Joku ehkä päättelee aloituksen kohdistuvan energian käyttöön, säästämiseen ; taloudellisuuteen:-
Nyt kutenkin tarkoituksenani on kiinnittää huomiota siihen energian laatuun, mitä me itse välitämme ympäristöömme. Millainen energia välittyy; tunteidemme, ajattelumme ja sanojemme, sekä tekojemme kautta?
Kiintoisaa on vaikkapa huomata: Jos luet esim. täällä tekstejä toiseen kertaan ja se, mikä eilen ehkä nauratti, saattaakin tänään saada syvällisempiä ajatuksia heräämään. Tai päinvastoin.
Ehkä toisinaan koet voimakkaita tunteita kirjoittaessasi tekstejä, ja toisinaan taas tunteet ovat toissijaisia.
Tunnetko tarvetta vaikuttaa lukijoihin? Vai onko se samantekevää?
Huomioitko oman energiasi laadun? Reagoitko välittömästi, tai ilman kontrollia muiden energiohin?
Oletko tietoinen, miksi jotkut asiat saavat sinussa aikaan kiihtymistä, tai hallitsemattomia tunteita?
Miten tämä kaikki toimii siinä ympäristössäsi jossa elät?
Energia
25
516
Vastaukset
tunteet välittyvät teksteihin, jollei ole ihan tunteeton ihminen. Miten ne sitten teksteistä luetaan, onkin juttu sinänsä.
Hämärästi muistan jonkun teorian, jonka mukaan ihminen on joko plus- tai miinunapainen (siis energiatasolla, ei omaan napaan tuijottelussa :D ) jos miinusvarauksellinen ja plusvarauksellinen keskustelevat, miinusmerkkien saa energiaa plusmerkkisestä joka menettää sitä. Jos kaksi plusvarauksellista juttelee he saavat energiaa toisistaan, samoin jos kaksi miinusvarauksellista. Tässä teoriassa ei plus tai miinusvaraus tarkoita ihmisen luonnetta eikä jaa ihmisiä hyviksiin tai pahiksiin, vaan siinä tarkoitetaan sähkömangneettisuutta. En tiedä toimiiko tuo kirjoitetun sanan kanssa, koskapa kontaktipinta jää hyvin vähäiseksi.
Itse olen livessä huomannut että jonkun kanssa jutteleminen on tosi uuvuttavaa ja keskustelusession jälkeen olo on voimaton, mutta jonkun toisen kanssa juteltua olo tuntuu piristyneen. Vaikka käsiteltäisiin samoja asioita.välittymistä olen monesti pohtinut; välittyvätkö ne sellaisina, kuin kirjoittaja tekstiä tuottaessaan tuntee, vai onko mahdollista, että sanat saavatkin aivan erilaisia tunteita aikaan lukijassa?
Livessä tuo naipaisuus juttu näyttää toimivan omalla kohdallanikin.
Joidenkin kanssa patterit täyttyvät ja jodenkin kanssa tyhjentyvät.
Olen opetellut karttamaan henkilöitä, jotka entuudestaan tiedän energiasyöpöiksi:-DNainenKirjoittaa kirjoitti:
välittymistä olen monesti pohtinut; välittyvätkö ne sellaisina, kuin kirjoittaja tekstiä tuottaessaan tuntee, vai onko mahdollista, että sanat saavatkin aivan erilaisia tunteita aikaan lukijassa?
Livessä tuo naipaisuus juttu näyttää toimivan omalla kohdallanikin.
Joidenkin kanssa patterit täyttyvät ja jodenkin kanssa tyhjentyvät.
Olen opetellut karttamaan henkilöitä, jotka entuudestaan tiedän energiasyöpöiksi:-Dkäyvän niin, että tekstit välittyvät vastaanottajan tuntemusten mukaan. Se nettikirjoittelussa onkin suuri puute. Tekstintuottaja saattaa arvioida väärin vastaanottajan aaltopituuden, ja joku omasta mielestään mukava murjaisu kanssakirjoittajalle saattaakin kääntyä vastaanottajan mielessä vattuiluksi. Sitten kun onnistuu jonkun kohdalla löytämään saman aaltopituuden, niin hänelle voi kirjoittaa kohtalaisen rohkestikin, luottaen siihen että tunnekin välittyy siten kuin se on näppiksiltä lähtenyt.
Pidemmältä ajalta nettikirjoittelukokemuksen omaavien kirjoittajien tekstit saattavat näyttää kohtuullisen tylsiltä, koskapa heillä on alitajuisesti tiedossa tämä niin suuri väärinkäsitysten mahdollisuus. On aika hankala jälkeenpäin selitellä että en mä sitä tarkoittanut vaan tätä :)TaikisN kirjoitti:
käyvän niin, että tekstit välittyvät vastaanottajan tuntemusten mukaan. Se nettikirjoittelussa onkin suuri puute. Tekstintuottaja saattaa arvioida väärin vastaanottajan aaltopituuden, ja joku omasta mielestään mukava murjaisu kanssakirjoittajalle saattaakin kääntyä vastaanottajan mielessä vattuiluksi. Sitten kun onnistuu jonkun kohdalla löytämään saman aaltopituuden, niin hänelle voi kirjoittaa kohtalaisen rohkestikin, luottaen siihen että tunnekin välittyy siten kuin se on näppiksiltä lähtenyt.
Pidemmältä ajalta nettikirjoittelukokemuksen omaavien kirjoittajien tekstit saattavat näyttää kohtuullisen tylsiltä, koskapa heillä on alitajuisesti tiedossa tämä niin suuri väärinkäsitysten mahdollisuus. On aika hankala jälkeenpäin selitellä että en mä sitä tarkoittanut vaan tätä :)Tästä päästäänkin kysymykseen; poikkeako nettikirjoittelu niin paljon kaikesta muusta kirjallisesta ilmaisusta ja onko tämä jo muodostunut omaksi lajiksi?
Ajatellaampa vaikkapa kirjailijoita, ja niitä, jotka tulevat suosituksi ja kuuluisaksi erilaisissa kulttuureissa.
Entäpä kirjallisuus, joka kestää ajan paineen. Tekstit, mitkä sykähdyttävät aina ja aina uudelleen.
Mikä tämän mahdollistaa?NainenKirjoittaa kirjoitti:
Tästä päästäänkin kysymykseen; poikkeako nettikirjoittelu niin paljon kaikesta muusta kirjallisesta ilmaisusta ja onko tämä jo muodostunut omaksi lajiksi?
Ajatellaampa vaikkapa kirjailijoita, ja niitä, jotka tulevat suosituksi ja kuuluisaksi erilaisissa kulttuureissa.
Entäpä kirjallisuus, joka kestää ajan paineen. Tekstit, mitkä sykähdyttävät aina ja aina uudelleen.
Mikä tämän mahdollistaa?nettikirjoittelu on kaiken kansan huvia, kirjailijat taasen ovat verbaalisia lahjakkuuksia.
TaikisN kirjoitti:
nettikirjoittelu on kaiken kansan huvia, kirjailijat taasen ovat verbaalisia lahjakkuuksia.
Meinaatkos ettei netissä löydykkään verbaalikkoja? * naputtelee pöydän pintaa samalla katsellen lasimaisesti Taikkua*
Minä kun päättelin, jotta nämä haalistumattomat tekstit ovat universaileja. Sielun veri on musteena ja kolektiivinen muisti lähteenä. Niissä täytyy olla jotain syvästi inhimillistä, ikäänkuin ihmisen ylittävää. Tai ainakaan ego ei enää kykene pidättämään tekstiä pienissä rajoissaan.
Oiskos se mahdottomuus, jotta nettikirjoittelussakin kyettäisiin samaan? Jos ei nyt ihan samaan, niin lähituntumaan?joskus kirjoittajien kannattaisi ihan oikeasti avata silmänsä niin että todellä näkisivät kirjoitetun tekstin eikä vain sitä kuka sen kirjoitetun tekstin on näppiksiltään suoltanut. kun nikkiin lyödään häirikön tai marttyyrin tai vitsiniekan tai tosikon leima, ei siitä tahdo irti päästä vaikka miten käyttäytyisi.
NainenKirjoittaa kirjoitti:
Meinaatkos ettei netissä löydykkään verbaalikkoja? * naputtelee pöydän pintaa samalla katsellen lasimaisesti Taikkua*
Minä kun päättelin, jotta nämä haalistumattomat tekstit ovat universaileja. Sielun veri on musteena ja kolektiivinen muisti lähteenä. Niissä täytyy olla jotain syvästi inhimillistä, ikäänkuin ihmisen ylittävää. Tai ainakaan ego ei enää kykene pidättämään tekstiä pienissä rajoissaan.
Oiskos se mahdottomuus, jotta nettikirjoittelussakin kyettäisiin samaan? Jos ei nyt ihan samaan, niin lähituntumaan?koskapa jokaisella ei ole nettikirjoittelun motiivina verbaalisen ilmaisunsa hiominen. :)) Ainakaan tällaisilla yleisillä keskustelupalstoilla.
- leimaamatonoon
TaikisN kirjoitti:
joskus kirjoittajien kannattaisi ihan oikeasti avata silmänsä niin että todellä näkisivät kirjoitetun tekstin eikä vain sitä kuka sen kirjoitetun tekstin on näppiksiltään suoltanut. kun nikkiin lyödään häirikön tai marttyyrin tai vitsiniekan tai tosikon leima, ei siitä tahdo irti päästä vaikka miten käyttäytyisi.
porukka viihtyykin puskissa?
leimaamatonoon kirjoitti:
porukka viihtyykin puskissa?
Pelkäsitkö kysyä asiaasi nikilläsi ? Jos niin minkävuoksi. Minun vai muiden kirjoittajien pelossa?
ei kuitenkaan tulisi yleistää:- Osa nettikirjoittelusta ilmentää tuota mainitsemaasi, mutta ei toki kaikki
Leimaantuminen on yksi sitkeistä ilmiöistä, joka tuntuu netissä vahvistuvan. Tosin se ei kait ihmisille ole livessäkään vierasta. Voiko siitä edes täysin olla vapaa missään, tai edes koskaan.
Jokaisessa kulttuurissa, missä tahansa historian aikana, on aina haettu, tai jopa korostettu erilaisuutta ja asemaa jos minkäkin laisilla keinoilla. Noh... leimaantuminen taas näillä keskustelupalstoilla voi olla hyvinkin sattumanvaraista, epämääräistä, ennakkoluuloista ja sisältää ilkeyttä, sekä halua mollata, tai mitätöidä leimattua.- leimaamatonoon
TaikisN kirjoitti:
Pelkäsitkö kysyä asiaasi nikilläsi ? Jos niin minkävuoksi. Minun vai muiden kirjoittajien pelossa?
joku saattaisi muistaa tuhannen vuoden kuluttua että sanoin silloin niin ja noin. :D
leimaamatonoon kirjoitti:
joku saattaisi muistaa tuhannen vuoden kuluttua että sanoin silloin niin ja noin. :D
niin ja tuoda viiden vuoden vanhoja keskusteluja palstalle, lyömäaseeksi :) Tätähän tämä. Jokohan mun olisi aika myös haudata nikki kokonaan ?
kaduntaasmiehestä yhden itetekemänsä leiman irti:->**''
Oletkos muuten huomannut, jos haavan päällä oleva rupea jatkuvasti rassaa, niin uutta rupea syntyy lisää?
Tämä muuten ihan vakavasti. Teksi nyt vietävästi mieli rapsutella tuota kutiavaa haavaani.
'*vitsit että olinkin syvällinen*tärkeää eroittaa fyysinen ja henkinen haava toisistaan. Oletusarvoisesti se haava, mitä tarkoittanet on jotakin siltä väliltä..tai ei edes sinnepäinkään:;
Mites se laulu menikään: "anna arpisten haavojen olla, niitä rikki et repiä saa...* *hoilaa*TaikisN kirjoitti:
koskapa jokaisella ei ole nettikirjoittelun motiivina verbaalisen ilmaisunsa hiominen. :)) Ainakaan tällaisilla yleisillä keskustelupalstoilla.
elävää ja sujuvaa, värikästä, sekä hyvää kirjallista ilmaisua, sen varmemmin palstakirjoittelu kehittyy.
Onko nyt eilinen pyhkäisty olemattomiin? :) Fysikkamme on siten rakentunut, etteivät solumme täysin päivässä uusiudu. Täydelliseen uusiutumiseen muistini mukaan hujahtaa seitsemän vuotta.
Tiede ei ole kyennyt ratkaisemaan vielä sitäkään ongelmaa, miksi tämä uusiutunut solukko ei tuo ikuista nuoruutta. Joten, haavahoito tarvitsee laastaria ja kemiaa...kuten asian sanoit:-
Viesti pyöri lähetetään kiekurassa ties kuinka kauan..jotain olis voinut lohkaistakin. Tympi ja peruutin viestin.
Hymph :(Sellainen energia tornaado:) Mun näppiksellä on tuo läppähiiri herkistynyt, ettei sitä tarvitse kun hipaista ja se
napsasee kaiken karvaista mainontaa. Pitäisikköhän kiinnittää tuo vanhanmallinen hiiri tähän?
ihmisen negatiivisuus vaikuttaa ihmeen paljon.Sellaisen ihmisen kanssa kun puhuu,niin tuntuu kuin olisi ihan loppuunpalanut.
Minulle sanotaan toisinaan,että olen kuin ei mikään voisi minun mielentyyneyttäni järkyttää..Kumminkin se osa juuri on kaikkein horjuvin.Reagoin aika voimaaksti toisen ihminen mielentilaan.Olen joskus lukenut,että pitäisi aamuisin pukea päälle itselleen näkymätön haarniska,ettei muiden negatiiviset energiat pääse vaikuttamaan,mutta enpä ole tuota vielä kokeillut...:))
Olen usein miettinyt sitä,miksi sitten reagoin herkästi muiden juttuihin,mutta enpä ole vielä keksinyt vastausta..Tää sun aloitus on sellainen,etttä siihen pitäisi kunnolla keskittyä mitä vastaa,mutta mä olen aina ollut tämmönen hätähousu..:D
Toivon,että itse pystyisin luomaan ympärilleni positiivista energiaa..ei sitä aina siinä onnistu..itsenikin tarvinneen paljon harjoitusta voidakseni säilyttää mielentyyneyden myös negatiivisissa energiossa.
Joskus tuntuu, että nämä kielteisillä tunteilla ja ajatuksilla latautuneet oikein odottavat, jotta saisivat muutkin hiiltymään. Koska tiedän itse olevani vastuussa omasta reagoinnistani, niin pyrkimykseni on kasvattaa luontoni. Mitä enemmän sitä harjoittaa, sen sujuvammin se käy:-)
- energiani
katosi:( liian paljon kysymyksiä:(
- *(`.`)^
Hallitsemattomat tunteet on ensireaktio kun tunne ehtii ällin eelle ilman kontrollia. Ne on prmitiivisiä reagointeja, "taistele tai pakene".
energioista en sano mitään. Jos asia vaatii, reagoin nopeasti.
Yleensä pidän keskustelusta missä ihmiset osaavat perustella omat mielipiteensä eivätkä pakene puskiin tai pois sanottuaan jotakin mielestään ikuista ja oikeaa.- Putkivalo
on kaksijakoinen, siinä on sekä lähtö- että tulopuoli. Yhdenlaisen (lähtö-)energian aikaansaa kun kirjoittaa, ja toisen (tulo-)energian kun luet jonkun muun juttua. Olen huomannut itsessäni että luen kirjoitukset ihan eri tavalla jos olen jo valmiiksi ärtynyt tai stressaantunut, kuin jos on levollinen mieli. Kumpikin energia on tärkeä, ja vaikuttaa 50-50 tulkitsemiseen. Veetuilut voi parhaimmillaan ottaa huumorilla, ja kauniista kirjoituksesta saattaa pahimmillaan löytyä vaikka mitä piilomerkityksiä :))
Se on myöskin muuten paljon kiinni siitä kuka sen energian antaa. Veikkaan että hymyilisin jos sä kutsuisit mua muijaksi, mutta auta armias jos exä tekee sen.
Kyllähän mä yritän miettiä minkä latauksen annan. Tosin vähemmän nykyään kuin silloin joskus alkuun. Kuvittelen että ihmiset tuntee mut jo, ja tietää että olen oikeesti vaan harmiton näsäilijä.
Jos muiden jutut ärsyttää, yritän perääntyä ja palata paremmalla mielellä. Riippuu vähän. Joskus tulee ladattua suoraankin. Ja jälkeenpäin kaduttaa. Paremmin tulee kuulluksi jos osaa jotenkin nätisti tarjota sen energiansa :)
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih496315Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j6422611Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens831209- 821123
Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.791087Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä3011074Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä601068- 78983
- 66951
- 228854