Mitä sinulle tarkoittaa sana rakkaus?
Intohimoinen rakkaus onko se mielestäsi rakastumista ihmiseen vai intohimon tunteeseen? Kestääkö sellainen tunne ja kuinka kauan? Muuttaako intohimo haalistuessaan muotoa ja miten?
Mitä käsität sanalla empatia?
Voitko oikeasti tuntea empatiaa netin puskakirjoittajaa kohtaan? Onko riipaiseva avautuminen elämän epäreiluudesta singaali joka herättää sinussa aitoa empatiaa?
Näitä mietin kun luin aloituksia pitkästä aikaa. Loma alkoi maanantaina ja aurinko paistaa.
Rakkaus/intohimo/empatia
Rikka-ruoho
42
927
Vastaukset
- Meriläinen
on minulle erittäin laaja sana.
Tunsin suurta rakkautta omiani (sisaren tytärtä ja hänen tytärtään ) kohtaan saaressa. Meillä oli ihanaa ja kun sain sen kuusivuotiaan halauksen se tuntui sydän pohjia myöten. Kun hänen äitinsä selitti vieraille jotain tädistään (minusta) olin ylpeä siitä kaikesta ja tunsin suurta rakkautta häntä kohtaan usein siellä.
Omiaan on kai helppo rakastaa mutta kyllä meillä salamatkin toisinaa välähtelee.
Joskus minulta on kysytty oletko rakastunut kun säteilet, ja usein silloin on kyse siitä että minulla on hyvä olla elämässäni ja silloin vastaan että rakastan elämääni.
Rakkaus luontoa kohtaan tuntuu joka päivä, kun kävelen meren äärellä tai metsässä, kuulen linnun laulun. Olen yhtä luonnon kanssa.
Sitten on vielä rakkaus toiseen sukupuoleen, josta oikeasta rakkaudesta on pitkä, todella pitkä aika.
Ensimmäinen rakkaus joka petti, olin silloin parikymppinen. Hänen edestään olisin antanut henkeni, silloin uskoin oikeaan rakkauteen.
Sen jälkeen on ollut suhteita joissa puhutaan rakkaudesta mutta ei koskaan sen jälkeen ole ollut sellaista uskoa siihen, aina on takana ajatus tämäkin voi pettää.Ei enää täydellistä antautumista.
Enkä tiedä onko tarpeenkaan, ehkä riittää jo tässä iässä tämäkin "rakkaus" jossa ollaan ja eletään. Niin sitten kun se tulee eteen jos tulee. Siihenhän menee aikaa ennenkuin tuntee ja oikeasti luottaa tällä mittakaavalla.
Intohimonkin voi liittää muuhunkin kuin rakkaus, voi olla intohimoisesti innostunut jostain, ja uskon että liittyy inhimo sitten rakkauteen tai johonkin muuhun se on aina hyvä tunne. Paitsi viha, se rikoo ihmistä jos intohimoisesti vihaa jotakin, se ei kannata.
Kestääkö intohimoinen rakkaus? Riippuu varmaan ihmisistä mutta luulen että jos kestää niin molemmat osapuolet ovat satsanneet siihen suhteeseen paljon.
Onko se rakastumista tunteeseen tai ihmiseen? Luulen että molempia siinä tarvitaan sekä tunnetta että ihmistä.
Empatia, on kait kykyä asettua toisen ihmisen asemaan, myötäelämisen taitoa.
Kaikki aloitukset eivät osu ja toisinaan tuntuu olevan tarkoitushakuisia aloituksia eli haetaan sääliä, vaikka enhän voi koskaan tietää kuka on tosissaan.
Ei sillä ole merkitystä onko kirjoittaja puska vai rekattu, ehkä eniten sen hetkiset tunnetilat itsellä vaikuttavat asiaan minun kohdallani.
On päiviä ettei mikään kolahda täällä ja päiviä jolloin olisi sanottavaa joka asiaan.
Oikein hyvää lomaa sinulle, minä menen huomenna töihin ekaa päivää loman jälkeen. Tikkana tehtaalle kello kuusi aamulla.Ihana istahtaa ja lukea uusi mielenkiintoinen aloitus ja vastauksesi johon voin hyvin pitkälti yhtyä. huoks ; )
Rakkaus, ihminen tosiaan säteilee kun saa osakseen rakkautta, lasten, suvun jne. mutta lähinnä kun se on rakastetun rakkautta.
Intohimot = toteutumattomien unelmien haaveta. Himot mm. maalliseen hyvään esim. rahanhimo, himo menestyä ja edetä työuralla. Seksuaalinen himo toiseen ihmiseen on mielestäni saavuttamattoman himoitsemista. Jos tuo haave saavutetaan, se saattaa lopahtaa yhden yhdessä vietetyn yön jälkeen ; )
Palstakirjoittelijoiden elämän raadollisuuteen ja en pysty samaistumaan enkä tunne heitä kohtaan välttämättä empatiaa. Minun on tunnettava lähemmin ihminen tai olosuhteet. Empatiaa voin tuntea esim. lukemani kirjan päähenkilöä kohtaan koska luon hänesta mielikuvan ihmisenä. Todellista empatiaa tunnen omiani, läheisiäni, ystäviäni kohtaan.
Sääli voisi olla tunne jota tunnen kun luen empatiaa etsiviä aloituksia.
Minullakin on luonnollisesti päiviä jolloin mikään ei kolahda ja päiviä, että hämähäkin verkkoon joutuneen kärpäsen kohtalo surettaa.
Aurikoista lomaa aloittajalle ja hikisiä työpäiviä sinulle ; )))))) ei vainkaan, työn iloa.- Meriläinen
korpikirjailija kirjoitti:
Ihana istahtaa ja lukea uusi mielenkiintoinen aloitus ja vastauksesi johon voin hyvin pitkälti yhtyä. huoks ; )
Rakkaus, ihminen tosiaan säteilee kun saa osakseen rakkautta, lasten, suvun jne. mutta lähinnä kun se on rakastetun rakkautta.
Intohimot = toteutumattomien unelmien haaveta. Himot mm. maalliseen hyvään esim. rahanhimo, himo menestyä ja edetä työuralla. Seksuaalinen himo toiseen ihmiseen on mielestäni saavuttamattoman himoitsemista. Jos tuo haave saavutetaan, se saattaa lopahtaa yhden yhdessä vietetyn yön jälkeen ; )
Palstakirjoittelijoiden elämän raadollisuuteen ja en pysty samaistumaan enkä tunne heitä kohtaan välttämättä empatiaa. Minun on tunnettava lähemmin ihminen tai olosuhteet. Empatiaa voin tuntea esim. lukemani kirjan päähenkilöä kohtaan koska luon hänesta mielikuvan ihmisenä. Todellista empatiaa tunnen omiani, läheisiäni, ystäviäni kohtaan.
Sääli voisi olla tunne jota tunnen kun luen empatiaa etsiviä aloituksia.
Minullakin on luonnollisesti päiviä jolloin mikään ei kolahda ja päiviä, että hämähäkin verkkoon joutuneen kärpäsen kohtalo surettaa.
Aurikoista lomaa aloittajalle ja hikisiä työpäiviä sinulle ; )))))) ei vainkaan, työn iloa.kyllä tulee olemaan. Kotona jatkuvasti 25 asteen paikkeilla ulkona siellä missä tuulee viileämpää ja tehtaalla 33 ja ylikin paikka paikoin. Hyvin vähän viileitä paikkoja.
Mutta onneksi syksy ja oikeasti viileät ilmat ovat lähellä.
Saaressa sentään tuuli, siellä oli hyvä olla.
Odotan innolla aikaa kun saan kaivaa ayaterin tekemän villatakin, helpompi on lisätä vaatetta kun otaa pois kun ei ole enää mistä vähentää. - Meriläinen
Meriläinen kirjoitti:
kyllä tulee olemaan. Kotona jatkuvasti 25 asteen paikkeilla ulkona siellä missä tuulee viileämpää ja tehtaalla 33 ja ylikin paikka paikoin. Hyvin vähän viileitä paikkoja.
Mutta onneksi syksy ja oikeasti viileät ilmat ovat lähellä.
Saaressa sentään tuuli, siellä oli hyvä olla.
Odotan innolla aikaa kun saan kaivaa ayaterin tekemän villatakin, helpompi on lisätä vaatetta kun otaa pois kun ei ole enää mistä vähentää.systerin tekemän villatakin, sen punaisen ja pitkän maahan asti ylettyvän.
Tulipas taas uusi sana kirjoitettua :) - Rikka-ruoho
Sinulla on hyviä ajatuksia pidin erikoisesti vertaillessasi intohimoista rakkautta/vihaa. Jostain ketjusta luin jätetystä naisesta joka vihasi naisia hänet jättäneen miehen rinnalla. Olisko intohimoa vihan varjossa, tyydyttämättömät tarpeet ja katkeruus. Rakkaus, muuttuu sivullisen vihaamiseksi. Meni monimutkaiseki, mutta mielenkiintoinen kuvio.
- Rikka-ruoho
korpikirjailija kirjoitti:
Ihana istahtaa ja lukea uusi mielenkiintoinen aloitus ja vastauksesi johon voin hyvin pitkälti yhtyä. huoks ; )
Rakkaus, ihminen tosiaan säteilee kun saa osakseen rakkautta, lasten, suvun jne. mutta lähinnä kun se on rakastetun rakkautta.
Intohimot = toteutumattomien unelmien haaveta. Himot mm. maalliseen hyvään esim. rahanhimo, himo menestyä ja edetä työuralla. Seksuaalinen himo toiseen ihmiseen on mielestäni saavuttamattoman himoitsemista. Jos tuo haave saavutetaan, se saattaa lopahtaa yhden yhdessä vietetyn yön jälkeen ; )
Palstakirjoittelijoiden elämän raadollisuuteen ja en pysty samaistumaan enkä tunne heitä kohtaan välttämättä empatiaa. Minun on tunnettava lähemmin ihminen tai olosuhteet. Empatiaa voin tuntea esim. lukemani kirjan päähenkilöä kohtaan koska luon hänesta mielikuvan ihmisenä. Todellista empatiaa tunnen omiani, läheisiäni, ystäviäni kohtaan.
Sääli voisi olla tunne jota tunnen kun luen empatiaa etsiviä aloituksia.
Minullakin on luonnollisesti päiviä jolloin mikään ei kolahda ja päiviä, että hämähäkin verkkoon joutuneen kärpäsen kohtalo surettaa.
Aurikoista lomaa aloittajalle ja hikisiä työpäiviä sinulle ; )))))) ei vainkaan, työn iloa.Sinäkin käsittelit intohimoa aika erikoiselta kantilta. "Intohimot = toteutumattomien unelmien haaveta." Oletko sitä mieltä, että kiinteässä parisuhteessa tarvitaan toteutumattomia unelmia ja haaveita intohimon säilyttämiseksi ......vai mitä tarkoitit? kun kirjoitit "Seksuaalinen himo toiseen ihmiseen on mielestäni saavuttamattoman himoitsemista. Jos tuo haave saavutetaan, se saattaa lopahtaa yhden yhdessä vietetyn yön jälkeen ; )" Olen eri mieltä, tai sitten en osaa ajatella tavallasi.
- Meriläinen
Rikka-ruoho kirjoitti:
Sinulla on hyviä ajatuksia pidin erikoisesti vertaillessasi intohimoista rakkautta/vihaa. Jostain ketjusta luin jätetystä naisesta joka vihasi naisia hänet jättäneen miehen rinnalla. Olisko intohimoa vihan varjossa, tyydyttämättömät tarpeet ja katkeruus. Rakkaus, muuttuu sivullisen vihaamiseksi. Meni monimutkaiseki, mutta mielenkiintoinen kuvio.
parisuhteessa voi muuttua vihaksi jos tulee petetyksi.
ja se on varmasti suurempaa vihaa kun vihata ihmistä joka on vain pettänyt.
Jos on tuntenut intohimoa minä näen erittäin suurena tunteena ja kun se tunne kääntyy itseään vastaan on viha myös erittäin suurta.
Mutta kuten usein vihan kanssa siitä kärsii yleensä vain se joka vihaa. Pettäjä jatkaa elämäänsä onnellisena tietämättä toisen tunteista mitään.
Siksi viha ja katkeruus toisiin pitäisi katkaista mahdollisimman pian, kostona viha ei toimi siinä menettää vain omat yöunet. Rikka-ruoho kirjoitti:
Sinäkin käsittelit intohimoa aika erikoiselta kantilta. "Intohimot = toteutumattomien unelmien haaveta." Oletko sitä mieltä, että kiinteässä parisuhteessa tarvitaan toteutumattomia unelmia ja haaveita intohimon säilyttämiseksi ......vai mitä tarkoitit? kun kirjoitit "Seksuaalinen himo toiseen ihmiseen on mielestäni saavuttamattoman himoitsemista. Jos tuo haave saavutetaan, se saattaa lopahtaa yhden yhdessä vietetyn yön jälkeen ; )" Olen eri mieltä, tai sitten en osaa ajatella tavallasi.
Luin uudelleen vastaukseni ja todellakin tajusin, että käsittelin asiaa erään oman nuoruuden kokemusteni kautta.
Muistan kun kävin kuumana kun eräs työkaverini piiritti minua se oli ihanaa seksuaalista kissa- ja hiirileikkiä. Salamoita ja punottavia poskia kunnes erään ravintolaillan jälkeen aamulla heräsin hänen viereltään pettyneenä. Haaveeni ihanasta intohimoisesta rakastajasta oli tuuleen heitetty illuusio ; (
Tietenkin intohimo kuuluu oleellisena osana rakkauteen kuten empatiakin. Seksuaalisessa mielessä molempien osapuolten tyydytetty intohimo jatkaa kasvuaan ja suhde lujittuu.
Herää uusi ajatus, moniko saa seksuaalisille intohimoilleen tyydytyksen? Se kun on mielestäni uskollisuuden ydin.
Mieti miksi ukkomiehet/aviovaimot etsivät päiväkahviseuraa?
- Täti Tuppukylästä
Rakkaus = hyviä tekoja.
Intohimo = hormonien aiheuttama yliaktiivinen toiminta. Haalistuu.
Empatia = myötäelämistä, vaikeaan tilanteeseen eläytymistä,
lohduttamista, auttamista, välittämistä .
Kyllä, riipaiseva avautuminen elämän epäreiluudesta tai muista
murheista, saa minut tuntemaan empatiaa !
Puskakirjoittajakin on Ihminen, ajatuksineen ja tunteineen.- Rikka-ruoho
Hyviä tekoja ja onnen tuntemuksia. Taisin kirjoittaa loukkaavasti puskakirjoittajista. On toki arkoja aiheita, joita ei halua omalla nimimerkillään kirjoittaa. Sellaisia asioita en kuitenkaan itse henkilökohtaisesti halua tuoda tänne setvittäväksi. Empatiaa käsittelet vaikeuksien vertailulla, empatia on myös naurua, iloa ja onnen jakamista. Riipaiseva avautuminen elämän epäreiluudesta ei saa minua empaattiseksi, vaan jokseenkin kiusaantuneeksi, noloksi.
1. Mitä sinulle tarkoittaa sana rakkaus?
- Sanana itsessään ei mitään. Ilman tekoja ei mitään.
2. Intohimoinen rakkaus onko se mielestäsi rakastumista ihmiseen vai intohimon tunteeseen? Kestääkö sellainen tunne ja kuinka kauan? Muuttaako intohimo haalistuessaan muotoa ja miten?
- Jos intohimoinen rakkaus ei vaatisi toista ihmistä kohteekseen, niin sillonhan emme tarvitsisi toisiamme ollenkaan. Ja se kestää siihen saakka, kun huomaa jääneensä yksin itkemään ja intohimon kohde löytää "sen oikean".
3. Mitä käsität sanalla empatia?
- Kykyä eläytyä toisten tunteisiin. Hyvässä ja pahassa. Vasta sympatiaa tuntiessaan tuntee myötätuntoa toista kohtaan.
4. Tarkoitat varmaan sympatiaa.- Rikka-ruoho
En tarkoittanut sympatiaa, mutta mielenkiintoinen havainto "Vasta sympatiaa tuntiessaan tuntee myötätuntoa toista kohtaan." Kuuntelin kerran vammaisten orkesteria eräässä hyväntekeväisyyskonsertissa, olikohan orkesterin nimi symppikset tai jotain sinne päin. En tuntenut empatiaa vaan tunsin sympatiaa. Tietenkin riippuu miltä kantilta noita kahta sanaa tutkailee.
Intohimon loppumista kuvaat hauskasti "se kestää siihen saakka, kun huomaa jääneensä yksin itkemään ja intohimon kohde löytää "sen oikean".
Silloinhan jätetylle jää toinen mahdollisuus löytää itsekin uusi intohimon kohde DDD Rikka-ruoho kirjoitti:
En tarkoittanut sympatiaa, mutta mielenkiintoinen havainto "Vasta sympatiaa tuntiessaan tuntee myötätuntoa toista kohtaan." Kuuntelin kerran vammaisten orkesteria eräässä hyväntekeväisyyskonsertissa, olikohan orkesterin nimi symppikset tai jotain sinne päin. En tuntenut empatiaa vaan tunsin sympatiaa. Tietenkin riippuu miltä kantilta noita kahta sanaa tutkailee.
Intohimon loppumista kuvaat hauskasti "se kestää siihen saakka, kun huomaa jääneensä yksin itkemään ja intohimon kohde löytää "sen oikean".
Silloinhan jätetylle jää toinen mahdollisuus löytää itsekin uusi intohimon kohde DDDTuo empatia ei aina tarkoita toisten parasta. Sanotaan, että pyövelikin voi tuntea empatiaa, "myötäelää", teloitettavan tuntemukset, mutta ei silti tunne asiakastaan kohtaan niin paljon myötätuntoa, että jättäisi teloittamatta. Ihan vaan esimerkkinä olen kuullut tämän.
Olen nähnyt empatiakyvyttömän isän, joka ei osannut asettua lastensa asemaan ja sitä kautta ei osannut kohdella lapsia lapsina. Rankaisi -siis pahoinpiteli - leikeistä ym.
Olen tätä kyllä pohtinut.
- Pimu F.
se vaan on. Intohimo taas...nooh, kun on oikein ihastustunut toiseen...onko se ehkä sitä intohimoa vai pelkästään ihastustumista..? En tiedä en ole koskaan miettinyt tarkemmin, elänyt vain.;))..riippuu tietysti ehkä tuokin sitten itse kohteesta.
Empatiakin, jotkut ihmiset, lapset ja nuoretkin ja eläimet (käärmeitä ja liskoista en puhu) vaan herättävät voimakkaita empatian tunteita...toiset taas ei juuri lainkaan minkäänlaisia.... ja elämä on;))
Kirjoitettu, sanallinen viestintä..tottakai nostaa tunteita pintaan, aivan kuin hyvä kirja tai sanomalehdessä oleva artikkeli....toisinaan taas hyvä dokumentti tai elokuva myös hyvä maalaus voi olla sellainen tai musiikki yksin...miksikäs ei? Ylipäätänsä kauneus...joka käsitteenä ja sanana on minulle hyvinkin laaja.
t.Pimu- Rikka-ruoho
Hieno vertaus musiikkiin ja taiteisiin ne tosiaan nostattaa kylmät väreet ja tunteet voimakkaina pintaan, samalla nuoruuden rakkaus astuu haamuna uniin, ja voi sitä kaipuuta. Nyt meni kyllä taas yli DDDD
- PimuF.
Rikka-ruoho kirjoitti:
Hieno vertaus musiikkiin ja taiteisiin ne tosiaan nostattaa kylmät väreet ja tunteet voimakkaina pintaan, samalla nuoruuden rakkaus astuu haamuna uniin, ja voi sitä kaipuuta. Nyt meni kyllä taas yli DDDD
jotenkin niin utuisen kaukana..että, muistaa vaan kaiken ihanuuden siinä toisessa..ne silmät...ne silmät..ihanan siniset;)) Pitäisikö sellainen muka unohtaa?
t.Pimu PimuF. kirjoitti:
jotenkin niin utuisen kaukana..että, muistaa vaan kaiken ihanuuden siinä toisessa..ne silmät...ne silmät..ihanan siniset;)) Pitäisikö sellainen muka unohtaa?
t.PimuNaapuri mökkiläiset vierailivat, istuimme laiturilla aina auringonlakuun asti.
Nautiskelimme punaviiniä ja jos kirjoitan väärin se johtuu näppäinten hitaudesta suhteutettuina aivojeni toimintaan ; ) ; )
Autuaalliselta tuntui ensirakkauden kosketus Ruotsissa Maraboun sukklaatehtaan tytölle about 1969.- Pimu F.
korpikirjailija kirjoitti:
Naapuri mökkiläiset vierailivat, istuimme laiturilla aina auringonlakuun asti.
Nautiskelimme punaviiniä ja jos kirjoitan väärin se johtuu näppäinten hitaudesta suhteutettuina aivojeni toimintaan ; ) ; )
Autuaalliselta tuntui ensirakkauden kosketus Ruotsissa Maraboun sukklaatehtaan tytölle about 1969.16 v. jotain, ensimmäisessä kesätyöpaikassa...Seurasaaressa täällä Stadissa olimme siellä molemmat töissä, kuuluimme kumpikin Uimaseuraan joten pääsimme sinne töihin lähinnä siksi. Tuo uimaseura vain oli eri....Poika oli uimavahtina ja minä hoidin sitä lipunmyyntikassaa..meitä oli useampi nuori parina kesänä samassa paikassa töissä...ihanaa aikaa se oli. Töiden jälkeen kun sitten vielä tuo yhteinen vapaa-aika... Sen vielä muistan kun UKK oli viimeisiä vuosinaan voimissaan, joka aamu hän teki siitä turvamiehen kanssa aamulenkkinsä...meitä nuoria hän aina tervehti kun meni tämän Uimalan ohi....siitä on jäänyt tietty haikeus...
Taisi kuitenkin tuo asia meidät erottaa sitten...hän kun oli varakkaasta ja hänen äitinsä silloin jo kovin tunnettu sellaisesta perheestä Espoosta;) ja minä taas en...liian erilaiset olivat nuorena nuo näkemykset muutenkin elämästä...muuten ihan ihana poika;))
Todellinen Rakkaus kyllä sitten paljon kypsempänä taisin olla 21v. tai jotain sinnepäin;)) Niitä silmiä en unohda. Ei syytä unohtaa...;) En varmasti koskaan..;))
t.Pimu - pitäjä duunissa
Ei voi kuin ihmetellä sinun viitselijäisyyttäsi?
Olet niin kade et sydämeen tuulee, kun korppis jotain kirjoittaa.
Lehahdat kuin raatokorppi paikalle, AINA, säälin sinua!
Ja ihan sivusta seuranneena tämän totean. - RIMMIR
pitäjä duunissa kirjoitti:
Ei voi kuin ihmetellä sinun viitselijäisyyttäsi?
Olet niin kade et sydämeen tuulee, kun korppis jotain kirjoittaa.
Lehahdat kuin raatokorppi paikalle, AINA, säälin sinua!
Ja ihan sivusta seuranneena tämän totean.On se kyllä kumma että joidenkin täytyy saada ilkeillä joka välissä. Jos on jotakin hampaan kolossa niin korpikirjailija on rekistöröitynyt, ja voi kyllä varmaankin häneen ottaa yhteys sitä kautta.
Olen itsekin reagoinut ja ottanut kantaa hänen kirjoituksiinsa mutta en kyllä ajojahtiin alkaisi.
Jotkut täällä näköjään vaan halutaan hiljentää... Erikoista! - Rikka-ruoho
Pimu F. kirjoitti:
16 v. jotain, ensimmäisessä kesätyöpaikassa...Seurasaaressa täällä Stadissa olimme siellä molemmat töissä, kuuluimme kumpikin Uimaseuraan joten pääsimme sinne töihin lähinnä siksi. Tuo uimaseura vain oli eri....Poika oli uimavahtina ja minä hoidin sitä lipunmyyntikassaa..meitä oli useampi nuori parina kesänä samassa paikassa töissä...ihanaa aikaa se oli. Töiden jälkeen kun sitten vielä tuo yhteinen vapaa-aika... Sen vielä muistan kun UKK oli viimeisiä vuosinaan voimissaan, joka aamu hän teki siitä turvamiehen kanssa aamulenkkinsä...meitä nuoria hän aina tervehti kun meni tämän Uimalan ohi....siitä on jäänyt tietty haikeus...
Taisi kuitenkin tuo asia meidät erottaa sitten...hän kun oli varakkaasta ja hänen äitinsä silloin jo kovin tunnettu sellaisesta perheestä Espoosta;) ja minä taas en...liian erilaiset olivat nuorena nuo näkemykset muutenkin elämästä...muuten ihan ihana poika;))
Todellinen Rakkaus kyllä sitten paljon kypsempänä taisin olla 21v. tai jotain sinnepäin;)) Niitä silmiä en unohda. Ei syytä unohtaa...;) En varmasti koskaan..;))
t.PimuJuhannuksen kauan sitten Kalajoen hiekkasärkillä vastaani käveli Oululainen poika. Ruskeat silmät ja tummat kiharaiset hiukset, se oli rakkautta ensisilmäyksellä DD Sitä kesti sen kesän ja koulujen alettua yhteyden pito hiipui. Lähden tänään Kalajoelle ehkäpä kohtaan hänet siellä taas. Ei sentään ei hän tunnistaisi minua enkä itsekään tunnistaisi häntä.
- PimuF.
Rikka-ruoho kirjoitti:
Juhannuksen kauan sitten Kalajoen hiekkasärkillä vastaani käveli Oululainen poika. Ruskeat silmät ja tummat kiharaiset hiukset, se oli rakkautta ensisilmäyksellä DD Sitä kesti sen kesän ja koulujen alettua yhteyden pito hiipui. Lähden tänään Kalajoelle ehkäpä kohtaan hänet siellä taas. Ei sentään ei hän tunnistaisi minua enkä itsekään tunnistaisi häntä.
jotain tuttua kuitenkin...aina jäljellä. Tästä aikaa kun yhden nuoruuden Rakkauden kanssa meillä treffit monien kymmenien vuosien jälkeen, päätettiin että yhdessä ulos syömään mennään...no, sanoi mies minulle; sinut olit tuntenut vaikka missä maailmankolkassa vastaani olisit tullut... kadulla kun toisiamme vastaan käveltiin....no, juoksuksi laitoin minäkin....ihanaa oli kaulaan kapsahtaa..ja se hellä rutistus oli tosi lämmin;)) Kyllä meissä aina jotain samoja piirteitä jää...sieltä jostain nuoruudesta kuitenkin; että toisen tunnistaa;))
t.Pimu
- minusta,
himoa, seksuaalista sellaista toista kohtaan. Parhammilllaan siitä voi kehittyä elämänkestävä rakkaus, joka antaa, parhaimmillaan, onnen peruskiven.
Rakkauteen taas kuuluu kaikki, mitä rakastetultaan saa, ja hälle antaa.
Moni alalaji siitä voi ajan myötä jäädä pois, silti rakkaus on ja pysyy.
Tietenkin rakkauden moninaisuus lisääntyykin, saa uusia ilmentymiä.
Empatia?
Käsitän empatian kykynä ymmärtää toisen ihmisen tunteita. Käsitän sen myös haluna olla loukkaamatta, tieten tahtoen, toista ihmistä. Empatian puute ilmenee kovuutena ja kylmyytenä, tarkoituksellisenä ilkeytenä, josta jopa voi saada nautintoa.
Kirjoitukset voivat nostattaa empaattisia mielikuvia, kirjoittajiin en välttämättä niitä sentään vie.
Palsta on eräänlainen estradi 'olla olevinaan', koetella, provoilla, monille, luulen.
Toki moni varmaan kirjoittaa suoraan sydämestäänkin.
Leppoisaa ja virkistävää lomaa!- Rikka-ruoho
Lainaan tähän D.C.J.Dicksonia
Aviomies on hän jolle annoit elämäsi parhaat vuodet siksi, että hän teki niistä elämäsi parhaat. Tuo tuli mieleen lukiessani sinun rakkaus tulkintaasi.
Empatia ei kaiketi käsitteenä ole verrattavissa ilkeilyyn tai laukkauksiin. Ne ovat mielestäni seurausta asioiden väärin ymmärtämisestä.
Kirjoitellaan suoraan sydämestä DDD - minusta.
Rikka-ruoho kirjoitti:
Lainaan tähän D.C.J.Dicksonia
Aviomies on hän jolle annoit elämäsi parhaat vuodet siksi, että hän teki niistä elämäsi parhaat. Tuo tuli mieleen lukiessani sinun rakkaus tulkintaasi.
Empatia ei kaiketi käsitteenä ole verrattavissa ilkeilyyn tai laukkauksiin. Ne ovat mielestäni seurausta asioiden väärin ymmärtämisestä.
Kirjoitellaan suoraan sydämestä DDDlainauksesi.
Tämä meille napakymppi:
'Aviomies on hän, jonka hyvien ominaisuuksien lista on loputtoman pitkä. Valitettavasti et kuitenkaan saa selvää hänen käsialastaan.'
- Angela Lansbury
- kawe
Rakkaus on moninaisesti jakautuva tunne, jonka kohteita on vaikka kuinka monta. Puolisoon kohdistuva rakkaus, toivottavasti sisältää myös intohimon ja empatian kyvyn.
Intohimo voi koitua kohtaloksi jos sen antaa viedä ja monet erot ovat intohimon aiheuttamia, tosin voihan se muuttuessaan myös johtaa kestäväänkin suhteeseen.
Empatian kyky on ihmisellä olemassa olevaa tai sitten ei osaa asettua toisen asemaan, myötäelääkseen.
Lasten kärsimys, kaikkinainen, herättää voimakkaimmin empatiani.- Rikka-ruoho
Kirjoitit kauniisti lyhyesti ja sattuvasti. Intohimo on vaarallinen räjähde väärissä käsissä. Lapset ovat minunkin voimakkaimpien empatian tuntemuksieni kohteita.
...Puhutaan rakkaudesta miehen ja naisen välillä..
Eikö se juuri ole intohimoa ja läheisyyttä .
Omistautumista ... jee tää on mun jutska =)
Empatia taas myötäelämistä iloissa ja suruissa.
Puskajusseille voi olla empaattinen,
purkaa pahaa oloaan täällä kasvottomille
tuntemattomille ihmisille
eikä livessä *hymyilee* =)- Rikka-ruoho
Hyvän parisuhteen onnistumisen edellytys on intohimo, mutta sen ylläpito vaatii "työtä", sillä hiilosta pitää pitää sopivan lämpöisenä, että se liemahtaa liekkiin kun intohimo iskee. DDD Omistautumista toinen toiselle ja empatiaa se on siinä. Puskakirjoittelussa on ongelmana uskottavuus ja siksi empatiani ei riitä valitteluihin.
- elellään
Rikka-ruoho kirjoitti:
Hyvän parisuhteen onnistumisen edellytys on intohimo, mutta sen ylläpito vaatii "työtä", sillä hiilosta pitää pitää sopivan lämpöisenä, että se liemahtaa liekkiin kun intohimo iskee. DDD Omistautumista toinen toiselle ja empatiaa se on siinä. Puskakirjoittelussa on ongelmana uskottavuus ja siksi empatiani ei riitä valitteluihin.
Rakastamme syvästi toisiamme,mutta intohimon olemme joutuneet hautaamaan muistoihin ,joten rakkaus ja intohimo eivät kulje käsikädessä.
muistaakseni se vei joskus järjen - sen vähän kipenenkin :)
Sitä se on, - kokonaisvaltaista iloa toisesta ihmisestä...- vielä hetken,
tuosta puskakirjoittelusta.
Minulle kaikki kirjoittajat ovat puskiksia. Ketään en tunne, vaikea kissojen ja koirien ihanista kuvista tunnistaakaan.
Ketään ei ole halua tuntea, ihan riittää kivat kirjoitukset, jos niitä joskus on.
Mikä on rekisteröity nicci?
Kenen nimi se on? Ei minun tietääkseni kenenkään, eikä mikään tae siitä, ettei nicci seuraavassa hetkessä kirjoita rekkaamattomana.
Tämä taas on aivan turhaa suun soittoa, mikä ei koskaan lopu.
Auringon paistetta, iloista mieltä, virkistystä!- Rikka-ruoho
Eihän tarkoitus ole tunnistaa ketään, mutta jos käyttäisit samassa ketjussa samaa kertakäyttönimimerkkiä niin tietäisin yhdistää sinut aikaisempiin viesteihin. Nyt jäät ulkopuoliseksi. Kun katson tämän ketjun etenemistä tunnistan nimimerkeillä kirjoittaneet "kirjeystävikseni". Tunnen empatiaa heitä kohtaan ja olen iloinen heiltä saamistani viesteistä.
- No, sanonpas.
Rikka-ruoho kirjoitti:
Eihän tarkoitus ole tunnistaa ketään, mutta jos käyttäisit samassa ketjussa samaa kertakäyttönimimerkkiä niin tietäisin yhdistää sinut aikaisempiin viesteihin. Nyt jäät ulkopuoliseksi. Kun katson tämän ketjun etenemistä tunnistan nimimerkeillä kirjoittaneet "kirjeystävikseni". Tunnen empatiaa heitä kohtaan ja olen iloinen heiltä saamistani viesteistä.
Pieni on sen äidinrakkauden piiri, johon ei muita mahdu kuin hänen omat lapsensa. (Sylvi Kekkonen)
- PimuF.
No, sanonpas. kirjoitti:
Pieni on sen äidinrakkauden piiri, johon ei muita mahdu kuin hänen omat lapsensa. (Sylvi Kekkonen)
niinkin voi olla..että, kun ei ole lapsia/nuoria elämän täyttää sitten jokin muu, työ, mies, opiskelu tai harrastus (kiinnostus nyt ihan mihin tahansa)...sitten on olemassa näitä Superyksilöitä, jotka pystyvät olemaan hoitamaan "kaikki"....en kuulu näihin supernaisiin...ihmettelen kyllä, mistä ottavat tuon tarmon ja ajan?- minulle ainakin tämä ikä jo sinällään hidastaa;)) eikä enää viitsi heilua...joka paikassa mukanakaan,..sitä ehkä nauttii vähän yksinkertaisimmista asioista jo..enemmän ajattelee niin, että aika aikaansa kutakin...
t.Pimu - kawe
PimuF. kirjoitti:
niinkin voi olla..että, kun ei ole lapsia/nuoria elämän täyttää sitten jokin muu, työ, mies, opiskelu tai harrastus (kiinnostus nyt ihan mihin tahansa)...sitten on olemassa näitä Superyksilöitä, jotka pystyvät olemaan hoitamaan "kaikki"....en kuulu näihin supernaisiin...ihmettelen kyllä, mistä ottavat tuon tarmon ja ajan?- minulle ainakin tämä ikä jo sinällään hidastaa;)) eikä enää viitsi heilua...joka paikassa mukanakaan,..sitä ehkä nauttii vähän yksinkertaisimmista asioista jo..enemmän ajattelee niin, että aika aikaansa kutakin...
t.Pimumonta vaihetta. Oma superkauteni kesti n. 20 vuotta jolloin oman työn lisäksi hoidin lapsien huollon, kävin miehen toimistolla siivoamassa, hoidin kodin, kestitsin vieraita ystäviä, urheiluseura jossa mies ja lapset urheilivat vaati toimijoita isojakin kisoja hoideltiin ja jotain liikuntaa piti itsekin harrastaa.
No veronsa vaati se rupeama, mutta kyllä palkitsi myös, eli en kadu koska olen monta kokemusta rikkaampi, tosin mitäänhän ei voi muuttaa.
Nyt voi ottaa rennommin, laulaa, opiskella, olla mummi ja nauttia siitä mitä on.
Rakkauden kohteet ovat edelleen moninaiset, intohimot voiko ne olla addiktioita en tunnista elämässäni ja empatian kykyä on rinnalla kulkijaksi, aikuisena olijaksi tarvitseville.
Oivallus on hyvä sana. *Pieni on kaunista ja vähän on kaikki' - Pimu F.
kawe kirjoitti:
monta vaihetta. Oma superkauteni kesti n. 20 vuotta jolloin oman työn lisäksi hoidin lapsien huollon, kävin miehen toimistolla siivoamassa, hoidin kodin, kestitsin vieraita ystäviä, urheiluseura jossa mies ja lapset urheilivat vaati toimijoita isojakin kisoja hoideltiin ja jotain liikuntaa piti itsekin harrastaa.
No veronsa vaati se rupeama, mutta kyllä palkitsi myös, eli en kadu koska olen monta kokemusta rikkaampi, tosin mitäänhän ei voi muuttaa.
Nyt voi ottaa rennommin, laulaa, opiskella, olla mummi ja nauttia siitä mitä on.
Rakkauden kohteet ovat edelleen moninaiset, intohimot voiko ne olla addiktioita en tunnista elämässäni ja empatian kykyä on rinnalla kulkijaksi, aikuisena olijaksi tarvitseville.
Oivallus on hyvä sana. *Pieni on kaunista ja vähän on kaikki'saa nähdä sitten onnistuuko, meillä tämä elämä nyt tällaista, että ei oikein varmuudella uskalla mitään suunnitella;)
Tuosta urheilimesesta, kun kerroit tuli vain mieleeni oma faijani. Hyvin aktiivinen Urheilu- ja järjestömies loppuun saakka..veti täällä myös lapsille ja nuorille jalkapallo ja koripallojuttuja...meistä ei kuitenkaan yhdestäkään oikein aktiivi urheilijaa millään keinolla saanut..ehkä yritti valmentaa liikaa itse...mutta tuo asenne oli kyllä ihailtava...kun meistä ei saanut yhdestäkään mukaan oikein toisissaan urheilujuttuihin....lähti sitten muita lapsia ja nuoria vetämään...äitini taas ihan toista maata;) häntä kiinnostivat vain kirjat;)) täydelliset vastakohdat toisillensa...
Itselleni tuli jotenkin murrosiässä täyteen kaikki uintiin liittyvä, tiedän että, hyvää faijani vain tarkoitti mutta tuo poliittinen puoli kiinnosti kuitenkin enemmän;))järjestöelämä veti puoleensa..siellä sentään sai jopa vetää röökiä;)) Eikä faijan varottelut röökin vaarallisuudesta meihin purrut mitenkään...opetimme jopa äitimme polttamaan..Faija sitten ainoa joka ei koskaan polttanut..mutta, minkä hänkään meille mahtoi..
ja nyt tosiaan elämän ympyrät pienevät, pieni on kaunista ja vähän on kaikki...;))
t.Pimu - RIMMIR
Pimu F. kirjoitti:
saa nähdä sitten onnistuuko, meillä tämä elämä nyt tällaista, että ei oikein varmuudella uskalla mitään suunnitella;)
Tuosta urheilimesesta, kun kerroit tuli vain mieleeni oma faijani. Hyvin aktiivinen Urheilu- ja järjestömies loppuun saakka..veti täällä myös lapsille ja nuorille jalkapallo ja koripallojuttuja...meistä ei kuitenkaan yhdestäkään oikein aktiivi urheilijaa millään keinolla saanut..ehkä yritti valmentaa liikaa itse...mutta tuo asenne oli kyllä ihailtava...kun meistä ei saanut yhdestäkään mukaan oikein toisissaan urheilujuttuihin....lähti sitten muita lapsia ja nuoria vetämään...äitini taas ihan toista maata;) häntä kiinnostivat vain kirjat;)) täydelliset vastakohdat toisillensa...
Itselleni tuli jotenkin murrosiässä täyteen kaikki uintiin liittyvä, tiedän että, hyvää faijani vain tarkoitti mutta tuo poliittinen puoli kiinnosti kuitenkin enemmän;))järjestöelämä veti puoleensa..siellä sentään sai jopa vetää röökiä;)) Eikä faijan varottelut röökin vaarallisuudesta meihin purrut mitenkään...opetimme jopa äitimme polttamaan..Faija sitten ainoa joka ei koskaan polttanut..mutta, minkä hänkään meille mahtoi..
ja nyt tosiaan elämän ympyrät pienevät, pieni on kaunista ja vähän on kaikki...;))
t.PimuAika hassua että se monesti menee niinkuin sen yhden sukupolven yli,sitten saatta joku lapsenlapsista olla hirvittävän kiinnostunut urheilusta ja osallistua jopa kilpailumielessä johonkin urheilulajiin.
Näin on omassa suvussani tapahtunut. - Pimu F.
RIMMIR kirjoitti:
Aika hassua että se monesti menee niinkuin sen yhden sukupolven yli,sitten saatta joku lapsenlapsista olla hirvittävän kiinnostunut urheilusta ja osallistua jopa kilpailumielessä johonkin urheilulajiin.
Näin on omassa suvussani tapahtunut.vanhimman sisareni poika...sitten tuosta koripallosta kyllä aikanaan innostui...mukaavan se kundille kun vaari oli vetämässä harkkoja..kävivät yhdessä Ruotsissa asti aina välillä "pelaamassa"..
t.Pimu - RIMMIR
Pimu F. kirjoitti:
vanhimman sisareni poika...sitten tuosta koripallosta kyllä aikanaan innostui...mukaavan se kundille kun vaari oli vetämässä harkkoja..kävivät yhdessä Ruotsissa asti aina välillä "pelaamassa"..
t.Pimukanssa lapset kerenneet edes tutustua kunnolla, koska vaari kuoli lastenlasten ollessa niin pieniä, mutta kiinnostus urheiluun ja muuhun liikunnalliseen osaanottoon, jos ei niin eliittitasolla mutta muuten, on kyllä vaarin lastenlasten osalta ollut merkittävää vielä aikuisiälläkin.
Ja oikeastaan aika jännää jos vaarit tai mummot molemmista sukuhaaroista ovat urheilullisia niin se sitten näkyy enemmän lastenlapsissa kuin lapsissa itsessään. - PimuF.
RIMMIR kirjoitti:
kanssa lapset kerenneet edes tutustua kunnolla, koska vaari kuoli lastenlasten ollessa niin pieniä, mutta kiinnostus urheiluun ja muuhun liikunnalliseen osaanottoon, jos ei niin eliittitasolla mutta muuten, on kyllä vaarin lastenlasten osalta ollut merkittävää vielä aikuisiälläkin.
Ja oikeastaan aika jännää jos vaarit tai mummot molemmista sukuhaaroista ovat urheilullisia niin se sitten näkyy enemmän lastenlapsissa kuin lapsissa itsessään.minun kundi kanssa jaksanut ikäeroa kun oli näiden lastenlasten välillä huomattavasti..vanhempien lastenlasten kanssa..vielä jaksoi hyvinkin...tuota urheilujuttua..mutta, tuo kiinnostus urheiluun säilyi kyllä loppuun asti..;)) Siitä minäkin olen faijalleni erittäin kiitollinen nyt, että aina meitä luontoon vei...oli sitten kesä tai talvi..no, itse huomasin sitten tekeväni ihan samanlailla..ja vieläkin tuo luonto erittäin tärkeä osa minua...ei meillä mitään ihme välineitä lapsena tietenkään ollut..pikkubroidilla sitten jo oli...häntä tämä laskettelu ja sukellusharrastus sitten kiinnosti jo ihan toisella tavalla..ja nyt hänkin omia lapsiaan vie aktiivisesti...
Se voi olla näin...miten kirjoitit...oma kundini on hyvä kuntoinen ja tuo pyöräily on hänen juttunsa...kova on kundi vieläkin pyöräilemään..telivoimistelu häntäkin pienempänä innosti ja kiinnosti kovin....
Äitini kyllä oli täysin isäni vastakohta;) hän nautti siitä kun sai olla edes hetken olla meistä rauhassa...nuo kirjat ja erikielten opiskelu ja historia olivat hänen juttunsa...;)) Äidistäni liikunta oli enemmänkin ihan turhaa...ajanhukkaa;))
t.Pimu
- kivellä.istuja
rakkaus sana määrittää ihmisten välisen yhteyden jossa mukana on tunnetta kiintymyksestä (jopa tottumisena) syvään rakkauteen (liityminne, sitoutuminen, luottamus ja hellät punaiset pusipusitunteet ja ihailu ja pakahduttava onnellisuus). Intohimo rakkaussuhteessa on jatkuva uusiutuva voimavara jossa toinen ihminen avautuu mielelle, sielulle, hengelle ja lihallisille vieteille kaikkein mehevimmissä muodoissaan ja ei ole koskaan platoonista.
Empatia on sympatiaa kypsempi tapa kohdata toisen ihmisen tragediaa ja olla siinä tukena ja turvana, sekä tilanteen selkiyttäjänä, (jopa auttavana voimana tapauksessa, jossa ihminen tarvitsee esim. kiirreellistä hoitoa) ilman, että omat tunteet sitoutuvat liiaksi prosessiin.
Puskan kakkiaisenergiaan(jatkuvasti toistuvaan ilkeilevääb häiriköintiin) ei voi alkuhämmenysten ja kiukun kadottua suhtautua kuin myötähäpeällä ja lopulta säälillä; on jonkun elämä kapeutunut todella pahaan loveen.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa1764757- 123306
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos402213Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly261984Paljonko aikaa on kulunut siitä kun viimeksi tapasit hänet?
Päiviä? Viikkoja? Kuukausia? Vuosia?471916Se oli siinä sitten
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on määrännyt kaiken maan Ukrainalle toimittaman sotilaallisen tuen tauolle, kertoo6661853- 1161816
- 1371737
- 451495
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul101421