Vaimolle kamera

G-sarjalainen käytettynä. Esimerkiksi joku G7.

äpu3qrh fleaish.n kirjoitti:

G-sarjalainen käytettynä. Esimerkiksi joku G7.

käytettynä summalla mikä sopii budjettiin. mutta sitten on vaan se kysymys onko se naispuolisella tarpeeksi pieni, koska kokoa on kumminkin reilummin kuin tavallisesa pokkarissa. sen sijaan vaikkapa sx200 saattaisi olla parempi naisen käteen.

asia testata, lapset kuvausmoodissa laukaisu aika oli 1/5s ja iso arvo 250 aukon ollessa 2.8. ja manualli asetuksilla aika 1/4s iso arvo 200 ja aukko 2.8. iso400 arvolla ajan olisi saanut 1/8s iso800 arvolla 1/15 ja iso 1600 arvolla 1/40s ja iso3200 arvolla 1/60s tosi muutamassa viimeisessä kuvanlaatu jo kameran näytöllä on aivan surkeaa. jotta ei se kamera todellakaan laukea heti siinä lasten kuvausmoodissa.

tuokin kirjoitti:

asia testata, lapset kuvausmoodissa laukaisu aika oli 1/5s ja iso arvo 250 aukon ollessa 2.8. ja manualli asetuksilla aika 1/4s iso arvo 200 ja aukko 2.8. iso400 arvolla ajan olisi saanut 1/8s iso800 arvolla 1/15 ja iso 1600 arvolla 1/40s ja iso3200 arvolla 1/60s tosi muutamassa viimeisessä kuvanlaatu jo kameran näytöllä on aivan surkeaa. jotta ei se kamera todellakaan laukea heti siinä lasten kuvausmoodissa.

Lue lisää

Laukaisuviive ja valotusaika taitaa olla eri asia. Laukaisuviive johtuu pääasiassa tarkennuksen hitaudesta ja salaman latautumisesta.

taida mitään kovin isoja eroja olla tuossa hintaluokassa, eli kannattaa kiinnittää huomiota siihen helppoon käytettävyyteen ja käteen sopivuuteen. ja kannattaa vaikka mennä vaimokeen kanssa kameraliikkeeseen hypistelemään kameroita ja lukea netistä vertailuja. itse tuolla budjetilla etsisin varmaankin käytetyn canon powershot G10 jonka hinta tulee lähiaikoina tippumaan G11 ilmestymisen johdosta.

Hanakalaahan se on, jos toinen ei halua edes yrittää opetella laitteiden käyttöä. Ei se ole naisellekaan ylivoimaista panna kamerata päälle ohjelma: Lapset ja lemmikit. Jos on, niin sinä voit laittaa sen valmiiksi päälle.

Osta filmipokkari. Niissä on usein kunnolliset etsimet ja viiveitä ei ole. Kuvan saa scannerilla halutessaan sähköiseen muotoon. Joku MINOX tai Rollein 35 pesee digipokkarit tuollaisessa käytössä mennen tullen.

Jos on pakko ostaa digitaalinen, niin hanki ainakin sellainen, jossa on etsin. Liikkuvaa kohdetta kuvattaessä etsin on välttämätömyys. Halpa Olyn järkkärirunko varustettuna pannukakulla ei välttämätä ole huono vaihtoehto ja mahtuu taskuun. Mahtuu ainakin miehen taskuun ;)

http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=32345

Vastaavaa yhdstelmää ei Canon tällä hetkellä pysty tarjoamaan. Yhdistelmän heikkous on objektiivin huono valovoima.

Canonisti minäkin kirjoitti:

Osta filmipokkari. Niissä on usein kunnolliset etsimet ja viiveitä ei ole. Kuvan saa scannerilla halutessaan sähköiseen muotoon. Joku MINOX tai Rollein 35 pesee digipokkarit tuollaisessa käytössä mennen tullen.

Jos on pakko ostaa digitaalinen, niin hanki ainakin sellainen, jossa on etsin. Liikkuvaa kohdetta kuvattaessä etsin on välttämätömyys. Halpa Olyn järkkärirunko varustettuna pannukakulla ei välttämätä ole huono vaihtoehto ja mahtuu taskuun. Mahtuu ainakin miehen taskuun ;)

http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=32345

Vastaavaa yhdstelmää ei Canon tällä hetkellä pysty tarjoamaan. Yhdistelmän heikkous on objektiivin huono valovoima.

Lue lisää

" Halpa Olyn järkkärirunko varustettuna pannukakulla ei välttämätä ole huono vaihtoehto ja mahtuu taskuun. Mahtuu ainakin miehen taskuun ;)

http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=32345 "

Muuta hyvää ei olekaan kuin isoon taskuun mahtuminen. Huonoa sitäkin enemmän: Surkea etsin, pieni kenno järkkäriksi ja vain yksi polttoväli.

yhdistelmä? kirjoitti:

" Halpa Olyn järkkärirunko varustettuna pannukakulla ei välttämätä ole huono vaihtoehto ja mahtuu taskuun. Mahtuu ainakin miehen taskuun ;)

http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=32345 "

Muuta hyvää ei olekaan kuin isoon taskuun mahtuminen. Huonoa sitäkin enemmän: Surkea etsin, pieni kenno järkkäriksi ja vain yksi polttoväli.

Lue lisää

...parempi kuin yksikään pokkari tällä hetkellä ehkä Sigman DP:itä lukuunottamatta!

Canonisti minäkin kirjoitti:

...parempi kuin yksikään pokkari tällä hetkellä ehkä Sigman DP:itä lukuunottamatta!

Ennemmin ottaisin kuvausreissulle vaikkapa Panasonic Lumix DMC-LX3:n kuin tuon valovoimattomammalla ja pelkällä normaalilla varustetun Olympuksen. Hintakin noissa vehkeissä on suurinp. sama.

parempi vaihtoehto minäkin kirjoitti:

Ennemmin ottaisin kuvausreissulle vaikkapa Panasonic Lumix DMC-LX3:n kuin tuon valovoimattomammalla ja pelkällä normaalilla varustetun Olympuksen. Hintakin noissa vehkeissä on suurinp. sama.

Lue lisää

valovoimaa kuin LX3:sessa. Valon määrä riippuu viimekädessä aukon koosta. Mutta jos valovoimaisen pokkarin haluaa ja optista etsintä ei koe tarvitsevansa, Canon S90 voittaa LX3:sen mennen tullen.

Kennojen pinta-alat LX3 42mm^2, Oly 243mm^2. Eli jos apertuuri on vakio (f/2.8), Oly kerää 5.6x kertaisesti valoa. LX3 @5.1mm (35mm kinovastaavuus) f/2.0 verrattuna olympus 25mm (50mm kinovastaavuus) f/2.8, oly kerää yhä 2.85 kertaisen määrän valoa. Lisäksi kennon kokoerojen vuoksi olyn kennolla on suhteessa enemmän tehollista, valoa keräävää aluetta kuin LX3:sen kennossa. Loppupeleissä LX3 häviää 2 stoppia vaikka suhteellinen apertuuri on suurempi (2.0 vs 2.8). Panasonicin valmistamia muuten molemmat kennot.

pimeä? kirjoitti:

valovoimaa kuin LX3:sessa. Valon määrä riippuu viimekädessä aukon koosta. Mutta jos valovoimaisen pokkarin haluaa ja optista etsintä ei koe tarvitsevansa, Canon S90 voittaa LX3:sen mennen tullen.

Kennojen pinta-alat LX3 42mm^2, Oly 243mm^2. Eli jos apertuuri on vakio (f/2.8), Oly kerää 5.6x kertaisesti valoa. LX3 @5.1mm (35mm kinovastaavuus) f/2.0 verrattuna olympus 25mm (50mm kinovastaavuus) f/2.8, oly kerää yhä 2.85 kertaisen määrän valoa. Lisäksi kennon kokoerojen vuoksi olyn kennolla on suhteessa enemmän tehollista, valoa keräävää aluetta kuin LX3:sen kennossa. Loppupeleissä LX3 häviää 2 stoppia vaikka suhteellinen apertuuri on suurempi (2.0 vs 2.8). Panasonicin valmistamia muuten molemmat kennot.

Lue lisää

Loppu- eikä alkupeleissä f2.0 ei häviä valovoimaisuudessa f2.8 riippumatta kennon koosta.

lyhyesti sanottuna kirjoitti:

Loppu- eikä alkupeleissä f2.0 ei häviä valovoimaisuudessa f2.8 riippumatta kennon koosta.

kennon NELIÖMILLIÄ kohti. Ja neliömillejä piisaa Olyssä 5.6x enemmän kuin LX3:sessa, joten valoa kerätään samassa suhteessa enemmän, jos aukko on sama. Tämän lisäksi jonkin verran vaikuttaa kennon fotosensitiivisten alueiden suhde muihin piireihin. Tiheämmissä kennoissa, kuten LX3, tämä suhde on ymmärrettävästi heikompi.

Isommasta aukosta kun pääsee enemmän valoa läpi. Voit testata asiaa helposti: mene pimeään huoneeseen, avaa ovea vain hieman raolleen. Eikö olekin pimeää, mutta osassa huonetta on valoisa viiru (kenno)? Avaa ovi kokonaan. Huomaatko eron? 25mm f/2.8 aukon mitta on 9mm. 5.1mm f/2.0 aukon läpimitta on 2.55mm. Arvaapa kummasta pääsee enemmän valoa läpi?

pimeä? kirjoitti:

valovoimaa kuin LX3:sessa. Valon määrä riippuu viimekädessä aukon koosta. Mutta jos valovoimaisen pokkarin haluaa ja optista etsintä ei koe tarvitsevansa, Canon S90 voittaa LX3:sen mennen tullen.

Kennojen pinta-alat LX3 42mm^2, Oly 243mm^2. Eli jos apertuuri on vakio (f/2.8), Oly kerää 5.6x kertaisesti valoa. LX3 @5.1mm (35mm kinovastaavuus) f/2.0 verrattuna olympus 25mm (50mm kinovastaavuus) f/2.8, oly kerää yhä 2.85 kertaisen määrän valoa. Lisäksi kennon kokoerojen vuoksi olyn kennolla on suhteessa enemmän tehollista, valoa keräävää aluetta kuin LX3:sen kennossa. Loppupeleissä LX3 häviää 2 stoppia vaikka suhteellinen apertuuri on suurempi (2.0 vs 2.8). Panasonicin valmistamia muuten molemmat kennot.

Lue lisää

Kennon koolla ei ole merkitystä valovoimaan.

" Canon S90 voittaa LX3:sen mennen tullen. "

Ja millähän perusteella S90 voittaisi edes menomatkan?
LX3 on laajakulmaisempi, salamakenkä, pidempi/lyhempi valotusaika, RAW jne.

Onseniinvaikeaa... kirjoitti:

kennon NELIÖMILLIÄ kohti. Ja neliömillejä piisaa Olyssä 5.6x enemmän kuin LX3:sessa, joten valoa kerätään samassa suhteessa enemmän, jos aukko on sama. Tämän lisäksi jonkin verran vaikuttaa kennon fotosensitiivisten alueiden suhde muihin piireihin. Tiheämmissä kennoissa, kuten LX3, tämä suhde on ymmärrettävästi heikompi.

Isommasta aukosta kun pääsee enemmän valoa läpi. Voit testata asiaa helposti: mene pimeään huoneeseen, avaa ovea vain hieman raolleen. Eikö olekin pimeää, mutta osassa huonetta on valoisa viiru (kenno)? Avaa ovi kokonaan. Huomaatko eron? 25mm f/2.8 aukon mitta on 9mm. 5.1mm f/2.0 aukon läpimitta on 2.55mm. Arvaapa kummasta pääsee enemmän valoa läpi?

Lue lisää

Ovitesti olikin aika pätevä. Pienempään huoneeseen (kennoon) ei tarvitse avata ovea 9mm, riittää 2,55mm kun valoa tulee jo riittävästi huoneeseen (kennoon). Vertaa itse avaamalla vaikka joku komeron (pieni kenno) ovi tai ison pimeän huoneen (iso kenno) ovi.

Vielä kerran: Pienelle kennolle ei reiän mistä valo tulee. tarvitse olla niin suuri kuin reiän isolle kennolle. Arvaapa meneekö valoa hukkaan jos valaistaan turhia neliöitä huoneessa tai kennon ulkopuolisia alueita.

Kennon kokonaispinta-alalla ei ole merkitystä valovoimaan.

valovoimaa! kirjoitti:

Kennon koolla ei ole merkitystä valovoimaan.

" Canon S90 voittaa LX3:sen mennen tullen. "

Ja millähän perusteella S90 voittaisi edes menomatkan?
LX3 on laajakulmaisempi, salamakenkä, pidempi/lyhempi valotusaika, RAW jne.

Lue lisää

"Ja millähän perusteella S90 voittaisi edes menomatkan?
LX3 on laajakulmaisempi, salamakenkä, pidempi/lyhempi valotusaika, RAW jne. "

Juu, LX3 on 24-60mm, S90 on 28-105mm. Valotusajan pituus on ongelma? Jopas vitsin murjaisit! RAW on molemmissa. Mutta S90:sessä on herkempi kenno, n. 1 stopin etu LX3:seen. Ja suorat fyysiset manuaaliset säädöt (kaksi ohjelmoitavaa säätöä objektiivin ympärillä), toisin kuin LX3:sessa. Eli voi asettaa vaikkapa aukon ja valotusajan niistä suoraan menemättä yhteenkään valikkoon...

Salamakenkää jos halajaa, on G11 olemassa myös. Salama on kieltämättä hyödyllinen kapistus.

kennosta viis kirjoitti:

Ovitesti olikin aika pätevä. Pienempään huoneeseen (kennoon) ei tarvitse avata ovea 9mm, riittää 2,55mm kun valoa tulee jo riittävästi huoneeseen (kennoon). Vertaa itse avaamalla vaikka joku komeron (pieni kenno) ovi tai ison pimeän huoneen (iso kenno) ovi.

Vielä kerran: Pienelle kennolle ei reiän mistä valo tulee. tarvitse olla niin suuri kuin reiän isolle kennolle. Arvaapa meneekö valoa hukkaan jos valaistaan turhia neliöitä huoneessa tai kennon ulkopuolisia alueita.

Kennon kokonaispinta-alalla ei ole merkitystä valovoimaan.

Lue lisää

Väitätkö tosissasi, että 2.55mm aukosta tulee sama määrä valoa kuin 9mm aukosta? Varsinkin kun 9mm aukon takana on suurempi pinta-ala valoa keräämässä? Vain valon kokonaismäärällä on merkitystä ja pinta-alaa kasvattamalla kokonaismäärää saa kasvatettua. Ero on muuten objektiivien tapauksessa neliössä, eli 9^2 / 2.55^2 = 5.6. LX3:sessa on varmasti mahtava valovoima yhtä neliömilliä kohti, mutta kun se on vain osa suurempaa yhtälöä!

Jos olet oikeassa, suosittelen siirtymään 1mm f/1.0 objektiiveihin yhden muutaman neliömillin kennolla. Halpa ja mahtava valovoima, eikö niin?

Onseniinvaikeaa... kirjoitti:

Väitätkö tosissasi, että 2.55mm aukosta tulee sama määrä valoa kuin 9mm aukosta? Varsinkin kun 9mm aukon takana on suurempi pinta-ala valoa keräämässä? Vain valon kokonaismäärällä on merkitystä ja pinta-alaa kasvattamalla kokonaismäärää saa kasvatettua. Ero on muuten objektiivien tapauksessa neliössä, eli 9^2 / 2.55^2 = 5.6. LX3:sessa on varmasti mahtava valovoima yhtä neliömilliä kohti, mutta kun se on vain osa suurempaa yhtälöä!

Jos olet oikeassa, suosittelen siirtymään 1mm f/1.0 objektiiveihin yhden muutaman neliömillin kennolla. Halpa ja mahtava valovoima, eikö niin?

Lue lisää

9^2 / 2.55^2 = 12.5

Onseniinvaikeaa... kirjoitti:

Väitätkö tosissasi, että 2.55mm aukosta tulee sama määrä valoa kuin 9mm aukosta? Varsinkin kun 9mm aukon takana on suurempi pinta-ala valoa keräämässä? Vain valon kokonaismäärällä on merkitystä ja pinta-alaa kasvattamalla kokonaismäärää saa kasvatettua. Ero on muuten objektiivien tapauksessa neliössä, eli 9^2 / 2.55^2 = 5.6. LX3:sessa on varmasti mahtava valovoima yhtä neliömilliä kohti, mutta kun se on vain osa suurempaa yhtälöä!

Jos olet oikeassa, suosittelen siirtymään 1mm f/1.0 objektiiveihin yhden muutaman neliömillin kennolla. Halpa ja mahtava valovoima, eikö niin?

Lue lisää

Etkö vieläkään ymmärrä?

Pieni kenno ei tarvitse milleissä niin suurta objektiivin reikää (aukkoa) kuin iso kenno valottuakseen samalla määrällä.

"Jos olet oikeassa, suosittelen siirtymään 1mm f/1.0 objektiiveihin yhden muutaman neliömillin kennolla. Halpa ja mahtava valovoima, eikö niin?"

Olen oikeassa. Noin se menee fysiikan mukaan, mutta ongelmana on tehdä laadukas noin pieni kenno. Valovoiman kanssa tuolla ei taas ole mitään tekemistä ja siitähän oli kyse.

lyhyesti sanottuna kirjoitti:

Loppu- eikä alkupeleissä f2.0 ei häviä valovoimaisuudessa f2.8 riippumatta kennon koosta.

"Loppu- eikä alkupeleissä f2.0 ei häviä valovoimaisuudessa f2.8 riippumatta kennon koosta."

Haha. Hahahaha.

Ok... lasketaanpa 50mm kinovastaavuuden kohdalla miten asiat menevät. LX3:sella tämä vastaa siis 50/24*5.1mm, eli 10.6mm. Tämä on luultavasti f/2.5 LX3:sella, joten aukon fyysinen mitta on noin 4.24mm. Olympuksella tietenkin 25mm f/2.8, aukon fyysinen mitta 25/2.8 = 8.9mm. Jotta valotus on vastaava (kokonaisvalomäärä), täytyy Olympusta siis himmentää 4.24mm aukkoon, eli f/5.9.

Päätelmä: Jos oletetaan kummassakin kamerassa olevan ideaalisen objektiivin ja kennon, häviää LX3 ainoalla mahdollisella vastaavalla polttovälillä (50mm kinovastaavuus) 2.35 EV:tä. Todellisuudessa LX3:sen kenno on pikselitiheytensä vuoksi alakynnessä tuotakin enemmän.

ei ole vaikeaa kirjoitti:

Etkö vieläkään ymmärrä?

Pieni kenno ei tarvitse milleissä niin suurta objektiivin reikää (aukkoa) kuin iso kenno valottuakseen samalla määrällä.

"Jos olet oikeassa, suosittelen siirtymään 1mm f/1.0 objektiiveihin yhden muutaman neliömillin kennolla. Halpa ja mahtava valovoima, eikö niin?"

Olen oikeassa. Noin se menee fysiikan mukaan, mutta ongelmana on tehdä laadukas noin pieni kenno. Valovoiman kanssa tuolla ei taas ole mitään tekemistä ja siitähän oli kyse.

Lue lisää

Onneksi et suunnittele kameroita tai... vaikkapa vesihanoja. Luepa hieman optiikan alkeita. Sanoit juuri neulansilmäkameran olevan valovoimaisin mahdollinen, "fysiikan lakien mukaan"! Etkö oikeasti oivalla missä kohtaa menit metsään?

-Facepalm- kirjoitti:

"Loppu- eikä alkupeleissä f2.0 ei häviä valovoimaisuudessa f2.8 riippumatta kennon koosta."

Haha. Hahahaha.

Ok... lasketaanpa 50mm kinovastaavuuden kohdalla miten asiat menevät. LX3:sella tämä vastaa siis 50/24*5.1mm, eli 10.6mm. Tämä on luultavasti f/2.5 LX3:sella, joten aukon fyysinen mitta on noin 4.24mm. Olympuksella tietenkin 25mm f/2.8, aukon fyysinen mitta 25/2.8 = 8.9mm. Jotta valotus on vastaava (kokonaisvalomäärä), täytyy Olympusta siis himmentää 4.24mm aukkoon, eli f/5.9.

Päätelmä: Jos oletetaan kummassakin kamerassa olevan ideaalisen objektiivin ja kennon, häviää LX3 ainoalla mahdollisella vastaavalla polttovälillä (50mm kinovastaavuus) 2.35 EV:tä. Todellisuudessa LX3:sen kenno on pikselitiheytensä vuoksi alakynnessä tuotakin enemmän.

Lue lisää

ISO-arvo ei sitten tietenkään ole sama, koska ISO on standardoitu valotusmitta. Eli kamera kuin kamera, jos aukko ja kinovastaavuus on sama ja ISO on sama, valotus on sama. Ero on tietysti vain siinä miten ISO 100-taso on säädetty, millainen vahvistus tarvitaan että lopputuotteena tulevan kuvan valotus on vakio. On siis tärkeää ymmärtää, ettei ISO ei ole mikään fyysinen mitta, vaan ainoastaan valotuksen laskentaan tarkoitettu standardoitu apuväline!

-Facepalm- kirjoitti:

"Loppu- eikä alkupeleissä f2.0 ei häviä valovoimaisuudessa f2.8 riippumatta kennon koosta."

Haha. Hahahaha.

Ok... lasketaanpa 50mm kinovastaavuuden kohdalla miten asiat menevät. LX3:sella tämä vastaa siis 50/24*5.1mm, eli 10.6mm. Tämä on luultavasti f/2.5 LX3:sella, joten aukon fyysinen mitta on noin 4.24mm. Olympuksella tietenkin 25mm f/2.8, aukon fyysinen mitta 25/2.8 = 8.9mm. Jotta valotus on vastaava (kokonaisvalomäärä), täytyy Olympusta siis himmentää 4.24mm aukkoon, eli f/5.9.

Päätelmä: Jos oletetaan kummassakin kamerassa olevan ideaalisen objektiivin ja kennon, häviää LX3 ainoalla mahdollisella vastaavalla polttovälillä (50mm kinovastaavuus) 2.35 EV:tä. Todellisuudessa LX3:sen kenno on pikselitiheytensä vuoksi alakynnessä tuotakin enemmän.

Lue lisää

Aukon fyysisen reiän läpimitalla milleissä ei ole mitään merkitystä objektiivin tai kiinteä objektiivisen kameran valovoimaa laskettaessa. Valovoima on suurimman aukon halkaisijan suhde polttoväliin.

Kennon tai filmin pinta-alalla tai tai laadukkuudella ei ole mitään tekemistä kameran valovoiman kanssa. Aukoista puhuttaessa valokuvausmaailmassa ei käytetä yksikköinä mm:ä vaan F-arvoja. F-arvot on laskettu valmiiksi kunkin objektiivin polttovälille ja himmentimen arvolle valmiiksi, ja pätevät kennon tai filmin koosta riippumatta samoina.

" Haha. Hahahaha "

Jotain naurettavaa?

syväterävästi kirjoitti:

Aukon fyysisen reiän läpimitalla milleissä ei ole mitään merkitystä objektiivin tai kiinteä objektiivisen kameran valovoimaa laskettaessa. Valovoima on suurimman aukon halkaisijan suhde polttoväliin.

Kennon tai filmin pinta-alalla tai tai laadukkuudella ei ole mitään tekemistä kameran valovoiman kanssa. Aukoista puhuttaessa valokuvausmaailmassa ei käytetä yksikköinä mm:ä vaan F-arvoja. F-arvot on laskettu valmiiksi kunkin objektiivin polttovälille ja himmentimen arvolle valmiiksi, ja pätevät kennon tai filmin koosta riippumatta samoina.

" Haha. Hahahaha "

Jotain naurettavaa?

Lue lisää

Se on KORJAUSKERROIN valotukselle, jotta valotus pysyisi samana tietyllä aukolla. F-arvo ei muuten ole mitään muuta kuin objektiivin polttovälin ja aukon suhde. Siinä ei ole juuri valmiiksi laskemista. Fyysisen aukon koko määrää objektiivin läpi menevän valon kokonaismäärän.

Siis toistan vielä kerran. ISO on valotuksen "korjauskerroin", jotta laskeminen onnistuisi helposti kuvaamallasi tavalla.

-Facepalm- kirjoitti:

Se on KORJAUSKERROIN valotukselle, jotta valotus pysyisi samana tietyllä aukolla. F-arvo ei muuten ole mitään muuta kuin objektiivin polttovälin ja aukon suhde. Siinä ei ole juuri valmiiksi laskemista. Fyysisen aukon koko määrää objektiivin läpi menevän valon kokonaismäärän.

Siis toistan vielä kerran. ISO on valotuksen "korjauskerroin", jotta laskeminen onnistuisi helposti kuvaamallasi tavalla.

Lue lisää

ISO-arvoihinko tämä jutustustelu nyt menikin. On F-arvoissa jotakin laskemista kuitenkin, koska polttovälejä on useita ja objektiiveissa on himmenninkin.

Joku täällä vain aloitti keksimällä, että kennon koolla olisi jotain tekemistä tarkasteltaessa kameran valovoimakkuutta. Tällaista väitti: f/2.8 olisikin valovoimakkuudeltaan suurempi kuin f/2.0 !

f2.8 > f2.0 ! kirjoitti:

ISO-arvoihinko tämä jutustustelu nyt menikin. On F-arvoissa jotakin laskemista kuitenkin, koska polttovälejä on useita ja objektiiveissa on himmenninkin.

Joku täällä vain aloitti keksimällä, että kennon koolla olisi jotain tekemistä tarkasteltaessa kameran valovoimakkuutta. Tällaista väitti: f/2.8 olisikin valovoimakkuudeltaan suurempi kuin f/2.0 !

Lue lisää

Kun en tästä keskustelusta moista viestiä löydä! Mitä käsittääkseni on väitetty on se, että aukon koko millimetreissä määrää valon kokonaismäärän. Tämä on tietenkin aivan totta.

f2.8 > f2.0 ! kirjoitti:

ISO-arvoihinko tämä jutustustelu nyt menikin. On F-arvoissa jotakin laskemista kuitenkin, koska polttovälejä on useita ja objektiiveissa on himmenninkin.

Joku täällä vain aloitti keksimällä, että kennon koolla olisi jotain tekemistä tarkasteltaessa kameran valovoimakkuutta. Tällaista väitti: f/2.8 olisikin valovoimakkuudeltaan suurempi kuin f/2.0 !

Lue lisää

Ulkona sataa vettä ja siellä on kaksi astiaa. Toisen pinta-ala on 43x43 senttiä. Toisen 89x89 cm. Koska astiat ovat tarpeeksi syviä, vettä ei läiky yli. Kumpi astioista kerää enemmän vettä?

Seinässä on halkaisijaltaan 0,89m reikä. Kone heittää 10000 tennispalloa eri paikoista ja suunnista. Näistä 1000 menee reiästä sisälle. Pienennetään reikää 0,43 metrin halkaisijaan. Kone heittää vastaavalla tavalla 10000 palloa uudestaan. Monenko pallon odottaisit menevän reiästä sisään tällä kertaa?

Täällä joku/jotkut väittävät pienemmän keräävän enemmän!

-Facepalm- kirjoitti:

Ulkona sataa vettä ja siellä on kaksi astiaa. Toisen pinta-ala on 43x43 senttiä. Toisen 89x89 cm. Koska astiat ovat tarpeeksi syviä, vettä ei läiky yli. Kumpi astioista kerää enemmän vettä?

Seinässä on halkaisijaltaan 0,89m reikä. Kone heittää 10000 tennispalloa eri paikoista ja suunnista. Näistä 1000 menee reiästä sisälle. Pienennetään reikää 0,43 metrin halkaisijaan. Kone heittää vastaavalla tavalla 10000 palloa uudestaan. Monenko pallon odottaisit menevän reiästä sisään tällä kertaa?

Täällä joku/jotkut väittävät pienemmän keräävän enemmän!

Lue lisää

Kennon koko ei vaikuta valovoimaan todellakaan.

Jos noita typeriä vertauskuvia vesiämpäreistä, jotka eivät liity mitenkään valokuvaukseen halutaan jatkaa, niin tässä tulee lisää:

Mistä johtuu, että pieni huone (pieni kenno) on valoisampi pienellä ikkunalla (sillä objektiivin reiällä?) kuin iso huone (iso kenno) saman kokoisella ikkunalla?

" Täällä joku/jotkut väittävät pienemmän keräävän enemmän! "

Katsopas poika. Pienemmän ei tarvitse kerätä niin paljon, kun se on jo täynnä!

...vastaamaan kirjoitti:

Kennon koko ei vaikuta valovoimaan todellakaan.

Jos noita typeriä vertauskuvia vesiämpäreistä, jotka eivät liity mitenkään valokuvaukseen halutaan jatkaa, niin tässä tulee lisää:

Mistä johtuu, että pieni huone (pieni kenno) on valoisampi pienellä ikkunalla (sillä objektiivin reiällä?) kuin iso huone (iso kenno) saman kokoisella ikkunalla?

" Täällä joku/jotkut väittävät pienemmän keräävän enemmän! "

Katsopas poika. Pienemmän ei tarvitse kerätä niin paljon, kun se on jo täynnä!

Lue lisää

Kun täällä väitetään LX3:sen f/2.0 (tai 2.5) pienemmän fyysisesti pienemmän aukon (4,3mm, 50mm kinovastaavuus) jotenkin keräävän enemmän valoa, kuin fyysisesti suuremman olympuksen (8,9mm, 50mm kinovastaavuus) aukon.

Miten joku näin typerä voi olla, en voi ymmärtää. F-luku kun on vain ja ainoastaan suhdeluku. Siitä on hyötyä valotuksen laskennassa. Siitä EI ole hyötyä valomäärän laskennassa.

Jos verrataan kahta erillistä kuvausjärjestelmää kokonaisuutena, objektiiveineen ja kennoineen KUVAKULMAN SÄILYESSÄ VAKIONA, absoluuttinen apertuuri (eli apertuuri millimetreissä) muuttujana, suurempikennoinen kerää enemmän valoa mikäli absoluuttinen apertuuri on suurempi. Siis jos toisen aukko millimetreissä on suurempi, se kerää samassa suhteessa enemmän valoa, syväterävyyden kustannuksella.

Nämä ovat homman perusteita, aivan uskomatonta että joku edes viitsii väittää näitä faktoja vastaan.

Mutta luovutan. Ilmeisesti täällä ei ymmärretä kuvauksen peruskäsitteistä sen enempää kuin se että aukon ja polttovälin säilyessä vakiona, valotus on samalla herkkyydellä sama. Jep, tuo pitää paikkansa. Paitsi että tuossa on piilotettuna kamera/kennokohtainen kerroin (herkkyys, ISO), joka nimenomaan huolehtii siitä että valotus ON helppo laskea erilaisilla kameroilla (ja kennoilla/filmeillä).

ihmettelijä. kirjoitti:

Kun täällä väitetään LX3:sen f/2.0 (tai 2.5) pienemmän fyysisesti pienemmän aukon (4,3mm, 50mm kinovastaavuus) jotenkin keräävän enemmän valoa, kuin fyysisesti suuremman olympuksen (8,9mm, 50mm kinovastaavuus) aukon.

Miten joku näin typerä voi olla, en voi ymmärtää. F-luku kun on vain ja ainoastaan suhdeluku. Siitä on hyötyä valotuksen laskennassa. Siitä EI ole hyötyä valomäärän laskennassa.

Jos verrataan kahta erillistä kuvausjärjestelmää kokonaisuutena, objektiiveineen ja kennoineen KUVAKULMAN SÄILYESSÄ VAKIONA, absoluuttinen apertuuri (eli apertuuri millimetreissä) muuttujana, suurempikennoinen kerää enemmän valoa mikäli absoluuttinen apertuuri on suurempi. Siis jos toisen aukko millimetreissä on suurempi, se kerää samassa suhteessa enemmän valoa, syväterävyyden kustannuksella.

Nämä ovat homman perusteita, aivan uskomatonta että joku edes viitsii väittää näitä faktoja vastaan.

Mutta luovutan. Ilmeisesti täällä ei ymmärretä kuvauksen peruskäsitteistä sen enempää kuin se että aukon ja polttovälin säilyessä vakiona, valotus on samalla herkkyydellä sama. Jep, tuo pitää paikkansa. Paitsi että tuossa on piilotettuna kamera/kennokohtainen kerroin (herkkyys, ISO), joka nimenomaan huolehtii siitä että valotus ON helppo laskea erilaisilla kameroilla (ja kennoilla/filmeillä).

Lue lisää

Alat siis vihdoin käsittämään, että sillä aukon fyysisen reiän koolla ei ole merkitystä jos kennon koko on eri. Eli jos valoa tarvitaan pienemmälle alueelle (kennolle), niin se sun reikäsi (aukko) saa olla pienempi milleissä valovoiman muuttumatta pienemmäksi.

Esim. f/2.8 valovoima on sama f/2.8 vaikka se reikä (aukko) olisikin fyysisesti eri kokoinen milleissä. Jos objektiivi on lähempänä kennoa ja kenno myös pienempi, riittää pienempi fyysinen reikä samaan valovoimaan, koska tarvittava piirtoympyräkin on pienempi. Pokkareissa on tehty juuri näin, pieni reikä ja silti valovoima eli F-luku vastaa isompi reikäisen järjestelmän samaa F-lukua eli valovoimaa.

faktat, heh kirjoitti:

Alat siis vihdoin käsittämään, että sillä aukon fyysisen reiän koolla ei ole merkitystä jos kennon koko on eri. Eli jos valoa tarvitaan pienemmälle alueelle (kennolle), niin se sun reikäsi (aukko) saa olla pienempi milleissä valovoiman muuttumatta pienemmäksi.

Esim. f/2.8 valovoima on sama f/2.8 vaikka se reikä (aukko) olisikin fyysisesti eri kokoinen milleissä. Jos objektiivi on lähempänä kennoa ja kenno myös pienempi, riittää pienempi fyysinen reikä samaan valovoimaan, koska tarvittava piirtoympyräkin on pienempi. Pokkareissa on tehty juuri näin, pieni reikä ja silti valovoima eli F-luku vastaa isompi reikäisen järjestelmän samaa F-lukua eli valovoimaa.

Lue lisää

Toisin sanoen, sinun mielestäsi neulanreikäkameralla voi olla yhtä hyvä valovoima kuin muilla.

Valoa menee AINA vähemmän kooltaan pienemmästä aukosta (ts. kennolle saapuvien fotoneiden summa tietyllä ajalla on suoraan verrannollinen aukon säteen neliöön). Suhdeluku F ei vaikuta muuhun kuin valotuslaskuihin, ei fyysiseen todellisuuteen. Toivottavasti huomasit sanat "kuvakulman säilyessä vakiona", eli kuvan rajaus ja objektiivin polttovälin kinovastaavuus on sama.

Kysyin asiaa fysiikkaa opiskelleelta kaveriltanikin, ja hänkin sanoi minun olevan täysin oikeassa hetken asiaa mietittyään.

Mutta todellakin, luovutan, ilmiselvästi et edes yritä tajuta asiaa. Mene ja lue ajatuksella jokin opas valokuvauksen perusteista, jossa kerrotaan periaatteet juurta jaksaen.

-Facepalm- kirjoitti:

Toisin sanoen, sinun mielestäsi neulanreikäkameralla voi olla yhtä hyvä valovoima kuin muilla.

Valoa menee AINA vähemmän kooltaan pienemmästä aukosta (ts. kennolle saapuvien fotoneiden summa tietyllä ajalla on suoraan verrannollinen aukon säteen neliöön). Suhdeluku F ei vaikuta muuhun kuin valotuslaskuihin, ei fyysiseen todellisuuteen. Toivottavasti huomasit sanat "kuvakulman säilyessä vakiona", eli kuvan rajaus ja objektiivin polttovälin kinovastaavuus on sama.

Kysyin asiaa fysiikkaa opiskelleelta kaveriltanikin, ja hänkin sanoi minun olevan täysin oikeassa hetken asiaa mietittyään.

Mutta todellakin, luovutan, ilmiselvästi et edes yritä tajuta asiaa. Mene ja lue ajatuksella jokin opas valokuvauksen perusteista, jossa kerrotaan periaatteet juurta jaksaen.

Lue lisää

" Toisin sanoen, sinun mielestäsi neulanreikäkameralla voi olla yhtä hyvä valovoima kuin muilla. "

Neulareikäkamera voi olla yhtä valovoimainen kuin mikä hyvänsä kamera. Eri asia on tehdä siihen hyvin pienellä piirtoympyrällä toimiva kenno tai filmi.

Tottakai valoa menee enemmän isosta kuin pienestä reiästä, mutta kun valoa tarvitseva alue (kenno, filmi) on pienempi, valoa ei tarvitse mennä yhtä paljon. Vain pinta-alayksikköä kohden tullut valon määrä ratkaisee.

Opiskelkaa kaverisi kanssa lisää fysiikkaa ja myös valokuvausta.

Minä luovutan nyt opettamisesi, kun oppi ei näköjään mene millään perille. Sanonta: Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Pitää paikkansa.

ei jaksa... kirjoitti:

" Toisin sanoen, sinun mielestäsi neulanreikäkameralla voi olla yhtä hyvä valovoima kuin muilla. "

Neulareikäkamera voi olla yhtä valovoimainen kuin mikä hyvänsä kamera. Eri asia on tehdä siihen hyvin pienellä piirtoympyrällä toimiva kenno tai filmi.

Tottakai valoa menee enemmän isosta kuin pienestä reiästä, mutta kun valoa tarvitseva alue (kenno, filmi) on pienempi, valoa ei tarvitse mennä yhtä paljon. Vain pinta-alayksikköä kohden tullut valon määrä ratkaisee.

Opiskelkaa kaverisi kanssa lisää fysiikkaa ja myös valokuvausta.

Minä luovutan nyt opettamisesi, kun oppi ei näköjään mene millään perille. Sanonta: Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Pitää paikkansa.

Lue lisää

http://www.dxomark.com/index.php/eng/Image-Quality-Database/Compare-cameras/(appareil1)/300|0/(appareil2)/240|0/(onglet)/0/(brand)/Olympus/(brand2)/Panasonic

Eli Image Quality Database, valitse kamerat Panasonic LX3 ja Olympus E420. ISO-herkkyyden ero on 5.6 kertainen, eli LX3 = 94 ja E420 = 527. 5.6 kertainen... eikö olekin mielenkiintoista, että valovoiman kerroin on juuri tuon verran? Tuohan on 2.36 EV...

valovoimaa juu! kirjoitti:

"Ja millähän perusteella S90 voittaisi edes menomatkan?
LX3 on laajakulmaisempi, salamakenkä, pidempi/lyhempi valotusaika, RAW jne. "

Juu, LX3 on 24-60mm, S90 on 28-105mm. Valotusajan pituus on ongelma? Jopas vitsin murjaisit! RAW on molemmissa. Mutta S90:sessä on herkempi kenno, n. 1 stopin etu LX3:seen. Ja suorat fyysiset manuaaliset säädöt (kaksi ohjelmoitavaa säätöä objektiivin ympärillä), toisin kuin LX3:sessa. Eli voi asettaa vaikkapa aukon ja valotusajan niistä suoraan menemättä yhteenkään valikkoon...

Salamakenkää jos halajaa, on G11 olemassa myös. Salama on kieltämättä hyödyllinen kapistus.

Lue lisää

Samaa tässä pohdin. Optiikaltaan tuo 24-60 vaikuttaisi paremmalta kuin 28-105mm, koska kamera tulisi lähinnä sisä- ja juhlavieraana kuvauksiin. Sisästiloissa en ainakaan itse tarvitse juuri koskaan yli tuota 60mm:n polttoväliä ja 24-28 väille kyllä löytyisi käyttöä.

Kuvanlaadullisesti olen siinä uskossa ettei näillä ole merkittävää eroa, muuta kuin se että Panan jpg:t ovat parempia. Molemmissa on RAW:t, joten ei ongelmaa. LX3:ssa on parempi video, jota voisi jopa joskus käyttääkkin kun oikeaa videokameraa ei enään ole.

Koko menee Canonille ja koska olen etsimässä pokkaria järkkärin kaveriksi niin vähän tuntuu siltä että LX3 saattaisi olla liian suuri. Muuten Panasonic:n ulkonäkö ja käteen istuminen miellyttää enemmän. Panasonic mahdolliset lisävarusteet olisi kiinnostavia. Varsinkin järkkärini salaman saisi aika kivuttomasti siihen manuaalisena, joka toisi varmaankin kameralle uusia ulottuvuuksia. Toisaalta pokkaria ei välttämättä tarvise varustaa kuten järkkäriä kun on järkkäri, mutta hauskaa se varmasti olisi eikä edes kovin kallista.

Hinnaltaan noissa ei ole kovin suurta eroa, joten sekään ei auta valinnassa. Molemmat pystyy perustelemaan paremmiksi ja kumpikaan ei ole täydellinen. Molemmat varmasti hyviä. Vaikea valinta. Niin hassulta kun se tuntuu, mutta LX3 vastaan on myös se että kamera on yli vuoden vanha ja sitä on myyty koko ajan lähes samaan hintaan. Maailmalla ilmeisesti kysyntä on niin kovaa että liikkeet joutuvat myymään ei oota. No eihän tämä kamerasta yhtään huonompaa tee mutta se olisi pitänyt ostaa jo vuosi sitten.