Rahtikulut?

Neljästä kuuteen tonnia tuosta ottaisin. Nyt vaan alkaa kalenteri oleen jo täysi, joten mulla se menisi jo kesäkuun puolelle...

-Mika- kirjoitti:

Neljästä kuuteen tonnia tuosta ottaisin. Nyt vaan alkaa kalenteri oleen jo täysi, joten mulla se menisi jo kesäkuun puolelle...

Jep, kun muistelen hintoja niin tässä luokassa voitaisiin liikkua, tosin kun se on Ranskassa.... jaa... 5000 - 7000 Ekua... ? Riippuu kyllä veneestä ja aikataulusta yms myös.

Siis purjehdit veneen itse Englannista Suomeen, ymmärsinkö oikein? Mistä tuo 2.500 EUR koostuu, tuntuu aika paljolta itse purjehtien tuonnille?

20100102 kirjoitti:

Siis purjehdit veneen itse Englannista Suomeen, ymmärsinkö oikein? Mistä tuo 2.500 EUR koostuu, tuntuu aika paljolta itse purjehtien tuonnille?

oli veneen entinen omistaja (ammattipurjehtija), jolle maksoin palkkion per päivä, lennot takaisin Englantiin, hotellin Suomessa, oma lentolippuni Englantiin, polttoaine , satamamaksuja, ruokakulut, kartat, satamakirjat etc. Meitä oli siis kaksi henkeä yhteensä. Jos jätetään palkkio pois, niin kulut oli vajaan 1000 e luokkaa.

testipurjehduksella jo näkee, onko veneestä pidemmälle matkalle.

Aikanaan siirsin veneitä paljonkin ja kaikki reissut menivät luvattujen aikataulujen puitteissa, tosin lähes joka matkalla oli jotain ongelmaa/säätöä mutta ne pitää hoitaa kuntoon = vene toimitetaan samassa kunnossa luvatussa ajassa paikkaan x. Siitä tietysti sitten pitää maksaa ammattimiehen hinta, ja sitä monet hämmestelevät..... ja niin ottavat serkun-kummin-kaiman-velipuolen "hoitamaan homman".... ja siitä sitten
taas tietään mikä on "tulos".

Kyse on siitä, että onko "siirtopurjehdus" työtä vai ei eli miten siihen suhtautuu. Näin jälkeenpäin kun miettii niin olivat ne matkat ihan kivoja mutta aika raskaita, lisäksi monet ihan ns laatuvenet.... noh joo, "laatu" ja laatu.... :)

Sittenmin olen "siirrellyt" laivoja joten.... :D

Ex-siirtäjä kirjoitti:

Aikanaan siirsin veneitä paljonkin ja kaikki reissut menivät luvattujen aikataulujen puitteissa, tosin lähes joka matkalla oli jotain ongelmaa/säätöä mutta ne pitää hoitaa kuntoon = vene toimitetaan samassa kunnossa luvatussa ajassa paikkaan x. Siitä tietysti sitten pitää maksaa ammattimiehen hinta, ja sitä monet hämmestelevät..... ja niin ottavat serkun-kummin-kaiman-velipuolen "hoitamaan homman".... ja siitä sitten
taas tietään mikä on "tulos".

Kyse on siitä, että onko "siirtopurjehdus" työtä vai ei eli miten siihen suhtautuu. Näin jälkeenpäin kun miettii niin olivat ne matkat ihan kivoja mutta aika raskaita, lisäksi monet ihan ns laatuvenet.... noh joo, "laatu" ja laatu.... :)

Sittenmin olen "siirrellyt" laivoja joten.... :D

Lue lisää

Vai että oikein "ammattilaisia" tarvitaan. Missäs opistossa noita venesiirtojen "ammattilaisia" oikein koulutetaan vai ihanko itse olet opiskellut? Se seikka, että joskus on saanut rahasumman korvaukseksi veneen siirrosta, ei vielä tee "ammattilaiseksi" sanan laajemmassa merkityksessä.

Eipäs nyt taas tehdä tästä hommasta liian vaikeaa. Tuommoisen siirron Euroopasta nyt hoitaa jokainen muutaman vuoden purjehdusta harrastanut.

amatöörimies kirjoitti:

Vai että oikein "ammattilaisia" tarvitaan. Missäs opistossa noita venesiirtojen "ammattilaisia" oikein koulutetaan vai ihanko itse olet opiskellut? Se seikka, että joskus on saanut rahasumman korvaukseksi veneen siirrosta, ei vielä tee "ammattilaiseksi" sanan laajemmassa merkityksessä.

Eipäs nyt taas tehdä tästä hommasta liian vaikeaa. Tuommoisen siirron Euroopasta nyt hoitaa jokainen muutaman vuoden purjehdusta harrastanut.

Lue lisää

Itämerellä venesiirtoihin riittää terve järki ja riittävä purjehduskokemus. Englannin kanaalin vilkas laivaliikenne ja vuorovesi voi aiheuttaa kokemattomalle harmaita hiuksia, mutta ei sekään nyt niin vaikeaa ole.

amatöörimies kirjoitti:

Vai että oikein "ammattilaisia" tarvitaan. Missäs opistossa noita venesiirtojen "ammattilaisia" oikein koulutetaan vai ihanko itse olet opiskellut? Se seikka, että joskus on saanut rahasumman korvaukseksi veneen siirrosta, ei vielä tee "ammattilaiseksi" sanan laajemmassa merkityksessä.

Eipäs nyt taas tehdä tästä hommasta liian vaikeaa. Tuommoisen siirron Euroopasta nyt hoitaa jokainen muutaman vuoden purjehdusta harrastanut.

Lue lisää

Siirtopurjehdus on paljon muutakin kuin vain purjehdusta paikasta toiseen. Useimmin se siirtoa tekevä kippari tekee myös vastaaottotarkastuksen veneeseen ja allekirjoittaa sen omistajan puolesta. Minä en ainakaan sellaista paperia allekirjoita, ennen kuin olen tarkastanut veneen perinpohjin. Uuuden omistajan on turha tehdäö reklamaatiota vaikkapa salongin sohvien likaisuudesta, jollei siirtokippari ole kirjauttanut asiaa vastaanottotarkastusrapsaan.

Lisäksi tunnollinen siirtokippari tekee purjehdukselta raportin veneestä ja sen purjehduksen aikana esiin tulevista seikoista. Survey-raportti on purjehduksen osalta useimmin hyvin ylimalkainen, usein vaan pieni pyrähdys sataman edustalla ei anna kovin kattavaa kuvaa veneen purjehdusominaisuuksista. Siirtokipparin raportti on parhaimmillaan monisivuinen pöytäkirja veneen kaikista varusteista ja niiden toimivuudesta siirron aikana. Sekä vinkkilista kunnostusta tai huomiota vaativista kohteista veneessä.

Vene ei yleensä ole myöskään siirtopurjehduskelpoinen luovutushetkellä. Siirtokipparin pitää varustaa vene siiron ajaksi hankkimalla välttämättömiä tarvikkeita veneeseen. Osaava kippari pitää "varustamon puolta" ja hankkii oikeita varusteita, joilla on pitkä odotettavissaoleva elinikä ja silti järkevä hinta.

Kaiken lisäksi siirtokipparilla tulee joissain tilanteissa olla riittävästi "pahveja": CEVNI-I eli "Oja-ajolupa" ja pätevyystodistus aluksen radioihin ym. Itämeren ulkopuolelta venettä tuotaessa täytyy osata vuorovesien merkitys ja ajoittaa Elbelle tulo niiden mukaan, tietää paikat joista saa polttoainetta sesongin ulkopuolella jne jne..

Koulutusta hommaan ei todellakaan ole. Mutta purjehdus-CV, jossa on enemmän kuin viisi siirtoa itämeren ulkopuolelta veneenomistajien allekirjoituksilla on jo ihan kelvollinen "todistus" osaamisesta.

-Mika- kirjoitti:

Siirtopurjehdus on paljon muutakin kuin vain purjehdusta paikasta toiseen. Useimmin se siirtoa tekevä kippari tekee myös vastaaottotarkastuksen veneeseen ja allekirjoittaa sen omistajan puolesta. Minä en ainakaan sellaista paperia allekirjoita, ennen kuin olen tarkastanut veneen perinpohjin. Uuuden omistajan on turha tehdäö reklamaatiota vaikkapa salongin sohvien likaisuudesta, jollei siirtokippari ole kirjauttanut asiaa vastaanottotarkastusrapsaan.

Lisäksi tunnollinen siirtokippari tekee purjehdukselta raportin veneestä ja sen purjehduksen aikana esiin tulevista seikoista. Survey-raportti on purjehduksen osalta useimmin hyvin ylimalkainen, usein vaan pieni pyrähdys sataman edustalla ei anna kovin kattavaa kuvaa veneen purjehdusominaisuuksista. Siirtokipparin raportti on parhaimmillaan monisivuinen pöytäkirja veneen kaikista varusteista ja niiden toimivuudesta siirron aikana. Sekä vinkkilista kunnostusta tai huomiota vaativista kohteista veneessä.

Vene ei yleensä ole myöskään siirtopurjehduskelpoinen luovutushetkellä. Siirtokipparin pitää varustaa vene siiron ajaksi hankkimalla välttämättömiä tarvikkeita veneeseen. Osaava kippari pitää "varustamon puolta" ja hankkii oikeita varusteita, joilla on pitkä odotettavissaoleva elinikä ja silti järkevä hinta.

Kaiken lisäksi siirtokipparilla tulee joissain tilanteissa olla riittävästi "pahveja": CEVNI-I eli "Oja-ajolupa" ja pätevyystodistus aluksen radioihin ym. Itämeren ulkopuolelta venettä tuotaessa täytyy osata vuorovesien merkitys ja ajoittaa Elbelle tulo niiden mukaan, tietää paikat joista saa polttoainetta sesongin ulkopuolella jne jne..

Koulutusta hommaan ei todellakaan ole. Mutta purjehdus-CV, jossa on enemmän kuin viisi siirtoa itämeren ulkopuolelta veneenomistajien allekirjoituksilla on jo ihan kelvollinen "todistus" osaamisesta.

Lue lisää

Pätevä siirtopurjehtija tekee tosiaan paljon muutakin kuin vain siirtää veneen. Siirtokipparit yleensä pesevät veneen, myllyttävät ja vahaavat kyljet ja maalaavat pohjan ennen veneen luovutusta omistajalle. Pätevän siirtokipparin toimiin kuuluu myös elektroniikan ja sähköjen dokumentointi ja uudistus, laatuosilla ja omaan piikkiin tietysti. Purjeiden korjaus ja juoksevan rikin mahdollinen uusiminen ovat selvyyksiä ammattimaiselle siirtopurjehtijalle ja hyviin tapoihin kuuluu myös täydellinen koneremontti sylinterien hoonauksineen. Samalla luonnollisesti vaihdetaan tiivisteet, öljyt ja kansipahvit. Suositeltavaa on, että siirtopurjehtija leikkaa veneomistajan nurmikon keikan lopuksi. Muista siis käyttää ammattilaista.

-Mika- kirjoitti:

Siirtopurjehdus on paljon muutakin kuin vain purjehdusta paikasta toiseen. Useimmin se siirtoa tekevä kippari tekee myös vastaaottotarkastuksen veneeseen ja allekirjoittaa sen omistajan puolesta. Minä en ainakaan sellaista paperia allekirjoita, ennen kuin olen tarkastanut veneen perinpohjin. Uuuden omistajan on turha tehdäö reklamaatiota vaikkapa salongin sohvien likaisuudesta, jollei siirtokippari ole kirjauttanut asiaa vastaanottotarkastusrapsaan.

Lisäksi tunnollinen siirtokippari tekee purjehdukselta raportin veneestä ja sen purjehduksen aikana esiin tulevista seikoista. Survey-raportti on purjehduksen osalta useimmin hyvin ylimalkainen, usein vaan pieni pyrähdys sataman edustalla ei anna kovin kattavaa kuvaa veneen purjehdusominaisuuksista. Siirtokipparin raportti on parhaimmillaan monisivuinen pöytäkirja veneen kaikista varusteista ja niiden toimivuudesta siirron aikana. Sekä vinkkilista kunnostusta tai huomiota vaativista kohteista veneessä.

Vene ei yleensä ole myöskään siirtopurjehduskelpoinen luovutushetkellä. Siirtokipparin pitää varustaa vene siiron ajaksi hankkimalla välttämättömiä tarvikkeita veneeseen. Osaava kippari pitää "varustamon puolta" ja hankkii oikeita varusteita, joilla on pitkä odotettavissaoleva elinikä ja silti järkevä hinta.

Kaiken lisäksi siirtokipparilla tulee joissain tilanteissa olla riittävästi "pahveja": CEVNI-I eli "Oja-ajolupa" ja pätevyystodistus aluksen radioihin ym. Itämeren ulkopuolelta venettä tuotaessa täytyy osata vuorovesien merkitys ja ajoittaa Elbelle tulo niiden mukaan, tietää paikat joista saa polttoainetta sesongin ulkopuolella jne jne..

Koulutusta hommaan ei todellakaan ole. Mutta purjehdus-CV, jossa on enemmän kuin viisi siirtoa itämeren ulkopuolelta veneenomistajien allekirjoituksilla on jo ihan kelvollinen "todistus" osaamisesta.

Lue lisää

Olen seilannut Pohjanmereltä kotiin niin monta kertaa yli 30 vuoden aikana, että haluan vähän "lieventää" nimimerkki - Mika-:n sanomisia.
- "vene ei ole yleensä siirtopurjehduskelpoinen...". Itselläni on eri kokemus, joka tosin perustuu vain kolmeen itselleni ostettuun veneeseen. Niistä jokainen oli täysin purjehdusvalmis, koska jo kaupanteossa sitä edellytettiin ja koepurjehdus oli tehty ennen kauppakirjan allekirjoitusta. Ei tietenkään pitäisi ostaa "sikaa säkissä". Ellei ostaja itse ehdi/pysty ratkaisemaan veneen merikelpoisuutta, hänen kannattaisi teettää ammatti-surveyorin katsastus ennen kaupasta päättämistä. Oman kokemukseni mukaan "survey" ei todellakaan ole ollut ylimalkainen, vaan pikkutarkka (viimeksi raportti oli yli 30-sivuinen ja sisälsi yksityiskohtaiset selvitykset ja kuvadokumentoinnin).
- pelkkä vhf riittää näin lyhyillä siirtopurjehduksilla
- "vuorovesien merkitystä" ei kannata ylimainostaa. Kyllä Elben suistoon tullessa huomaa, jos virta käy vastaan. Cuxhaveniin voi pysähtyä odottelemaan virran kääntymistä. Ei siinä mystiikkaa ole!
- Kielin kanavassa ei ole kysytty CEVNI-lupaa eikä muutakaan pätevyystodistusta niinä yli 20 kertana, kun olen purjeveneen kipparina mennyt tuon NOK:n läpi. Myöskään Hollannin kanavilla ei ole kysytty mitään papereita.

amatöörimies kirjoitti:

Vai että oikein "ammattilaisia" tarvitaan. Missäs opistossa noita venesiirtojen "ammattilaisia" oikein koulutetaan vai ihanko itse olet opiskellut? Se seikka, että joskus on saanut rahasumman korvaukseksi veneen siirrosta, ei vielä tee "ammattilaiseksi" sanan laajemmassa merkityksessä.

Eipäs nyt taas tehdä tästä hommasta liian vaikeaa. Tuommoisen siirron Euroopasta nyt hoitaa jokainen muutaman vuoden purjehdusta harrastanut.

Lue lisää

Et sitten osannut lukea viestini viimeistä riviä. Merenkulkua opetetaan neljässä oppilaitoksessa Suomessa (lisäksi lukemattomissa ulkomailla) eli eipä nuo merenkulun perusteet paljon muutu - ajat sitten 10 metrin purkkarilla tai 150 metrin rollikalla (RORO-laiva siis). Sitten on tietysti näissä molemmissa paljon sellaista, mikä koskee vain purkkaria ja toiset taas rollikkaa.... :D

"joskus rahasumman" on lievästi ilmaistu, tein kymmeniä siirtoja aikanaan....

Kuten totesin, veneet toimitettiin ajallaan ja samassa (muutaman kerran paremmassa) kunnossa kuin lähtöhetkellä. Siitä maksetaan, käsittääkseni vieläkin ja nämä kaksi seikkaa erottavat "ammattilaiset" juuri näistä "muutaman vuoden purjehdusta harrastaneista" :)

NIin, ja vaikka nyt oma veneeni pitäisi siirtää Helsingistä vaikka Hankoon niin en todellakaan antaisi sitä kenellekään "muutaman vuoden purjehdusta harrastaneelle" - se on tietysti jokaisen oma asia haluaako antaa kalustonsa harjoittelu- ja opetuskäyttöön ;)

turha pelotella kirjoitti:

Olen seilannut Pohjanmereltä kotiin niin monta kertaa yli 30 vuoden aikana, että haluan vähän "lieventää" nimimerkki - Mika-:n sanomisia.
- "vene ei ole yleensä siirtopurjehduskelpoinen...". Itselläni on eri kokemus, joka tosin perustuu vain kolmeen itselleni ostettuun veneeseen. Niistä jokainen oli täysin purjehdusvalmis, koska jo kaupanteossa sitä edellytettiin ja koepurjehdus oli tehty ennen kauppakirjan allekirjoitusta. Ei tietenkään pitäisi ostaa "sikaa säkissä". Ellei ostaja itse ehdi/pysty ratkaisemaan veneen merikelpoisuutta, hänen kannattaisi teettää ammatti-surveyorin katsastus ennen kaupasta päättämistä. Oman kokemukseni mukaan "survey" ei todellakaan ole ollut ylimalkainen, vaan pikkutarkka (viimeksi raportti oli yli 30-sivuinen ja sisälsi yksityiskohtaiset selvitykset ja kuvadokumentoinnin).
- pelkkä vhf riittää näin lyhyillä siirtopurjehduksilla
- "vuorovesien merkitystä" ei kannata ylimainostaa. Kyllä Elben suistoon tullessa huomaa, jos virta käy vastaan. Cuxhaveniin voi pysähtyä odottelemaan virran kääntymistä. Ei siinä mystiikkaa ole!
- Kielin kanavassa ei ole kysytty CEVNI-lupaa eikä muutakaan pätevyystodistusta niinä yli 20 kertana, kun olen purjeveneen kipparina mennyt tuon NOK:n läpi. Myöskään Hollannin kanavilla ei ole kysytty mitään papereita.

Lue lisää

Kielin kanavassa ei tarvitse CENVI papereita, siksi on ihan ymmärrettävää, ettei niitä kysytä...

turha pelotella kirjoitti:

Olen seilannut Pohjanmereltä kotiin niin monta kertaa yli 30 vuoden aikana, että haluan vähän "lieventää" nimimerkki - Mika-:n sanomisia.
- "vene ei ole yleensä siirtopurjehduskelpoinen...". Itselläni on eri kokemus, joka tosin perustuu vain kolmeen itselleni ostettuun veneeseen. Niistä jokainen oli täysin purjehdusvalmis, koska jo kaupanteossa sitä edellytettiin ja koepurjehdus oli tehty ennen kauppakirjan allekirjoitusta. Ei tietenkään pitäisi ostaa "sikaa säkissä". Ellei ostaja itse ehdi/pysty ratkaisemaan veneen merikelpoisuutta, hänen kannattaisi teettää ammatti-surveyorin katsastus ennen kaupasta päättämistä. Oman kokemukseni mukaan "survey" ei todellakaan ole ollut ylimalkainen, vaan pikkutarkka (viimeksi raportti oli yli 30-sivuinen ja sisälsi yksityiskohtaiset selvitykset ja kuvadokumentoinnin).
- pelkkä vhf riittää näin lyhyillä siirtopurjehduksilla
- "vuorovesien merkitystä" ei kannata ylimainostaa. Kyllä Elben suistoon tullessa huomaa, jos virta käy vastaan. Cuxhaveniin voi pysähtyä odottelemaan virran kääntymistä. Ei siinä mystiikkaa ole!
- Kielin kanavassa ei ole kysytty CEVNI-lupaa eikä muutakaan pätevyystodistusta niinä yli 20 kertana, kun olen purjeveneen kipparina mennyt tuon NOK:n läpi. Myöskään Hollannin kanavilla ei ole kysytty mitään papereita.

Lue lisää

Siirtopurjehdus on palvelutoimintaa, jossa yleensä Herra Raha haluaa veneensä siirrettäväksi paikasta A paikkaan B. Usein minulla on oli osapuolena myös myyjä/ostaja Mr Money, siirrettävän veneen entinen/uusi omistaja.

Veneiden kunnosta sen verran että siinä on suuria vaihteluja, osa on todella hyvässä kunnossa ja muutaman kerran olen joutunut kieltäytymään koska vene ei ole ollut millään tasolla merikelpoinen. Usein joutuu ainakin jotain varustelemaan ja/tai korjaamaan sekä mahdollisesti teettämään töitä ammattilaisilla (koneen yms huollot ja korjaukset). Surveystä sen verran, että olen siirtoa ennen hyvin tarkkaan dokumentoinut ja kuvannut veneet juuri "as is" kunnon selvittämiseksi (muutaman kerran on tullut keskustelua siitä oliko viat jo olemassa vai tulivatko ne matkalla, normaalia selvittelyä eikä koskaan riitaa).

VHF, vuorovesijutuista ja pätevyyksistä olen samaan mieltä = ei kovin ihmeellistä.

Todettakoon vielä, että jos ei ole kumpikaan näistä - siis Herra Raha tai Mr Money vaan ihan perussuomalainen Per Saukinen niin on turha kysellä siirtopurjehduksia (Per Saukisen veli on muuten Per Saukko)

Paras neuvo mitä aikanaan kuulin veneharrastuksesta on seuraava: "Se on vaan liian kallista niille joilla ei ole rahaa"

:D :D

ps nämä tarinat ovat totta :D

-Mika- kirjoitti:

Siirtopurjehdus on paljon muutakin kuin vain purjehdusta paikasta toiseen. Useimmin se siirtoa tekevä kippari tekee myös vastaaottotarkastuksen veneeseen ja allekirjoittaa sen omistajan puolesta. Minä en ainakaan sellaista paperia allekirjoita, ennen kuin olen tarkastanut veneen perinpohjin. Uuuden omistajan on turha tehdäö reklamaatiota vaikkapa salongin sohvien likaisuudesta, jollei siirtokippari ole kirjauttanut asiaa vastaanottotarkastusrapsaan.

Lisäksi tunnollinen siirtokippari tekee purjehdukselta raportin veneestä ja sen purjehduksen aikana esiin tulevista seikoista. Survey-raportti on purjehduksen osalta useimmin hyvin ylimalkainen, usein vaan pieni pyrähdys sataman edustalla ei anna kovin kattavaa kuvaa veneen purjehdusominaisuuksista. Siirtokipparin raportti on parhaimmillaan monisivuinen pöytäkirja veneen kaikista varusteista ja niiden toimivuudesta siirron aikana. Sekä vinkkilista kunnostusta tai huomiota vaativista kohteista veneessä.

Vene ei yleensä ole myöskään siirtopurjehduskelpoinen luovutushetkellä. Siirtokipparin pitää varustaa vene siiron ajaksi hankkimalla välttämättömiä tarvikkeita veneeseen. Osaava kippari pitää "varustamon puolta" ja hankkii oikeita varusteita, joilla on pitkä odotettavissaoleva elinikä ja silti järkevä hinta.

Kaiken lisäksi siirtokipparilla tulee joissain tilanteissa olla riittävästi "pahveja": CEVNI-I eli "Oja-ajolupa" ja pätevyystodistus aluksen radioihin ym. Itämeren ulkopuolelta venettä tuotaessa täytyy osata vuorovesien merkitys ja ajoittaa Elbelle tulo niiden mukaan, tietää paikat joista saa polttoainetta sesongin ulkopuolella jne jne..

Koulutusta hommaan ei todellakaan ole. Mutta purjehdus-CV, jossa on enemmän kuin viisi siirtoa itämeren ulkopuolelta veneenomistajien allekirjoituksilla on jo ihan kelvollinen "todistus" osaamisesta.

Lue lisää

-Mika- kirjoittaa asiaa siirtämisestä, olen pitkälti samaa mieltä..... -Mika- tekee näitä kai vieläkin, itse olen jo eläkkeellä ;)

turha pelotella kirjoitti:

Olen seilannut Pohjanmereltä kotiin niin monta kertaa yli 30 vuoden aikana, että haluan vähän "lieventää" nimimerkki - Mika-:n sanomisia.
- "vene ei ole yleensä siirtopurjehduskelpoinen...". Itselläni on eri kokemus, joka tosin perustuu vain kolmeen itselleni ostettuun veneeseen. Niistä jokainen oli täysin purjehdusvalmis, koska jo kaupanteossa sitä edellytettiin ja koepurjehdus oli tehty ennen kauppakirjan allekirjoitusta. Ei tietenkään pitäisi ostaa "sikaa säkissä". Ellei ostaja itse ehdi/pysty ratkaisemaan veneen merikelpoisuutta, hänen kannattaisi teettää ammatti-surveyorin katsastus ennen kaupasta päättämistä. Oman kokemukseni mukaan "survey" ei todellakaan ole ollut ylimalkainen, vaan pikkutarkka (viimeksi raportti oli yli 30-sivuinen ja sisälsi yksityiskohtaiset selvitykset ja kuvadokumentoinnin).
- pelkkä vhf riittää näin lyhyillä siirtopurjehduksilla
- "vuorovesien merkitystä" ei kannata ylimainostaa. Kyllä Elben suistoon tullessa huomaa, jos virta käy vastaan. Cuxhaveniin voi pysähtyä odottelemaan virran kääntymistä. Ei siinä mystiikkaa ole!
- Kielin kanavassa ei ole kysytty CEVNI-lupaa eikä muutakaan pätevyystodistusta niinä yli 20 kertana, kun olen purjeveneen kipparina mennyt tuon NOK:n läpi. Myöskään Hollannin kanavilla ei ole kysytty mitään papereita.

Lue lisää

..mainosta, koska mulla on tämän kevään siirrot jo sovittu, lisää ei mahdu.

Vene itsessään on yleensä kunnossa, mutta varusteita puuttuu.Köysistöä joutuu yleensä lisäämään ja viimeksi puuttui ankkurikin. Lisäksi paljon pikkujuttuja: sammutin pitää ostaa, kaasupullot joko hankkia tai täyttää/vaihtaa, perustyökalut (joita voi tarvita siirron aikana) puuttuu, merikortit puuttuu, septi on kytketty irti (viimeksi jopa letkut oli täytetty uretaanilla!!), naftaa ei ole saatavilla sesongin ulkopuolella, ruoanvalmistusvälineitä ei ole, koneen varasuodattimet puuttuu jne jne. Kun tuot omaa venettäsi, niin on ihan luonnollista että ostat tarvittavat asiat paikanpäältä tai tuot ne suomesta mukanasi. Nyt kun minä tuon jonkun muun venettä, niin minä ostan tarvittavat asiat paikanpäältä omistajan puolesta. Pikkujuttu tämäkin...
Edellisellä kerralla asensin autopilotin ennen siirtoa, koska toimme sen veneen kaksistaan uuden omistajan kanssa.

Survey-raportit olen saanut nytkin näistä tulevista siirroista. Yksi on todellä yksityiskohtainen ja monisivuinen, mukana on mm. yli 100 detaljikuvaa hyvällä resoluutiolla. Mutta purjeista ja purjehduksesta ei juuri muuta, kuin että rullamekanismit on todettu toimivan tyvenessä. Siinä kaikki. Muissa taas on vain "Hull and Deck Strucktural Survey", joka on kyllä yksityiskohtainen kosteusmittauksineen jne.
Kun purjehdin toista viikko näillä veneillä, niin yleensä tulee aina jotain raportoitavaa omistajalle, jotain sellaista, joka tulee esiiin vain purjehdittaessa eri olosuhteissa.

Jokainen tulee tiestysti tyylillään, mutta minua ei ainakaan huvita jäädä tuntitolkulla pyörimään siihen Elben suistoon, mieluummin säätelen vauhtia jo matkalla niin, että tulen siihen oikeaan aikaan, ei siinä tosin mitään mystiikkaa ole. Samoin friisin saarten välistä merelle tulo täytyy vaan ajoittaa oikein, sitä 7-8 solmun virtaa vastaan on turha ajaa Tosin siinäkin voi vuorovesivirta yhdistettynä kovaan luoteisuuleen saada aikaan vaarallisen "seisovan aallokon".
Kielin kanavassa ei oja-ajolupaa tarvita, eikä hollannin kanavillakaan jos alus on alle 12 metrinen, nyt vaan tuon myös yhden 44 jalkaisen joten se tarvitaankin... VHF riittää, mutta siihenkin pitää olla se pätevyystodistus.

Paljon pikkujuttuja, tottumattomalta jotain voi jäädä ottamatta huomioon, ei siinä sen kummempaa..