Tämä "Historia"-palsta lienee sopiva paikka hiukan henkisemmällekin aprikoimiselle, vaikka täällä enimmäkseen käydäänkin toista maailmansotaa sen varsinaisilla tapahtumapaikoilla ja kieltämättä hiukan olen minäkin siihen jälkipeliin osallistunut. Viime sodat ja niitten jälkeinen aika, "Suomen rauhaan pakottaminen" toimiikin ymmärtääkseni vedenjakajana meidän henkisessä asennoitumisessamme.
Erityisesti Paasikivi suorastaan rusikoi läpi viisaudeksi ja välttämättömyydeksi katsomansa Suomen ulkopoliittisen linjamuutoksen. Paljon voitaisiin tarkastella muutoksen piirteitä. Vaikka ulos päin maamme ulkopolitiikka kääntyi uuteen asentoon, niin silti kansalaisten ajattelu kulki paljolti omia ratojaan. Tekee mieli kysyä: Kannattiko suomalaisten enemmistö Paasikiven läpiviemää ulkopoliittista linjaa? Vai pidettiinkö uutta suhtautumista itäiseen naapuriimme vain pakollisena liturgiana, jonka avulla selviämme eteen päin joutumatta uuteen aseelliseen konfliktiin Neuvostoliiton kanssa?
Kansakunnan kokonaiskirjossa oli runsaasti myös sitä väkeä, joka aivan rehellisesti halusi uutta suhtautumista Neuvostoliittoon. Sodan käyneet miehet ja sodan kokeneet kotirintaman kansalaiset ilmeisen laajalti asennoituivat niin, että sotapolitiikan tilalle oli haettava rauhanomainen vaihtoehto. Tiedän, että näitä rauhanomaisen rinnakkaiselon kannattajia oli sodan jälkeen runsaasti. Nyt v.2010 vaikuttaa siltä, että historia on unohtumassa ja suomalaisten asennoitumisen kokonaiskirjo on jäämässä sotaintoilun jalkoihin. Erityisen kovia sotakoheltajia vaikuttavat olevan nuoremmat, joilla ei ole mitään käytännön kokemusta sota-ajasta sen paremmin kuin 40-luvun loppupuolen pula-ajastakaan elintarvikekortteineen ja mustine pörsseineen.
Tarkoitukseni oli käsitellä suomalaisten asennoitumista, Suomen henkistä ilmapiiriä sodan jälkeen. Oikeastaan jo Mannerheim aloitti rauhanomaisen politiiikan, jota Paasikivi jatkoi. Sitten v.1956 tuli Kekkonen ja v.1982 Koivisto. Neuvostoliitto hajosi v.1992.
Tuolloin v.1992 meillä suomalaisilla oli mahdollisuus karistaa harteiltamme sodan jälkeisen aikakauden rasitteet. Me olisimme voineet ryhtyä elämään ja päättämään asioista omana itsenämme ilman kumartelua mihinkään ilmansuuntaan. Niin ei tapahtunut. Suunta vain muuttui. Tuon v:n 1992 jälkeen valtiojohtomme otti suunnan "Länteen" ja sen nöyristelyyn taakse jääneen "Idän" nöyristelyn korvikkeeksi. Pitääkö meillä aina olla jokin ulkomainen suunnta, jonneka kumartelemme selkäranka notkeana ja nenä maahan vakoa kyntämällä?
Iskostuiko sodanjälkeinen paasikiveläinen oppi ideologiana niin syvälle sieluumme, että meillä ei enää ole itsenäisyyden tahtoa ja kykyä uskoa siihen, että pystymme itse huolehtimaan omista asioista kaikkein parhaiten? Kun usein moitiskellaan hyvää sopeutumistamme Neuvostoliiton aikaiseen naapuruuteen, niin myös v:n 1992 jälkeen ja varsinkin v:sta 1995 eli EU-jäsenyydestä alkaen henkisen selkärankamme tila huolestuttaa ja mieleen tulee kysymys kroonisesta selkärankavammasta. Rooman sopimukseen viitaten joudun kysymään: "Onko Suomen selkärangan paikalla märkää makaroonia?". Eikö Suomi-Neidon selkäranka enää koskaan suoristu ja pää nouse ryhdikkäästi pystyyn?
Onko nöyristely kroonista?
20
212
Vastaukset
- Rateki
Suomettuneisuus ja nykyinen EU-mallioppiluus on vain pitkän jatkumon ilmentymää, Suomella on pitkä kuuliaisen siirtomaa-alamaisen historia. 1 ja 2 maailmansotien aika oli ainutlaatuista poikkeusaikaa historiassamme, harvinainen välähdys omaakin tahtoa.
Katsotaanpa nyt vaikka Suomen sodan tapahtumia: Maamme oli vielä virallisesti Ruotsin rinnalla sodassa Venäjää vastaan joukkojemme taistellessa Pohjanmaalla, kun jo maamme nöyräselkäinen yläluokka toisaalla ehätti vannomaan kumarrellen alamaisuuttaan ja lojaaliuttaan tsaarille. Hieman aiemmin Cronstedt luovutti maamme kovimman linnoituksen Viaporin, ilman laukauksen laukausta ja minkäänmoista muutakaan hätää viholliselle, pelkkää nöyryyttään, saamallaan pikku lahjomalla höystettynä.
Nykypäivänä Suomi ehättää hyväksymään ja nöyränä ensimmäisenä toteuttamaan kyselemättä, uskaltamatta ajaa omia intressejään tipan vertaa, kaikki mitä EU:ssa keksitään, liehakoiva spanielin katse silmissään. Entä miten kävi kaasuputkihankkeessa? Niin kutsutut päättäjämme kiehäsivät kokouksissa valtiaiden jaloissa kuin pienet koirat, häntä epävarmasti heiluen.
Ei kovin suoraselkäistä toimintaa, sanoisin.- tyetkyete
Taipuisa selkä on parempi kuin katkaistu selkä.
- orjankin elämä
tyetkyete kirjoitti:
Taipuisa selkä on parempi kuin katkaistu selkä.
Jos sellaiseen tyytyy.
- luvhlovhj
orjankin elämä kirjoitti:
Jos sellaiseen tyytyy.
Eipä ole tuota tarvinut Suomessa kokeilla. On tuo orjuus ollut tuolla itärajan takana...
- Rahvasta vaan
yläluokka. Keitä mahtoi tuo Suomen yläluokka olla ? Ei ainakaan Suomen kansaa. Vai oliko ?
- Landelaisia
Rahvasta vaan kirjoitti:
yläluokka. Keitä mahtoi tuo Suomen yläluokka olla ? Ei ainakaan Suomen kansaa. Vai oliko ?
oli kai ruotsalaista, venäläistä, saksalaista ja balttilaista väkeä. Harva suomalainen nousi valtaherraksi tai mahtimieheksi. Miksi ? Suomalaiset olivat etupäässä kaskenpolttajia, kalastajia, metsästäjiä. Kauppiaita vasta myöhemmin. Sivistyskin oli haettava jostain keskieuroopasta ennen Turun yliopiston syntymistä. Suomen kielikin rajoitti kanssakäymistä sivistyskansojen kanssa.
- suomipakana
Landelaisia kirjoitti:
oli kai ruotsalaista, venäläistä, saksalaista ja balttilaista väkeä. Harva suomalainen nousi valtaherraksi tai mahtimieheksi. Miksi ? Suomalaiset olivat etupäässä kaskenpolttajia, kalastajia, metsästäjiä. Kauppiaita vasta myöhemmin. Sivistyskin oli haettava jostain keskieuroopasta ennen Turun yliopiston syntymistä. Suomen kielikin rajoitti kanssakäymistä sivistyskansojen kanssa.
Vuosisatoja kestänyt siirtomaaherruus teki suomalaisista alamaisia ja se suomalinen eliitti, joka muodostui kantaväestöstä ja muista oppi, että legitimiteetti vallankäyttöön tuli muualta. Ruotsin vallan aikana maata hallittiin Tukholman mandaatilla, Venäjän vallan aikana Pietarin, itsenäisyyden alkuvuosina hapuiltiin hieman, mutta Saksasta tuli Se maa jota katsottiin ylöspäin ja Neuvostoliiton uhkalla oli helppo kovistella kansaa vuoden 1918 trauman jälkeen. Sotien aikana maan eliitti perusteli asioitaan Saksalla ja sodan jälkeen Neuvostoliitolla. Neuvostoliiton luhistuttua, uudeksi herraksi eliittimme haki äkkiä Brysselin.
Suomessa on jatkunut sama käytäntö aina Ruotsin vallan ajoilta. Vallankäyttöä suhteessa kantaväestöön perustellaan aina kaukaisilla päätöksillä ja määräyksillä, kun ne ajavat eliittimme etuja. Kun ne ovat ristiriidassa sen etujen kanssa, ollaan hiljaa. EU:ssa on monia lakeja ja asetuksia, joita meillä ei ole pantu käytäntöön, koska ne ovat eliittimme mielestä vääriä. Hyvä esimerkki on ollut tullin toiminta autojen tuonnin suhteen. EU lakien mukaan, yksiselitteisesti, voit ostaa mitä vain tavaraa mistä tahansa EU maasta ja tuoda sen Suomeen, koska olet jo maksanut verot yms. siellä toisessa EU maassa. Tämähän ei kauppaa kontroilloivalle eliitillemme kelpaa. Siksi se toimii niin kuin toimii.
Mutta jos tarvitsee verottaa tai yms. sitä kyllä perustellaan kerkeästi Brysselin määräyksillä. Afganistanin Nato-operaatiota perustellaan kansainvälisillä sopimuksilla, joista meillä ei ole hajuakaan.
Eli eliitti hakee vallankäytölleen legimitoinnin aivan kuten haki 500 vuotta sitten. Ulkomailta. Kuten neuvostoliittolaiset totesivat suomalaisista poliitikoista; Paskansyöjiä. Näin siksi, että he nielivät kaiken paskan mitä niille syötti. Ns. kansan mielipide tai asenne tai arvot eivät ole koskaan olleet osa tätä eliitin kyykkysillään olo kulttuuria. - porvaristo
Rahvasta vaan kirjoitti:
yläluokka. Keitä mahtoi tuo Suomen yläluokka olla ? Ei ainakaan Suomen kansaa. Vai oliko ?
talonpojat. Eli äänivaltaiset säädyt ja korkeammat virkamiehet.
Tuskin siellä maaseudun rengit nyt Pietarissa ramppasivat keisarille nöyristelemässä. - ösösösösösösös
suomipakana kirjoitti:
Vuosisatoja kestänyt siirtomaaherruus teki suomalaisista alamaisia ja se suomalinen eliitti, joka muodostui kantaväestöstä ja muista oppi, että legitimiteetti vallankäyttöön tuli muualta. Ruotsin vallan aikana maata hallittiin Tukholman mandaatilla, Venäjän vallan aikana Pietarin, itsenäisyyden alkuvuosina hapuiltiin hieman, mutta Saksasta tuli Se maa jota katsottiin ylöspäin ja Neuvostoliiton uhkalla oli helppo kovistella kansaa vuoden 1918 trauman jälkeen. Sotien aikana maan eliitti perusteli asioitaan Saksalla ja sodan jälkeen Neuvostoliitolla. Neuvostoliiton luhistuttua, uudeksi herraksi eliittimme haki äkkiä Brysselin.
Suomessa on jatkunut sama käytäntö aina Ruotsin vallan ajoilta. Vallankäyttöä suhteessa kantaväestöön perustellaan aina kaukaisilla päätöksillä ja määräyksillä, kun ne ajavat eliittimme etuja. Kun ne ovat ristiriidassa sen etujen kanssa, ollaan hiljaa. EU:ssa on monia lakeja ja asetuksia, joita meillä ei ole pantu käytäntöön, koska ne ovat eliittimme mielestä vääriä. Hyvä esimerkki on ollut tullin toiminta autojen tuonnin suhteen. EU lakien mukaan, yksiselitteisesti, voit ostaa mitä vain tavaraa mistä tahansa EU maasta ja tuoda sen Suomeen, koska olet jo maksanut verot yms. siellä toisessa EU maassa. Tämähän ei kauppaa kontroilloivalle eliitillemme kelpaa. Siksi se toimii niin kuin toimii.
Mutta jos tarvitsee verottaa tai yms. sitä kyllä perustellaan kerkeästi Brysselin määräyksillä. Afganistanin Nato-operaatiota perustellaan kansainvälisillä sopimuksilla, joista meillä ei ole hajuakaan.
Eli eliitti hakee vallankäytölleen legimitoinnin aivan kuten haki 500 vuotta sitten. Ulkomailta. Kuten neuvostoliittolaiset totesivat suomalaisista poliitikoista; Paskansyöjiä. Näin siksi, että he nielivät kaiken paskan mitä niille syötti. Ns. kansan mielipide tai asenne tai arvot eivät ole koskaan olleet osa tätä eliitin kyykkysillään olo kulttuuria.Suomessa maalaiset ovat nöyriä ryssän edessä matelijoita. Kaupungissa asuu reipas ja terve ihminen. Tosin maalaiset osaavat vetää aina välistä ja muutenkin elävät kaupunkilaisten kustannuksella. Kun käyttävät toisten rahoja pröystäillen , eivät kuitenkaan ole nöyriä.
- Illun orja itsekin
luvhlovhj kirjoitti:
Eipä ole tuota tarvinut Suomessa kokeilla. On tuo orjuus ollut tuolla itärajan takana...
Sanoo orja itse !
- Selvää ottanut
suomipakana kirjoitti:
Vuosisatoja kestänyt siirtomaaherruus teki suomalaisista alamaisia ja se suomalinen eliitti, joka muodostui kantaväestöstä ja muista oppi, että legitimiteetti vallankäyttöön tuli muualta. Ruotsin vallan aikana maata hallittiin Tukholman mandaatilla, Venäjän vallan aikana Pietarin, itsenäisyyden alkuvuosina hapuiltiin hieman, mutta Saksasta tuli Se maa jota katsottiin ylöspäin ja Neuvostoliiton uhkalla oli helppo kovistella kansaa vuoden 1918 trauman jälkeen. Sotien aikana maan eliitti perusteli asioitaan Saksalla ja sodan jälkeen Neuvostoliitolla. Neuvostoliiton luhistuttua, uudeksi herraksi eliittimme haki äkkiä Brysselin.
Suomessa on jatkunut sama käytäntö aina Ruotsin vallan ajoilta. Vallankäyttöä suhteessa kantaväestöön perustellaan aina kaukaisilla päätöksillä ja määräyksillä, kun ne ajavat eliittimme etuja. Kun ne ovat ristiriidassa sen etujen kanssa, ollaan hiljaa. EU:ssa on monia lakeja ja asetuksia, joita meillä ei ole pantu käytäntöön, koska ne ovat eliittimme mielestä vääriä. Hyvä esimerkki on ollut tullin toiminta autojen tuonnin suhteen. EU lakien mukaan, yksiselitteisesti, voit ostaa mitä vain tavaraa mistä tahansa EU maasta ja tuoda sen Suomeen, koska olet jo maksanut verot yms. siellä toisessa EU maassa. Tämähän ei kauppaa kontroilloivalle eliitillemme kelpaa. Siksi se toimii niin kuin toimii.
Mutta jos tarvitsee verottaa tai yms. sitä kyllä perustellaan kerkeästi Brysselin määräyksillä. Afganistanin Nato-operaatiota perustellaan kansainvälisillä sopimuksilla, joista meillä ei ole hajuakaan.
Eli eliitti hakee vallankäytölleen legimitoinnin aivan kuten haki 500 vuotta sitten. Ulkomailta. Kuten neuvostoliittolaiset totesivat suomalaisista poliitikoista; Paskansyöjiä. Näin siksi, että he nielivät kaiken paskan mitä niille syötti. Ns. kansan mielipide tai asenne tai arvot eivät ole koskaan olleet osa tätä eliitin kyykkysillään olo kulttuuria.Nyt ohjeet otetaan vain ja ainoastaan illuminaatilta. Sen toimista saa hyvän kuvan linkistä http://nwohavaintoja.blogspot.com/ niin kauan kuin se säilyy illuminaatin sensuurilta. Paljon asiaa ja aikaa kuluu, mutta monen tapahtuman taustat aukenevat täysin selviksi.
Selviää sekin. miten Suomen illuminaatti toimii ja miksi. Myös se, miten käy kun toimii vastoin illujen määräyksiä (kuten Puolan johto teki).
Kannattaa tosiaan se puoli päivää uhrata, mikä asioitten selvittelyyn menee!
- B.O, Fors
juuri näin miekin olen funtsinut. Jatkakaa : )
Havaitsen, että meidän henkisen ilmapiirimme tila on kiinnostava ajatusten vaihdon aihe. Niin, onhan nöyristelyn ilmiön historia tietysti paljon pitempi kuin vain viimeiset 65 vuotta. Aivan oikeassa olet "Rateki", kun toteat, että meillä on pitkä kuuliaisuuden perinne. Osuvasti ilmaiset myös tuon, että meidän vallanpitäjämme eivät EU:ssa uskalla ajaa meidän omia intressejämme tipan vertaa.
Ketä mahtoi sitten ennen muuta Ruotsin vallan aikana olla se yläluoka, joka meidän esivanhempiamme "hallitse" kuninkaan lupakirjalla? Olihan noitten päällepäsmärien joukossa tietysti riikinruotsalaisia ja erityisesti 1600-luvulla balttilaisiakin, joista valtaosa sikäläisiä saksalaisia. Ja Venäjän vallan aikana olivat sitten vuorossa venäläiset, osaksi taustoiltaan myös muita kuin isovenäläisiä.
Toisaalta vallanpitäjien käskyläispäsmäreiksi nousi myös suomalaista väkeä ja he ottivat yleensä "ei-suomenkielisen" uuden nimen, joka kalskahti paremmalta hallitsijoitten korvissa kuin Lahtiset, Niemiset ja Virtaset. On hyvä muistaa, että myös nämä suomalaisjuuriset vallanpitäjien edustajat osasivat kurittaa kansaa ja menetellä säälimättömästi. Siltä osin menneitten aikojen kotimaiset satraapit tosiaankin muistuttivat hämmästyttävällä tavalla nykyisiä suomalaisia EU-tarkastajia ja meidän "edustajiamme" EU-koneistossa. Sinä "suomipakana" muistutit juuri siitä menneisyyden taakasta.
Sinä "tyetkyete" kirjoitit, että "Taipuisa selkä parempi kuin katkennut selkä". Otaksun, että liität toteamuksesi viime sotien jälkeiseen Neuvostoliiton naapuruuden aikakauteen. Olen samaa mieltä, että tuon ajanjakson 1944-1991 aikana "taipuisa politiikka" pelasti meidät ja se oli viisasta politiikkaa eikä selkämme katkennut. Sen jälkeen v:sta 1992 alkaen meillä oli kuitenkin realistisena valikoimisen mahdollisuutena ryhtyä elämään itsenäisenä valtiona, jollaisesta on hyvänä esimerkkinä Sveitsi. Taipuisuuden mentaliteetti oli kuitenkin niin syvällä vallanpitäjiemme tajunnassa, etteivät he parempaan kyenneet. Taipumisen ja alistumisen tarpeen nimissä uudeksi Dominoijaksi haettiin EU.
On todellakin surkuhupaisaa seurata meidän valtiojohtomme EU-meininkejä. Kun Suomi on ollut EU-puheenjohtajamaana, niin siinä tilanteessa on julkisuudessa tähdennetty, että emme me voi puheenjohtajamaana ajaa omia etujamme, jotta emme pilaisi mainettamme muitten EU-maitten silmissä. Voi hyvä jyssäys! Toiset EU-maat sen sijaan ajavat puheenjohtajamaaksi päästyään siekailematta omia etujaan. Pitäisi tässä ilmeisesti viettää hiljainen hetki suomalaisuuden muistolle. Vai mahtaisiko taivaanrannalle vielä olla kuviteltavissa suomalaisuuden aamuruskon valon voimistumista?- B. O. Fors
"taivaanrannanmaalaria" juuri ollakkaan, joka pystyisi kuvittelemaan jotain suomalaisuuden kajastusta. Se on menoa nyt ja kyyti on kylmää. Mitään hyvää ei ole näköpiirissä, pelkkää surua, murhetta ja sinkkiarkkuja. Voimme pitää hiljaisen hetken kukin tahollamme, sen aika alkaa olla.
- tai sarkasmia
B. O. Fors kirjoitti:
"taivaanrannanmaalaria" juuri ollakkaan, joka pystyisi kuvittelemaan jotain suomalaisuuden kajastusta. Se on menoa nyt ja kyyti on kylmää. Mitään hyvää ei ole näköpiirissä, pelkkää surua, murhetta ja sinkkiarkkuja. Voimme pitää hiljaisen hetken kukin tahollamme, sen aika alkaa olla.
Sillä itsestä on todella alkanut tuntua tältä kun seuraa vauhtia jolla Suomen alasajo tapahtuu. Mitähän täällä kuvitellaan parinkymmenen vuoden kuluttua tehtävän kun teollisuus ulosliputtaa tätä vauhtia, eilenkin meni noin niikuin sivulauseessa Stora Enson Varkauden ja Kotkan tehtaiden kylmäksi pano.
En oikein jaksa uskoa siihen sanahöttöön missä puhutaan "vihreästä vuorovaikutustaloudesta" ja innovaatioista osaamatta kertoa miltä semmoiset sitten liikeidean muodossa näyttävät. - tällä viisiin
tai sarkasmia kirjoitti:
Sillä itsestä on todella alkanut tuntua tältä kun seuraa vauhtia jolla Suomen alasajo tapahtuu. Mitähän täällä kuvitellaan parinkymmenen vuoden kuluttua tehtävän kun teollisuus ulosliputtaa tätä vauhtia, eilenkin meni noin niikuin sivulauseessa Stora Enson Varkauden ja Kotkan tehtaiden kylmäksi pano.
En oikein jaksa uskoa siihen sanahöttöön missä puhutaan "vihreästä vuorovaikutustaloudesta" ja innovaatioista osaamatta kertoa miltä semmoiset sitten liikeidean muodossa näyttävät.toteutetaan EU:n ilmastotavoitteita viimeistä pilkkua myöden kun ei kohta polteta kuin niitä surullisenkuuluisia risuja kamiinassa.
- Toinen siruton
tällä viisiin kirjoitti:
toteutetaan EU:n ilmastotavoitteita viimeistä pilkkua myöden kun ei kohta polteta kuin niitä surullisenkuuluisia risuja kamiinassa.
Olisiko tuo "ilmastotavoite" löydettävissä linkistä http://nwohavaintoja.blogspot.com/ kuten ylempänä kerrotaan muittenkin tapahtumien taustasta?
Kriittinen tutkija ja asioita seuraava lukija löytää kyllä vahvan yhteyden.
Tavoitteenahan on puolen miljardin ihmisen kansoittama orjaplaneetta, jota johtaa hyvin pieni eliitti. Menetelmät ja taustat selviääkin linkistä sille, joka tietoa etsii. - Taipuisaa väkeä
Entä tämä puoli. natsit olivat rakentamassa DDR:n kommunismia. Paulus ja muut saksalaiset selkärangalliset suoraselkäiset natsit, taipuivat mutta eivät katkenneet kommunismin edessä. Korkeita ansioristejä jaettiin natsiupseereille lapiolla mättäen. Nämä Hilerin Saksan upseerit jatkoivat siitä mihin Stalingradissa jäivät uudessa isänmaassaan DDR:ssä. Entäpä nämä meidän taiteilijat ja muut Tarjat Halosineen, kuinkahan tietoinen valinta oli ihailla tällaista natsien pystyttämää kommunismia? Tuskin heiltä lukeneita kun ovat, oli jäänyt huomaamatta DDR:n rakentajien taustat. Lännessä toki oli myös entisiä natseja uusissa tehtävissä, mutta ei kuitenkaan ideologiaa opettamassa. DDR oli pelikuva natsisaksasta.
- W.Leiriniekka
Mitenkähän mahtaisi löytyä aamuruskon sarastuksen kajoa, kun suuntaisimme entistä ja nykyistä selkeämmin aikaamme ja energiaamme meidän oman kotikenttämme tasolle? Siis ohittaisimme viralliset organisaatiot ja poliittiset puolueet. Saisimmeko syntymään kansalaishavahtumisen? Ajatuksena olisi, että me itsekukin omatahtoisesti ryhtyisimme entistä ja nykyistä selkeämmällä tavalla kehittämään itseämme ja ajatteluamme, elämänkatsomustamme. Tarkoituksena valveutuvaisuus, elämässä omilla jaloilla seisominen. Mitä laajemmaksi kasvaisi omakantaisen väen määrä, sitä parempi oman kansamme ja maamme huominen ja sitä suppeammaksi ja huterammaksi kävisi peluripolitiikan jalansija.
- B. O. Fors
liian myöhään liikkeellä, juna meni jo ja uutta ei tule pitkään aikaan, jos sittenkään. : ( Kuses ollaan. Rahamiehet määrää suunnan ja tahdin ja poliitikot pelleilee vaan. Harmittaa vain se, että jotkut antoivat henkensäkin tämän maan puolesta. Tätä mieltä on björn olle Fors.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 723033
- 552675
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322285- 792168
- 951976
- 351785
- 121566
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171517Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil301350Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?291329