Olis 40th, euroa sijoitettavaa ja pankissa vähän tyrkyttivät varovaiselle tuota Kehittyvät markkinat indeksilainaa, Brasilia, Venäjä, Kiina, Intia, aika 5 vuotta ja on pääomaturvattu.
Olen alkaja näissä hommissa mutta kertokaa viisaammat miltä tuo näyttää.
Indeksilaina
Antisijoittelija
18
1626
Vastaukset
Indeksilainassa et omista mitään, vaan lainaat pankille rahaa. Korko on sidottu yleensä johonkin järkevältä tu ntuvaan (osakkeet, indeksit, raaka-aineet ym.). Yhtä hyvin korko voisi olla sidottu ruohon kasvamiseen tai lumen sulamiseen; ei pankki noiden kohde-etuuksien asioita (osakkeita ym.) tule ostamaan, vaan tuottavampia asioita. Lisäksi näihin tuotteisiin on piilotettu kaikanlaisia tuottoleikkureita, jotta laina ei tulisi missään tilanteessa pankille liian kalliiksi (sinun tappioksesi nämä leikkurit). Usein indeksilainoissa on merkintäpalkkio, mikä on aika erikoista; joudut maksamaan siitä, että saat lainata pankille rahaa.
"Pääomaturva" on oikea markkinoinnin kukkanen tässä asiayhteydessä. Toki pankki maksaa velkansa, jos pystyy, kuten mikä tahansa yritys tekisi. Toisaalta Lehman sijoituksia tehneitä ja Merenneitoihin sortuneet tuntevat takuulla tulleensa huijatuiksi, koska tuotteet olivat "Pääomaturvattuja". Pääomaturvattuja sijoituksia on myös Suomessa menettänyt arvonsa; miljoonien eurojen edestä- myisivät..
mielellään indeksilainoja, koska ne ovat pankeille tuottoisia. Indeksilainoista saa jotain luettavaa googlettamalla esim. "talouselämä indeksilainat". Indeksilainoja on monenlaisia ja tuottoja voi arvailla tutkimalla kunkin lainan ehdot. Vilkaisin yhtä Nordean parhaillaan myytävää BRIC-lainaa (Brasilia, Russia, Intia, China) ja hyvin ns.normaali indeksilaina näytti olevan. Perehtyneet sijoittajat eivät niistä oikein pidä.
Yksi piirre, mikä indeksilainoissa toistuu, on ns.tuottoleikkuri toteutettuna tavalla tai toisella (varmistetaan ettei sijoittaja saa 'liikaa'. Nordean neutraaliversiossa (missä sijoittaja ostaa sen noin nimellisarvollaan) sijoittaja saa vain 60% lainan takana olevasta indeksin noususta ja lisäksi indeksin loppuarvo määrätään keskiarvona puolivuotispisteistä koko lainan ajalta. Tällä saadaan tuottoa leikattua esim.tapauksessa, jos indeksi olisi korkealla v.2015 mutta alhaalla v 2011, niin korkesta loppuindeksistä ei olisi paljoakaan hyötyä sijoittajalle. Aggressiiviversiossa sijoittaja taas joutuu maksamaan heti kärkeen 10% yli sen nimellishinnan, jolle tuottoa lasketaan. Pääomaturva tarkoittaa turvaa vain nimellishinnalle, ei lisäkymmenykselle.
Tietty, pääomaturva-argumentillahan indeksilainoja tarjotaan ja myydään, koska kysyntää on. Jos jaksais pitkin aikaa perehtyä aiheeseen ja sietää riskiä, niin keskiarvoisesti parempiakin sijoitusmuotoja löytyy. Eikä olisi tuottoleikkureita. LIsäksi indeksilainasta ei saa rahojaan pois, jos juoksuajan keskellä menee hyvin, mutta loppua kohden alkaisi alamäki.- aloittaja
Tuo indeksilaina on juuri tuo nordean BRIK, ja aloin epäröimään ja kyselemään täältä tuosta, enkä aio sotkeutua siihen.
Turhaa kai se on tuonne pankkien "sijoitusneuvojien" jakkaralle mennä kuuntelemaan ja niitä käppyröitä katseleen, omaan pussiin ne siellä puhuu ja puhuu, itse pitäis vaan enempi osata niille jotain tehdä.
Kiitos vastanneille, sain vahvistusta asialle! - _________________
aloittaja kirjoitti:
Tuo indeksilaina on juuri tuo nordean BRIK, ja aloin epäröimään ja kyselemään täältä tuosta, enkä aio sotkeutua siihen.
Turhaa kai se on tuonne pankkien "sijoitusneuvojien" jakkaralle mennä kuuntelemaan ja niitä käppyröitä katseleen, omaan pussiin ne siellä puhuu ja puhuu, itse pitäis vaan enempi osata niille jotain tehdä.
Kiitos vastanneille, sain vahvistusta asialle!Voit itse rakentaa indeksilainaa vastaavan tuotteen.
Esimerkki: laitat about 85 prosenttia rahastasi johonkin luotettavan valtion viiden vuoden päästä erääntyvään velkakirjaan. Loput 15 prosenttia laitat johonkin BRIC-indeksiosuuteen.
Avot, sinulla on likipitäen samanlainen tuote kuin Nordean kauppaama, mutta tässä versiossa sinun ei tarvitse maksaa pankille mitään. - ennakkoluuloja
aloittaja kirjoitti:
Tuo indeksilaina on juuri tuo nordean BRIK, ja aloin epäröimään ja kyselemään täältä tuosta, enkä aio sotkeutua siihen.
Turhaa kai se on tuonne pankkien "sijoitusneuvojien" jakkaralle mennä kuuntelemaan ja niitä käppyröitä katseleen, omaan pussiin ne siellä puhuu ja puhuu, itse pitäis vaan enempi osata niille jotain tehdä.
Kiitos vastanneille, sain vahvistusta asialle!Indeksilaina ostettuna vakavaraisesta yhtiöstä on epävarmoilla markkinoilla varovaiselle sijoittajalle ihan hyvä tuote. Niiden tuotto on sidottu jonkun indeksin liikkeisiin ja pääomaturva pitää, ellei liikkeellelaskija=pankki, mene nurin. Sama riski on joka rahastossa, määräaikaisella tililläkin, jos summa menee yli takuurajan. Riskitöntä sijoiutusta ei ole olemassakaan.
Ja niillä Mermaideilla ei ole mitään indeksilainojen kanssa, ne ovat ihan eri juttu eikä niillä ole pääomaturvaa koskaan ollutkaan.
Esim. tämän nykyisen keikauksen yli mikään itserakennettu hässäkkä ei olisi pitänyt nokkaansa pinnalla, joka muuta väittää, puhuu p:aa. Alamäkeä meni joka ainoa rahasto, osa suorastaan sukelsi - mutta indeksilainoissa pääoma säilyi.
Lainoilla on myös jälkimarkkinat, eli ne voi myydä pois milloin lystää. Jälleenmyyntihinnasta näkee, mikä on tuotto-odotus tällä hetkellä. Nordean lainoista löytyy taulukoitua tietoa heidän sivuiltaan, samoin Kauppalehden sivulla on listaus muittenkin vastaavista.
Tuotot eivät yleensä ole huimia, mutta esim. Kiina-lainoilla meni edellinen kierros ihan kivasti - moniko sai kotiutettua viime vuonna 5 vuotista pääomaa 20 %:n vuosituotolla? - ____________________
ennakkoluuloja kirjoitti:
Indeksilaina ostettuna vakavaraisesta yhtiöstä on epävarmoilla markkinoilla varovaiselle sijoittajalle ihan hyvä tuote. Niiden tuotto on sidottu jonkun indeksin liikkeisiin ja pääomaturva pitää, ellei liikkeellelaskija=pankki, mene nurin. Sama riski on joka rahastossa, määräaikaisella tililläkin, jos summa menee yli takuurajan. Riskitöntä sijoiutusta ei ole olemassakaan.
Ja niillä Mermaideilla ei ole mitään indeksilainojen kanssa, ne ovat ihan eri juttu eikä niillä ole pääomaturvaa koskaan ollutkaan.
Esim. tämän nykyisen keikauksen yli mikään itserakennettu hässäkkä ei olisi pitänyt nokkaansa pinnalla, joka muuta väittää, puhuu p:aa. Alamäkeä meni joka ainoa rahasto, osa suorastaan sukelsi - mutta indeksilainoissa pääoma säilyi.
Lainoilla on myös jälkimarkkinat, eli ne voi myydä pois milloin lystää. Jälleenmyyntihinnasta näkee, mikä on tuotto-odotus tällä hetkellä. Nordean lainoista löytyy taulukoitua tietoa heidän sivuiltaan, samoin Kauppalehden sivulla on listaus muittenkin vastaavista.
Tuotot eivät yleensä ole huimia, mutta esim. Kiina-lainoilla meni edellinen kierros ihan kivasti - moniko sai kotiutettua viime vuonna 5 vuotista pääomaa 20 %:n vuosituotolla?"Itserakennettu hässäkkä"?
Arvon kirjoittaja, indeksilainat on usein pohjimmiltaan rakennettu juuri kuvailemallani tavalla. Ei vaadi kovin paljon finanssitaitoa, että vastaavat palaset ostaa itse ilman pankin ottamia melkoisia palkkioita.
Tuollainen itse rakennettu indeksilaina pysyy aina "paremmin pinnalla" kuin pankin rakentama, koska pääomasta ei mene osaa pankille. - ihan missään
_________________ kirjoitti:
Voit itse rakentaa indeksilainaa vastaavan tuotteen.
Esimerkki: laitat about 85 prosenttia rahastasi johonkin luotettavan valtion viiden vuoden päästä erääntyvään velkakirjaan. Loput 15 prosenttia laitat johonkin BRIC-indeksiosuuteen.
Avot, sinulla on likipitäen samanlainen tuote kuin Nordean kauppaama, mutta tässä versiossa sinun ei tarvitse maksaa pankille mitään.Panit rahat mihin hyvänsä, aina siitä joku maksun ottaa, koska tekee niitä hommia työkseen. Valtionlainoissa kulut ei näy merkitsijälle, koska sopimus on valtion ja pankin välinen eli se maksu on niistetty lopullisesta tuotosta eikä sitä meille kerrota.
Kaikissa rahastoissa on joko merkintä- tai hallinnointikuluja, useimmissa molempia. Nyrkkisääntönä vois sanoa, että mitä riskisempi kohde ja mitä isompi tuotto-odotus, sen kalliimpaa sinne on rahojansa pistää. Ja älyttömän tyyriitä on esim. sijoitusvakuutukset, joissa pankki hyödyntää varakkaiden halua siirtää omaisuuttaan eteenpäin ilman lahja- ja perintöveroa.
Indeksilainasta peritään esim. Nordeassa 0,7 %/v ns. strukturointipalkkiota, joka pienentää oletettavissa olevaa tuottoa muttei takaisinmaksettavaa pääomaa, jos tuottoa ei tule. Muita kuluja ei ole. Siis jos ei tuu tuottoa, ei tuu kulujakaan - onkos se kallista mitä? - kriitisesti
ennakkoluuloja kirjoitti:
Indeksilaina ostettuna vakavaraisesta yhtiöstä on epävarmoilla markkinoilla varovaiselle sijoittajalle ihan hyvä tuote. Niiden tuotto on sidottu jonkun indeksin liikkeisiin ja pääomaturva pitää, ellei liikkeellelaskija=pankki, mene nurin. Sama riski on joka rahastossa, määräaikaisella tililläkin, jos summa menee yli takuurajan. Riskitöntä sijoiutusta ei ole olemassakaan.
Ja niillä Mermaideilla ei ole mitään indeksilainojen kanssa, ne ovat ihan eri juttu eikä niillä ole pääomaturvaa koskaan ollutkaan.
Esim. tämän nykyisen keikauksen yli mikään itserakennettu hässäkkä ei olisi pitänyt nokkaansa pinnalla, joka muuta väittää, puhuu p:aa. Alamäkeä meni joka ainoa rahasto, osa suorastaan sukelsi - mutta indeksilainoissa pääoma säilyi.
Lainoilla on myös jälkimarkkinat, eli ne voi myydä pois milloin lystää. Jälleenmyyntihinnasta näkee, mikä on tuotto-odotus tällä hetkellä. Nordean lainoista löytyy taulukoitua tietoa heidän sivuiltaan, samoin Kauppalehden sivulla on listaus muittenkin vastaavista.
Tuotot eivät yleensä ole huimia, mutta esim. Kiina-lainoilla meni edellinen kierros ihan kivasti - moniko sai kotiutettua viime vuonna 5 vuotista pääomaa 20 %:n vuosituotolla?Näihin indeksilainoihin. Tämä pääomaturvattu indeksilainahan muodostuu korko- sekä optio-osuudesta.
Pääomaturvahan tarkoittaa, että esim tämä 80% korko-osio kasvaa laina- aikana 100% ja oletettu tuotto muodostuu tästä optio-osuudesta millä haetaan mahdollisimman kovaa tuottoa suurella riskillä. Koska korot ovat matalalla tarkoittaa tämä, että tätä korko-osaa täytyy kasvattaa ja käytännössä tämä laina on pelkkää korkoa eli tämä tuotto-osio voi poistua kokonaan. Jos katsotte näitä indeksilainojen päivän kursseja näistä julkaisuista niin ei siellä ostokurssi monessa ylitä 100 eli jos uskotte näitä pankin "neuvoja" niin te lainaatte ilmaista rahaa kyseiselle pankille. - uskalla sanoa ei ind
ennakkoluuloja kirjoitti:
Indeksilaina ostettuna vakavaraisesta yhtiöstä on epävarmoilla markkinoilla varovaiselle sijoittajalle ihan hyvä tuote. Niiden tuotto on sidottu jonkun indeksin liikkeisiin ja pääomaturva pitää, ellei liikkeellelaskija=pankki, mene nurin. Sama riski on joka rahastossa, määräaikaisella tililläkin, jos summa menee yli takuurajan. Riskitöntä sijoiutusta ei ole olemassakaan.
Ja niillä Mermaideilla ei ole mitään indeksilainojen kanssa, ne ovat ihan eri juttu eikä niillä ole pääomaturvaa koskaan ollutkaan.
Esim. tämän nykyisen keikauksen yli mikään itserakennettu hässäkkä ei olisi pitänyt nokkaansa pinnalla, joka muuta väittää, puhuu p:aa. Alamäkeä meni joka ainoa rahasto, osa suorastaan sukelsi - mutta indeksilainoissa pääoma säilyi.
Lainoilla on myös jälkimarkkinat, eli ne voi myydä pois milloin lystää. Jälleenmyyntihinnasta näkee, mikä on tuotto-odotus tällä hetkellä. Nordean lainoista löytyy taulukoitua tietoa heidän sivuiltaan, samoin Kauppalehden sivulla on listaus muittenkin vastaavista.
Tuotot eivät yleensä ole huimia, mutta esim. Kiina-lainoilla meni edellinen kierros ihan kivasti - moniko sai kotiutettua viime vuonna 5 vuotista pääomaa 20 %:n vuosituotolla?Indeksilaina todellakin on hyvä tuote. Pankille. Ne on suunnattu pankin unelma-asiakkaille, siis sellaiselle joka on tyhmä ja pelkää. Tällä turvallisuudentunteella riistetään kohtuuttoman suuri osuus sijoitussummasta. Lisäksi tuottoa leikataan tuottoleikkurilla (erilaisia keskiarvoja laina-ajalta, %-rajoituksia suurille nousuille jne). Entäpä osingot? Onko niistä mainintaa että menevätkö ne pankin taskuihin?
Indeksilainan kaltaisen tuotteen voi rakentaa itsekin paljon halvemmalla sijoittamalla tietyn osan (esim. 85%) määräaikaistalletukseen ja loput sijoittaa osake-ETF:iin tai indeksirahastoon. Tarvittaessa riskiä voi itse säädellä mielensä mukaan ja halutessaan sijoituksen voi vielä vivuttaa velalla, mutta se ei ole mitenkään välttämätöntä.
Sijoitusrahastot ovat pankin kaatuessa täysimääräisesti turvassa (ellei rahastossa ole myös kaatuneen pankin osakkeita, jotka tietenkin menettävät arvonsa). - uteliasutelias
____________________ kirjoitti:
"Itserakennettu hässäkkä"?
Arvon kirjoittaja, indeksilainat on usein pohjimmiltaan rakennettu juuri kuvailemallani tavalla. Ei vaadi kovin paljon finanssitaitoa, että vastaavat palaset ostaa itse ilman pankin ottamia melkoisia palkkioita.
Tuollainen itse rakennettu indeksilaina pysyy aina "paremmin pinnalla" kuin pankin rakentama, koska pääomasta ei mene osaa pankille....."ostaa itse ilman pankin ottamia melkoisia palkkioita". Kaikki rahanvälitys tapahtuu tietääkseni pankin kautta, johon on avannut tilin. Sano minulle miten tehdä että ei tarvitse käyttää välikäsiä?!
- .
ihan missään kirjoitti:
Panit rahat mihin hyvänsä, aina siitä joku maksun ottaa, koska tekee niitä hommia työkseen. Valtionlainoissa kulut ei näy merkitsijälle, koska sopimus on valtion ja pankin välinen eli se maksu on niistetty lopullisesta tuotosta eikä sitä meille kerrota.
Kaikissa rahastoissa on joko merkintä- tai hallinnointikuluja, useimmissa molempia. Nyrkkisääntönä vois sanoa, että mitä riskisempi kohde ja mitä isompi tuotto-odotus, sen kalliimpaa sinne on rahojansa pistää. Ja älyttömän tyyriitä on esim. sijoitusvakuutukset, joissa pankki hyödyntää varakkaiden halua siirtää omaisuuttaan eteenpäin ilman lahja- ja perintöveroa.
Indeksilainasta peritään esim. Nordeassa 0,7 %/v ns. strukturointipalkkiota, joka pienentää oletettavissa olevaa tuottoa muttei takaisinmaksettavaa pääomaa, jos tuottoa ei tule. Muita kuluja ei ole. Siis jos ei tuu tuottoa, ei tuu kulujakaan - onkos se kallista mitä?>> Siis jos ei tuu tuottoa, ei tuu kulujakaan - onkos se kallista mitä?
Ei, ei ole kallista. Pankki ympäripuhuu asiakkaalta eli rahottajalta liki ilmaista pääomaa itselleen, maustaen vielä tämän erilaisin tuottoleikkurein kasvattaen niillä lisää katettaan. Ja taas uunoa vietiin... - panettelu pännii
kriitisesti kirjoitti:
Näihin indeksilainoihin. Tämä pääomaturvattu indeksilainahan muodostuu korko- sekä optio-osuudesta.
Pääomaturvahan tarkoittaa, että esim tämä 80% korko-osio kasvaa laina- aikana 100% ja oletettu tuotto muodostuu tästä optio-osuudesta millä haetaan mahdollisimman kovaa tuottoa suurella riskillä. Koska korot ovat matalalla tarkoittaa tämä, että tätä korko-osaa täytyy kasvattaa ja käytännössä tämä laina on pelkkää korkoa eli tämä tuotto-osio voi poistua kokonaan. Jos katsotte näitä indeksilainojen päivän kursseja näistä julkaisuista niin ei siellä ostokurssi monessa ylitä 100 eli jos uskotte näitä pankin "neuvoja" niin te lainaatte ilmaista rahaa kyseiselle pankille.Joka ainoan sijoitustuotteen tarkoitus on kerätä rahaa myyjälle. Tämä asia jostain syystä närästää ihmisiä, vaikka periaate on ihan sama maitokaupassa - ei hyvän hyvyyttään kauppasta leiki ykskään kauppias. Sijoitustuotteiden valikoima on laaja siksi, että meitä on niin moneksi. Sama peli Citymarketin jogurttihyllyssä...
Sijoittajan pitää mennä itteensä, miettiä millaisen riskin on valmis ottamaan, mihin pyrkii, kuinka paljon haluaa nähdä vaivaa itse ja paljonko on valmis maksamaan siitä, että joku näkee sen vaivan hänen puolestaan. Ei täälläkään neuvoja jaa ykskään sellainen, joka olisi toimissaan aina onnistunut. Suurimmalla osalla korkealentoiset ideat on sinisiä haaveita, pahimmilla tarve mollata kulloinkin mietinnässä olevaa vaihtoehtoa ihan vain silkasta kateudesta, kun ittellä on taskut tyhjät.
Kriittisesti pitää suhtautua kaikkeen, mutta useimmiten valittavaksi jää jonkinlainen kompromissi. Mikä itelleen sopii parhaiten, se voi toiselle olla oikeinkin huono. Äkkirikastumisesta haaveilevat voivat yhtä hyvin pelata nettipokeria, turvaa hakeva sijoittaja voi tyytyä kepittämään inflaation. Vapaa valinta. - kompromisseja
panettelu pännii kirjoitti:
Joka ainoan sijoitustuotteen tarkoitus on kerätä rahaa myyjälle. Tämä asia jostain syystä närästää ihmisiä, vaikka periaate on ihan sama maitokaupassa - ei hyvän hyvyyttään kauppasta leiki ykskään kauppias. Sijoitustuotteiden valikoima on laaja siksi, että meitä on niin moneksi. Sama peli Citymarketin jogurttihyllyssä...
Sijoittajan pitää mennä itteensä, miettiä millaisen riskin on valmis ottamaan, mihin pyrkii, kuinka paljon haluaa nähdä vaivaa itse ja paljonko on valmis maksamaan siitä, että joku näkee sen vaivan hänen puolestaan. Ei täälläkään neuvoja jaa ykskään sellainen, joka olisi toimissaan aina onnistunut. Suurimmalla osalla korkealentoiset ideat on sinisiä haaveita, pahimmilla tarve mollata kulloinkin mietinnässä olevaa vaihtoehtoa ihan vain silkasta kateudesta, kun ittellä on taskut tyhjät.
Kriittisesti pitää suhtautua kaikkeen, mutta useimmiten valittavaksi jää jonkinlainen kompromissi. Mikä itelleen sopii parhaiten, se voi toiselle olla oikeinkin huono. Äkkirikastumisesta haaveilevat voivat yhtä hyvin pelata nettipokeria, turvaa hakeva sijoittaja voi tyytyä kepittämään inflaation. Vapaa valinta.Sijoitustuotteita on laajasti tarjolla siksi, että aina kun "sijoittajat" havaitsevat tulevansa kusetetuksi on tarjottava jotain uutta sijoitettavaa joilla saadaan ylimääräinen varallisuus mahdollisimman pitkäksi aikaa tuotteeseen josta ei tarvitse maksaa korkoa. Tällaisia asiakkaita lähestytään "jollain" joka kuulostaa hienolta, on turvallista ja herättää kiinnostusta. Tällaisia asioita on ollut esim. eläke-, pääomaturva,veroedut jne. Näitä tuotteita laittaa liikkeelle pankit, joilla ei ole varaa maksaa lainaamastaan rahasta korkoa.
Suurin osa sijoittajista ei ole sijoittajia vaan näihin pankkien virityksiin langenneita, lainanantajia pankin ydinbisneksen ilmaisia rahoittajia joita on tietoisest harhaanjohdettu. Sijoittaminen ei tunne kompromisseja ja sijoituksiaan on aina seurattava, palveluntarjoajat sitä ei tee varmastikaan. - ____________________
uteliasutelias kirjoitti:
...."ostaa itse ilman pankin ottamia melkoisia palkkioita". Kaikki rahanvälitys tapahtuu tietääkseni pankin kautta, johon on avannut tilin. Sano minulle miten tehdä että ei tarvitse käyttää välikäsiä?!
Nyt puhutaan sijoittamisesta, ei rahojen liikuttelusta.
Aina jotain pitää maksaa, mutta verkossa toimivat osakevälittäjät ovat halpoja. Pörssistä voi ostaa esimerkiksi BRIC-osuutta, jonka kulut ovat murto-osan pankkien tarjoamista rahastoista.
- AlanG
aloittajan summasta 15% vois laittaa bric-lainaan, sen jälkeen kun tietää mitä ostaa ts. tietää mitkä ovat tuotteen ominaisuudet. Näissä tuotteissa vaan henk.koht. nyppii se yleisperiaate, että jos oikein hyvin menee niin tuottoleikkureilla sijoittajan tuotto rajoitetaan ja pankki saa loput. Sen sijaan että pankki tyytyisi kohtuupalkkioonsa ja sijoittaja saisi loput.
- Pierre?
Osta turvaan haluamallasi osuudella rahoistasi obligaatioita, yrityslainoja, määräaikaisia talletuksia tms. turvallista sijoitusta. Lopulle rahalle haet kasvua; osta osakkeita (rohkeat ostavat warrantteja ja turboja). Osakkeet ovat nousussa (olleet jo 9 kuukautta), joten niitä ei voi pitää kovin riskialttiina. Osakkeissa pitää osata pilkkiä sopivasti ostaessa ja warreissa täytyy tietää mitä on tekemässä. Vaikka tuottoa hakeva osa menisi kiville, tuo "turvaosuus" turvallista tuottoa. Lopputulos on todennäköisesti parempi, kuin pankin tarjoama ratkaisu. Tuottomahdollisuudet ovat paremmat ja turvallisuus on parempi, koska omistat jotain (osakkeita). Nousun aikana (eli tällä hetkellä) osakepaino voi olla melko suurikin.
- €
Sijoittamisen aivan ensimmäinen sääntö: Älä milloinkaan sijoita sellaiseen jota et itse ymmärrä (edes 'pankkiherran' kauniiden puheiden perusteella, ja varsinkaan hänen).
Eli, tulee ensin itse tehdä "kotiläksyt" ja opiskella tutkia asiaa riittävästi, jotta voi tehdä tietoisia valintoja. Kannatta aloittaa lukemalla rauhassa pari hyvää alan kirjaa.
"Sijoittaja, älä usko pankin neuvoja":
- http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/01/08/sijoittaja-ala-usko-pankin-neuvoja/2010193/139
- http://www.porssisaatio.fi/asiasanat/Oppaat
- http://www.porssisaatio.fi/artikkelit/sijoitusrahasto-opas
- http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=92707&tstart=50
ETF - BRIC : - http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=92001&tstart=0
- http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/forum.jspa?forumID=27&start=0
- http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/ann.jspa?annID=27&forumID=4
Mikäli et halua tai voi tällä hetkellä kovin paljon käyttää aikaa sijoittamiseen ja sen opiskeluun, niin silloin yksi hyvä ja yksinkertainen vaihtoehto on sijoittaa ETF:n ja / indeksirahastoihin, joissa myös kulurakenne on kohtuullinen tai jopa varsin edullinen. - opinnäyte-
tutkimus:
http://www.seligson.fi/indeksilainat/mustonen_indeksilainat.pdf
Lyhkäsen selailun perusteella hyvin samoilla linjoilla kuin ko.ketjun enimmät vastaukset.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih516976Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j6883039Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens831300Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.981281- 841275
Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä611164- 891160
Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2371130- 721022
Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.210999