Umpikujassa!

Pikkukoira 9 v.

Tarvii purkaa edes tänne kun otettiin koira n. 9 v. sitten. Kaikki oli aluksi aivan ihanaa ja siitä tuli tärkeä perheenjäsen. Mutta sitten vuosien varrella alkoi välit hiertää pahemman kerran miehen kanssa ja täytyi todeta vaikeimman kautta että tuli mentyä kimppaan aivan vääränlaisen kumppanin kanssa. Erohan siinä oli ainut ratkaisu ja muutto yhteisestä kodista omaan.

Koiran takia teki kipeää. Yritin sopeutua yksinoloon kun koira oli miehellä. No eihän siitä mitään tullut, ikävä kasvoi koiraan niin suureksi että aloimme viettämään yhdessä viikonloppuja ja lomia. Myös lemmikillämme oli ikävä kun lauma hajosi.
Tätä järjestelyä on jo kestänyt monta vuotta ja sietokyky on äärirajoilla. Tarvisi mennä elämässä eteenpäin ja tehdä ihan kaikkea muuta, haluan uuden kumppanin mitä pikemmin sen parempi. Mutta tuo yhteinen koira pakottaa meidät olemaan yhdessä ja jatkuvassa yhteydenpidossa. "Pakkosuhde" on alkanut ahdistaa jo pahemman kerran. Elämä on koiranhoitoa ja jatkuu samaan rataan viikosta toiseen...

Koiran lopetus ei tule kysymykseen, rakastamme sitä ihan liiaksi. Kieltämättä suutuspäissäni olen monta kertaa sitä ajatellut ja huomaan ajattelevani aina vaan useammin että kuinkakohan kauan tuo lemmikki elää, että pääsisi vapauteen ja saisi aloittaa uuden elämän!?

Elämä on siis jumissa, minulla ei ole edes työpaikkaa, olen elänyt aikalailla 9 vuotta tuon koiran ehdoilla.
Aina ei joka hetkeen riitä sitä mielikuvitustakaan, että jaksaisi. Täytyy sanoa että aika rasittavaa on, enkä tiedä tosiaankaan tällä hetkellä miten jaksaa ja jatkaa eteenpäin. Tosiasia on se että ajattelen jo kauhulla tulevia vuosia kuinka kaikki vaan jatkuu ja jatkuu samanlaisena pakkopullana!!

Olisi hauska kuulla vertaistarinoita ja miten olette selvinnyt vastaavassa tilanteessa? Enkä oikeasti kaipaa nyt muuta kun ymmärtäviä ja tukea antavia vastauksia!

2

323

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • .............

      Ei se koira teitä molempia tartte samaan aikaan, ja yllättävän monella erokoiralla on kaksi kotia :) Koira sopeutuu, ja te sopeudutte, kun niin päätätte.

      • Perfektionisti

        Niinpä, omassa päässähän ne ongelmat ovat. Olen ihan sairaan kiintynyt koiraani, ihmissuhteista ei voi sanoa samaa, ovat menneet aikalailla päin persettä... Ristiriitaista, rakastaa koiraa, ei halua olla erossa, samaan aikaan ei jaksaisi jatkuvaa lenkitystä ym.

        Voipi olla että sitten kun sen todella menettää, tajuaa vasta miten upeaa kaikki olikin!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko tyytyväinen viime tapaamiseemme?

      Vai toivoitko sen menevän toisella tavalla? Miten?
      Ikävä
      87
      3237
    2. Nyt se sit loppuu

      Et ei enää nähdä ja yhteyttä pidetä.
      Ikävä
      62
      2947
    3. Kuoleman pelko katosi

      Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä
      Hindulaisuus
      432
      2465
    4. Viikonloppu terveiset kaivatulle

      tähän alas ⬇️⬇️⬇️
      Ikävä
      80
      2283
    5. Myötähäpeä kun näkee sut,

      tekisit jotain ittelles. Ihan hyvällä tämä!
      Ikävä
      74
      2199
    6. Jos sitä keittelis teetä

      Ja miettis mitä mies siellä jossain touhuilee... ☕️
      Ikävä
      95
      2026
    7. Toiselle puolikkaalleni

      Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j
      Ikävä
      36
      1693
    8. Huomenta ........

      Huomenta 💗 Tiedän, että tuntuisit hyvälle.
      Ikävä
      12
      1626
    9. Kuhmolainen on selvästi kepun lehti

      Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan
      Kuhmo
      20
      1613
    10. Ei mun tunteet

      ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil
      Ikävä
      30
      1450
    Aihe