Sateinen pimeä sairaalan piha,katulampun valo välkehtii märässä asfaltissa.
Keskellä pihaa tupakkakatos,yksinäinen kumara siniseen verhoutunut istuja,savukkeen punainen hehku ja savupilvi pään yläpuolella.
Ajovalot paljastaa uurteiset kasvot ohikiitäväksi hetkeksi,sitten perävalojen punainen hehku välähtää hahmon kasvoilla jotka katoavat hämärään.
Istun lämpimässä elintaso ihmeessäni mukavasti mutta mieltäni vaivaa jokin,näikö ihmisen jossa oli elämänsä ja paikkansa tuntevan ihmisen levollisuus.
Tai sitten siinä oli jotain lohruttoman synkkää ja yksinäistä,ihmisen ikävää toisen luo,mietin vieläkin mitä sitten jos olisin pysähtynyt juttelemaan.
olisinko saanut kummastelevan katseen vai olisinko kuullut jonkun elämäntarinan ,joskus pitäisi tarttua hetkeen.
Välädys näkökentässä
47
516
Vastaukset
- Meriläinen
Voi kuinka monen ihmisen ja hetken ohi sitä on tullut kuljettua.
Joskus pysähtynyt ja kuullut hienoa tarinaa, ihmiseltä joka ei asu missään. Nainen joka oli pohjan läpi mennyt mutta kertoi kun löysi kuuntelijan elämästään ennen pudotusta.
Sitä tarinaa ja ihmistä en unohda.- Meriläinen
piikkiö kirjoitti:
Meist niin varovaisia ettei uskalleta pysähtyä,tää asia vaivaa tämän illan.
Tulee ite kullekin aikoja kun menee ohi ja näkee silmät jotka kysyy miks sulls on niin kiire.
Enemmän ja enemmän on ihmisiä maailmalla jotka tulis onnellisiks muutamasta minuutista.
Sitte selittää itelleen ettei kaikkia kuitenkaan voi auttaa.
Älä nyt kuitenkaan liikaa anna iltaa häiritä, niin vai liekö häiritsee sitten. Meriläinen kirjoitti:
Tulee ite kullekin aikoja kun menee ohi ja näkee silmät jotka kysyy miks sulls on niin kiire.
Enemmän ja enemmän on ihmisiä maailmalla jotka tulis onnellisiks muutamasta minuutista.
Sitte selittää itelleen ettei kaikkia kuitenkaan voi auttaa.
Älä nyt kuitenkaan liikaa anna iltaa häiritä, niin vai liekö häiritsee sitten.Ei se vie yöunta,ei ole pahematkaan pulmat vieneet.
Toisinaan nää siniset ajatukset saa vallan ja silloin istutaan siellä ajopuulla ja ulvotaan kuuta.
Joskus tekis mieli ottaa joku onneton huomaansa ja koittaisi auttaa,haihatteluahan se on ,ei elämässä niin menetellä.kaikilla on kiire.- Meriläinen
piikkiö kirjoitti:
Ei se vie yöunta,ei ole pahematkaan pulmat vieneet.
Toisinaan nää siniset ajatukset saa vallan ja silloin istutaan siellä ajopuulla ja ulvotaan kuuta.
Joskus tekis mieli ottaa joku onneton huomaansa ja koittaisi auttaa,haihatteluahan se on ,ei elämässä niin menetellä.kaikilla on kiire.Kaikilla on kiire, ei minnekään.
Se on se tämän hetken mantra jota hoetaan joka tilanteeseen sopivana.
Ja moni ei uskalla pysähtyä, silloin joutuis kohtamaan ittensä, se se vasta kamalaa olis.
- paapuuri
erään ihmisen tarinan, jokaisella meistä on oma tarinansa kerrottavanaan.
Eikä ole kahta samanlaista.
Pitäisi todella joskus pysähtyä ja vain kuunnella ihmisen tarinaa, mutta yleensä on
joko kiire tai sitten emme uskalla. - sairaalan
huone, seisoin omaiseni vieressä, ei havainnut minua. Hoitaja tiuskahti, ei tänne kannata jäädä yöksi, ei täällä mitään tapahdu. Melkein itkin.
Istahdin tuoliin, pian ovi avautui uudelleen, toinen, hymyilevä hoitaja kysyi, haluaisinko jäädä yöksi. Kun halusin, haki paarit, joilla sain levähtää. Sekin itketti, hyvästä mielestä, ja ymmärryksestä.
Kiitin välähdyksestä.
.- piikkiö*
Vain hätäiset ajatukset seuranaan omainen istuu sairaan vierellä,ohikulkijat ei jaksa välittää,ei osaa ,ei oikein uskallakkaan koska pelkäävät oman taitonsa riittämättömyyttä.
Omainen vain istuu ja katsoo,katsoo tuttuja kasvoja ja etsii elämän ja piristymisen merkkejä,niin epätoivoisesti että silmiin sattuu ja rinta tuntuu pakahtuvan.
Taustalla pauhaa televisio,käytävältä kaikuu terveiden elämän ääniä,istujan ympäröi surun ja ikävän hiljainen huntu,oma hiljainen mailma johon kuuluu vain suru,kipu ja ikävä,sekä monet äänettömät hätäiset kysymykset johon ei saa vastausta.
Sinua en tunne mutta voimia haluaisin antaa jos voisin. - kawe
piikkiö* kirjoitti:
Vain hätäiset ajatukset seuranaan omainen istuu sairaan vierellä,ohikulkijat ei jaksa välittää,ei osaa ,ei oikein uskallakkaan koska pelkäävät oman taitonsa riittämättömyyttä.
Omainen vain istuu ja katsoo,katsoo tuttuja kasvoja ja etsii elämän ja piristymisen merkkejä,niin epätoivoisesti että silmiin sattuu ja rinta tuntuu pakahtuvan.
Taustalla pauhaa televisio,käytävältä kaikuu terveiden elämän ääniä,istujan ympäröi surun ja ikävän hiljainen huntu,oma hiljainen mailma johon kuuluu vain suru,kipu ja ikävä,sekä monet äänettömät hätäiset kysymykset johon ei saa vastausta.
Sinua en tunne mutta voimia haluaisin antaa jos voisin.mainitaan kaksi erilaista hoitajaa. He ovat ihmisiä ja oman elämänsä kanssa painiskelevat. He ovat myös sairastavia ja sairastavien omaisia.Ammattietiikka edellyttää asiallisuutta ja osaamista sekä vastuuta, mutta oma persoona on jokaisella myös koko ajan pelissä. Potilaat ovat herkkiä ja omaiset vielä *herkempiä, huonolla hetkellä tulkitsemaan sanottua ja tehtyä. On totta joko pilaat tai pelastat päivän.
Jokainen meistä tarvitsee hyväksyntää, tukea ja turvaa jossain vaiheessa. Surkuttelua ei kukaan halua, vaan sitä normaalia kohtaamista, yhdessä oloa ja *vierellä kulkijaa.
Aloittajalle, entäpä jos mielikuvasi oli väärä, kun ilta oli pimeä ja hlö istui yksin, ajattelit heti yksinäisyyttä ja surua. Jospa hänen uutisena olivatkin hyviä, onnistunut opraatio ym. ja puoliso ehti lähteä juuri. - sairaalan
piikkiö* kirjoitti:
Vain hätäiset ajatukset seuranaan omainen istuu sairaan vierellä,ohikulkijat ei jaksa välittää,ei osaa ,ei oikein uskallakkaan koska pelkäävät oman taitonsa riittämättömyyttä.
Omainen vain istuu ja katsoo,katsoo tuttuja kasvoja ja etsii elämän ja piristymisen merkkejä,niin epätoivoisesti että silmiin sattuu ja rinta tuntuu pakahtuvan.
Taustalla pauhaa televisio,käytävältä kaikuu terveiden elämän ääniä,istujan ympäröi surun ja ikävän hiljainen huntu,oma hiljainen mailma johon kuuluu vain suru,kipu ja ikävä,sekä monet äänettömät hätäiset kysymykset johon ei saa vastausta.
Sinua en tunne mutta voimia haluaisin antaa jos voisin.silti kuin äsken. Oli ihmeellistä kuulla selvästi sanottu kiitos läsnäolostaan viimeisenä päivänä, vaikka koko muu aika oli ollut poissaoloa.
Se oli kuin ihme.
Sinulle voimia, ja jaksamista!
. - Piikkiö'
kawe kirjoitti:
mainitaan kaksi erilaista hoitajaa. He ovat ihmisiä ja oman elämänsä kanssa painiskelevat. He ovat myös sairastavia ja sairastavien omaisia.Ammattietiikka edellyttää asiallisuutta ja osaamista sekä vastuuta, mutta oma persoona on jokaisella myös koko ajan pelissä. Potilaat ovat herkkiä ja omaiset vielä *herkempiä, huonolla hetkellä tulkitsemaan sanottua ja tehtyä. On totta joko pilaat tai pelastat päivän.
Jokainen meistä tarvitsee hyväksyntää, tukea ja turvaa jossain vaiheessa. Surkuttelua ei kukaan halua, vaan sitä normaalia kohtaamista, yhdessä oloa ja *vierellä kulkijaa.
Aloittajalle, entäpä jos mielikuvasi oli väärä, kun ilta oli pimeä ja hlö istui yksin, ajattelit heti yksinäisyyttä ja surua. Jospa hänen uutisena olivatkin hyviä, onnistunut opraatio ym. ja puoliso ehti lähteä juuri.Oli mukana
täällä ei kirjoiteta novelleja? Häh? Hieno kuvaus:-)
- paapuuri
yhtä hyvin osaakaan kuin hän.
Kirjoituksista löytyy aina joku juju. - kuvaus ..
hetkestä elämässään, ei mitään mielikuvitusta. You see?
kuvaus .. kirjoitti:
hetkestä elämässään, ei mitään mielikuvitusta. You see?
loistavasti kirjoitettu, äläkä leiki vaatimatonta:-)
kuvaus .. kirjoitti:
hetkestä elämässään, ei mitään mielikuvitusta. You see?
ethän sitä itse kirjoittanut?
- ei ..
Teotwawki kirjoitti:
ethän sitä itse kirjoittanut?
tarvi vaivautua itseään puskasta kehumaan, sen tekee muutenkin meistä moni muu. Hänellä on kultasydän. ♥
ei .. kirjoitti:
tarvi vaivautua itseään puskasta kehumaan, sen tekee muutenkin meistä moni muu. Hänellä on kultasydän. ♥
mutta en silti voi olla ihailematta hänen kaunokirjallista otettaan.
paapuuri kirjoitti:
yhtä hyvin osaakaan kuin hän.
Kirjoituksista löytyy aina joku juju.mutta jäin äimänä ihmettelemään hänen kaunokirjallista otettaan.:-)
- piikkiö'
Teotwawki kirjoitti:
mutta en silti voi olla ihailematta hänen kaunokirjallista otettaan.
Kertoo tarinoitansa ja hymyilee hiljaa ja ymmärtävästi ihmiselle,hyvän kirjoittajan kiitos lämmittää.
piikkiö' kirjoitti:
Kertoo tarinoitansa ja hymyilee hiljaa ja ymmärtävästi ihmiselle,hyvän kirjoittajan kiitos lämmittää.
voin kuvitella sinut Espan puistossa (olet ehkä varsinaissuomalainen) istumassa penkillä. Kuuntelet vanhaa käheä-äänistä juoppoa lausumassa Eino Leinon runoa ja lopuksi pyytää lanttia, jonka kernaasti annat. Aavistat, että miehessä puhuu elämänkokemus ja kova kohtalo, ja samalla salattu sivistys.
- kawe
joka on syöpynyt vuosikymmeniksi mieleen. Olin silloin 19v. ja lähdin töistä klo 20 ja vein rahalippaan pankin yösäilöön. Puiston läpi menee katu jonka molemmin puolin voi pysäköidä, silloin se oli tyhjä. En nähnyt muita ihmisiä, oli kylmä marraskuinan viima. Lähestyin poikkikatua, kun näin pienen tytön juoksevan mäkeä alas. Hän itki hysteerisenä lyhythihaisessa mekossa, isot saappaat paljaissa jaloissa ja katosi kadun kulman taakse. Miksi en juossut häntä kiinni ja auttanut? Hänellä oli todellinen hätä, sen näki kaikesta, miten hänen kävi.
- Pirre*
Odotin Helsingin rautatie asemalla junaa, siirryin oven ulkopuolelle, - syrjäsilmällä seuraan pariskuntaa; äiti (ilm.) seisoo ilmeettömänä - välillä tiuskii pojalle joka yrittää saada äidin huomion itseensä, - isä tai isäpuoli haukkuu lasta rumilla sanoilla, lapsi kyyristyy kuin iskuista laukkujen päälle...oli paha olla, - teki mieli puuttua, muta´mies oli pahan näköinen, - jäi hetki kaivamaan iäksi..
Pirre* kirjoitti:
Odotin Helsingin rautatie asemalla junaa, siirryin oven ulkopuolelle, - syrjäsilmällä seuraan pariskuntaa; äiti (ilm.) seisoo ilmeettömänä - välillä tiuskii pojalle joka yrittää saada äidin huomion itseensä, - isä tai isäpuoli haukkuu lasta rumilla sanoilla, lapsi kyyristyy kuin iskuista laukkujen päälle...oli paha olla, - teki mieli puuttua, muta´mies oli pahan näköinen, - jäi hetki kaivamaan iäksi..
Käyny nilkkaan potkaisemassa.
- Auringon alla
koti-kiusattu kirjoitti:
Käyny nilkkaan potkaisemassa.
puoleen rohkeesti...kyllä siellä vartijatkin puuttuvat. Stadissa viranomaisten välinen yhteistyö on hyvää..soittavat sitten vartijat paikalle vaikka päivystävän lastensuojeluviranomaisen paikalle. Neuvontaan käänny seuraavalla kerralla jos, vastaavaa näet... Itse ei tarvitse puuttua mutta, apua voi kutsua...jos, ei numeroita ulkopaikkakuntalaisena tietenkään tiedä...niin sitten näissä neuvontapisteissä kyllä tietävät.. Lapsen etu aina ensisijalle...eikä omaa nimeään edes tarvitse ilmoittaa....riittää kun hakee apua jos, tälläistä näkee....
tsau:Friidu
- Adria
Välähdys ajattelusolussa.
Nyrkkeily on yksi typerimmistä urheilulajeista mitä tiedän. Siinä parempi urheilija lyö toista urheilujaa niin kovaa päähän, että huonommalta urheilijalta menee tajunta. Parempi urheiluja hyppii sitten riemuissaan.
Katselen kuitenkin joskus nyrkkeilyä. Alitajuisesti toivon, että jompikumpi tulee kunnolla päähänlyödyksi tai, että vähintään silmäkulma aukeaa.
Miksi mun täytyy olla niin tyhmä, että edes katson niin tyhmää touhua, puhumattakaan, että oikein odotan niitä tajunnan menetyksiä. - Auringon alla
kun aloittaja myöskin pohti tuota epäröintiä kohtaamisessa siellä oikeessa elämässä...Niin..jos, nyt jotain hyvää taas ajattelen.I kaupungeissa kuitenkin tuo ventovieraan ihmisen hädän kohtaaminen voi olla helpompaa...vaikka, ne jotka eivät täällä Stadissa itse asu...kokeevat että, tämä on kylmä ja kova kaupunki, mut ei se nyt niinkään;)...täällä myös ihmiset Oikeesti kohtaavat toisensa. Tämä ei tarkoita että, kaikki näin ajattelisivat tai kokisivat meitäkin täällä jo niin paljon..joten joukkoon mahtuu... Monta tarinaa olen itse kuunnellut...minulle itselleni täysin tuntemattoman ihmisen kertomana..Mietin nyt sitä että, pienemmällä paikkakunnalla vähän ehkä pelätetään enemmän mitä tuo toinen nyt minusta ajattelee? Kun ollaan aina tunnettu... Kenties...voi olla että, olen täysin väärässäkin.. Tässä anonyymisemmassa asuinpaikassa on se hyvä puoli että, ihmiset kohtaavat normaalistikin toisensa jokapäivä pakostakin tuolla liikenteessä kun liikkuvat...kenelläkään ei ole sitten aikaa jäädä niin miettimään kuka kukin on...Ja jos, on sellainen luonne että, helposti tutustuu niin näitä tarinoita....ja ihmiskohtaloita erilaisia tulee kyllä kohdalle. Niin iloisia kuin vähemmän iloisia....Äsh...vähän huono olen tätä nyt ilmaisemaan..ja kertomaan mutta, yritin kuitenkin jotenkin..
Tsemppiä sulle ja valoa sinne Piikkiöön ja voimia nyt...ja kyllä uskon että, tälläpalstallakin on moni jolla oikeesti on korvat...kuunella..myös sinua;) tai sitten on tuo galleriajuttu...myöskin...käytössä...jos, sellaista henkilökohtaista tukea tarvitset....hyviä ihmisiä siellä on paljon;) niin kuin myös täällä.....jos, tämä palsta liian avoin sinulle...
tsau;Friidu- Piikkiö'
Kenenkään ei koskaan kannata täällä itseään avuttomaksi tehdä,minäkin opin sen aikoinani.
- Auringon alla
Piikkiö' kirjoitti:
Kenenkään ei koskaan kannata täällä itseään avuttomaksi tehdä,minäkin opin sen aikoinani.
nooh.... Tsemppiä sulle ja jaksamista nyt kuitenskii. Eihän ne sanat lohduta...mut. En nyt muuta oikein osaa sanoa. Kun en sinua tunne enkä mitenkään tunnista, tuon nimimerkkisi takaa edes... Kuitenkin minusta täällä suurin osa aivan tuntevia ja sydämellisiä ihmisiä. Ainakin itse löytänyt ja saanut myös täältä tukea ja myös sitä voimaa saanut jatkaa;)...joskin myös väliin todella muutakin ikävää täällä saa kokea. Mutta täysin syytönhän en ole itsekään...joten.. Ainahan sen riskin ottaa jos täällä omia asiotaan kertoo. Minäkin.Sellainen oikeesti riskinottajaluonne olen kyllä live-elämässäkin. En paljon jaksa menneisyyden juttuja edes surra enkä myöskään sure. Tulevaisuudessa kun edessä suuremmat murheet vielä...ja sit sitä kokee myös laidasta laitaan elämässä...mutta, kuitenkin ainakin tähän asti niin puolella olen...Täysillä kun elän, myös livessä...ja sellainen persoona joka helposti tutustuu..osa jää rinnalle, osa kulkee ohitse;)) osa jää rannalle mutta...ajattelen enemmän niin, että olemme kuin laivoja isossa valtameressä, kohtaamme yössä...kuljemme hetken rinnakkain...kunnes eroamme. Toiset sit tulevat vanavedessä pitkäänkin...ja toiset ottavat uuden kurssin...Toivon sinulle nyt oikeita ystäviä tuleevat ne mistä tahansa rinnallesi kulkemaan...kun on vaikeaa.. Minä en voi itse tänne esim.laittaa mitään sp:osoitetta, syystä että, se menisi todennäköisesti tukkoon kaikenlaisista viesteistä;) Ja tuettavaakin minullakin riittää oikeesti kädet täynnä...ja sydän myös..
Mutta, siitäkin huolimatta katson aina luottavin mielin huomiseen...sitä myös toivon sinulle. Luota huomiseen se aina kuitenkin voi olla parempi kuin tämä hetki tässä ja nyt...;)
tsau: Friidu - s_a
Piikkiö' kirjoitti:
Kenenkään ei koskaan kannata täällä itseään avuttomaksi tehdä,minäkin opin sen aikoinani.
suuresti mielipidettäsi. Olen ollut olevinani kovinkin aktiivipalstalainen, enkä ole merkkiäkään tuosta huomannut? Jospa se ei ole ollutkaan julkinäössä?
No, ei minulle tarvi selittää, mitä tuskin haluatkaan. Sanoinpa vain, kun halusin.
Tosin, yksi toisensa jälkeenhän tänne tupsahtaa alfauroksia.
- - Auringon alla
s_a kirjoitti:
suuresti mielipidettäsi. Olen ollut olevinani kovinkin aktiivipalstalainen, enkä ole merkkiäkään tuosta huomannut? Jospa se ei ole ollutkaan julkinäössä?
No, ei minulle tarvi selittää, mitä tuskin haluatkaan. Sanoinpa vain, kun halusin.
Tosin, yksi toisensa jälkeenhän tänne tupsahtaa alfauroksia.
-vaikka aika pitkään minäkin olen aktiivisesti täällä ollut. Ehkäpä hän ei halua tulla tunnetuksi..Suodaan se hänelle oikeus, vaikeaa kun on varmasti muutenkin.
tsau: Friidu s_a kirjoitti:
suuresti mielipidettäsi. Olen ollut olevinani kovinkin aktiivipalstalainen, enkä ole merkkiäkään tuosta huomannut? Jospa se ei ole ollutkaan julkinäössä?
No, ei minulle tarvi selittää, mitä tuskin haluatkaan. Sanoinpa vain, kun halusin.
Tosin, yksi toisensa jälkeenhän tänne tupsahtaa alfauroksia.
-tässä iässä,jotenkin huvittava mielikuva,tulee se kansakoulun havaintoväline mieleen,pölyinen osittain kaljuuntunut susi,nivelet rautalankoin tuettu,ympärillä hylätyn kyläkoulun hiljaisuus.
miten sä määrittelisit tän palstan urokset?- s_a
koti-kiusattu kirjoitti:
tässä iässä,jotenkin huvittava mielikuva,tulee se kansakoulun havaintoväline mieleen,pölyinen osittain kaljuuntunut susi,nivelet rautalankoin tuettu,ympärillä hylätyn kyläkoulun hiljaisuus.
miten sä määrittelisit tän palstan urokset?Varsinkin tähän aikaan illasta, on maltti valttia. Pitää punnita analyysivaa'alla, mitä sanoo, vai sanooko mitään.
Teitä sydämellään ajattelevia on joitakin, varmaan moniakin, kaikkia ei voi tietää.
Sitten on jollain muulla elimellään ajattelevia, joille meno ja meininki on tärkeintä.
Tiedä hantä, sanoi kissa, kun katkesi häntä?
. s_a kirjoitti:
Varsinkin tähän aikaan illasta, on maltti valttia. Pitää punnita analyysivaa'alla, mitä sanoo, vai sanooko mitään.
Teitä sydämellään ajattelevia on joitakin, varmaan moniakin, kaikkia ei voi tietää.
Sitten on jollain muulla elimellään ajattelevia, joille meno ja meininki on tärkeintä.
Tiedä hantä, sanoi kissa, kun katkesi häntä?
.Alfat on henkitoreissaan ja koittavat nourattaa nykyajan ohjetta että ,sitä on riiattava aina kun houriosta on välipäätä.
Kyllä se urkin sanonta,suo siellä,vetelä täällä on suurta viisautta.- s_a
koti-kiusattu kirjoitti:
Alfat on henkitoreissaan ja koittavat nourattaa nykyajan ohjetta että ,sitä on riiattava aina kun houriosta on välipäätä.
Kyllä se urkin sanonta,suo siellä,vetelä täällä on suurta viisautta.Ihan kuin oltaisiin jotain Zombeja, jotka pelottelevat ihmisiä. Elämä on nyt ja tässä.
Jos Luoja suo.
Jos ei suo, on itse suotava.
Suutun, ja mustaksi muutun.☻
. - Lenkkeilijä@
koti-kiusattu kirjoitti:
Alfat on henkitoreissaan ja koittavat nourattaa nykyajan ohjetta että ,sitä on riiattava aina kun houriosta on välipäätä.
Kyllä se urkin sanonta,suo siellä,vetelä täällä on suurta viisautta.johtopäätökseen olen tullut minäkin näistä palstan urhoista. Suuret, kaljupäisen pikkupojan puheet joilla yritetään shokeerata ja olla originelleja. :)
s_a kirjoitti:
Ihan kuin oltaisiin jotain Zombeja, jotka pelottelevat ihmisiä. Elämä on nyt ja tässä.
Jos Luoja suo.
Jos ei suo, on itse suotava.
Suutun, ja mustaksi muutun.☻
.kyllä se aika,koi ja ruoste raiskaa meitä jokaista,ei nuorru nainen vaik ikänsä kulkis pillifarkuis ja minkä mies painovoimalle mahtaa.
ainoostaan olemalla rehellinen omille rajoituksille voi olla et joku homma onnistuu,joskus.
ikinuori teini on surullinen näky.- s_a
koti-kiusattu kirjoitti:
kyllä se aika,koi ja ruoste raiskaa meitä jokaista,ei nuorru nainen vaik ikänsä kulkis pillifarkuis ja minkä mies painovoimalle mahtaa.
ainoostaan olemalla rehellinen omille rajoituksille voi olla et joku homma onnistuu,joskus.
ikinuori teini on surullinen näky.Samaa ollaan mielenlaatua. Jo varhain oli opittava elämän rajallisuus.
Kun ei liikaa vaadi, voi olla onnellinen omastaan. Maan vetovoimaa ei mikään Botox estä.
Pillilupia jotkut joskus poltti, onneksi en minä koskaan. Nuoruuteen juuttunut on surkea näky, kuin tupajumien järsimä kanto.
. s_a kirjoitti:
Samaa ollaan mielenlaatua. Jo varhain oli opittava elämän rajallisuus.
Kun ei liikaa vaadi, voi olla onnellinen omastaan. Maan vetovoimaa ei mikään Botox estä.
Pillilupia jotkut joskus poltti, onneksi en minä koskaan. Nuoruuteen juuttunut on surkea näky, kuin tupajumien järsimä kanto.
.Kyllähän sitä muuten olis ensirakastaja mut ei kestä heikot kädet etunojaa.Tunnin jälkeen jo tutisevat.
- s_a
koti-kiusattu kirjoitti:
Kyllähän sitä muuten olis ensirakastaja mut ei kestä heikot kädet etunojaa.Tunnin jälkeen jo tutisevat.
ja hyvä sydän, hieno yhdistelmä ihmisellä.
Lähden noutamaan Pukkia kotiin bileistä. :))
* * * *
- uk-ko
Välähdyksinä saamme kokea asioita. Ajattelen niin, että kaikkiin hetkiin kätkeytyy mahdollisuuksia. Joissakin hetkissä ne tulevat esiin. Ne ovat tärkeitä hetkiä, koska niitä on kovin vähän.
- Auringon alla
aina paljon enemmän antaneet kuin ottaneet;) Näin se vaa menee. Vaikka nopee oonki. En niin nopee en ehtisi toisinaan kuunella myös...ja sit myös kyllä saanu itsekin sitä takaisin hyvää mieltä..minuakin on kuunneltu;)) Vähän rohkeutta se kyllä vaatii...mutta ei liikoja. Aito kohtaaminen...toisen IHMISEN kanssa..
tsau: Friidu
- Dorodea
Tarttua hetkeen, sitä olen yrittänyt nykyisin toteuttaa. Ja miten elämää rikastuttavia juttuja sitten onkaan tapahtunut. Kiitos, ihana kertomus, kosketti syvältä.
- ^^j^^
tovin turinatuakio olis voinu tehrä hyvää
teil molemmil.Mene ja tiärä.
Emmää usko et mittää menetit, eikä hänkä,ajatuksiis uppoutunu ukko.
Nii se menee.Nortin punane kekäle kimpoo murheet savuna ilmaan.
Mut kivasti ajattelit.Levolline hän oli : )
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih517016Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j7033101Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens831310Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.981291- 841285
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä631187- 891170
Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2361136Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.2181086- 721022