ensimmäiinen hoitokerta

Miksi ei lasta voi antaa vauvana isovanhempien hoitoon? Lapsenlapset ovat useimmille isovanhemille tärkeitä. Lämmin suhde luodaan jo vauvasta lähtien. Minä olen saanut hoitaa lapsenlapsiani vauvasta lähtien tunnista muutamaan päivään. Vanhemmat elävät onnellista avioliittoa kun voivat viettää myös kahdenkeskistä aikaa tai tavata ystäviään.
Koliikkivauvoista puhumattakaan. Meillä oli jo sopimus ennen lasten syntymistä että mummi vuorottelee öitä jos on koliikkivauva.
70-luvulla äitiysloma oli 3 kk. Lapset vietiin vauvana hoitoon päiväkotiin tai hoitajalle. Miettikää nyt vähän, ei kaikki ihmiset ennenkään saaneet "vammoja" vaikka olivat vieraalla hoidossa 5 päivää viikossa.
Antakaa lapsenne hoitoon ja levätkää vaikka sekin aika, jaksatte taas paremmin sen ihanan nyytin kanssa, lapsi ei siitä kärsi. Päinvastoin nauttii taas pirteästä äidistä / isästä!

hg kirjoitti:

Miksi ei lasta voi antaa vauvana isovanhempien hoitoon? Lapsenlapset ovat useimmille isovanhemille tärkeitä. Lämmin suhde luodaan jo vauvasta lähtien. Minä olen saanut hoitaa lapsenlapsiani vauvasta lähtien tunnista muutamaan päivään. Vanhemmat elävät onnellista avioliittoa kun voivat viettää myös kahdenkeskistä aikaa tai tavata ystäviään.
Koliikkivauvoista puhumattakaan. Meillä oli jo sopimus ennen lasten syntymistä että mummi vuorottelee öitä jos on koliikkivauva.
70-luvulla äitiysloma oli 3 kk. Lapset vietiin vauvana hoitoon päiväkotiin tai hoitajalle. Miettikää nyt vähän, ei kaikki ihmiset ennenkään saaneet "vammoja" vaikka olivat vieraalla hoidossa 5 päivää viikossa.
Antakaa lapsenne hoitoon ja levätkää vaikka sekin aika, jaksatte taas paremmin sen ihanan nyytin kanssa, lapsi ei siitä kärsi. Päinvastoin nauttii taas pirteästä äidistä / isästä!

Lue lisää

Meidän lapsen isovanhemmista kaksi asuu toisella puolella Suomea. eikä miehellä heihin ole muutenkaan läheiset välit. Omalta äidiltäni en ole saanut mitään tukea luonnollisista syistä. isä on hoitanut vähän aikaa kun sinne päin oon eksynyt, vaikkei siitäkään tiedä koska pyörtyy.. muita hoitajia ei sitten oikein olekaan kun en tunne täältä ketään..
Ärsyttää vaan tuommoinen oletus että isovanhemmat hoitaa. jos lapsia haluaa niin pitää myös jaksaa ne itse hoitaa. En syyllistä oon vaan katkera kun ei lapsillani ole mummia eikä ite saanut mitään äidin neuvoja. Mummohan ois se kaikkein luonnollisin hoitaja, jostain tietelehestä oon lukenut että ihminen on ainoa laji jolla on menopaussi. sekin kuulemma siitä syystä että äitikin pääsee hankkimaan ruokaa kun mummo huolehtii jälkeläisistä. muut elukathan jättää vauvansa yksin kun äiti lähtee hakemaan ruokaa.

<ddddddddds kirjoitti:

Meidän lapsen isovanhemmista kaksi asuu toisella puolella Suomea. eikä miehellä heihin ole muutenkaan läheiset välit. Omalta äidiltäni en ole saanut mitään tukea luonnollisista syistä. isä on hoitanut vähän aikaa kun sinne päin oon eksynyt, vaikkei siitäkään tiedä koska pyörtyy.. muita hoitajia ei sitten oikein olekaan kun en tunne täältä ketään..
Ärsyttää vaan tuommoinen oletus että isovanhemmat hoitaa. jos lapsia haluaa niin pitää myös jaksaa ne itse hoitaa. En syyllistä oon vaan katkera kun ei lapsillani ole mummia eikä ite saanut mitään äidin neuvoja. Mummohan ois se kaikkein luonnollisin hoitaja, jostain tietelehestä oon lukenut että ihminen on ainoa laji jolla on menopaussi. sekin kuulemma siitä syystä että äitikin pääsee hankkimaan ruokaa kun mummo huolehtii jälkeläisistä. muut elukathan jättää vauvansa yksin kun äiti lähtee hakemaan ruokaa.

Lue lisää

Lapsensa itse. Köyliön kunnassa äiti saa kotiavustajan pari kertaa viikossa että äiti pääsee asioille, kauppaan yms ja kiertelemään kirpputoreja. Muut päivät viikossa voikin sitten viedä lapset mummolaan ettei tarvitse lapsia kuljetella kaupoissa. Kysyppä kuntasi sosiaalitoimelta tällaista lastenhoito ja kodinsiivousapua. Ellet kunnastasi saa, muuta Köyliöön.

hg kirjoitti:

Miksi ei lasta voi antaa vauvana isovanhempien hoitoon? Lapsenlapset ovat useimmille isovanhemille tärkeitä. Lämmin suhde luodaan jo vauvasta lähtien. Minä olen saanut hoitaa lapsenlapsiani vauvasta lähtien tunnista muutamaan päivään. Vanhemmat elävät onnellista avioliittoa kun voivat viettää myös kahdenkeskistä aikaa tai tavata ystäviään.
Koliikkivauvoista puhumattakaan. Meillä oli jo sopimus ennen lasten syntymistä että mummi vuorottelee öitä jos on koliikkivauva.
70-luvulla äitiysloma oli 3 kk. Lapset vietiin vauvana hoitoon päiväkotiin tai hoitajalle. Miettikää nyt vähän, ei kaikki ihmiset ennenkään saaneet "vammoja" vaikka olivat vieraalla hoidossa 5 päivää viikossa.
Antakaa lapsenne hoitoon ja levätkää vaikka sekin aika, jaksatte taas paremmin sen ihanan nyytin kanssa, lapsi ei siitä kärsi. Päinvastoin nauttii taas pirteästä äidistä / isästä!

Lue lisää

nuoret eivät osaneet nukkua ollenkaan.
Joten vauva oli 52 vrk vanhana eväät mukanaan mummulla yötä, jotta saivat univelkoja pois.

Olen sellainen myöhäisheränyt omaan äitiyteen ja poikani oli vielä myöhäisempi, joten vaikka ikäjärjästyksessä mentäisiin en näe täysi ikäisiä lapsenlapsiani.
Isovanhempi muistot jäävät lapsuusvuosiin, mutta ikä ihminen avaa toisenlaista katsantokantaa elämään kuin omat vanhemmat joten isovanhemmat ovat rikkaus. Itselläni ja mummulani oli yhtä isoikäero ja oli 15 kun mummu muutti Taivaaseen.

”Kun mummot kuolevat
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää
ja joistakin mummoista tulee puita
ja he humisevat lastenlastensa yllä,
suojaavat heitä sateelta ja tuulelta
ja levittävät talvella oksansa
lumimajaksi heidän ylleen.

Mutta sitä ennen he ovat intohimoisia.”
- Eeva Kilpi

<ddddddddds kirjoitti:

Meidän lapsen isovanhemmista kaksi asuu toisella puolella Suomea. eikä miehellä heihin ole muutenkaan läheiset välit. Omalta äidiltäni en ole saanut mitään tukea luonnollisista syistä. isä on hoitanut vähän aikaa kun sinne päin oon eksynyt, vaikkei siitäkään tiedä koska pyörtyy.. muita hoitajia ei sitten oikein olekaan kun en tunne täältä ketään..
Ärsyttää vaan tuommoinen oletus että isovanhemmat hoitaa. jos lapsia haluaa niin pitää myös jaksaa ne itse hoitaa. En syyllistä oon vaan katkera kun ei lapsillani ole mummia eikä ite saanut mitään äidin neuvoja. Mummohan ois se kaikkein luonnollisin hoitaja, jostain tietelehestä oon lukenut että ihminen on ainoa laji jolla on menopaussi. sekin kuulemma siitä syystä että äitikin pääsee hankkimaan ruokaa kun mummo huolehtii jälkeläisistä. muut elukathan jättää vauvansa yksin kun äiti lähtee hakemaan ruokaa.

Lue lisää

Tämä juuri minua pelottaa, että meillä kun ei mieheni kanssa ole mitään tukiverkkoa, ei isovanhempia kummaltakaan puolelta, ei sisaruksia jotka vois hoitaa, ystävillä itsellään surimmalla osalla jo oma perhe jne. :(

Voi herrajestas...en voi muuta sanoa!!!!! Mihin tää meeilma oliskaan menossa jos kaikki lapsiperheen äidit ja isät olis samanlaisia tolvanoita...!!!!

Koska itellä puolisoni kanssa jo 15v tytär ja ei mennyt syntymän jälkeen kun puolivuotta kun ruvettiin lapsen äidin kanssa haluamaan omaa aikaa ettei koko ajan ole kiinni lapsessa ja kivaa oli. Kyllä hyvä juttu on jos lapsen syntymän jälkeen noin kuukauden päästä saisi vauvan johonkin hoitoon vaikka yhdeksi yöksi että saa kunnolla nukkua kun menee unirytmi pahasti sekaisin varsinkin meillä kun lapsi heräili ensimmäiset puolivuotta
2-3 tunnin välein syömään niin on hyvä ottaa myös lapsesta lomaa välillä ettei vaivu omaan synkkyyteen itse ja kun loppuu jaksaminen niin silloin voi tapahtua ihan mitä vaan. Kaikkia asioita sopivassa suhteessa niin hyvää tulee kun lapsen hoito, parisuhde ja pariskunnan oma aika on sopusoinnussa eikä kukaan polta itseään loppuun.

Voi hyvänen aika näitä marttyyrivanhempia :D:D Se, että jättää lapsen hoitoon, ei tarkoita, että ei jaksaisi itse hoitaa. Itselleni on ainakin ihan tosi tärkeetä päästä välillä tuulettumaan, tosin olenkin ollut yksinhuoltaja lapsen syntymästä asti, joten oma aika on aika vähissä, jos sitä haluaa, niin pakko jättää hoitoon jollekin "vieraalle" koska toista vanhempaa ei ole.
Varmasti kaikki vanhemmat ottavat omaa aikaa, mutta kun lapset jäävät puolison kanssa, niin sitä ei lasketa "hoitoon jättämiseksi".
Oma lapseni on ollut kolmekuisesta lähtien vanhempieni luona yökylässä silloin tällöin, tietysti silloin vauvavuotena harvoin, mutta vuoden ikäisesti lähtien noin kerran kuussa ollut yön hoidossa. Lapsi on nyt 1v. 9kk. Viihtyy mummolassa tosi hyvin, mutta tietysti on onnellinen kun tulen takaisin. Yleensä lähden vasta kun lapsi on mennyt jo nukkumaan illalla, riippuen tietysti tilanteesta.
On usein myös esim. lauantaisin päivällä isovanhempien kanssa, jos lähden vaikka kaupungille ostoksille tms. kun viikolla ei töiden takia ehdi. Niin ja lapsi meni päiväkotiin 1v.1kk:n iässä.. Onkohan se nyt ihan pilattu koko lapsi :D

Hohhoijaa taas kirjoitti:

Voi hyvänen aika näitä marttyyrivanhempia :D:D Se, että jättää lapsen hoitoon, ei tarkoita, että ei jaksaisi itse hoitaa. Itselleni on ainakin ihan tosi tärkeetä päästä välillä tuulettumaan, tosin olenkin ollut yksinhuoltaja lapsen syntymästä asti, joten oma aika on aika vähissä, jos sitä haluaa, niin pakko jättää hoitoon jollekin "vieraalle" koska toista vanhempaa ei ole.
Varmasti kaikki vanhemmat ottavat omaa aikaa, mutta kun lapset jäävät puolison kanssa, niin sitä ei lasketa "hoitoon jättämiseksi".
Oma lapseni on ollut kolmekuisesta lähtien vanhempieni luona yökylässä silloin tällöin, tietysti silloin vauvavuotena harvoin, mutta vuoden ikäisesti lähtien noin kerran kuussa ollut yön hoidossa. Lapsi on nyt 1v. 9kk. Viihtyy mummolassa tosi hyvin, mutta tietysti on onnellinen kun tulen takaisin. Yleensä lähden vasta kun lapsi on mennyt jo nukkumaan illalla, riippuen tietysti tilanteesta.
On usein myös esim. lauantaisin päivällä isovanhempien kanssa, jos lähden vaikka kaupungille ostoksille tms. kun viikolla ei töiden takia ehdi. Niin ja lapsi meni päiväkotiin 1v.1kk:n iässä.. Onkohan se nyt ihan pilattu koko lapsi :D

Lue lisää

No voi terve. Tottakai yhden voi jättää ihan mihin vaan. Yhden kans on ruusuilla tanssimista aamusta aamuun.
Pystyy suunnittelemaan kaiken ja olemaan lapsessa kiinni koko ajan ja tekemään työt ja kotityöt samalla.
Yhden lapsen kanssa ei edes tarvitse omaa aikaa ja vapaata. Mietis nyt vähän.
Ei varmaan kannata tehdä enempää jos yhden kans tuntuu olevan noin vaikeeta.
Yhden kans käytiin ravintoloissa, ostoksilla, matkusteltiin ym. AINA mukana,mutta kun syntyi neljäs lapsi on vähän eri asia. Silloin sitä vapaata tarvitsee.
Myöskin eri asia jos pyydetään lasta hoitoon ja kysytään että voisko lapsi tulla yökylään,mutta ei niin että itse tyrkytetään kun haluaa omaa aikaa.

Hohhoijaa taas kirjoitti:

Voi hyvänen aika näitä marttyyrivanhempia :D:D Se, että jättää lapsen hoitoon, ei tarkoita, että ei jaksaisi itse hoitaa. Itselleni on ainakin ihan tosi tärkeetä päästä välillä tuulettumaan, tosin olenkin ollut yksinhuoltaja lapsen syntymästä asti, joten oma aika on aika vähissä, jos sitä haluaa, niin pakko jättää hoitoon jollekin "vieraalle" koska toista vanhempaa ei ole.
Varmasti kaikki vanhemmat ottavat omaa aikaa, mutta kun lapset jäävät puolison kanssa, niin sitä ei lasketa "hoitoon jättämiseksi".
Oma lapseni on ollut kolmekuisesta lähtien vanhempieni luona yökylässä silloin tällöin, tietysti silloin vauvavuotena harvoin, mutta vuoden ikäisesti lähtien noin kerran kuussa ollut yön hoidossa. Lapsi on nyt 1v. 9kk. Viihtyy mummolassa tosi hyvin, mutta tietysti on onnellinen kun tulen takaisin. Yleensä lähden vasta kun lapsi on mennyt jo nukkumaan illalla, riippuen tietysti tilanteesta.
On usein myös esim. lauantaisin päivällä isovanhempien kanssa, jos lähden vaikka kaupungille ostoksille tms. kun viikolla ei töiden takia ehdi. Niin ja lapsi meni päiväkotiin 1v.1kk:n iässä.. Onkohan se nyt ihan pilattu koko lapsi :D

Lue lisää

Sama tilanne! Olen yksinhuoltaja ja poikani, nyt 1v 1kk viihtyy tarhassa todella hyvin, mummin luokse poika menee kerran kuukaudessa yökylään. On siis perjantaina klo 15 lauantaihin klo.14 asti hoidossa. Ja on nauttinut joka hetkestä!!! JA minä levänneenä jaksan taas :)

Hui kamala!
3 vuotta ja 5 vuotta ilman omaa yhteistä aikaa. Tottakai oma lapsi on tärkeä ja siitä on itse pystyttävä huolehtimimaan, jos ei ole mahdollisuutta saada hoitajaa. Mutta kuitenkin, aika hirveältä kuulostaa.
Meillä laitettiin tyttö ekan kerran hoitoon yöksi juuri tuossa 2-4kk ikäisenä. Oli hoidossa muutaman mummoilla kerran ensimmäisenä vuotena.

Kun tyttö oli reilun vuoden vanha, niin tehtii ihan tietoinen päätös, että kaikki perheen jäsenet tarvitsevat sekä yksin, että joukolla. Päätettiin lauantai-illoista tehdä "erikoisilta" eli kerran kuussa (tai oikeastaan neljässä viikossa) on tyttö mummolassa/kummilla/hoidossa yötä, kerran kuussa on koko perheen lauantai (yleensä keksitään kaikki yhdessä jotain koko viikonlopuksi), kerran kuussa äidin omaa aikaa eli voin lähteä mihin haluan ystävien kanssa (elokuviin, juhlimaan, kyläilemään) ja tyttö on isin kanssa kotona ja kerran kuussa isän omaa aikaa, milloin hän lähtee ulos ja minä jään kotiin tytön kanssa.

Muutama vuosi on tällä systeemillä toimittu ja kaikki tuntuu sujuvan. Välillä vaihdellaan "vuoroja", kun on jotain menoa (firman juhlia, tyttöjen iltaa, kaverin synttäreitä) tai jotain muita perhejuhlia mihin kaikki osallistuu. Mutta tasapuolisesti on tuota perheaikaa, omaa aikaa ja parisuhdeaikaa.

Meillä on myös on yhden ystäväpariskunnan kanssa, joilla on 2 suurin piirtein saman ikäistä lasta kuin meidän tyttö, lähes joka viikko heidän pojat meillä illan ja toisena iltana meidän tyttö heillä, niin saadaan olla miehen kanssa kaksi muutama tunti, joko kotona tai mennä tekemään jotain aikuisten juttuja. Tietysti myös lähes joka viikko ollaan myös yhdessä yhtenä päivänä.

Joskus myös joku kummeista hakee muksun, joko viikolla ja menevät jonnekin tai hänen luoksi illaksi tai perjantai iltana yökylään (joko koko viikonlopuksi tai vaan yhdeksi yöksi). Osalla kummeistaon myös omia lapsia jotka sitten vastavuoroisesti ovat meillä joskus.

Minusta on mukavaa, että saa omaa aikaa ja aikaa parisuhteelle. Vaikka lapsi on tärkein kaikessa, niin silti pitää huolehtia myös lapsen äidistä ja isästä, onnelliset vanhemmat takaavat onnelliset lapset. Ja toiseksi on hyvä, että lapsen sosiaaliset ympyrät ovat muutakin kuin oma äiti ja isi. Helpottuu tarhaan/kouluun lähtökin, sitten kun ei joka paikassa olekaan äiti tai isi ollut hoitamassa ja pitänyt vähän pärjätä omillaan.

äiti ja ihminen kirjoitti:

Hui kamala!
3 vuotta ja 5 vuotta ilman omaa yhteistä aikaa. Tottakai oma lapsi on tärkeä ja siitä on itse pystyttävä huolehtimimaan, jos ei ole mahdollisuutta saada hoitajaa. Mutta kuitenkin, aika hirveältä kuulostaa.
Meillä laitettiin tyttö ekan kerran hoitoon yöksi juuri tuossa 2-4kk ikäisenä. Oli hoidossa muutaman mummoilla kerran ensimmäisenä vuotena.

Kun tyttö oli reilun vuoden vanha, niin tehtii ihan tietoinen päätös, että kaikki perheen jäsenet tarvitsevat sekä yksin, että joukolla. Päätettiin lauantai-illoista tehdä "erikoisilta" eli kerran kuussa (tai oikeastaan neljässä viikossa) on tyttö mummolassa/kummilla/hoidossa yötä, kerran kuussa on koko perheen lauantai (yleensä keksitään kaikki yhdessä jotain koko viikonlopuksi), kerran kuussa äidin omaa aikaa eli voin lähteä mihin haluan ystävien kanssa (elokuviin, juhlimaan, kyläilemään) ja tyttö on isin kanssa kotona ja kerran kuussa isän omaa aikaa, milloin hän lähtee ulos ja minä jään kotiin tytön kanssa.

Muutama vuosi on tällä systeemillä toimittu ja kaikki tuntuu sujuvan. Välillä vaihdellaan "vuoroja", kun on jotain menoa (firman juhlia, tyttöjen iltaa, kaverin synttäreitä) tai jotain muita perhejuhlia mihin kaikki osallistuu. Mutta tasapuolisesti on tuota perheaikaa, omaa aikaa ja parisuhdeaikaa.

Meillä on myös on yhden ystäväpariskunnan kanssa, joilla on 2 suurin piirtein saman ikäistä lasta kuin meidän tyttö, lähes joka viikko heidän pojat meillä illan ja toisena iltana meidän tyttö heillä, niin saadaan olla miehen kanssa kaksi muutama tunti, joko kotona tai mennä tekemään jotain aikuisten juttuja. Tietysti myös lähes joka viikko ollaan myös yhdessä yhtenä päivänä.

Joskus myös joku kummeista hakee muksun, joko viikolla ja menevät jonnekin tai hänen luoksi illaksi tai perjantai iltana yökylään (joko koko viikonlopuksi tai vaan yhdeksi yöksi). Osalla kummeistaon myös omia lapsia jotka sitten vastavuoroisesti ovat meillä joskus.

Minusta on mukavaa, että saa omaa aikaa ja aikaa parisuhteelle. Vaikka lapsi on tärkein kaikessa, niin silti pitää huolehtia myös lapsen äidistä ja isästä, onnelliset vanhemmat takaavat onnelliset lapset. Ja toiseksi on hyvä, että lapsen sosiaaliset ympyrät ovat muutakin kuin oma äiti ja isi. Helpottuu tarhaan/kouluun lähtökin, sitten kun ei joka paikassa olekaan äiti tai isi ollut hoitamassa ja pitänyt vähän pärjätä omillaan.

Lue lisää

Onhan meillä aikaa parisuhteelle. Tyttö menee iltaisin klo 19.30 sänkyyn ja sitten alkaa parisuhdeaika. Ei sitä tarvitse lähteä baariin, laatuaikaa voi viettää kotonakin. Jos siis kumpikaan vanhemmista ei satu olemaan töissä.

Minkä ihmeen takia se aikuisten aika täytyy olla yön yli? Miksi lapsi täytyy laittaa yökylään, että äiti ja isi saa olla rauhassa? Ihan oikeasti, jos jo 2-4 kk lapsen syntymästä haluaa antaa hänet hoitoon toiselle (yön yli!), niin olisi ollut parempi, jos ei olisi saanut lasta ollenkaan.

... kirjoitti:

Onhan meillä aikaa parisuhteelle. Tyttö menee iltaisin klo 19.30 sänkyyn ja sitten alkaa parisuhdeaika. Ei sitä tarvitse lähteä baariin, laatuaikaa voi viettää kotonakin. Jos siis kumpikaan vanhemmista ei satu olemaan töissä.

Minkä ihmeen takia se aikuisten aika täytyy olla yön yli? Miksi lapsi täytyy laittaa yökylään, että äiti ja isi saa olla rauhassa? Ihan oikeasti, jos jo 2-4 kk lapsen syntymästä haluaa antaa hänet hoitoon toiselle (yön yli!), niin olisi ollut parempi, jos ei olisi saanut lasta ollenkaan.

Lue lisää

"Ihan oikeasti, jos jo 2-4 kk lapsen syntymästä haluaa antaa hänet hoitoon toiselle (yön yli!), niin olisi ollut parempi, jos ei olisi saanut lasta ollenkaan."

Sanoisin mieluummin niin, että jos käsitys lasten tarpeista ja hoidosta sekä ymmärrys aikuisten haluista on tuota tasoa, olisi parast, ettet itse olisi hankkinut lasta ollenkaan. Pankaa nyt se pentunne vielä tynnyriin ja vahtikaa sitä kellon ympäri seuraavat 10 vuotta, kyllä siitä hyvä tulee.

Voisiko joku kertoa minulle, mitä traumaattista on siinä, että lapsi on yötä hoidossa tuttujen ja läheisten ihmisten luona?

... kirjoitti:

Onhan meillä aikaa parisuhteelle. Tyttö menee iltaisin klo 19.30 sänkyyn ja sitten alkaa parisuhdeaika. Ei sitä tarvitse lähteä baariin, laatuaikaa voi viettää kotonakin. Jos siis kumpikaan vanhemmista ei satu olemaan töissä.

Minkä ihmeen takia se aikuisten aika täytyy olla yön yli? Miksi lapsi täytyy laittaa yökylään, että äiti ja isi saa olla rauhassa? Ihan oikeasti, jos jo 2-4 kk lapsen syntymästä haluaa antaa hänet hoitoon toiselle (yön yli!), niin olisi ollut parempi, jos ei olisi saanut lasta ollenkaan.

Lue lisää

Juuu mätäne sinä kotona 18 vuotta lapsen kanssa jos niin tahot.. pikkasen menee yli toi ettei lapsia tarvi tehä jos 2-4kk päästä pitää viedä yöhoitoon.. Ajatteleppa miltä tuntuu kun oma lapsi itkee esim. 3kk joka yö koliikissa!!!! Kyllä siinä tahtoo jo välillä nukkua kunnon yöunet ihan oman mielenterveyden vuoksi.. Voisin sanoa sulle että voi sun mies parkaa kun et pääse omasta lapsesta irti..

Lapsi on koko kylän kirjoitti:

"Ihan oikeasti, jos jo 2-4 kk lapsen syntymästä haluaa antaa hänet hoitoon toiselle (yön yli!), niin olisi ollut parempi, jos ei olisi saanut lasta ollenkaan."

Sanoisin mieluummin niin, että jos käsitys lasten tarpeista ja hoidosta sekä ymmärrys aikuisten haluista on tuota tasoa, olisi parast, ettet itse olisi hankkinut lasta ollenkaan. Pankaa nyt se pentunne vielä tynnyriin ja vahtikaa sitä kellon ympäri seuraavat 10 vuotta, kyllä siitä hyvä tulee.

Voisiko joku kertoa minulle, mitä traumaattista on siinä, että lapsi on yötä hoidossa tuttujen ja läheisten ihmisten luona?

Lue lisää

lapsestahan saattaa tulla sosiaalinen ja muut huomioon ottava ihminen! Kun jätät lapsesi tuttujen ja läheisten luo heitteille, lapsi saatta ymmärtää olevansa yksilö ja että ei kuolekaan jos äiti tai isä ei ole koko ajan vieressä. Kyllä lapsen pitää pysyä kokonaan kotona sinne 25-vuotiaaksi asti! Kotikoulua ja vain hetkittäisiä ulkoiluja tuulikaapissa! Nii ja vaipoissa ainakin seitsemään ikävuoteen saakka!

Mut tohon alkuperäiseen kysymykseen vastaisin et siinä vaiheessa lapsen voi viedä eka kerran hoitoon, kun sitä ensimmäisen kerran alkaa pohtia. Vaikka varmasti ensi ulkoilu ilman lasta aiheuttaa vieroitusoireita enemmän vanhemmissa kuin lapsessa, niin hyvä on välillä ottaa se mies/vaimo siihen jakamattoman huomion kohteeksi.

... kirjoitti:

Onhan meillä aikaa parisuhteelle. Tyttö menee iltaisin klo 19.30 sänkyyn ja sitten alkaa parisuhdeaika. Ei sitä tarvitse lähteä baariin, laatuaikaa voi viettää kotonakin. Jos siis kumpikaan vanhemmista ei satu olemaan töissä.

Minkä ihmeen takia se aikuisten aika täytyy olla yön yli? Miksi lapsi täytyy laittaa yökylään, että äiti ja isi saa olla rauhassa? Ihan oikeasti, jos jo 2-4 kk lapsen syntymästä haluaa antaa hänet hoitoon toiselle (yön yli!), niin olisi ollut parempi, jos ei olisi saanut lasta ollenkaan.

Lue lisää

Että itse olen niintä pitkäunisia ihmisiä ja kun tulin isäksi niin ei saanut muutamaan kuukauteen nukkua niitä 10-12 tunnin unia ja siinä rupeaa väsymään kun ei muutamaan kuukauteen saa nukkua pitkiä unia.'
Nykyjään kun työviikolla ei kerkiä nukkumaan kun 5-7 tuntia yössä niin lauantai aamuisin on kiva puoleen päiviin että saa univelat pois koska olen umpi aamu-uninen ihminen enkö ole koskaan tottunut aamulla heräämään aikaisin mutta kun on pakko mennä töihin. Ihanteellinen työaika itselleni olisi 9-17 toista mutta se on monella alalla mahdottomuus mutta sopiminen on vähän jäykkää. Sama homma on miksi lasten koulu alkaa klo 8.00 kun se voisi alkaa klo9.00 ta klo 10.00 mutta kun suomi elää vieläkin sitä maatalousyhteiskuntaa niin muuttaminen on vaikeaa kun ollaan maalaisjuntteja. Pörssi on hyvä esimerkki hyvästä työajasta ja työaika on hyvä kun se uukeaa klo 10.00 ja sulkeutuu klo 17.30 niin työaika on 9.30-18.00 ja hyvin menee.

14v+13v kirjoitti:

lapsestahan saattaa tulla sosiaalinen ja muut huomioon ottava ihminen! Kun jätät lapsesi tuttujen ja läheisten luo heitteille, lapsi saatta ymmärtää olevansa yksilö ja että ei kuolekaan jos äiti tai isä ei ole koko ajan vieressä. Kyllä lapsen pitää pysyä kokonaan kotona sinne 25-vuotiaaksi asti! Kotikoulua ja vain hetkittäisiä ulkoiluja tuulikaapissa! Nii ja vaipoissa ainakin seitsemään ikävuoteen saakka!

Mut tohon alkuperäiseen kysymykseen vastaisin et siinä vaiheessa lapsen voi viedä eka kerran hoitoon, kun sitä ensimmäisen kerran alkaa pohtia. Vaikka varmasti ensi ulkoilu ilman lasta aiheuttaa vieroitusoireita enemmän vanhemmissa kuin lapsessa, niin hyvä on välillä ottaa se mies/vaimo siihen jakamattoman huomion kohteeksi.

Lue lisää

:)

äiti ja ihminen kirjoitti:

Hui kamala!
3 vuotta ja 5 vuotta ilman omaa yhteistä aikaa. Tottakai oma lapsi on tärkeä ja siitä on itse pystyttävä huolehtimimaan, jos ei ole mahdollisuutta saada hoitajaa. Mutta kuitenkin, aika hirveältä kuulostaa.
Meillä laitettiin tyttö ekan kerran hoitoon yöksi juuri tuossa 2-4kk ikäisenä. Oli hoidossa muutaman mummoilla kerran ensimmäisenä vuotena.

Kun tyttö oli reilun vuoden vanha, niin tehtii ihan tietoinen päätös, että kaikki perheen jäsenet tarvitsevat sekä yksin, että joukolla. Päätettiin lauantai-illoista tehdä "erikoisilta" eli kerran kuussa (tai oikeastaan neljässä viikossa) on tyttö mummolassa/kummilla/hoidossa yötä, kerran kuussa on koko perheen lauantai (yleensä keksitään kaikki yhdessä jotain koko viikonlopuksi), kerran kuussa äidin omaa aikaa eli voin lähteä mihin haluan ystävien kanssa (elokuviin, juhlimaan, kyläilemään) ja tyttö on isin kanssa kotona ja kerran kuussa isän omaa aikaa, milloin hän lähtee ulos ja minä jään kotiin tytön kanssa.

Muutama vuosi on tällä systeemillä toimittu ja kaikki tuntuu sujuvan. Välillä vaihdellaan "vuoroja", kun on jotain menoa (firman juhlia, tyttöjen iltaa, kaverin synttäreitä) tai jotain muita perhejuhlia mihin kaikki osallistuu. Mutta tasapuolisesti on tuota perheaikaa, omaa aikaa ja parisuhdeaikaa.

Meillä on myös on yhden ystäväpariskunnan kanssa, joilla on 2 suurin piirtein saman ikäistä lasta kuin meidän tyttö, lähes joka viikko heidän pojat meillä illan ja toisena iltana meidän tyttö heillä, niin saadaan olla miehen kanssa kaksi muutama tunti, joko kotona tai mennä tekemään jotain aikuisten juttuja. Tietysti myös lähes joka viikko ollaan myös yhdessä yhtenä päivänä.

Joskus myös joku kummeista hakee muksun, joko viikolla ja menevät jonnekin tai hänen luoksi illaksi tai perjantai iltana yökylään (joko koko viikonlopuksi tai vaan yhdeksi yöksi). Osalla kummeistaon myös omia lapsia jotka sitten vastavuoroisesti ovat meillä joskus.

Minusta on mukavaa, että saa omaa aikaa ja aikaa parisuhteelle. Vaikka lapsi on tärkein kaikessa, niin silti pitää huolehtia myös lapsen äidistä ja isästä, onnelliset vanhemmat takaavat onnelliset lapset. Ja toiseksi on hyvä, että lapsen sosiaaliset ympyrät ovat muutakin kuin oma äiti ja isi. Helpottuu tarhaan/kouluun lähtökin, sitten kun ei joka paikassa olekaan äiti tai isi ollut hoitamassa ja pitänyt vähän pärjätä omillaan.

Lue lisää

Kauhulla luin että yksin ja joukolla ym.
Kukaan tavallinen ihminen ei tee tuollaisia päätöksiä.
Miksette käy vuorotellen viihteellä, syömässä ja elokuvissa ym.
Ei ketään perheen ulkopuolista saa sekoittaa teidän elämään. Miksi kummit, vanhempas tai anoppis olis vastuussa teidän lapsista???
Ei oo kaikki kohdallaan tässä perheessä.
Meille lapset on kaikki kaikissa ja hankittiin vasta kun oltiin saatu mentyä kaupungilla tarpeeksi ja ei tarvittu bailausvapaata.
2-4kk vauva pitäis olla täysimetyksessä ja ei sitä silloin viedä mihinkään hoitoon. Mummo varmaan imetti :D
Kummitkin on tarkoitettu että niille yleensä menee lapsi jos kuolet ym. Kummit ns vastuussa sun jälkeen eikä sun aikana.
Suna miettisin perhe järjestelyt uudestaan.

Hehee, hyvä idea. Meen sanomaan äidilleni että otappas lapsi nyt hoitoon että tarvin tästä lähtien vapaata kerran kuukaudessa, huh. Kyllä työntäis vauvan pois ja käskis itse hoitaa.

Meillä on tehny selväksi että kuka hankkii lapsen myös hoitaa ja on vastuussa.
Etkö miettinyt ennen kun teit lapsia että oot kiinni seuraavat 18 v niissä.

2-4kk vauva hoitoon? kirjoitti:

Kauhulla luin että yksin ja joukolla ym.
Kukaan tavallinen ihminen ei tee tuollaisia päätöksiä.
Miksette käy vuorotellen viihteellä, syömässä ja elokuvissa ym.
Ei ketään perheen ulkopuolista saa sekoittaa teidän elämään. Miksi kummit, vanhempas tai anoppis olis vastuussa teidän lapsista???
Ei oo kaikki kohdallaan tässä perheessä.
Meille lapset on kaikki kaikissa ja hankittiin vasta kun oltiin saatu mentyä kaupungilla tarpeeksi ja ei tarvittu bailausvapaata.
2-4kk vauva pitäis olla täysimetyksessä ja ei sitä silloin viedä mihinkään hoitoon. Mummo varmaan imetti :D
Kummitkin on tarkoitettu että niille yleensä menee lapsi jos kuolet ym. Kummit ns vastuussa sun jälkeen eikä sun aikana.
Suna miettisin perhe järjestelyt uudestaan.

Hehee, hyvä idea. Meen sanomaan äidilleni että otappas lapsi nyt hoitoon että tarvin tästä lähtien vapaata kerran kuukaudessa, huh. Kyllä työntäis vauvan pois ja käskis itse hoitaa.

Meillä on tehny selväksi että kuka hankkii lapsen myös hoitaa ja on vastuussa.
Etkö miettinyt ennen kun teit lapsia että oot kiinni seuraavat 18 v niissä.

Lue lisää

Sinä olet todella outo mielestäni. Kuten sanoin vauva oli ensimmäisen ikävuoden aikana muutaman kerran hoidossa, ei siis edes joka kuukausi silloin. En voinut imettää kuin muutaman kuukauden, eli sekään ei ollut ongelma ja kyllä lapsi yhden illan pärjää pullomaidollakin, vaikka onkin vielä imetyksessä.

Ei kummit, tai isovanhemmat ole "vastuussa meidän lapsista", vaan he rakastavat lasta ja meillä on läheiset ja lämpimät välit, jolloin uskallan lapsen jättää heidän hoiteensa ja he haluavat ottaa hänet hoitoon päiväksi tai yöksi. Samoin minä kuin tykkään sukulaislapsista ja otan heidät mielellään meidän tytön seuraksi, yöksi tai illaksi.

Kummeina lapsella on miehen sisko, jolla on myös muutaman vuoden vanhempia lapsia, yksi lapseton sinkku ja minun veli, jolla on nyt pieni vauva.

Kukaan, kummit, kaverit tai isovanhemmat, eivät ole pakotettu ottamaan hoitoon lasta. Isovanhemmat haluaisivat sen sijaan useammin, siksi jokainen "hoitoviikonloppu/lauantai" lähes tulkoon on jommassa kummassa mummolassa. Kaveriperhe ja kummeina olevat sisarukset varmaan ottavat hoitoon vastavuoroisuus mielessä, eli sitten heidän mukulat voi tulla meille, heillä taas on useammin noita päiväksi tai illaksi leikkimään, kuin isovanhemmilla. Tuolla sinkkuna olevalla kummilla tyttö on yleensä vain meidän mukana, tai joskus hän haluaa "harjoitella" lapsen hoitoa ja hakee tytön päiväksi/illaksi.

Epäilen, että ymmärsitkö tuota minun viestiä, siis kerran kuussa on lapsi hoidossa yötä, joskus koko viikonlopun, joskus vain la-su, riippuu kuinka kaun lapsi viihtyy tai hoitajat haluavat. Mummothan nyt ottaisi vaikka kokopäiväisesti sinne. Ja siis viikolla taas menee leikkimään muiden lasten kanssa/kummille illaksi. Ja toisena iltana nämä lapset tulevat muutamaksi tunniksi meille. Sitä sanotaan sosiaaliseksi kanssa käymiseksi.

Minusta jokainen aikuinen ihminen, oli sitten äiti tai isä, tarvitsee edes yhden päivän kuussa milloin voi tehdä asioita vaan itselleen. Samoin kuin jokainen parisuhde kaipaa yhteistä aikaa, ilman lapsia. On asioita mitä ei voi tehdä (tai minä en ainakaan tykkää tehdä, kun talossa on herkkäuninen lapsi), kuten musiikin kuuntelu kovaa, äänekäs seksi, riitely, juoda muutamaa lasia viiniä (mitä, jos jotain sattuu), iltakävely yhdessä, siis kovaäänisiä asoita tai jos haluaa yhtäkkiä käydä/lähteä johonkin tai alkoholin juominen. Miksi heti kuvittelit, että yse on juhlimisestä, itse viime lauantaina, kun isä oli lapsen kanssa, kävin päivällä ostoksilla ja kahvilla ystävän kanssa, sitten käytiin elokuvissa ja juteltiin elokuvasta pitkään yöhön asti ystäväni luona. Edellisen kerran kun lapsi oli mummolassa käytiin miehen kanssa ulkona syömässä illalla, milloin tyttö olisi ollut jo nukkumassa ja sitten mentiin vaan kotiin hmm. tekemään kovaäänisiä asioita. Joskus tietysti juhlitaan, ei ole vanhemmilta kielletty hauskanpito :D

Toivon, että äitisi tai joku ystäväsi tai lapsesi kummit haluaisivat olla sen verran osa lapsesi elämää, että haluisivat häntä edes sen verran hoitaa (jos äkkiä laskee, että lapsella on vaikka 2kpl mummoloita, 2kpl kummeja ja tämän lisäksi sinulla vaikka kaksi ystäväperhettä, joiden lapsia voisit vastavuoroisesti kaitsea, niin tuleehan tästä jokaiselle heitä kaksi kertaa vuodessa yön yli hoitoa, jos kerran kuussa pitää parisuhdeaikaa tai yh:na omaa aikaa). Itse en ajattelke, että kummit astuvat kuvaan vasta, jos kuollaan, vaan ovat läheisiä, jotka haluavat osallistua lapsen elämään.

Ja siis tottakai, jos en lasta saisi mihinkään hoitoon ikinä, minä hänestä huolehtisin, onhan hän elämäni tärkein asia, mutta kyllä 28 päivää kuussa on tarpeeksi, jos yhden päivän saan ottaa itselleni ja yhden avioliitolleni...

mk kirjoitti:

Että itse olen niintä pitkäunisia ihmisiä ja kun tulin isäksi niin ei saanut muutamaan kuukauteen nukkua niitä 10-12 tunnin unia ja siinä rupeaa väsymään kun ei muutamaan kuukauteen saa nukkua pitkiä unia.'
Nykyjään kun työviikolla ei kerkiä nukkumaan kun 5-7 tuntia yössä niin lauantai aamuisin on kiva puoleen päiviin että saa univelat pois koska olen umpi aamu-uninen ihminen enkö ole koskaan tottunut aamulla heräämään aikaisin mutta kun on pakko mennä töihin. Ihanteellinen työaika itselleni olisi 9-17 toista mutta se on monella alalla mahdottomuus mutta sopiminen on vähän jäykkää. Sama homma on miksi lasten koulu alkaa klo 8.00 kun se voisi alkaa klo9.00 ta klo 10.00 mutta kun suomi elää vieläkin sitä maatalousyhteiskuntaa niin muuttaminen on vaikeaa kun ollaan maalaisjuntteja. Pörssi on hyvä esimerkki hyvästä työajasta ja työaika on hyvä kun se uukeaa klo 10.00 ja sulkeutuu klo 17.30 niin työaika on 9.30-18.00 ja hyvin menee.

Lue lisää

Lasten koulu alkaa kahdeksalta lähinnä siksi, että usein vanhempien työkin alkaa kahdeksan aikoihin. Jos siis lasten koulu alkaisi esim. kymmeneltä niin tarvittaisiin iltapäiväkerhojen lisäksi myös aamupäiväkerhoja. Toki koulu alkaa joskus myöhemminkin ja vanhempien pitää miettiä miten järjestää sen ajan kun lapsi on aamulla yksin kotona.

2-4kk vauva hoitoon? kirjoitti:

Kauhulla luin että yksin ja joukolla ym.
Kukaan tavallinen ihminen ei tee tuollaisia päätöksiä.
Miksette käy vuorotellen viihteellä, syömässä ja elokuvissa ym.
Ei ketään perheen ulkopuolista saa sekoittaa teidän elämään. Miksi kummit, vanhempas tai anoppis olis vastuussa teidän lapsista???
Ei oo kaikki kohdallaan tässä perheessä.
Meille lapset on kaikki kaikissa ja hankittiin vasta kun oltiin saatu mentyä kaupungilla tarpeeksi ja ei tarvittu bailausvapaata.
2-4kk vauva pitäis olla täysimetyksessä ja ei sitä silloin viedä mihinkään hoitoon. Mummo varmaan imetti :D
Kummitkin on tarkoitettu että niille yleensä menee lapsi jos kuolet ym. Kummit ns vastuussa sun jälkeen eikä sun aikana.
Suna miettisin perhe järjestelyt uudestaan.

Hehee, hyvä idea. Meen sanomaan äidilleni että otappas lapsi nyt hoitoon että tarvin tästä lähtien vapaata kerran kuukaudessa, huh. Kyllä työntäis vauvan pois ja käskis itse hoitaa.

Meillä on tehny selväksi että kuka hankkii lapsen myös hoitaa ja on vastuussa.
Etkö miettinyt ennen kun teit lapsia että oot kiinni seuraavat 18 v niissä.

Lue lisää

Suomi on muuttunu hirveän itsekeskeiseksi maaksi. Ennen oli normaalia että lapsista huolehti koko suku. Esim. maaseudulla mummot ja vaarit asu samassa talossa tai ainakin samassa pihapiirissä ja huolehti lapsista sillä aikaa kun vanhemmat teki töitä, käytännössä siis joka päivä. Nykyään puhutaan että yhteisöllisyys on hävinnyt ja sitä pyritään lisäämään kaikenlaisilla projekteilla ja hankkeilla ym. Mutta samaan aikaan ei annettaisi edes isovanhempien auttaa lastenhoidossa, vaikka se hyvin luonnolliselta tuntuukin. Nykyään on vain vallalla sellainen käsitys että kaikki on tehtävä yksin. Enää ei auteta naapuria, eikä näköjään sitten edes sukulaisia. Toki vanhemmat ovat itse vastuussa lapsestaan, mutta jos innokkaita isovanhempia löytyy, niin minusta on vain harmi jos heille ei anneta mahdollisuutta auttaa lastenlasten hoitamisessa.

yhteisöllisyys? kirjoitti:

Suomi on muuttunu hirveän itsekeskeiseksi maaksi. Ennen oli normaalia että lapsista huolehti koko suku. Esim. maaseudulla mummot ja vaarit asu samassa talossa tai ainakin samassa pihapiirissä ja huolehti lapsista sillä aikaa kun vanhemmat teki töitä, käytännössä siis joka päivä. Nykyään puhutaan että yhteisöllisyys on hävinnyt ja sitä pyritään lisäämään kaikenlaisilla projekteilla ja hankkeilla ym. Mutta samaan aikaan ei annettaisi edes isovanhempien auttaa lastenhoidossa, vaikka se hyvin luonnolliselta tuntuukin. Nykyään on vain vallalla sellainen käsitys että kaikki on tehtävä yksin. Enää ei auteta naapuria, eikä näköjään sitten edes sukulaisia. Toki vanhemmat ovat itse vastuussa lapsestaan, mutta jos innokkaita isovanhempia löytyy, niin minusta on vain harmi jos heille ei anneta mahdollisuutta auttaa lastenlasten hoitamisessa.

Lue lisää

Tuo on täysin totta. Huvittaa nämä marttyyriäidit, jotka antavat lapsensa hoitoon vasta joskus kolmevuotiaana. Ei voi muuta sanoa, kuin että säälin todella näiden lasten mummoja, kun eivät saaneet mahdollisuutta hoitaa lapsenlastaan!

Itse ainakin toivon joskus, että saan olla mukana tulevien lastenlasteni elämässä pienestä vauvasta saakka ja hoitaa heitä silloin tällöin. Silloin se side isovanhempiin luodaan!

Typerää ajattelua, että imettävä äiti ei voisi jättää 2-4 kk ikäistä vauvaa kerran, pari hoitoon. Voihan äiti pumpata rintamaitoa pakkaseen tai käyttää silloin korviketta. Voi äly!

Kyllä minuakin moralisoitiin oikein joukolla, kun jätin joskus 4 kk ikäisen vauvani kertaluontoisesti hoitoon. Halusimme yksinkertaisesti mieheni kanssa vapaaillan. Huvittavinta oli, että suurimmat moralisoijat olivat itse lapsettomia.

mk kirjoitti:

Että itse olen niintä pitkäunisia ihmisiä ja kun tulin isäksi niin ei saanut muutamaan kuukauteen nukkua niitä 10-12 tunnin unia ja siinä rupeaa väsymään kun ei muutamaan kuukauteen saa nukkua pitkiä unia.'
Nykyjään kun työviikolla ei kerkiä nukkumaan kun 5-7 tuntia yössä niin lauantai aamuisin on kiva puoleen päiviin että saa univelat pois koska olen umpi aamu-uninen ihminen enkö ole koskaan tottunut aamulla heräämään aikaisin mutta kun on pakko mennä töihin. Ihanteellinen työaika itselleni olisi 9-17 toista mutta se on monella alalla mahdottomuus mutta sopiminen on vähän jäykkää. Sama homma on miksi lasten koulu alkaa klo 8.00 kun se voisi alkaa klo9.00 ta klo 10.00 mutta kun suomi elää vieläkin sitä maatalousyhteiskuntaa niin muuttaminen on vaikeaa kun ollaan maalaisjuntteja. Pörssi on hyvä esimerkki hyvästä työajasta ja työaika on hyvä kun se uukeaa klo 10.00 ja sulkeutuu klo 17.30 niin työaika on 9.30-18.00 ja hyvin menee.

Lue lisää

Jokaisella toiveensa.Itse en missään tapauksessa haluaisi päästä kello 18 töistä,koko iltahan on hukassa.Me päästään 15.30 ja se on mainio aika.Meillä oli aikaisempikin vuoro 6-14 ja suurin osa ihmisistä oli pettyneitä kun se muutettiin myöhemmäksi.

2-4kk vauva hoitoon? kirjoitti:

Kauhulla luin että yksin ja joukolla ym.
Kukaan tavallinen ihminen ei tee tuollaisia päätöksiä.
Miksette käy vuorotellen viihteellä, syömässä ja elokuvissa ym.
Ei ketään perheen ulkopuolista saa sekoittaa teidän elämään. Miksi kummit, vanhempas tai anoppis olis vastuussa teidän lapsista???
Ei oo kaikki kohdallaan tässä perheessä.
Meille lapset on kaikki kaikissa ja hankittiin vasta kun oltiin saatu mentyä kaupungilla tarpeeksi ja ei tarvittu bailausvapaata.
2-4kk vauva pitäis olla täysimetyksessä ja ei sitä silloin viedä mihinkään hoitoon. Mummo varmaan imetti :D
Kummitkin on tarkoitettu että niille yleensä menee lapsi jos kuolet ym. Kummit ns vastuussa sun jälkeen eikä sun aikana.
Suna miettisin perhe järjestelyt uudestaan.

Hehee, hyvä idea. Meen sanomaan äidilleni että otappas lapsi nyt hoitoon että tarvin tästä lähtien vapaata kerran kuukaudessa, huh. Kyllä työntäis vauvan pois ja käskis itse hoitaa.

Meillä on tehny selväksi että kuka hankkii lapsen myös hoitaa ja on vastuussa.
Etkö miettinyt ennen kun teit lapsia että oot kiinni seuraavat 18 v niissä.

Lue lisää

Minä olen jo usean lapsen mummo ja kyllä sitä mieltä,että olisin pahoillani jos minua ei huolittaisi koskaan olemaan lapsenlasteni kanssa.Mikä siinä on niin vaikeaa ajatella että joku muukin ihminen ihan oikeasti ehkä haluaisi luoda läheisen suhteen sinun lapseesi vai sekö siinä onkin se ongelma.Kun minä olen hankkinut tämän lapsen ja minähän sen hoidan ja vain minä saan olla sille lapselle tärkeä ja kun kerran muut pidetään matkan päässä niin onnistuuhan se.
Enkä ymmärrä mitä pahaa siinä on,jos lapset on joskus yökylässä.Tarvitaanko sitä välttämättä,ei kai,mutta ei siinä mitään pahaakaan ole.Meillä oli juuri pari viikkoa sitten uusmummolalapsia 4 kappaletta ja niin ihanasti torkahti koko lauma ja tulivat keskenään toimeen,että kyllä ihan mummon sydäntä lämmitti.
Ja jos suhteet on avoimet,niin voi aina selvästi kysyä,jaksaako isovanhempi tms.ottaa ja siitä ei loukkaannuta,jos sanotaan,että nyt halutaan huilia ihan keskenään ilman pikkuväkeä.

äiti ja ihminen kirjoitti:

Hui kamala!
3 vuotta ja 5 vuotta ilman omaa yhteistä aikaa. Tottakai oma lapsi on tärkeä ja siitä on itse pystyttävä huolehtimimaan, jos ei ole mahdollisuutta saada hoitajaa. Mutta kuitenkin, aika hirveältä kuulostaa.
Meillä laitettiin tyttö ekan kerran hoitoon yöksi juuri tuossa 2-4kk ikäisenä. Oli hoidossa muutaman mummoilla kerran ensimmäisenä vuotena.

Kun tyttö oli reilun vuoden vanha, niin tehtii ihan tietoinen päätös, että kaikki perheen jäsenet tarvitsevat sekä yksin, että joukolla. Päätettiin lauantai-illoista tehdä "erikoisilta" eli kerran kuussa (tai oikeastaan neljässä viikossa) on tyttö mummolassa/kummilla/hoidossa yötä, kerran kuussa on koko perheen lauantai (yleensä keksitään kaikki yhdessä jotain koko viikonlopuksi), kerran kuussa äidin omaa aikaa eli voin lähteä mihin haluan ystävien kanssa (elokuviin, juhlimaan, kyläilemään) ja tyttö on isin kanssa kotona ja kerran kuussa isän omaa aikaa, milloin hän lähtee ulos ja minä jään kotiin tytön kanssa.

Muutama vuosi on tällä systeemillä toimittu ja kaikki tuntuu sujuvan. Välillä vaihdellaan "vuoroja", kun on jotain menoa (firman juhlia, tyttöjen iltaa, kaverin synttäreitä) tai jotain muita perhejuhlia mihin kaikki osallistuu. Mutta tasapuolisesti on tuota perheaikaa, omaa aikaa ja parisuhdeaikaa.

Meillä on myös on yhden ystäväpariskunnan kanssa, joilla on 2 suurin piirtein saman ikäistä lasta kuin meidän tyttö, lähes joka viikko heidän pojat meillä illan ja toisena iltana meidän tyttö heillä, niin saadaan olla miehen kanssa kaksi muutama tunti, joko kotona tai mennä tekemään jotain aikuisten juttuja. Tietysti myös lähes joka viikko ollaan myös yhdessä yhtenä päivänä.

Joskus myös joku kummeista hakee muksun, joko viikolla ja menevät jonnekin tai hänen luoksi illaksi tai perjantai iltana yökylään (joko koko viikonlopuksi tai vaan yhdeksi yöksi). Osalla kummeistaon myös omia lapsia jotka sitten vastavuoroisesti ovat meillä joskus.

Minusta on mukavaa, että saa omaa aikaa ja aikaa parisuhteelle. Vaikka lapsi on tärkein kaikessa, niin silti pitää huolehtia myös lapsen äidistä ja isästä, onnelliset vanhemmat takaavat onnelliset lapset. Ja toiseksi on hyvä, että lapsen sosiaaliset ympyrät ovat muutakin kuin oma äiti ja isi. Helpottuu tarhaan/kouluun lähtökin, sitten kun ei joka paikassa olekaan äiti tai isi ollut hoitamassa ja pitänyt vähän pärjätä omillaan.

Lue lisää

Teillä on hienosti sovittuna nuo niin että saa kaikki kaikkien kanssa aikaa vietettyä ja varmasti jaksaa arkea helpommin!!

mikä tuossa on "AIVAN SAIRASTA"?

Nii, täälä varmaan todella sairasta sitten.
Perheessä on 8 lasta iältä 2-11v. Isommat on käynyt yökylässä,mutta 2-6v ei vielä missään koska ei halua.

sairastako kirjoitti:

Nii, täälä varmaan todella sairasta sitten.
Perheessä on 8 lasta iältä 2-11v. Isommat on käynyt yökylässä,mutta 2-6v ei vielä missään koska ei halua.

että outoa on jos ei 12v ole ollut kaverilla yökylässä tai edes mummolassa/kummilassa/tätilässä jne!
teillä on normaalia, ei alle kouluikäinen välttis edes halua yökylään.

Eikä kun, nyt kun aloin miettiä, niin olisiko neiti ollut n.viikon ikäinen kun ekaa kertaa oli mummolassa. Halusin siivota koko kämpän kunnolla vieraita varten, enkä halunnut neidin joutuvan valvomaan imuroinnin ym. takia. Muutenkin neiti muutaman kerran viikossa mummollaan hoidossa, mummola kun on lähes naapurissa. Tyttö on tällä hetkellä 9kk, hyvin ovat aina pärjänneet!!!

Ja kyllä, rakastan siltikin lastani vaikka en 24/7 häntä olekkaan tuijottamassa. Mielestäni on parempi että lapsella on monta tuuta ja turvallista hoitajaa. En voisi edes ajatella että olisin koko ajan lapsen kanssa VUOSIA, ilman omaa/parisuhde-aikaa. vaikka neiti nukkuukin kahdet päikkärit ja yöt ilman heräilyä.

Onhan muitakin tuulettumistapoja kuin baariinlähtö.
Kylpylät, hieronta, leffat, rakastelu rauhassa, kaupassa käynti, kampaamo, lukeminen..ym.ym...
Miksi aina te 24h lapsen kanssa vannoutuneet tiukkapipot aina vetoatte baariinmenoon ja ettei ole kypsä äidix jos sinne joskus haluaakin lähteä tuulettumaan.
Kyllä voi tuulettua ja hoitaa ja rakastaa lastaan yhtä paljon, vaikkei haudokkaan lastaan vuosikaudet 24h oman miehensä kanssa kotona.

Pakko kysyä: oliko todella niin, että lapsen isä sai luvallasi olla lapsen kanssa ekan kerran kahdestaan vasta, kun lapsi oli 5-viikkoa vanha?

Miten voit sanoa, että lapsi oli hoidossa, kun oli viisiviikkoisena isänsä kanssa? Eihän vauva missään hoidossa ollut, vaan omalla vanhemmallaan, jolla lapsen ainakin kuuluisi olla alusta lähtien!

Ei voi kuin ihmetellä.

mitenköhän nyt? kirjoitti:

Pakko kysyä: oliko todella niin, että lapsen isä sai luvallasi olla lapsen kanssa ekan kerran kahdestaan vasta, kun lapsi oli 5-viikkoa vanha?

Sanotaan näin, että kun lapsi oli sen 5 viikkoa vanha, suostui mies ensimmäistä (ja ainoata) kertaa olemaan lapsen kanssa pidempään, kuin puolen tunnin kauppareissun ajan. Usko pois, isä olisi puolestani saanut saman ajan tai enemmänkin viettää lapsen kanssa vaikka päivittäin, mutta kun ei suostunut, niin ei auttanut muu kuin itse hoitaa. Puoliväkisin pakotin miehen vauvan kanssa olemaan silloinkin, kun ei olisi millään halunnut. Omat kahvittelut ja harrastukset kun menivät hänellä perheen edelle.

On se perhana, että rivien välistä luetaan, mitä halutaan.

-------------------- kirjoitti:

Miten voit sanoa, että lapsi oli hoidossa, kun oli viisiviikkoisena isänsä kanssa? Eihän vauva missään hoidossa ollut, vaan omalla vanhemmallaan, jolla lapsen ainakin kuuluisi olla alusta lähtien!

Ei voi kuin ihmetellä.

Lue lisää

Sanotaan sinullekin näin, että minä hoidiin/hoidan lasta 99,9 % ajasta ja isä sen 0,01%. Eli jos haluat saivarrella (onko edes epäilystä), niin kyllä...isällään oli hoidettavana, sen sijaan, että olisi ollut minun hoidettavana. Jonkunhan hoidossa lapsen tulee olla koko ajan.

Uskomatonta, miten täytyy väkisin saivarrella tai koittaa lukea rivien välistä, vaikkei siellä sen enempää lukisikaan. No, siinähän ihmettelet.

Ja mainittakoon vielä, että olen samaa mieltä kanssasi kuitenkin: isän tulisi olla tasa-arvoinen hoitaja/vanhempi äitiin nähden, mutta minkäs teet, jos isällä muut intressit menee perheen ohi.

-------------------- kirjoitti:

Miten voit sanoa, että lapsi oli hoidossa, kun oli viisiviikkoisena isänsä kanssa? Eihän vauva missään hoidossa ollut, vaan omalla vanhemmallaan, jolla lapsen ainakin kuuluisi olla alusta lähtien!

Ei voi kuin ihmetellä.

Lue lisää

"Miten voit sanoa, että lapsi oli hoidossa, kun oli viisiviikkoisena isänsä kanssa? Eihän vauva missään hoidossa ollut, vaan omalla vanhemmallaan, jolla lapsen ainakin kuuluisi olla alusta lähtien!"

Niin, en siis missään sanonut, että lapsi oli hoidossa 5-viikkoisena. Tekstissäni luki (lukaise uudestaan), että vauva oli isänsä kanssa silloin.

-------------------- kirjoitti:

Miten voit sanoa, että lapsi oli hoidossa, kun oli viisiviikkoisena isänsä kanssa? Eihän vauva missään hoidossa ollut, vaan omalla vanhemmallaan, jolla lapsen ainakin kuuluisi olla alusta lähtien!

Ei voi kuin ihmetellä.

Lue lisää

Itse yritin piipittää, että miksei vuoden ikäistä lasta (ja nuorempaakin) voi jättää joskus yhdeksi yöksi hoitoon jos kerran maitoakin pystyy pumppaamaan rinnasta? Sain siihen sitten vastaukseksi että jos en pysty olemaan ilman krapulaa niin mun ei kannata lasta hankkia. Jep jep.. en kyllä lasta haluakkaan jos sen noin mustavalkosta pitää olla.

...vaurioidu eikä saa henkistä traumaa jos on hoidossa silloin tällöin.
Kunhan vaan sovitaan hoitotavoista,että olo on vauvalla kotoisa,tutut ruat ja tutut tavat,ainakin aluksi.

Kyllä vanhempien täytyy voida hoitaa myös omaa suhdettaan ja jaksamistaan.
Äitiys ei saa olla vankila josta ei ole hetkenkään taukoa. Oikeastakin vankilasta pääsee lomille hyvin käyttäytyessään.
Lapselle tekee hyvää sosiaalistuminen ja oppiminen uusiin ympyröihin.
ne pullossa kasvaneet on sitten koulukiusattuja ja muuten vaan rassukoita jos ei pienestä pitäen ole tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa.
Kamalaa on katsoa tarhan ovella kauhusta huutavaa lasta joka ei aikaisemmin ole ollut hetkeäkään erossa vanhemmistaan.
Kaikki vanhemmat eivät voi olla lastensa kanssa 24/vrk siihen asti kun koulu alkaa. Ja jos joku voisikin niin tekisipä hirveän karhunpalveluksen lapselleen.

Kyllä tosiasia on että lapsen on totuttava erilaisiin ympäristöihin ja ääniin pienestä pitäen.
Yhdellä tuttavallani on ongelma kun hän ei voi siivota lapsen ollessa kotona...

Siis lapsi pitää totuttaa myös elämän normaaleihin ääniin eiikä eletä kuin kusi sukassa.
Normaaliin elämään tottunut lapsi nukkuu päiväunensa vaikka imurin puhinassa. tai vaikka mummulassa/tarhassa.....

Älkää kasvattako enää yhtään uusavutonta tähän maahan,niitä on jo tarpeeksi.

Vaikka mummot ja vaarit ovat rakkaita ja lapsenlapsille tärkeitä, niin on aika omituista velvoittaa heitä hoitamaan parikuisia lapsenlapsiaan, jotta nämä pääsisivät viihteelle. Iät ajat nuoripari on pystynyt viettämään laatuaikaa kotonaan lasten mentyä nukkumaan. Tietysti sitten jotkut yhteiset riennot nuorella parilla on lastenhoidon järjestelyn paikka ja siinä mietitään tarkoin, että josko ne lähimmät isovanhemmat olisivat paras vaihtoehto hoitamaan pikkuisia. - Mutta ketään ei jätetä pienenä eikä isompana tai ketään ei vaadita hoitamaan - kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamukseen.

Imetin molempia lapsiani pitkään, melkein vuoden vanhaksi, joten se rajoitti menemisiäni ilman vauvaa. N. 2-3kk alussa ei edes tehnyt mieli minnekään isojen vuotavien rintojen kanssa. Vauva nukkunut aina sänkyni vieressä ja vierastin rakastelemistä siinä metrin päässä, vaikka vauva nukkui. Ja isompi kömpi aina jossain vaiheessa yötä väliimme.
Kerran n.50v. työkaveri tuli pariksi tunniksi päästämään meidät syömään ulos, kun vaubva oli n. 5kk vanha. Vauva oli voinut hyvin, mutta työkaveri oli istunut samassa asennossa vauva sylissään koko ajan, kun ei ollut uskaltanut päästää käsistään. Isovanhemmat asuvat yli 100km ja 2000km päässä, joten he eivät vauva-aikana tulleet hoitamaan kumpaakaan. Samoin sisaret ja kummit asuvat kaukana.

"Meillä eivät isovanhemmat ole juurikaan hoitaneet lapsiamme. Se ei ennen ollut tapana. Jokainen hoiti itse pikkulapsensa."
Edelliseen kirjoitukseen kommentoisin hieman ihmeissäni. Mummoni oli kotiäiti, kuten moni hänen ikäpolvestaan (s.1916). Olin 50-luvun lopusta hänen hoidossaan heti kun äitini 3kk kestänyt äitiysloma loppui. Kaikki kesät n. 13-vuotiaaksi asti olin mummoni seurassa. Ja kun vanhemmillani sattui työasioita illoiksi, olin mummolassa. Kun pikkuveljeni syntyi ja meni mummon hoiviin, vaarikin oli jäänyt eläkkeelle ja niin mummo ja vaari hoitivat yhdessä veljeäni. Systeemi oli oikeastaan paras isovanhempien kannalta, heillä oli säännöllinen päivärytmi ja tuloja eläkkeelläkin. Meidän lasten kannalta saimme rakastavaa hoivaa ja huolenpitoa, mutta päivämme olivat yksinäisempiä kuin päiväkodissa. Emmekä käyneet ulkoilemassa päivittäin puistossa vaan kiersimme Helsingin keskustan korttelikatuja, joskus käyden torilla, Hietaniemen hautausmaalla, Suomenlinnassa, ym.

Jo 15 kk:n ikäisenä? Olen syntynyt -71 ja äitiysloma oli tuolloin 6kk, jonka jälkeen äitini on mennyt takaisin töihin.

Ei ennen ollut tapana että isovanhemmat hoitivat? Tuosta puolivuotiaasta lähtien mut on hoitanut mummuni. Harvoin vanhemmat yhdessä kävivät missään tuulettumassa, mutta silloinkin mummu oli meitä hoitamassa.

ei tapana... kirjoitti:

Jo 15 kk:n ikäisenä? Olen syntynyt -71 ja äitiysloma oli tuolloin 6kk, jonka jälkeen äitini on mennyt takaisin töihin.

Ei ennen ollut tapana että isovanhemmat hoitivat? Tuosta puolivuotiaasta lähtien mut on hoitanut mummuni. Harvoin vanhemmat yhdessä kävivät missään tuulettumassa, mutta silloinkin mummu oli meitä hoitamassa.

Lue lisää

esikoiseni syntyessä vuonna 1973 vain 8 viikkoa, josta 2 vk ennen synnytystä. Kun toinen lapseni syntyi vuonna 1975 äitiysloma oli pidentynyt kuudeksi kuukaudeksi. Olin opiskelijaäiti, kun kaksi ensimmäistä lastani syntyivät. Yritin opiskella lastenhoidon ohella, mutta sitten piti mennä työhön ja laittaa lapsi (myöhemmin lapset) tarhaan. Siis 15 kk:n ikäisenä pääsi siihen aikaan lastentarhaan tai seimeen. Ns vauvalaan otettiin vain yksinhuoltajien lapsia. Tuolloin oli yleistä, että lapset annettiin naapuriin perhepäivähoitoon jo aivan pikkuvauvoina ja kotiapulaisiakin oli vielä joissakin perheissä. Itseäni ovat kotiapulaiset hoitaneet pienenä äitini työssä ollessa. Useimmiten äiti kuitenkin jäi joksikin aikaa kotiin, kun perheeseen syntyi lapsia.

Äitini (syntynyt 1919) oli akateeminen virkanainen, anoppini (synt. 1924) on myös käynyt työssä koko ikänsä. Nyt hän on tietenkin jo vanhuuseläkkeellä. Myös molemmat isoäitini, jotka ovat syntyneet 1800-luvulla, ovat työskennelleet muinakin kuin kotiäiteinä. Toinen oli ison maatalon emäntä, joka nuorena työskenteli postineitinä, toinen kävi työssä tehtaassa. Isoäitini olivat molemmat kuolleet jo ennen syntymääni. Minuakaan eivät siis mummot ole hoitaneet. Olen syntynyt 50-luvun alussa. Käsitys kotiäitien Suomesta ei pidä paikkaansa. Äidit olivat ennenkin yleisesti töissä, mutta ammattimiesten vaimot usein vasta lasten tultua kouluikään.

Lapsen päivähoitoon paneminen äidin työn takia on eri asia kuin nykyisten hoitovapaaäitien hurvittelut. En ymmärrä, miksi pienen lapsen äidin pitäisi päästä joka viikonloppu "ulos" ystäviensä kanssa ja kenties ryyppäämään. Sitähän se "tuulettuminen" tuntuu nykyisin usein olevan.

Nyt on jo pakko kommentoida. Itse olen syntynyt 1974 ja silloin oli äityisloma vain 3kk! Joten v.1973 tuo 15kk on kyllä ollut pitkä aika olla vauvan kotona. Jos olisin syntynyt n. kuukautta myöhemmin, olisi äitiysloma ollut jopa 6kk.
Valitettavasti äitini oli sen jälkeen lähdettävä töihin, mikä ei ollut ihan mukavaa, kun maitoa tihkui koko ajan puseron läpi. Asiakaspalvelussa kun oli....välillä piti käydä lypsämässä takahuoneessa jne. Toinen vaihtoehto olisi ollut irtsisanoutua. Olen varma, että jos näin olisi käynyt, olisin saanut enemmän traumoja kuin äitini ollessa töissä! Talo oli juuri rakennusvaiheessa ja maksaahan sekin piti. Todettakoon vielä, että äitini on ollut kohta 40v. samassa työpaikassaan, jossa viihtyy hyvin edelleenkin.

Jokainen päättököön itse milloin lapsi on hoidossa, enkä kyllä rupea syyllistämään ketään.
Annetaan kaikkien kukkien kukkia, jooko?

Aurinkoista kevättä teille kaikille!

tärkeitä pointeja kirjoitti:

Vaikka mummot ja vaarit ovat rakkaita ja lapsenlapsille tärkeitä, niin on aika omituista velvoittaa heitä hoitamaan parikuisia lapsenlapsiaan, jotta nämä pääsisivät viihteelle. Iät ajat nuoripari on pystynyt viettämään laatuaikaa kotonaan lasten mentyä nukkumaan. Tietysti sitten jotkut yhteiset riennot nuorella parilla on lastenhoidon järjestelyn paikka ja siinä mietitään tarkoin, että josko ne lähimmät isovanhemmat olisivat paras vaihtoehto hoitamaan pikkuisia. - Mutta ketään ei jätetä pienenä eikä isompana tai ketään ei vaadita hoitamaan - kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamukseen.

Lue lisää

kyse "velvollisuudesta" hoitaa lapsenlapsiaan. moni isovanhempi ottaa mielellään ja pyytää ja haluaa viettää aikaa lastenlastensa kanssa, jopa parikuisen. ei kannata aina mennä äärimmäisyyksiin.

"Itse en ole koskaan vienyt lapsia hoitoon vain siksi, että voisin olla kotona rauhassa. Se olisi turhaa. Aikuisten aika alkaa sitten, kun lapset ovat menneet nukkumaan ja kyllä sitäkin riittää :)"

Jos et kaipaa tuon sorttista rauhaa, niin ok. Turhaa se ei silti ole, ja kannattaisi melkein kokeilla. On äärettömän rentouttavaa olla joskus kotona yksin tai kaksin ilman, että tarvitsee huolehtia kenenkään ruoista, nukkumaanmenosta, yöheräilystä tms. Minulla on tällaisia päiviä (ja öitä) alle kymmenen vuodessa. Ne ovat arvokasta aikaa, eikä ainakaan lapsilta ole pois se, että vanhemmat ovat joskus päivän-pari kahdestaan, puuhailevat omiaan ja rentoutuvat.

vaihtelua kaikille kirjoitti:

"Itse en ole koskaan vienyt lapsia hoitoon vain siksi, että voisin olla kotona rauhassa. Se olisi turhaa. Aikuisten aika alkaa sitten, kun lapset ovat menneet nukkumaan ja kyllä sitäkin riittää :)"

Jos et kaipaa tuon sorttista rauhaa, niin ok. Turhaa se ei silti ole, ja kannattaisi melkein kokeilla. On äärettömän rentouttavaa olla joskus kotona yksin tai kaksin ilman, että tarvitsee huolehtia kenenkään ruoista, nukkumaanmenosta, yöheräilystä tms. Minulla on tällaisia päiviä (ja öitä) alle kymmenen vuodessa. Ne ovat arvokasta aikaa, eikä ainakaan lapsilta ole pois se, että vanhemmat ovat joskus päivän-pari kahdestaan, puuhailevat omiaan ja rentoutuvat.

Lue lisää

Kuten otsikossakin sanoin, tilanteen mukaan = kukin perhe omalla tyylillään :)

> "Jos et kaipaa tuon sorttista rauhaa, niin ok. Turhaa se ei silti ole, ja kannattaisi melkein kokeilla. On äärettömän rentouttavaa olla joskus kotona yksin tai kaksin ilman, että tarvitsee huolehtia kenenkään ruoista, nukkumaanmenosta, yöheräilystä tms."

Minä nukuin parhaiten, kun lapset olivat pieninä kotona. Olen kokeillut muitakin tapoja :)
Jos lapsi on yön hoidossa, niin kyllä nukutaan iltamenojen jälkeen yö kotona ja aamulla pitkään.
Voin kuitenkin kokemuksesta sanoa, että olen rentoutuneempi, kun tiedän, että lapset nukkuvat omissa sängyissään, vaikka hoitopaikkakin on hyvä.

Nyt lapset lähestyvät jo täysi-ikäisyyttä ja edelleen voin sanoa, että ei tullut aikaa, jolloin olisin halunnut vielä lapset hoitoon vain siksi, jotta voisin olla kotona rauhassa.

Nyt on vaan tapahtumat niin päin, että lapsilla on paljon omia menoja, ja pakostakin tulee niitä hetkiä, kun ovat öitä poissa kotoa. Niillä on enemmän menoja kuin meillä aikuisilla. Hassua :)

Aika myös kulkee ja lapset kasvaa. Sinullekin tulee eteen ne aamut, kun te vanhemmat voitte nukkua pitkään ja lapset osaavat itse laittaa aamupalansa :))

Miulla on neljä lasta joista vanhin 7 ja nuorin 1v. Olen kaikkia yrittänyt imettää, jokaista pikkuisen pitempään. Kuopusta onnistuin täysimettämään 5kk, senjälkeen lypsin kuukauden. Kun kuopus muutama viikko sitten parani korvatulehduksesta, saimme nukuttua ensimmäiset yömme putkeen seitsemään vuoteen. Koliikkivauvoja meillä ei ole ollut. Öitä pätkivät yösyötöt, sairaudet, pissihädät, painajaiset, raskausvaivat yms. normaalit jutut. Ja aamukuudelta alkavat anopin ja apen soittorumbat. Olemme aina vuorotelleet öisin ylösnousuja. Mutta on selvää ettei mieheni voi imettää eikä käydä vessassa puolestani. Meille vain on itsestäänselvää ettei nukkuminen aina onnistu. Ja mitä useampi lapsi sitä todennäköisempää että joku herättää.
Kahden lapsen kanssa oli helppo vielä nukkua päikkäreitä. Kolmannen kanssa pääsin päikkäreille jos lahjoin isommat katsomaan videoita. Neljännen kanssa saan nukkua päikkärit vain jos muut lapset ovat muualla ja se käy muutenkin aikatauluun (esim. eskarilaisen kotiintulo yms.), korkeintaan kerran kuussa. Joten ei koliikkivauvan äiti välttämättä noin vain pääse nukkumaan yhtäaikaa lapsensa kanssa!
Meiän mummot asuvat lähellä mutta ei niille voi antaa pieniä vauvoja koska he ovat vanhoja eikä käsivoimat riitä enää vauvojen sylissäpitämiseen. Ja sylissähän niitä joutuu paljon pitämään. Isompia lapsia kyllä vahtivat mielellään, mutta eivät jaksa montaa kerralla pitää silmällä.
Vanhin veljeni asuu lähellä mutta hänellä on iso maatila hoidettavana, en kyllä rasita häntä enää omien lasteni hoidolla. Toinen veljeni käy vuorotöissä ja heillä on omasta takaa 7 hoidettavaa. Miehen sisarukset asuvat yli 30km päässä ja heilläkin päivätyöt. Meillä ei ole ollut mahollisuuksia laittaa lapsia hoitoon eikä mulla hirveästi halujakaan. Kerhot, urheilukoulu, koulu ja pyhäkoulut käyvät hoidosta. Ja meille käy mieheni kanssa tuuletuksesta kun kuskaamme muita kuin omia lapsia hiihtokilpailuihin.
Kotikoulusta on tulossa varteenotettava vaihtoehto kun koulumme lakkautetaan ja seuraava koulu 30km:n päässä. Meiän lapsia muuten kaikki kehuu hyvin sosiaalisiksi, reippaiksi ja auttavaisiksi, vaikka ovatkin peräkammarissa kasvatettuja!
Yökylässä kävivät anopin luona kaks vanhempaa, mutta sitten esikoinen kyllästy. Minä en pakota kotoa pois yöksi, menkööt sitten kun ovat valmiita. Pieniä ovat vielä ja tarvitsevat äiskää.
Kun anoppi täytti 65 mie kysyin haluuko hän käyvä navetalla vai hoitaako mieluummin meiän esikoista (3kk). Maatila ei sillon ollu meiän. Anoppi valitsi vauvan ja minä olen katunut ehdotustani. Esikoinen kärsi kun minä lopetin imetyksen ja joutu vaihtamaan syliä, kesti neljä vuotta ennenkuin suostu minua äitinä pitämään. Toisista olen pitänyt tiukasti kiinni ja ovat niin ilosia ja rakkautta antavia.
En minä silti halua että lapseni roikkuvat minussa vuositolkulla, välillä joutuu vähän rähisemäänkin että saa hetken omaa aikaa.
Kumma muuten kun lapsia alkaa syntyä niin kaikki lupaa apua. Sitten kun alat kysyä tunniksi lapsenvahtia niin kellään ei oo aikaa. Muutaman tällasen kerran jälkeen päätin etten rupea kerjäämään apua.

on sähköalan inssi tai vaikka lääketieteen tohtori, ei kerro kenenkään melenterveydestä yhtään mitään. Se kertoo vain kouluttautumisesta.

> Kummilapseni oli joskus pienenä pyytänyt, että pääsisi tädin luo kylään.

Mielestäni, jos lapsi haluaa hoitoon tärkeälle ihmiselle ja on siitä tarpeeksi vanha päättämään ja hoitotätikin olisi mielellään hänet kylään ottanut, olisi ollut lapsen edun mukaista päästä yökylään.

Suuren perheen lapselle hetki omaa aikaa ja aikuisen jakamaton huomio, omaa ja jännittävääkin aikaa. Riemukkaita hetkiä kummitädin kanssa! :) Tuntuu, että sisaresi on toiminut väärin.

Minulla on sisaruksia ja lapsemme yökyläilevät puolin ja toisin toistemme luona vähän oman mielensä mukaan, vaikka tarvetta ei yöhoidolle olisikaan aikuisten puolelta.

Sinä kummitäti, kun olet noin lapsirakas, oletko ajatellut ottaa kummilasta vaikka maahanmuuttajalapsesta. Heiltä usein puuttuvat ne suomalaisuuden roolimallit ja aikuisilta ne turvalliset läheiset ihmissuhteet, joiden luokse voisi lasta viedä hoitoon. Vielä ehtisit luoda hyvän ihmissuhteen lapsen kanssa, joka varmasti tarvitsisi sinua ! :)

2 viikkoisesta lapsenlapsi yöhoidossa. Tyttö nyt 5 v. ja meillä erittäin lämmin lapsenlapsi - mummi/vaari suhde.Koskaan ei ole ollut mitään ongelmia äitiä isiä ikävä j
tai vastaavaa.

6 lasta 6v-24v...valitettavasti ei ole ollut mahdollisuutta juurikaan "omaan aikaan", aina on ollut joku vauva kotona kun isommat lapset olleet mummoilla. Jollakin risteilyllä käytiin miehen kanssa, muistan että järjestelyt olivat mittavia, pari lasta ja koira jäi mummon kanssa kotii, yksi meni serkkulaan ja joku toiselle mummolle, joku kaverille...ei huvittanut toista kertaa lähteä. Nyt nautin omasta ajasta kun isommat sisarukset ottaa yökylään tai "kaupungille" nuorimmaisen. Lapset on tosi reippaita ja sosiaalisia mutta puolison kanssa välit aika huonot..liekö syynä yhteisen ajan puute???

Omia lapsia minulla ei ole, mutta omasta lapsuudestani muistan, että ero äidistä oli tuskaista vielä lähes kouluiässä, koska en ollut siihen tottunut. Äiti oli työttömänä, kun olin pieni, joten päivähoitoon ei minun tarvinnut mennä. Muutoinkaan meillä sisareni kanssa harvoin oli muita hoitajia kuin omat vanhemmat, vaikka lähipiirissä olisi ollut vapaaehtoisia ja luotettaviakin vaikka kuinka ja monta. Sosiaalisuus ja ihmisten erilaisuus tulivat opeteltavikseni vasta kouluun mentyäni.

Siispä sanoisin, että kyllä lapsen voi antaa hoitoon lyhyiksi ajoiksi vaikka jo parin viikon iässä tai heti kun raaskii. ;) En pidä sitä heitteillejättönä tai osoituksena, ettei vanhemmat rakasta lastaan. Päin vastoin. Ja kyllä se hyvää tekee sille lapsellekin, vaikka vähän itkisikin ikävää aluksi, sillä suhteet mummoihin ja kummeihin rakentuu sieltä ihan pienestä asti. Yökylään sitten vasta kun lyhyet hoitoajat eivät tuota tuskaa ei vanhemmille eikä lapselle.

Kyllähän tämä yökylä ja hoitoon laittaminen riippuu ihan lapsesta, itselläni nyt 4kk vauva eikä vielä ainakaan olla yökylään laitettu ja silloin kun itsellä on ollut menoja isä on tietysti sitten ollut muksun kanssa. Oma äiti katsonut muutaman kerran pari tuntia kun oli jäkitarkastuksia ym.

Mut turhaa ketään on syyllistämään lähteä, jokainen tuntee oman lapsensa parhaiten, ei näitä voi millään suosituksilla ratkaista. Meillä vauva ottaa joka yö kaksi kertaa tissiä, pulloa ei kelpuuta ainakaan helposti, en viitsi edes ajatella tästä syystä että kiikuttaisin vauvan mummolaan. ja varsinkin kun siskolla puoli vuotta vanhempi muksu joka viihtyy siellä usein, samaten toisen siskon muksut ovat reippaasti olleet mummolassa hoidossa niin ihan senkin takia haluan odotella ja viedä lapsen sitten isompana kun ei enää pelkoa öisistä huudoista. Mutta ei meillä mitenkään merkillisesti ole arki muuttunut, oma yöuni on tottakai vähentynyt, mutta päikkäreitä pystyn ottamaan hyvin ja mies ei edes herää meidän yösyöttöihin. Hyvin olen kaupassa käynyt, kavereiden kanssa kahvilla ym., 2-3 tunnin reissut onnistuvat helposti. Eikä pidempään ole halujakaan itsellä olla poissa.

Mutta kukin tosiaan tyylillään, kovin itkuisesta vauvasta on varmasti ihana saada pari tuntia tai yö taukoa, meidän onni on hyvin nukkuva lapsi, onneksi!!!

jklkj kirjoitti:

Kyllähän tämä yökylä ja hoitoon laittaminen riippuu ihan lapsesta, itselläni nyt 4kk vauva eikä vielä ainakaan olla yökylään laitettu ja silloin kun itsellä on ollut menoja isä on tietysti sitten ollut muksun kanssa. Oma äiti katsonut muutaman kerran pari tuntia kun oli jäkitarkastuksia ym.

Mut turhaa ketään on syyllistämään lähteä, jokainen tuntee oman lapsensa parhaiten, ei näitä voi millään suosituksilla ratkaista. Meillä vauva ottaa joka yö kaksi kertaa tissiä, pulloa ei kelpuuta ainakaan helposti, en viitsi edes ajatella tästä syystä että kiikuttaisin vauvan mummolaan. ja varsinkin kun siskolla puoli vuotta vanhempi muksu joka viihtyy siellä usein, samaten toisen siskon muksut ovat reippaasti olleet mummolassa hoidossa niin ihan senkin takia haluan odotella ja viedä lapsen sitten isompana kun ei enää pelkoa öisistä huudoista. Mutta ei meillä mitenkään merkillisesti ole arki muuttunut, oma yöuni on tottakai vähentynyt, mutta päikkäreitä pystyn ottamaan hyvin ja mies ei edes herää meidän yösyöttöihin. Hyvin olen kaupassa käynyt, kavereiden kanssa kahvilla ym., 2-3 tunnin reissut onnistuvat helposti. Eikä pidempään ole halujakaan itsellä olla poissa.

Mutta kukin tosiaan tyylillään, kovin itkuisesta vauvasta on varmasti ihana saada pari tuntia tai yö taukoa, meidän onni on hyvin nukkuva lapsi, onneksi!!!

Lue lisää

täytyy sen verran lisätä, että nyt 4kk vauva ei todella ollut näin helppo alussa. Olemme tulleet tulokseen, että tämän yksilön kohdalla turvallisuudentunteen rakentaminen otti aikansa, ihan muksuna päiväunia ei suostunut nukkumaan kuin muutaman puolituntisen päivässä. Odotin kauhutta mitä tulossa on. Itkuisuutta oli ym. Mutta 3kk jotain muuttui kuin napista painamalla, ehkäpä hän vihdoin huomasi että me olemme hänen vanhempansa ja ruokaakin varmasti saa kun sitä haluaa. Nyt on kaikki "turhat" itkut loppuneet, unet ovat syvia ja vauva jutteleva, hymyilevä höpökkä. Eli meillä ei käynyt edes mielessä antaa vauvaan hoitoon 1-2 kk ikäisenä, äkilliset itkukohtaukset olivat sen verran kovia, eivätkä aina vatsasta johtuvia.

Vauvat ovat hassuja, vähän arveluttavia mutta aina kuitenkin rakkaita ja me olemme heille elintärkeitä.

jkljk kirjoitti:

täytyy sen verran lisätä, että nyt 4kk vauva ei todella ollut näin helppo alussa. Olemme tulleet tulokseen, että tämän yksilön kohdalla turvallisuudentunteen rakentaminen otti aikansa, ihan muksuna päiväunia ei suostunut nukkumaan kuin muutaman puolituntisen päivässä. Odotin kauhutta mitä tulossa on. Itkuisuutta oli ym. Mutta 3kk jotain muuttui kuin napista painamalla, ehkäpä hän vihdoin huomasi että me olemme hänen vanhempansa ja ruokaakin varmasti saa kun sitä haluaa. Nyt on kaikki "turhat" itkut loppuneet, unet ovat syvia ja vauva jutteleva, hymyilevä höpökkä. Eli meillä ei käynyt edes mielessä antaa vauvaan hoitoon 1-2 kk ikäisenä, äkilliset itkukohtaukset olivat sen verran kovia, eivätkä aina vatsasta johtuvia.

Vauvat ovat hassuja, vähän arveluttavia mutta aina kuitenkin rakkaita ja me olemme heille elintärkeitä.

Lue lisää

Espoon kaupungin neuvolan perhevalmennuksessa ohjeistettiin "nyrkkisääntö", että tunti per ikäkuukausi on vauvan sopiva "eroaika" äidistään. Eli 1kk ikäinen vauva 1 tunnin ja 9kk 9 tuntia...

Se, ettö vauvan kiintymyssuhde/turvallisuuden tunne häiiriintyisi siitä että on kerran 3kk ikäisen viikonlopun hoidossa esim. mummollaan on todella pöhkö ajatus. Turvallisuudentunne vauvalla perustuu suurimmaksi osaksi siihen että hänen tarpeisiinsa vastataan johdonmukaisesti ja tarpeeksi nopeasti. Tarpeita ovat siis vaipan vaihto, syöttäminen, helliminen sylissä olo jne.

Pääasia on tarpeiden täyttäminen, ei se kuka ne täyttää. Tosin sanoen tärkintä on esim. itse vaipan vaihto, ei niinkään vaipanvaihtaja ja rohkenisin väittää että mummot ovat ihan yhtä hyviä vaipan vaihdossa kuin äiditkin...

Enemmän haittaa vauvan turvallisuuden tunteelle on lopenuupuneesta äidistä ja/tai isästä joka ei väsymykseltään jaksa vauvaa hoitaa, kuin siitä että vauva tosiaan on viikonlopun siellä mummolassa tai muun luottohenkilön luona jotta vanhemmat saavat hyvällä omalla tunnolla levätä ja "tuulettua".

Tyytyväinen äiti ja isi = tyytyväinen vauva!

Omasta mielestäni eniten vauvan yökyläilyjä ja hoitoon jättämisiä rajoittaa eniten imetys, ei niinkän vauvan osalta (sillä tulee sitä ruokaa pullostakin) vaan äidin osalta. Jos tissit ovat tottuneet imetyksen 2-4 tunnin välein voi äidin olo olla aika tukala jo 2 tunnin eron jälkeen.

Niin että taitaa ne ensimmäset vieroitus/eroahdistukset tulla enemmän äidille kuin vauvalle....

Tinka320 kirjoitti:

Espoon kaupungin neuvolan perhevalmennuksessa ohjeistettiin "nyrkkisääntö", että tunti per ikäkuukausi on vauvan sopiva "eroaika" äidistään. Eli 1kk ikäinen vauva 1 tunnin ja 9kk 9 tuntia...

Se, ettö vauvan kiintymyssuhde/turvallisuuden tunne häiiriintyisi siitä että on kerran 3kk ikäisen viikonlopun hoidossa esim. mummollaan on todella pöhkö ajatus. Turvallisuudentunne vauvalla perustuu suurimmaksi osaksi siihen että hänen tarpeisiinsa vastataan johdonmukaisesti ja tarpeeksi nopeasti. Tarpeita ovat siis vaipan vaihto, syöttäminen, helliminen sylissä olo jne.

Pääasia on tarpeiden täyttäminen, ei se kuka ne täyttää. Tosin sanoen tärkintä on esim. itse vaipan vaihto, ei niinkään vaipanvaihtaja ja rohkenisin väittää että mummot ovat ihan yhtä hyviä vaipan vaihdossa kuin äiditkin...

Enemmän haittaa vauvan turvallisuuden tunteelle on lopenuupuneesta äidistä ja/tai isästä joka ei väsymykseltään jaksa vauvaa hoitaa, kuin siitä että vauva tosiaan on viikonlopun siellä mummolassa tai muun luottohenkilön luona jotta vanhemmat saavat hyvällä omalla tunnolla levätä ja "tuulettua".

Tyytyväinen äiti ja isi = tyytyväinen vauva!

Omasta mielestäni eniten vauvan yökyläilyjä ja hoitoon jättämisiä rajoittaa eniten imetys, ei niinkän vauvan osalta (sillä tulee sitä ruokaa pullostakin) vaan äidin osalta. Jos tissit ovat tottuneet imetyksen 2-4 tunnin välein voi äidin olo olla aika tukala jo 2 tunnin eron jälkeen.

Niin että taitaa ne ensimmäset vieroitus/eroahdistukset tulla enemmän äidille kuin vauvalle....

Lue lisää

Täytyy lisätä vielä että koko keskustelu on aivan naurettava! Koska ensimmäisen kerran laitat lapsesi hoitoon? Ihan kuin jo lasta odottaessa suunnitellaan sen hoitoja muualla kuin kotona. En ymärrä koko keskustelun ideaa!

hyvin meni, vaikka vauva ei sylnyt tai juonut mitään?! Oletko tietoinen siitä, että syömättömyys on yksi tapa vauvalla ilmaista hätäänsä siitä, että on joutunut erotetuksi ensisijaisesta hoitajasta. Miten teille hyvällä omatunnolla maistuu sitten ruoka ja juoma, kun tiedätte, ettei lapsi syö tai juo? :(

5+9 kirjoitti:

hyvin meni, vaikka vauva ei sylnyt tai juonut mitään?! Oletko tietoinen siitä, että syömättömyys on yksi tapa vauvalla ilmaista hätäänsä siitä, että on joutunut erotetuksi ensisijaisesta hoitajasta. Miten teille hyvällä omatunnolla maistuu sitten ruoka ja juoma, kun tiedätte, ettei lapsi syö tai juo? :(

Lue lisää

Jos vauva ei syö tai juo yöllä niin onko se niin vakavaa?

kysyn vaan kirjoitti:

Jos vauva ei syö tai juo yöllä niin onko se niin vakavaa?

on, mikäli koko hoidon aikana ei syö, vaikka normaalisti kotona ollessaan niin tekisi. Tuskin nyt ihan pelkkää yötä oli hoidossa, kai siihen kuului osa iltaa ja aamuakin? Jos ei, niin hyvä sitten mikäli kyse oli jo vanhemmasta vauvasta.

Itsellä ei ole juuri haluja ollut tuulettumisen suuntaan, mutta haluan että lapselleni kasvaa vahvat siteen hänelle tärkeisiin ihmeisiin kuten isovanhempiin ja setiin sekä täteihin. Joten en halua olla tämän esteenä ja edes autan kiintymyssyhdetta sillä etää poika on aina välillä kylässä (kuten kutsumme) isovanhemmilla tai jomman kumman vanhemman sisaruksilla. Itse olen ollut paljon pienestä pitäen tekemnisissä sukulaisteni kanssa ja se kyllä näkyy. Olen erittäin läheinen tätejeni ja isovanhempieni kanssa eikä se oli vienyt läheisyyttä vanhemmiltani.

Eli ei ole minulta pois jos lapsi on hetken jonkun muun ihmisen kanssa, mutta lapselta on paljon pois jos hän ei saa olla muiden tärkeiden ihmisten kanssa. Läheisten suhteiden muodostaminen kun alkaa ja sieltä ihan pienestä jo.

Yökylään ei ole ollut tarvetta mutta päivisin on kyllä sitten välillä esim kun olen muutaman päivän viikosta töissä niin jomman kumman mummun kanssa ja iltapäivisin kun olemme raksalla niin mummujen kanssa. Ja kyllä huomaa kuinka poika nauttii mummujen seurasta ja heidän kanssaan olemisesta. Enkä hetkeäkään ole miettinyt teenkö väärin tai onko se minulta pois. Niin ja mummut ihan omasta tahdostaan ovat pojan kanssa ja soittavat voiko hän tulla taas kylään. Itse olen tehnyt ja hoidan mutta suon mahdollisuuden jos muut haluavat olla lapseni kanssa.

Mulle on "opetettu" että lapsi voi olla 1kk ikäisenä tunnin hoidossa 2kk ikäisena kaksi tuntia jne.
1 vyotiaana yhden yön, 2 vuotiaana 2 yötä jne.