani, hänen pehmeitä huuliaan omillani. Ajatukseni ovat tyhjiä hapuiluja,tunnenko itseni? Tiedänkö mitä teen? Kertokaa minulle,sillä itse en jaksa. On vain ikävä ja polttava kaipuu. Vau! Runosi on todella hienoa luettavaa,syvää pohdintaa tunteen tanssia. Kiitos!

      • lindalinda1

        kun sieluun koskee, kun ei löydy sanoja kertomaan miten paljon on kipua - silloin pitää kirjoittaa. Kirjoittaa hänelle vaikkapa lohduksi, vaikka hän ei olisikaan kykenevä siihen vastaamaan. Ajatus on kuitenkin tärkein, olla lähellä. Oikeasti runossani oli ydinhenkilö runo64 ja yri- tin saada siihen rakkautta edes ripauksen, ettei sitä nakattaisi tuonne toiselle puolelle. Sinun runosi on paljon aidompi, kauniimpi ja mo- nisäikeisempi kuin omani. Talletan sen taaskin varmaan talteen ja luen sen vielä moneen kertaan. Kiitos Ystäväni.


    • Palsamia kipeille haavoille vaikka miksi niitä toiselle tuottaa rakkautta pitäisi olla jokaisen sydämessä pitäisi arvostaa ja antaa sananvapauden. Kipeä on ikäväsi ja mietteitä antava runosi.

      • lindalinda1

        etteikö runossani olisi osa minua itseäni ja jotain elämästäni - kyllä on. Mutta kaikki kiertyi kuitenkin, varsinkin alku runo64:lle ja hänen kokemalleen kivulle täällä. En löytänyt tähän runooni mitään uutta, mitään maustetta jonka aina yritän runoihini löytää. Melko tavallinen ja sävähdyttämätön sisällöltään omasta mielestäni, mutta Sinä löysit kuitenkin siitä ajatuksen ' rakkautta pitäisi olla jokaisen sydämessä pitäisi arvostaa ja antaa sananvapauden ' Kiitos siitä ja kommentoinnistasi muutenkin. Mukava löytää Sinut pitkästä aikaa runostani.


    • sitä vain tulee toimeen jotenkin. Ja toisinaan ei taas oikein mitenkään... Silti päivät jatkavat kulkuaan, vaikka ei itse hengittäsi juuri ollenkaan... Eikä mikään ole itsestään selvää. Ei vastaus kaipuuseen, eikä rakkauden syli. Niin montaa asiaa saa kauan ja hartaasti toivoa, odottaa. Levittää käsiään turhautuneena tyhjyyteen. Ikävä on välillä niin valtava ja syvä. Tuntuu kuin siihen hukkuisi. Uppoaisi, eikä saa enää ilmaa... ...ja ikävän sylissä meitä on monta. Niin tavattoman monta. Mutta vain harvat heistä koskettavat toisiaan. Vain harvat, niin kuin sinä ja minä... Tykkäsin runostasi Lindanen.

      • lindalinda1

        me olemme koskettaneet toisiamme, löytäneet ystävyyden. Mutta tarvitsemme muutakin, rakkautta niin kuin kaikki meistä. Kuten sanot ' eikä mikään ole itsestään selvää ' ei rakkauskaan. Ikävä nakertaa kun puuttuu toinen ihminen läheltä, on niin yksinäistä. Neitonen, kiitos Sinulle herkästä palautteestasi. On hyvä tietää, että olet läsnä.


    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko tyytyväinen viime tapaamiseemme?

      Vai toivoitko sen menevän toisella tavalla? Miten?
      Ikävä
      72
      3053
    2. Nyt se sit loppuu

      Et ei enää nähdä ja yhteyttä pidetä.
      Ikävä
      55
      2705
    3. Kuoleman pelko katosi

      Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä
      Hindulaisuus
      432
      2315
    4. Viikonloppu terveiset kaivatulle

      tähän alas ⬇️⬇️⬇️
      Ikävä
      79
      2178
    5. Jos sitä keittelis teetä

      Ja miettis mitä mies siellä jossain touhuilee... ☕️
      Ikävä
      95
      1996
    6. Myötähäpeä kun näkee sut,

      tekisit jotain ittelles. Ihan hyvällä tämä!
      Ikävä
      52
      1875
    7. Huomenta ........

      Huomenta 💗 Tiedän, että tuntuisit hyvälle.
      Ikävä
      12
      1576
    8. Kuhmolainen on selvästi kepun lehti

      Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan
      Kuhmo
      17
      1527
    9. Ei mun tunteet

      ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil
      Ikävä
      30
      1370
    10. Mitä nämä palautteet palstalla ovat?

      Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?
      Ikävä
      29
      1339
    Aihe