Adventisti ja apostolinen uskontunnustus

ei ole Raamatussa.

"Kuka keksii oikean vastauksen ensimmäisenä?" Tuohon ainoaan kysymykseesi on
mahdoton vastata ennen kuin esität sen varsinaisen kysymyksesi.

Minä uskon että riitti se kun Jeesus meni alas tuonelaan saakka vain ja saarnasi
siellä "vankeudessa oleville". Helvettiinhän ei ketään vielä ole heitetty Jeesuksen
omien sanojen mukaan - heitetään ennen tuhatvuotista rauhanaikaa sinne
peto ja väärä profeetta.
Rauhanajan jälkeen sitten saatanakin enkeleineen ja sille alistuneet ihmiset.

Ilm. 20:10
Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli-ja tulikivijärveen,
jossa myös peto ja väärä profeetta ovat,
ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti.

Aina ja iankaikkisesti - sillä laki on ikuinen ja niin elinkautisrangaistus pysyy
iäti voimassa. Huomatkaa: ei AVK kumoa lakia eikä Jumalakaan sitä kumoa.

adventisti voi yhtyä apostoliseen uskontunnustukseen.

Viimeksi asia todettiin Nykyaika -nimisessä lehdessä pari kolme vuotta sitten.

Sitä vastausta, jota olen hakemassa, ei kukaan osallistujista ole hoksannut.

Lyö ällikällä, kun sen huomaa. Tämä vinkkinä.

Kumpi loi taivaan ja maan? Isä vai poika?

Sikisi pyhästä hengestä? Saiko Jeesus alkunsa kuin ihminen, aikojen alussa vai onko hän aina ollut?

Kuoliko Jeesus oikeasti? Eikö Jumalasta sanota, että hän ei voi kuolla?

Nousiko Jeesus kuolleista itse vai herätettiinkö hänet kuolleista?

"pyhän yhteisen seurakunnan"? Tarkemmin sanottuna: "pyhän KATOLISEN seurakunnan", sillä katolistahan tuo yhteinen tarkoittaa. Jos tämä on oikea vastaus, niin ei se mikään vaikea ole. Katolisen kirkon vääntämähän tämä tunnustus on ja pohjimmiltaan sanoo, että katolisen kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta. Ei ihme, että itäiset kirkot eivät tätä ole hyväksyneet. Eikö tämä hyväksytty juuri Nikean kokouksessa, jossa kirkon alistaminen valtion työkaluksi virallistettiin?

Nämä kaikki ovat ainakin minulle hyviä ja pakottavia syitä olla allekirjoittamatta tätä tunnustusta. Minun näkökulmasta tuossa tunnustuksessa ei ole mitään apostolista vaan sen on itsessään langenneen seurakunnan eli kirkon antikristuksen vääryyden oppia täynnä.

Joka allekirjoittaa tai tunnustaa tuon kumartaa katolista kirkkoa ja paavia tunnustaen heidän totuutensa ainoaksi oikeaksi. Minun näkökulmasta jo pelkkä tämä "apostolinen uskontunnustus" kelpaisi pedon merkiksi...

Miettikää hyvät adventistit edes vähän ennen kuin tunnustatte tai allekirjoitatte mitään uskontunnustuksia... te sanotte paavinvaltaa antikristukseksi sapatin vuoksi ja sitten samantien tunnustatte, että katolinen kirkko on se ainoa oikea? LOL

Se istumispykälä tosiaan on hakemani oikea vastaus.

Käykääpä läpi kaikki Suomessa adventistien julkaisemien kirjojen kuvitus esimerkiksi ajalta 1920 - 1980, ja katsokaa, montako sellaista kuvaa löydätte, missä Jeesus taivaaseen astumisensa jälkeen ISTUISI Isän oikealla puolella.

Veikkaan, että ette löydä yhtään! Sellaisia kuvia kyllä löytyy pilvin pimein, joissa Jeesus SEISOO taivaallisessa pyhäkössä.

Aloittakaapa vaikka kirjasarjasta Ikuisia Kertomuksia, siinähän on runsas kuvitus!

Ainoa mieleen tuleva poikkeus ovat kuvat, joissa Jeesus pilven päällä istuen (tai vaihtoehtoisesti ratsun selässä) palaa taivaasta

tai viimeisellä tuomiolla istuu valtaistuimella, mutta yksin, eikä suinkaan Isän oikealla puolella.


Jos joku löytää Kirjatoimen kirjoista yhdenkin kuvan, jossa Jeesus istuisi valtaistuimella Isän oikealla puolella, veikkaan, ettei se ole ainakaan adventistitaiteilijan tekemä vaan jonkin muun uskonsuunnan kirjassa aikaisemmin ilmestynyt ja ehkä jopa luvatta kopioitu. Sellaista tekijänoikeuden luvatonta käyttöä kun on ainakin 1800-luvun puolella SPA-kirkon piirissä tapahtunut.

Joku voi ajatella, että yksi ja hailee, istuuko, seisooko vai makaako Jeesus taivaassa.

Ja eikö meillä ole yksi silminnäkijän kuvauskin tuosta seisomisesta, nimittäin Stefanuksen!


Apt. 7:

55. Mutta täynnä Pyhää Henkeä hän loi katseensa taivaaseen päin ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella
56. ja sanoi: "Katso, minä näen taivaat auenneina ja Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikealla puolella".


Oman, erillisen tutkistelunsa aihe olisi se, mitkä ovat olleet ne perustelut, miksi Apostoliseen uskontunnustukseen otettiin tuo lause "istuu ... oikealla puolella..."

ja onko mainittu uskontunnustus oikeassa vai väärässä.

Tosiasia kuitenkin on, että tuo uskontunnustus on olemassa, on ollut liki 2000 vuotta, eikä tietääkseni sitä koskaan ole sillä lailla muutettu, että jossakin välissä olisi istumisen sijasta puhuttu seisomisesta.

Ja kun siinä nyt satutaan - oikein tai väärin - puhumaan "oikealla puolella istumisesta" ja kun adventistit tuohon istumiseen ovat suhtautuneet kovin nirkoisesti (ainakin niiden vuosikymmenien ajan, jotka SPA-kirkon elämää ehdin seurata),

eikö nyt sittenkin olisi rehellisempää ja kristillisempää suoraan myöntää, että "me emme usko mihinkään Apostoliseen uskontunnustukseen, vaan meillä on liki 30 perustavanlaatuista opinkohtaa (ja tulevaisuudessa ehkä ylikin 30), joihin uskominen riittää meille!"

Kun luterilaisessa jumalanpalveluksessa luetaan ääneen Apostolinen uskontunnustus,

olisi mielestäni oikein ja kohtuullista, että jokaisessa sapattijumalanpalveluksessa seurakunta yhteen ääneen lausuisi uskontunnustuksenaan adventtikirkon 28 perustavanlaatuista opinkohtaa.

Toki se veisi jonkin verran aikaa, mutta se olisi erinomaisen hyödyllistä, koska se

- muistuttaisi jokaista jäsentä siitä, mitä kaikkea hänen edellytetään uskovan

- varottaisi satunnaista kirkkoon eksyjää siitä, mikä hänellä on edessään, jos ryhtyy adventistiksi

- saattaisi panna jonkin piintyneenkin adventistin ajattelemaan, että onko tämä kaikki nyt ihan tarpeellista pelastuksen kannalta, vai liikutaanko tässä enemmänkin lillukanvarsien keskellä, ottaen senkin huomioon, että Paavalille lähetysmatkoillaan riitti paljon vähäisempi opillinen varustus (Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut)

Tälläista siellä luki:

Apostolinen uskontunnustus on kristillinen uskontunnustus, yksi niin sanotuista kolmesta vanhan kirkon uskontunnustuksesta.

Sitä ei käytetä itäisessä kirkossa.

Apostolinen uskontunnustus syntyi ensimmäisellä tai toisella vuosisadalla Rooman seurakunnassa. On esitetty, että se muotoiltiin kirjalliseen muotoon gnostilaisuutta vastaan. Se on ollut lännen kirkolle (siis Rooman patriarkaatin valtapiirille) aina tärkeä, mutta itäisessä kirkossa sitä ei ole omaksuttu.

Se tuli osaksi varhaisen kirkon järjestystä vuonna 325 kristillisten seurakuntien järjestäytyessä Nikean kirkolliskokouksessa, kun keisari Konstantinus Suuri lopetti kristittyjen vainot Rooman valtakunnassa.
**näin siis Wikipedia **

Kiinnostavaa on mielestäni että tämäkin tuli "osaksi varhaisen kirkon järjestystä" vuonna 325 kristillisten seurakuntien järjestäytyessä Nikean kirkolliskokouksessa" ja niinhän se on, että siellä kristinoppi sai virallisen katolisen muodon.. siellähän ne katolisen kirkon opin juuret vahvistettiin - joita tosin sittemmin on muunneltu kaikkina aikoina .. ”Jumalalta saadulla oikeudella” kuten katolinen kirkko asian ilmaisee.

Tosin keisari Julianus (joka ei ollut kristitty) yritti vielä 300-luvun puolivälissä palauttaa vanhojen uskontojen aseman Rooman valtakunnassa – mutta kun keisari Theodosius 300-luvun lopulla kielsi muiden uskontojen (kuin katolisen kirkon) harjoittamisen oli silloinen maailma tullut ”kristityksi”. Kristittyjen lukumääränsä kasvoi tämän jälkeen nopeasti, varsinkin sen jälkeen kun muiden uskontojen temppelit hävitettiin ja kaikki valtion virat annettiin v. 416 keisari Theodosiusen käskystä ”kristittyjen - siis katolisen kirkon viranhaltijoiden” haltuun mikä antoi luonnollisesti kirkolle suuren vallan silloisessa yhteiskunnassa.

Sen ajan kirkon valta-asemaa osoittaa hyvin sekin, että ne vainot joita muiden uskontojen hävittämisen yhteydessä oli - kohdistuivat usein myös kristinuskon omiin - ”vääräoppisiin” siis "ei katolisiin" kristittyihin... (veikkaampa että jokainen tällä palstalla olisi ollut vaikeuksissa silloisen katolisen kirkon kanssa :)

Tosi onkin että ei KAIKKIEN kristittyjen vainot loppuneet Nikean kirkolliskokoukseen tai edes myöhemmin, vaan vain niiden vainot jotka tunnustautuivat Nikean kirkolliskokouksessa tehtyihin päätöksiin - siis katolisuuteen.. muita kristittyjä vainottiin kirkon taholta aivan samalla tavalla kuin muitakin ei katolisia uskontoja vuosisatoja.

Apostolinen uskontunnustus (jota siis ei ole sellaisenaan Raamatussa) on siis katolisen kirkon aikaan saannos :

Näinhän se kuului:
Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin.

(tähän asti opillisesti aika oikein - eikö vain - mutta sitten) ..

astui alas helvettiin...

Epäselvää? Astui alas helvettiin?
No - vielä niinkin myöhään kuin suomalaisen v. 1776 Raamatun käännöksen mukaan ei helvetti ollut aivan sama kuin miksi se tänään käsitetään.. helvetti oli v. 1776 käännöksessä yhä aika tavallinen sana - myös vanhassa testamentissa - josta se nykyään on kuitenkin poistettu täydellisesti - tosiasiassa helvetti käsitettiin aikaisemmin enemmänkin tuonelaksi kuin jonkinlaiseksi ikuiseksi kidutus paikaksi )...

Esimerkiksi sanoo 1776 käännös:

Ilm. 20:13,14
Ja meri antoi ne kuolleet, jotka hänessä olivat, ja kuolema ja helvetti antoi ne kuolleet, jotka heissä olivat: ja ne tuomittiin jokainen töittensä jälkeen. Ja kuolema ja helvetti heitettiin tuliseen järveen.
Tämä on toinen kuolema.

Kaipa kirkkokin tajusi lopulta että ei Jeesus minnekään Gehennaan mennyt kuoltuaan ja muutti siksi uskontunnustuksen.. :)

Aika epäselvää kirkon oppia joka kävi laatuun niin kauan kuin papit lukivat ramattua latinaksi ja pitivät saarnansa kansankielillä ..
Ei siis ihme että helvetti poistettiin Vanhantestamentin puolelta kokonaan ja Uudestatestamentistakin lähes kokonaan. Vahinko vain että helvettiä ei samalla poistettu Uudestatestamentistakin kokonaan - sillä TOTUUS on että ei alkuteksteissä ole helvettiä lainkaan. Ei sen enempää Vanhassa- kuin Uudessatestamentissa. Oikeammin olisi puhua Uudessatestamentissakin asioiden oikeilla nimillä - siis Gehennasta (sana joka on jostain kummallisesta syystä yhä käännetty ”helvetiksi” - tosin nykyään enää ainoana sanana).

Minä en usko että Jeesus "astui" minnekään muutoin kuin ehkä runollisesti kuvattuna - vaan että Jeesus kuoli ja oli kuollut kunnes Jumala hänet herätti .. kuolleista .. tai kuolon unesta ... kuten Raamattu sen ilmoittaa kolmantena päivänä ja meni Jumalan tykö niinkuin se on Raamattuun kirjoitettu..


alex