Hei yksinhuoltajat. Mitä sanotte? Onko aivan mahdotonta löytää miesystävää/aviomiestä jos on aivan pienen lapsen yksinhuoltaja. Sitä ainakin tällä hetkellä tuntuu. En kuitenkaan ymmärrä miksi olen jollain tavoin vähempi tutustumisen arvoinen pienen lapsosen äitinä kuin mitä olisin lapsettomana. En ole myöskään ihan untuvikko joten en etsi nuorta miestä vaan ihan miehen ikäistä miestä. Eikö tuommoinen ihana pieni nöpönenä ole elämän rikkaus? Miksi hänen olemassaolonsa karkoittaa kaikki miehet?? Ja sitten miehet valittavat etteivät löydä naista ja ovat yksinäisiä...kun ollaan niin nirsoja ettei kestetä edes pikkuruista lapsosta elämässä. Ja kuitenkin meillä ainakin riittää naurua ja hauskaa yhdessäoloa lasten kanssa. Se ei voi tehdä elämästä kurjaa mutta näin näyttävät miehet ajattelevan.
yh:t kommentoikaa
39
930
Vastaukset
- ....................
Kyllä niitä varmasti löytyy ja näitä myös kellä on omiakin vkloppu isiä ,yh isiä ja moni mies voipi ottaa myös sellaisenkin paketin jolla on ihan piemni taapero ja tekevät viel yhteisenkin taaperon siihen.
Tsemppiä kyllä sinä vielä löydät siihen rinnallesi hyvänmiehen joka tykkää olla mukana pienenlapsenkehityksessä =) - Yhi jo 12v
Olisitko itse, silloin lapsettomana, huolinu miehen jolla on lapsia häiritsemässä seurustelua? Seurustellahan pitää ennen kuin voi sanoa toista mies-tai naisystäväksi.
Kukaan ei tietty ole täydellinen mutta miinuspisteitä saa lapsesta, joten meidän yksinhuoltajien on rimaa laskettava parinvalinnassa. Tai tehdä kuin minä, olla ilman kumppania.- ninpäniiiiiin
Sinä puhut taas rimanlaskemisesta. Miten sinä yh-isänä voit olla sitä mieltä että lapsesta saa miinuspisteitä? Miksi sinä haluat lapsettoman ihmisen? Kertoisitko, kiinnostaa ihan oikeasti. Itse kun olen sitä mieltä että jos ihminen elää yli 30v vailla vastuuta muista kuin itsestään, keskittyen omaan itseensä, hänestä tulee sietämättömän itsekeskeinen. Näitä tapauksia on kaveripiirissäni useita, sellaisen kanssa en mistään hinnasta yrittäisi parisuhdetta. Itse asiassa rimaan pitäisi laskea todella alas että edes katsoisin lapsetonta sinkkua (ikää yli 30v) sillä silmällä.
Sinä et kyllä taida olla mikään yh-isä oikeasti. Et taida olla isä ensinkään? - xxxxbbb
ninpäniiiiiin kirjoitti:
Sinä puhut taas rimanlaskemisesta. Miten sinä yh-isänä voit olla sitä mieltä että lapsesta saa miinuspisteitä? Miksi sinä haluat lapsettoman ihmisen? Kertoisitko, kiinnostaa ihan oikeasti. Itse kun olen sitä mieltä että jos ihminen elää yli 30v vailla vastuuta muista kuin itsestään, keskittyen omaan itseensä, hänestä tulee sietämättömän itsekeskeinen. Näitä tapauksia on kaveripiirissäni useita, sellaisen kanssa en mistään hinnasta yrittäisi parisuhdetta. Itse asiassa rimaan pitäisi laskea todella alas että edes katsoisin lapsetonta sinkkua (ikää yli 30v) sillä silmällä.
Sinä et kyllä taida olla mikään yh-isä oikeasti. Et taida olla isä ensinkään?Minäkin suhtaudun tosi varauksellisesti yli 30-35 v lapsettomaan mieheen. Onko hän sitoutumiskyvytön tai jotain...
- -aloittaja-
Ennen lapsiani seurustelin ihanan ja komean yh-isän kanssa. Hänellä oli kaksi upeaa poikaa vaikkakin toisella oli adhd ja pojat tekivät minulle koko ajan kepposia. Mielestäni lapset eivät suhdetta häirinneet. He olivat hauskoja. Suhde kaatui kamalaan etäisyyteen. Hauskempaa ja huomattavasti tapahtumarikkaampaa oli seurustelu yh-isän kanssa kuin lapsettoman miehen kanssa. Aina oli puuhaa.
- Yhi jo 12v.
ninpäniiiiiin kirjoitti:
Sinä puhut taas rimanlaskemisesta. Miten sinä yh-isänä voit olla sitä mieltä että lapsesta saa miinuspisteitä? Miksi sinä haluat lapsettoman ihmisen? Kertoisitko, kiinnostaa ihan oikeasti. Itse kun olen sitä mieltä että jos ihminen elää yli 30v vailla vastuuta muista kuin itsestään, keskittyen omaan itseensä, hänestä tulee sietämättömän itsekeskeinen. Näitä tapauksia on kaveripiirissäni useita, sellaisen kanssa en mistään hinnasta yrittäisi parisuhdetta. Itse asiassa rimaan pitäisi laskea todella alas että edes katsoisin lapsetonta sinkkua (ikää yli 30v) sillä silmällä.
Sinä et kyllä taida olla mikään yh-isä oikeasti. Et taida olla isä ensinkään?Olen vain samaa mieltä avaajan kanssa. Hän kertoi ettei ymmärrä... ""En kuitenkaan ymmärrä miksi olen jollain tavoin vähempi tutustumisen arvoinen pienen lapsosen äitinä kuin mitä olisin lapsettomana""
Minä taas ymmärrän, mutta en osaa sanoiksi fiksusti pukea.
Itse olen 3 lapsen yhi. Esimerkiksi kerran seurustelin naisen kanssa jolla oli 2 lasta. Asuimme vain 50km päässä toisistamme, mutta se 50km ja 5 lasta rajoitti tapaamisemme pelkästään viikonloppuihin. Ne viikonloput sitten meni niitä 5 ilopilleriä paimentaessa, luonnolliseti tuplamäärä eksiä hämmentämässä soppaa antoi hieman lisäväriä elämäämme. - Pessi ja Illusia
-aloittaja- kirjoitti:
Ennen lapsiani seurustelin ihanan ja komean yh-isän kanssa. Hänellä oli kaksi upeaa poikaa vaikkakin toisella oli adhd ja pojat tekivät minulle koko ajan kepposia. Mielestäni lapset eivät suhdetta häirinneet. He olivat hauskoja. Suhde kaatui kamalaan etäisyyteen. Hauskempaa ja huomattavasti tapahtumarikkaampaa oli seurustelu yh-isän kanssa kuin lapsettoman miehen kanssa. Aina oli puuhaa.
Lapsia vai lapsia?
- käsitti 6 lasta,
Yhi jo 12v. kirjoitti:
Olen vain samaa mieltä avaajan kanssa. Hän kertoi ettei ymmärrä... ""En kuitenkaan ymmärrä miksi olen jollain tavoin vähempi tutustumisen arvoinen pienen lapsosen äitinä kuin mitä olisin lapsettomana""
Minä taas ymmärrän, mutta en osaa sanoiksi fiksusti pukea.
Itse olen 3 lapsen yhi. Esimerkiksi kerran seurustelin naisen kanssa jolla oli 2 lasta. Asuimme vain 50km päässä toisistamme, mutta se 50km ja 5 lasta rajoitti tapaamisemme pelkästään viikonloppuihin. Ne viikonloput sitten meni niitä 5 ilopilleriä paimentaessa, luonnolliseti tuplamäärä eksiä hämmentämässä soppaa antoi hieman lisäväriä elämäämme.suurta rakkautta ja kaksi hankalaa exää. Rakkaus hiipui käytännön ongelmiin, joita jatkui monta vuotta exien taholta. Mm. huoltajuusriita, kun olin muuttamassa uudelle paikkakunnalle. Paukut ei riitä kaikkeen.
- naisia...
Tällä tavoin mies voi "sitoa" itseensä naisia. Meilläkin "isukki" on sitonut lasten avulla itseensä useamman naisen. Mitä enemmän lapsia sen parempi. Hän tietää että kun nainen saa lapsia ei hänellä ole enää mahdollisuutta kumppaninetsinnässä. Vaikka ei naista enää tapaisi eikä seksiä/suhdetta enää olisi niin ei haittaa...nainen pysyy turvallisesti ruodussa (eli yksin) niin kauan kuin lapset ovat pieniä...ja senkin jälkeen jo tottumuksen vuoksi. Ja haaremi kasvaa...Miehet jotka aiemmin kadehtivat naista häneltä, taatusti lapsen saamisen jälkeen kiertävät sen naisen kaukaa vaikka nainen olisi siinä vaiheessa jo yksin. Näin jos syntyy suurinpiirtein sama määrä poikia ja tyttöjä tämä tarkoittaa, että miehiä jää poikamiehiksi ja osalla miehiä on tämänkaltainen "haaremi". Nuo poikamiehet voisivat murtaa tämänkaltaisen kehityksen ja kelpuuttaa itselleen näitä haaremien naisia. Silloin heillä olisi kumppani, äitien ei tarvitsisi kasvattaa lapsiaan yksinäisyydessä ja nuo siemeniä jakelevat keikarit saisivat nenilleen.
- etc...
Eipä todellakaan tarvitse rimaa laskea.Idioottihan se on, joka tyytyy "vähän sinne päin"-vaihtoehtoon.Kuvittele, jos sellaisen kanssa vielä lapsia tekisi lisää ja tajuaisi muutaman vuoden päästä virheensä, niin siinä olisi taas yksi lapsi ilman isää.
Ei kannata ensimmäistä ottaa, joka vastaan tulee.Todellakaan!
Itse en edes etsinyt ja nyt ollaan yhdessä oltu vuoden päivät, tarkoituksena lopun elämää. :)
Yleensä jo se tekee onnelliseksi, että oma elämä on kunnossa ja osaa arvostaa itseään.Mielestäni varsinkin pienen lapsen ollessa kysessä, sitä rimaa pitäisi nostaa, eikä laskea.Ja aloittaa varovasti tutustuminen eikä tuoda heti sitä lasta siihen mukaan.Perhe-elämää ehtii viettää myöhemminkin, mutta ensin kannattaa olla varma, että rinalla on oikea henkilö sitä viettämään. :) - vain 365 päivää
etc... kirjoitti:
Eipä todellakaan tarvitse rimaa laskea.Idioottihan se on, joka tyytyy "vähän sinne päin"-vaihtoehtoon.Kuvittele, jos sellaisen kanssa vielä lapsia tekisi lisää ja tajuaisi muutaman vuoden päästä virheensä, niin siinä olisi taas yksi lapsi ilman isää.
Ei kannata ensimmäistä ottaa, joka vastaan tulee.Todellakaan!
Itse en edes etsinyt ja nyt ollaan yhdessä oltu vuoden päivät, tarkoituksena lopun elämää. :)
Yleensä jo se tekee onnelliseksi, että oma elämä on kunnossa ja osaa arvostaa itseään.Mielestäni varsinkin pienen lapsen ollessa kysessä, sitä rimaa pitäisi nostaa, eikä laskea.Ja aloittaa varovasti tutustuminen eikä tuoda heti sitä lasta siihen mukaan.Perhe-elämää ehtii viettää myöhemminkin, mutta ensin kannattaa olla varma, että rinalla on oikea henkilö sitä viettämään. :)Ainahan on tarkoitus olla yhdessä lopun elämää...
- Agganen
Ei ole mahdotonta löytää, mutta löytämistä ei voi tilata.
Parhaimmat jutut löytää vahingossa, silloin kun sitä vähiten odottaa.
Olen ajatellut että lasten kanssa eläminen on niin väsyttävää etten olisi tässä vaiheessa elämää hyvää seuraa kenellekään. Nautin kun saan tulla töistä kotiin, jossa kukaan ei naputa einesruoista tai vkl-pizzoista, kukaan ei arvostele vaikka siirrän viikkosiivouksen ensiviikkoon tai jos nukahdan sohvalle telkun ääreen niin omapa on asiani jne. Kunhan nämä lapset tästä hiukan kasvavat vielä niin voin ajatella miehelään menoa, mutta en juuri nyt.
Yksinäinen vanhuus olisi ikävä asia, ja aikomukseni on panostaa siihen, että löydän rinnalleni papan, jonka kanssa käymme yhdessä apteekissa, jonka villasukat saan parsia mikäli kaihi antaa myöden ja jonka kanssa vietetään aikaa päiväkahvien merkeissä joka päivä.
Minulla on paljon hyvin säilyvää rakkautta varastossa ja lasten kanssa se lisääntyy joka päivä, enkä ole tippaakaan huolissani, etteikö varastonhoitaja tulisi vastaan joku päivä - mutta itse en ole siihen vielä valmis.- etä-isä
Olemme ihan vastakkaisissa tilanteissa, sitä myöden mitkä värkit on housuissa, mutta allekirjoitan täysin sen mitä kirjoitat.
Harvinaisen täysipäistä tarinaa tällä palstalla.
- wilma60
En sanoisi että miehet ovat nirsoja jos eivät välttämättä halua tutustua naiseen jolla on valmiiksi lapsa. Mutta se "oikea" kyllä haluaa sitten kun kohdalle osuu. Lapset rajoittavat aika tavalla seurustelun etenemistä sillä eihän uutta ihmistä heti lapsille esitellä. Lapselle/lapsille ei välttämättä löydy hoitopaikkaa ja kaikikien yh-huoltajien lapset eivät tapaa etävanhempaa mitenäkään säännöllisesti. Sovita siinä sitten tapaamisia uuden ihmisen kanssa kun kaikki vaatii aikamoista suunnittelua. Ja omalta kohdalta voin sanoa ettei se elämä aina ole naurua ja yhdessäoloa vaikka toki lapset antaa elämään sisältöä tosi paljon.
Kolmen lapsen yh-äitinä en edes kuvitellut löytäväni koskaan ihmistä joka olisi tämän paketin ollut valmis hyväksymään. Mutta elämä yllätti; siinähän hän oli ollut elämässä mukana jo vuosien ajan. Olin vain aina ajatellut häntä ystävänä mutta yhtenä kauniina päivänä huomasimme olevamme enemmän kuin ystäviä. Hän todella tiesi minka paketin ottaa kun meidän kanssa suhteen aloitti. Lapsiin hän oli luonut lämpimän suhteen jo vuosia sitten joten siinäkin mielessä kaikki oli niin helppoa.
Uskon, että sinullekin ihminen löytyy kun on sen aika. Onni ei tule etsien vaan eläen, muista se.- ei tajua ei
Kyllä lapsi voi tutustua uuteen ihmiseen. Eihän häntä tietenkään isänä tai isän veroisena esitellä vaan ystävänä. Tutustuvathan he moniin muihinkin ystäviin ja vieraisiin ihmisiin. Miksi mahdollinen elämänkumppani pitäisi heiltä salata?? En tajua, en sitten millään. Mtä pahaa voi olla siinä, että heille esitellään ystävä kun niitä ystäviä muutenkin esitellään ja ystävien kanssa tehdään asioita. Miksi tilanne poikkeaisi siitä?? Enhän piilottele ystäviänikään, vaikka heistä ei lapsille koskaan tulisi mitään muuta kuin ystäviä. Ihan hyvin voitaisiin kaikki tehdä asioita yhdessä, mies mukana "ystävänä". Sehän olisi lapsista vain ja ainoastaan hauskaa. Jos siitä tulisi sitten enemmän ja joskus ehkä yhteenmuutokin niin sittenhän mies jo olisi lasten tuttu ja ystävä.
- ei tajua ei
ei tajua ei kirjoitti:
Kyllä lapsi voi tutustua uuteen ihmiseen. Eihän häntä tietenkään isänä tai isän veroisena esitellä vaan ystävänä. Tutustuvathan he moniin muihinkin ystäviin ja vieraisiin ihmisiin. Miksi mahdollinen elämänkumppani pitäisi heiltä salata?? En tajua, en sitten millään. Mtä pahaa voi olla siinä, että heille esitellään ystävä kun niitä ystäviä muutenkin esitellään ja ystävien kanssa tehdään asioita. Miksi tilanne poikkeaisi siitä?? Enhän piilottele ystäviänikään, vaikka heistä ei lapsille koskaan tulisi mitään muuta kuin ystäviä. Ihan hyvin voitaisiin kaikki tehdä asioita yhdessä, mies mukana "ystävänä". Sehän olisi lapsista vain ja ainoastaan hauskaa. Jos siitä tulisi sitten enemmän ja joskus ehkä yhteenmuutokin niin sittenhän mies jo olisi lasten tuttu ja ystävä.
Ja kyllä exäni joka oli juuri laittanut poikki naisystävänsä kanssa, esitteli uuden puolisonsa lapselle noin kaksi tai kolme viikkoa siitä kun edellisen naisystävän kanssa meni poikki. Sen jälkeen nainen on ollut aina paikalla kun lapsi tapaa isäänsä. Sitä ennen paikalla oli aina se edellinen nainen. Miksi miehet olisivat etuoikeutetumpia esittelemään uudet puolisonsa ja äidit eivät saisi esitellä miesystäväänsä jos semmoinen mukava ja luotettava ystävä jostain ilmaantuisi?
- wilma60
ei tajua ei kirjoitti:
Kyllä lapsi voi tutustua uuteen ihmiseen. Eihän häntä tietenkään isänä tai isän veroisena esitellä vaan ystävänä. Tutustuvathan he moniin muihinkin ystäviin ja vieraisiin ihmisiin. Miksi mahdollinen elämänkumppani pitäisi heiltä salata?? En tajua, en sitten millään. Mtä pahaa voi olla siinä, että heille esitellään ystävä kun niitä ystäviä muutenkin esitellään ja ystävien kanssa tehdään asioita. Miksi tilanne poikkeaisi siitä?? Enhän piilottele ystäviänikään, vaikka heistä ei lapsille koskaan tulisi mitään muuta kuin ystäviä. Ihan hyvin voitaisiin kaikki tehdä asioita yhdessä, mies mukana "ystävänä". Sehän olisi lapsista vain ja ainoastaan hauskaa. Jos siitä tulisi sitten enemmän ja joskus ehkä yhteenmuutokin niin sittenhän mies jo olisi lasten tuttu ja ystävä.
Tarkoitin sitä että en ainakaan minä esittelisi miestä lapsille edes ystävänä jos olisin tavannut hänet pari kertaa. Kyllä minä haluaisin tavata häntä kahdenkesken useammin ja katsoa mikä hän on miehiään ennenkuin hänet lapsille ystävänä esittelisin. Enhän itsekään voi heti tietää haluanko kenties tavata häntä vielä kuukauden päästä vai ei. Muutama viritys suhderintamalla oli erovuosien jälkeen mutta en heistä ketään lapsille ennättänyt esitellä kun suhde jo loppuikin. Yleensä suhteet kaautui juuri siihen, ettei aikaa tapaamiselle meinannut millään järjestyä ja toinen suuri syy oli pitkät välimatkat. Miehet eivät halua suhdetta jossa asutaan satojen kilometrien päässä toisistaan. Joillekin jopa 50 km tuntui olevan liikaa.
- niin se menee
wilma60 kirjoitti:
Tarkoitin sitä että en ainakaan minä esittelisi miestä lapsille edes ystävänä jos olisin tavannut hänet pari kertaa. Kyllä minä haluaisin tavata häntä kahdenkesken useammin ja katsoa mikä hän on miehiään ennenkuin hänet lapsille ystävänä esittelisin. Enhän itsekään voi heti tietää haluanko kenties tavata häntä vielä kuukauden päästä vai ei. Muutama viritys suhderintamalla oli erovuosien jälkeen mutta en heistä ketään lapsille ennättänyt esitellä kun suhde jo loppuikin. Yleensä suhteet kaautui juuri siihen, ettei aikaa tapaamiselle meinannut millään järjestyä ja toinen suuri syy oli pitkät välimatkat. Miehet eivät halua suhdetta jossa asutaan satojen kilometrien päässä toisistaan. Joillekin jopa 50 km tuntui olevan liikaa.
mutta täällä ois yks,muuten hyvä muttei saa omaa lastaan tavata joten taidan olla jostain kohti vikanen,uskallusta peliin niin hyväkin mies löytyy ei me kaikki olla ihan juoppoja jne jne jne
- naiggonen
Ei se ole mahdotonta, kokemusta on :) Oma lapseni oli kaksi kun aloin seurustelemaan ensimmäisen kerran, jäin yksin raskaana jo. Se riippuu tietenkin miehestä, helpommin sellaset miehet ymmärtää sun tilanteen kellä jo itsellä saattaa lapsia olla. Positiivinen elämänasenne ja hymy vaan huulille niin kyllä se sieltä vastaan tulee. :)
- regdfsdf
Luulen, ettö jos olet jo kerran löytänyt miehen ja pystynyt rakastumaan ja sitoutumaan, niin sinulla on hyvät todennäköisyydet onnistua siinä myös uudestaan. Itse olen ollut enemmän sitoutumispelkoinen jo nuorenakin, joten omat mahdollisuuteni ovat paljon huonommat. Se on varmasti kiinni siis omasta persoonallisuudesta ja tilanteista, että tapaa muita ihmisiä että on eedes mahdollisuus tutustua.
Tunnen monia yksinhuoltajia, jotka ovat tavanneet toisen puolison. Itseeni myös aina välillä yrittää joku ihan kunnolliselta vaikuttava mies tutustua. Erityisesti eronneet yhteishuoltajamiehet ovat liikkeellä välillä selvästikin tositarkoituksella. onnea siis vain matkaan, olen varma että jossakin vaiheessa se uusi rakkaus tulee ap:n elämään!
- k,imujnhy
se nöpönenä elämän rikkaus, mutta valitettavasti sinun ja jonkun toisen miehen sellainen.
- jappeli2
mutta toisen lapset on parhaita,oon huomannut sen.Ne kunnioittaa enemmänkuin oma lapseni minua,asiat menee vaan niin.
- shdh
jappeli2 kirjoitti:
mutta toisen lapset on parhaita,oon huomannut sen.Ne kunnioittaa enemmänkuin oma lapseni minua,asiat menee vaan niin.
harvakseltaan tosin.. Mutta eipä minulla ainakaan kiire ole uutta löytääkään, keskityn nyt tärkeimpään - omaan lapseeni.
- Treenmiesolen
shdh kirjoitti:
harvakseltaan tosin.. Mutta eipä minulla ainakaan kiire ole uutta löytääkään, keskityn nyt tärkeimpään - omaan lapseeni.
Olen 2-pienen tytön yh-iskä ja yksikseni tässä olen. Olen kuullut joskus sellaisen, että on se ihan hyvä, mutta sillä on hei lapsia jne.. just :) Ei ole ollut helppoa täälläkään päin. Mut kaippa se aurinko paistaa risukasaankin joskus...
- motheroftwo
Treenmiesolen kirjoitti:
Olen 2-pienen tytön yh-iskä ja yksikseni tässä olen. Olen kuullut joskus sellaisen, että on se ihan hyvä, mutta sillä on hei lapsia jne.. just :) Ei ole ollut helppoa täälläkään päin. Mut kaippa se aurinko paistaa risukasaankin joskus...
Lapsettoman mielestä lapset voivat olla haitta, se on ymmärrettävää. Itse taas en ottaisi lapsetonta. Yksikseni olen minäkin, mutta uskon että vielä törmään isi-ihmiseen jonka kanssa tie on kevyt kulkea :)
- Treenmiesolen
motheroftwo kirjoitti:
Lapsettoman mielestä lapset voivat olla haitta, se on ymmärrettävää. Itse taas en ottaisi lapsetonta. Yksikseni olen minäkin, mutta uskon että vielä törmään isi-ihmiseen jonka kanssa tie on kevyt kulkea :)
Enköhän mäkin sen rinsessan sit joskus tapaa, tai sit en :) On varmaan ehkä helpompaa olla sellaisen ihmisen kanssa jolla on jo lapsista kokemusta ennestään, en tiedä.....
- wilma60
Treenmiesolen kirjoitti:
Enköhän mäkin sen rinsessan sit joskus tapaa, tai sit en :) On varmaan ehkä helpompaa olla sellaisen ihmisen kanssa jolla on jo lapsista kokemusta ennestään, en tiedä.....
Kyllä se on ihan ihmisestä kiinni onnistuuko suhteen rakentaminen vai ei. Joskus saattaa olla jopa helpompi rakentaa uutta suhdetta kun vain toisella on lapsia. Itsekin aikanaan haaveilin miehestä jolla olisi lapsia ja joka ymmärtäisi lapsiperheen elämää. Mutta kuinkas kävikään; elämääni astui lapseton "ikisinkku". Ja hyvin on mennyt!
- Marchelleni
Ei mahdotonta ollenkaan.
Minulla on kehitysvammainen lapsi ja löysin miehen, se edellyttää ehkä että miehellä on lapsia??- hörhö666
joskus onnistuu ja joskus ei,itse olin ikisinkku ylinelikymppinen kun sain ekalapsen lapsellisen eronneen naisen kanssa..NIIN ei siis onnistunut mutta kuiteskin etäiskänä voin sanoa että oonpahan kuiteskin sellasen pienen nöpönenän iskä ja elämä jatkuu ja lapsi kasvaa,,kasvas vaan itse joskus aikuiseksi mutta ehkä sitten kuusikymppisenä.
- jafpds
pitäisi löytää mies? Nauti nyt elämästäsi lapsen kanssa äläkä sotke sitä ottamalla riesaksesi jotain miestä! Kun lapsi on vähän isompi, ehdit sitten ehkä tapailla miehiäkin, jos se tuntuu tärkeältä. Itse ihmettelen, miksi joillain naisilla on pakkomielle siitä, että pitää olla mies rinnalla? Miksi? Naisen elämä on todella paljon helpompaa ilman miestä....
- löölöölölölölöööölll
"Naisen elämä on todella paljon helpompaa ilman miestä.... " Riippuu miehestä :)
Minulla ei ole pakkomiellettä siitä että pitäisi olla mies, olen pärjännyt ilmankin jo vuosia, mutta kyllä minä sen miehen otan jos sopiva sattuu vastaan tulemaan. Oliskohan nimimerkillä jafpds ero vielä käsittelemättä kun noin kovin katkerasti kirjoittaa? Minäkin elin sen vaiheen kun julistin ympäriinsä miten helppoa elämä on ilman miestä, mutta kun aika on parantanut sen suhteen jättämät haavat, olen oivaltanut että elämä on helpompaa ilman sitä tiettyä miestä ja vielä helpompaa se voi olla kunhan löydän sen oikean miehen :D - Tänäkään yönä en tah
löölöölölölölöööölll kirjoitti:
"Naisen elämä on todella paljon helpompaa ilman miestä.... " Riippuu miehestä :)
Minulla ei ole pakkomiellettä siitä että pitäisi olla mies, olen pärjännyt ilmankin jo vuosia, mutta kyllä minä sen miehen otan jos sopiva sattuu vastaan tulemaan. Oliskohan nimimerkillä jafpds ero vielä käsittelemättä kun noin kovin katkerasti kirjoittaa? Minäkin elin sen vaiheen kun julistin ympäriinsä miten helppoa elämä on ilman miestä, mutta kun aika on parantanut sen suhteen jättämät haavat, olen oivaltanut että elämä on helpompaa ilman sitä tiettyä miestä ja vielä helpompaa se voi olla kunhan löydän sen oikean miehen :D"Miehen elämä on paljon helpompaa ilman naista"----- Niin tosiaan riippuu naisesta!!!!!!!!!!!!!!
Ei minullakaan ole pakkomielettä siitä, että pitäisi olla nainen rinnalla. Näin kolmen lapsen YH-lähi-isänä ei vain tahdo löytyä riittävällä itsetunnolla varustettuja naisia, jotka kokisivat olevansa "tasavertaisia" miehen kanssa, joka osaa arkipäivän askareet - pyykinpesut, ruoanlaitot ym. Ei minuakaan mitenkään innosta se, että joudun lasten lisäksi kannustamaan aikuista naista kohtaamaan maailman haasteet. Ehkä naisten kuuluukin löytää joku reppana, jota voisi helliä ja tuntea olevansa jotenkin parempi kuin mies. - ihmettele
löölöölölölölöööölll kirjoitti:
"Naisen elämä on todella paljon helpompaa ilman miestä.... " Riippuu miehestä :)
Minulla ei ole pakkomiellettä siitä että pitäisi olla mies, olen pärjännyt ilmankin jo vuosia, mutta kyllä minä sen miehen otan jos sopiva sattuu vastaan tulemaan. Oliskohan nimimerkillä jafpds ero vielä käsittelemättä kun noin kovin katkerasti kirjoittaa? Minäkin elin sen vaiheen kun julistin ympäriinsä miten helppoa elämä on ilman miestä, mutta kun aika on parantanut sen suhteen jättämät haavat, olen oivaltanut että elämä on helpompaa ilman sitä tiettyä miestä ja vielä helpompaa se voi olla kunhan löydän sen oikean miehen :DNaisen elämä on helppoa saaden kaikki yhteiskunnan tuet kakaroista välittämättä miehestä hevonka paskaa. Ottaa sellainen yh ihan kaikki jotka saavat elättämään ja mies joka haluaa uusia kakaroita on yyhoolle onnenpotku niin ettei tarvitse töihin mennä. Sulla ei ole mitään haavoja kunhan teet lisää kakaroita jotta saat kotona maata. Helpoimmin olisit päässyt abortin tehnyt. Nyt löytäisit ihmisen jonka ei tarvitsisi kakaraasi hoitaa.
- ihminen...
ihmettele kirjoitti:
Naisen elämä on helppoa saaden kaikki yhteiskunnan tuet kakaroista välittämättä miehestä hevonka paskaa. Ottaa sellainen yh ihan kaikki jotka saavat elättämään ja mies joka haluaa uusia kakaroita on yyhoolle onnenpotku niin ettei tarvitse töihin mennä. Sulla ei ole mitään haavoja kunhan teet lisää kakaroita jotta saat kotona maata. Helpoimmin olisit päässyt abortin tehnyt. Nyt löytäisit ihmisen jonka ei tarvitsisi kakaraasi hoitaa.
Luuletko että yh:t makaavat kotona? Suuri osa käy töissä ja elättää itsensä ja lapsensa ilman tukia. Onko sinun mielestäsi joku suhde yhtä arvokas tai jopa arvokkaampi kuin lapsen henki? Siis sinä tekisit abortin jotta voisit löytää mies/naisystävän????? Oletko ihminen lainkaan???
- lapsi .....
sellaisen miehen kanssa joka lapsen haluaa. Käy sääliksi sellaisia lapsia jota ei toinen vanhemmista ole oikeasti halunnut vaan pitää joku sijaisvanhempi etsiä väkipakolla. Et ymmärrä miksi miksi sinua väheksytään lapsen kera mutta itsessäsi on se vika kun et tee lasta sellaiselle kumppanille joka oikeasti sen haluaa.
Ajattele nyt ja mene toisen housuihin kuinka vaikeeta on mennä valmiiseen perheeseen? Ja kuinka itsekäs on ihminen joka lapsen tekee välittämättä siitä onko lapsella toista vanhempaa vaan kuvitellaan jonkun loppujen lopuksi alkavan sijais vanhemmaksi. Joku sinu mielestäsi nöpönenä on rikkaus mutta muille se ei ole kuin rasite. Hae tarpeeksi yksinkertaista miestä joka ei välitä siitä minkälainen horatsu olet ollut edellisessä elämässäsi ja paljonko on siitetty äpäriä. Mitään tasokasta et voi enään vaatia äpärä kainalossa.- -ap-
Sattumoisin vielä luin tätä kejua. Lapsi oli toivottu molempien vanhempien taholta. Tapahtui kuitenkin jotain jonka vuoksi isästä tuli kykenemätön olemaan isänä. Elämä ei ole aina kontrolloitavissa ja etukäteen suunniteltavissa. Kertoo ihmisestä paljon jos lasta kutsuu äpäräksi...
- äijä....
Jolla on kymmen kakaraa sillä sellaiset eivät kelpaa kenellekkään. Löydä yhtä surkimus kuin olet itsekkin.
Luuseri olet sen kakarasi kanssa ja haet elättäjää. Olisit sen lapsen isän kanssa luonut suhteen niin ei tarvitse hakea myöhemmin. Minäkään en jotain nauravaa kakaraa tarvitse jos suhteen loisin.
Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis!- -ap-
Ai elättäjää? Minulla on kyllä parempi palkka kuin monella miehellä. Ja kuten vastasin edelliselle niin voipi olla että sinäkin jäät vaikka auton alle joku päivä tai leukemia vie ennenaikaiseen hautaan ja puolisosi jää yksin katraasi kanssa ja kuinkas ollakaan kun häntä ja lapsiasi sitten mollataan...
Olen miettinyt tuota kysymystä itsekin. Tyttäreni täyttää kohta viisi vuotta ja viime parisuhteesta on jo liki kaksi vuotta. Lapsi tuntuu olevan aikamoinen kynnyskysymys monelle. Olen toki seurustellut kehden miehen kanssa joita lapseni ei haitannut, ehkä siksi, että heilläkin oli lapsia. Jos tapaan miehen, kerron heti , että pakettiin kuuluu tyttö mukaan. Saa sitten itse päättää haluaako tutustua enemmän.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/2141819Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1501550- 781418
Kesän odotuksia hyrynsalmella
Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla91311- 571256
- 741125
- 1091049
Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva551000- 62997
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53890