Katselin taivaanrantaa ruskana punertavaa, aatoksein luoksesi kantaa koska sun nähdä saan? Veikö jo tyyntyvä tuuli kauas sut luotani pois? Ikävän kuiskeen vain kuuli näinkö jo olla vois? Punertaa rusko taivaan hetken vain lyhyen, toivoa ikävän vaivaan tuoko jo huominen? Missä on onnen kiikut? Jotka koin kanssasi sun, mielessäin aina vain liikut ikävä yksin on mun. Silti en osannut kiittää huomastas jonka sain, anteeksi pyyntö jos riittää? Olkoon se huulillain. Tehtyä ei voi koskaan pyyhkiä mitättömiin, uskoin vain valheen roskaan nyt olen yksin niin. Mahdoitko koskaan sä tietää kuinka sua rakastin? Muistoihin aatos kun vie tää ootko ystävä vieläkin? Kerran nään onnentuvat auki on ovet sen, vaihtuvat haavekuvat todeksi ihmisen.
Taivaanranta punertaa
14
311
Vastaukset
- Lulu 50
Kiitos kauniista sanoistasi Olen itse monta kertaa tehnyt typeryyden Olenko oppinut ? Sinä osaat pukea sanoiksi kaipauksen. Hyvää päivää sinulle ! T. Lulu 50
niin vähällä opi,edes virheistään kaikki me olemme tehneet typeryyksiä ja varmaan tehdään edelleen,ihmisluonto vaan on sellainen. Kiitos Sinulle palautteestasi. Oikein hyvää ja valoisaa kesän odotusta.
- jassumarketta
No niin Tässä minun oikea nikki. Pääset kurkkaamaan. Kaikkea hyvää. T. Ulla
- Belethiel
Usko, toivo, rakkaus, tässä on ne kaikki, lisänään anteeksipyyntö rakkaalle. Miten helppo onkaan ymmärtää väärin asioita, kun tunteet myrskyää ja ihminen on haavoittuvimmillaan. Kun ei uskalla uskoa toisen rakkauden aitouteen. Kyllä paljon tuli mietteitä mieleeni tästä hienosta runostasi.
kiitokset hienosta palautteestasi. Jos usko ja toivo häviää mitä rakkaudesta jää? Rakkaus on aina pohtimisen arvoinen asia,ja aina siintä löytyy uusia puolia. Tunne myrskyssä suu aukeaa liian herkästi sanomaan asioita mitä ei pitäisi,koska me opimme? Tuskin koskaan? Hyvää pyhäpäivän jatkoa Sinulle.
- mies-v57
Aina näissä öissäni yksin tulet ja saan taas olla sinun tuoksussasi. Vaalea ihosi, hymyilet ja hämärässä saapuvat huulesi minuun, suudelmasi. Silloin tuntuu että putoan, vajoan niihin päiviin kun käsivartesi tuntui. Otteeni mitä on nyt, sen kadotan, kehoni puhuu mitä oli, kun rakastui. Mitä oli kulkea öihin herkimpii, päiviin yhteisiin niin valkoisiin. Kuinka naurettii yhdessä, Rakastettiin, istuttiin laiturilla, vaivuttiin unelmiin. Nyt yksin putoan ja viini on kyyneliä, nauru sielussani itkun, surun varjostamia. Paikka vierelläni tyhjä, hetkeni yksinäisiä Rakas enkelini, kuvasi nyt minulla varjottomia. Aina vajoan niihin päiviin menneisiin, putoan meidän hetkiin Rakkaisiin. Ja vyötän itseni sinulla. http://www.youtube.com/watch?v=H33gXPkTzwI Kiitos runostasi. Ikävä ja kaipaus, on kaikessa kivussaan ja tuskassa riipaisevan kaunis kokemus. Tiedostaa itsessään jonkun suuren voiman, jota ei kykene hallitsemaan ja joka aina uudestaan ottaa vain mukaansa. Paluu paikkoihin, missä ennen sai yhdessä olla, tuo itkun ja kivun. Mutta toisaalta Hänet taas niin lähelle. Rakkauden luokse. Käsittämätön kokemus. Koskettavan kaunis ja herkkä sinun Rakkausruno. Tässä tekstissäsi tuntuu ihmisen aito sydän ja vilpittömät tunteet. Siksi minun on helppo arvostaa tätä runoasi. Nautin lukemisesta ja liikutuin. Todella hienoa tekstiä kaikilta osin. Aitoa. Sydämestäni voimia ja kannustusta päivääsi.
Sinun palautteesi on aina kuin kovin herkkä runo, mikä kuitenkin tulkitsee oikealla tavalla kirjoitetun. Mielestäni rakkauteen kuuluu ikävä ja kaipaus,myöskin tietty määrä mustasukkaisuutta,terveellä tavalla. Sanot kovin osuvasti monessa kohtaan:ikävä ja kaipaus kaikessa kivussaan ja tuskassaan on riipaisevan kaunis kokemus. Mielestäni se on aivan totta, niin pahalta asialta kuin se tuntuukin. Kiitän Sinua sydämestäni kauniista palautteestasi, jonka luen viellä monta, monta kertaa. Aurinkoisia päiviä elämääsi.
- lindalinda1
tekstisi soljuu kuin keväinen puro, vaikka siinä onkin hyvin suruisa sointi. Me ihmiset olemme niin kummallisia, ettemme aina huomaa toisen arvoa. Sitten kun se on jo myöhäistä, sitä harvemmin saa enää takaisin - luottamusta ja toisen katseen tavoittamista. Sinun runoistasi ei yksikään jätä lukijaa kyl- mäksi, luontevaa ja nautinnollista luettavaa joka ainoa kerta. Kiitos tästäkin lukunautinnosta.
ja aurinkoista kevätpäivää Sinulle. Ihminen ei opi kuin kantapään kautta,jos sittenkään. Jälkeen menneen rakkauden kyllä olisi tunteita vaikka ei ole tehtävissä ku housujen pyyhkiminen. Kiitos Sinulle palautteestasi. Nautitaan auringon paisteesta. J
Odotuksen riemua vai tuskaa tuuli ikävää kuljettaen huominenko ikävän jo poistaa vai ikuista ikävääkö tuntien. Kiitos voi pitkälle kantaa pois valheet erottaen rakkauden kielen hän tietää auki olevaa ovea odottaen. Ihanaa riimitystä sinulla ja nii-iin tunteikasta rakkaudentäyteistä kaipausta koko runo, liikutuksen aikaan saaden, pidin todella, kiitos!
on kovin arvaamaton. Kaunis taitolaji kun vain sen osaa oivaltaa. Tiivistä yhteistyötä sanoin,elein ja teoin. Kiitos Sinulle diinaliin kauniista sanoistasi. Oiken hyviä kevätpäiviä.
- -myötämielinen-
Tosi hyvä. Sointu ja sanoma paikallaan :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 672801
- 462554
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4312217- 792128
- 951956
- 321692
- 121526
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171477Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?261283Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil181165