Läheinen mummuni kuoli viime viikolla (äidin puolelta). Nyt äitini on loukkaantunut, kun en lähettänyt hänelle surunvalittelukukkia. Minulle ei tullut mieleenkään ja mielestäni se olisi ollutkin hiukan outoa,koska kyseessä oli myös minun lähiomainen. Miten te muut olette toimineet ja mitä sanoo etiketti? Mielestäni tässä tapauksessa en toiminut hyvien tapojen vastaisesti.
Surunvalittelukukkia omalle äidille?
Epätietoinen1
9
3489
Vastaukset
- termejä,
mutta lähetin oman mummini kuoltua kukat suoraan kappeliin, jossa siunaus tapahtui ja (onko se nyt sitten,) suruadressi, vai mikä, no sen pistin kukkien mukaan.
Minä omassa mielessäni lähetin sekä kukat, että pienen muistokirjoituksen (jonka veljeni luki siunaustilaisuudessa, itse en ollut paikan päällä) suoraan rakkaalle mummilleni. Mitään varsinaisia suruvalitteluja en omalle äidilleni lähettänyt. - virallista
etikettiä, mutta ei kyllä tulisi mieleenkään lähettää surukukkia ädille tämän äidin kuoltua - enkä kyllä tehnyt sitä (vuosia sitten), enkä saanut siitä "marmatuksia"...
- *star*
Etikettiin kuuluu lähttää omaisille viesti tai kukkia ja kirkkoon /kappeliin vainajalle seppele tai adressi.
Et toiminut hyvien tapojen vastaiseseti vaan et tiennyt kuinka asia menee.
Kun mieheni kuoli, meillä oli kotona pieni kukkakauppa.. lähtetyksiä tuli ystäviltä, työkavereilta, sukulaisilta,
harrastuskavereilta. Se on vaan kohtelias tapa ilmaista osanottoa ja tavallaan helpottaa surussa
myös lähettäjää kun tekee jotain konkreettista. Tuli jopa kortteja, ilma postimerkkiä,eli niitä
sitten oli jätetty vaan laatikkoon koska surutalossa vierailu on vähän vaikeaa.
Teidän tapauksessa rajanveto on tietysti vähän hankalampaa koska olitte molemmat läheisiä,
entäpä jos nyt menet käymään äitisi luona ja vie vaikka yksi valkoinen kalla.
Ei sen tarvitse olla suurieleisempää, ajatus on tärkein.
Jaksamista, voi hyvin.- Täysin eri asia
Miksi vertaat omaa tilannettasi aloittajan tilanteeseen, joka on täysin eri??
"Teidän tapauksessa rajanveto on tietysti vähän hankalampaa"
No ei se rajanveto ole yhtään hankalaa! Etkö tosiaan näe eroa tuleeko niitä surukukkia ystäviltä, työkavereilta, sukulaisilta, harrastuskavereilta - vai omalta lapselta, joka itsekin on menettänyt lähiomaisensa?
On täysin mielisairas ajatus että aloittajan olisi pitänyt lähettää kukkia äidilleen, kun tämän äiti, kirjoittajan OMA ISOÄITI, kuoli! Tuolla kirjoittajan äidillä heittää kyllä iso pyörä tyhjää ja pahasti, kun moista olettaa, ja sitten loukkaantuu.
Et sanonut oliko teillä miehenne kanssa lapsia, mutta jos oli, niin lähettivätkö he sinulle kukkia kun heidän isänsä kuoli? - *star*
Täysin eri asia kirjoitti:
Miksi vertaat omaa tilannettasi aloittajan tilanteeseen, joka on täysin eri??
"Teidän tapauksessa rajanveto on tietysti vähän hankalampaa"
No ei se rajanveto ole yhtään hankalaa! Etkö tosiaan näe eroa tuleeko niitä surukukkia ystäviltä, työkavereilta, sukulaisilta, harrastuskavereilta - vai omalta lapselta, joka itsekin on menettänyt lähiomaisensa?
On täysin mielisairas ajatus että aloittajan olisi pitänyt lähettää kukkia äidilleen, kun tämän äiti, kirjoittajan OMA ISOÄITI, kuoli! Tuolla kirjoittajan äidillä heittää kyllä iso pyörä tyhjää ja pahasti, kun moista olettaa, ja sitten loukkaantuu.
Et sanonut oliko teillä miehenne kanssa lapsia, mutta jos oli, niin lähettivätkö he sinulle kukkia kun heidän isänsä kuoli?Jaahas, palstarasisti iskee jälleen. Varmaan aika monelle teistä tuottaa suurta
tyydytystä käydä kritisoimassa joka ikistä asiaa.
Jopa kukkien lähettämistä ... uskomatonta.
Mutta jos asia kerta kiinnostaa:
mun äiti toi minulle surunvalittelukukat, vaikka vävypoika oli hänelle läheinen .
Lapset eivät, olivat melkomoisessa shokissa isänsä äkillisen kuoleman johdosta ja niitä
ei ole tapana lähetellä samassa taloudessa asville .
Tyytyväinen ?
- Täti
Minä olen ymmärtänyt tämän surunvalittelu-tavan niin, että ystävät, tuttavat, ja kaukaisemmat sukulaiset lähettävät kukkia surutaloon, eivätkä perheenjäsenet.
Minä miellän sinun tapauksessasi mummosi perheenjäseneksi, koska olitte läheisiä.
Minullekaan ei olisi tullut mieleeni lähettää kukkia äidilleni - olisinhan ollut itsekin sureva omainen/läheinen.
Sinun kannattaa varmaan selittää tilanne äidillesi, ehkä hän on ajatellut asian toisin. - tapaus.
Perheenjäsenet eivät lähetä toisilleen surukukkia heidän lähiomaisensa kuoltua.
- ja kuultua
Varmaankin äidin suru on ottanut tämmöisen kanavan purkautuakseen - hän suree omaa äitiään. Monet ihmiset käyttäytyvät oudosti ja loukkaantuvat milloin mistäkin, asioista, joilla ei normaalisti olisi heille merkitystä.
- ,,,,,,,,
Olen lähettänyt surunvalittelukukkia muutaman kerran: mieheni sisarentyttären isä kuoli, lähetimme kukkia, koska tiesimme että emme mene hautajaisiin. Hautajaisia varten lähetimme adressin.
Jos mummoni vielä eläisi en hänen kuollessaan lähettäisi surunvalittelukukkia äidilleni tai isälleni, koska menettäisin mummon kuollessa yhtä paljon itsekin, siinähän sitten kukkapaketteja vaihdeltaisiin, vai kuinka?
Itsestäni tuntuu sopivammalta, että lähetän kukkia silloin kun edesmennyt ei ole itselleni merkittävä, mutta tiedän, että hänen poismenonsa on läheiselle kova paikka. Jos menen hautajaisiin, en etukäteen kukkia lähetä. Enkä ostanut kotiin miehelleni mitään surukimppua silloin kun hänen äitinsä kuoli.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1971545Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1231288- 521052
- 72975
- 58883
Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva52883- 105865
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53840- 42834
- 82820