Kerrothan ajatuksesi ja kokemuksesi

aikaa on kiva kuulla sinustakin ja asiasi ovatkin ihan hyvin,vaikka todella kävit läpi tosi vaikeita leikkauksia ynm siihen liittyvää,itselläni on kanssa syöpä loitolla ainakin nyt parin reilun vuoden jälkeen ja uskon että jatkot menee hyvin myös.Niin kyllä tämä lehtimaja juhlanaika puhuttaa minuakin vakavasti,en siitä nyt enenpää kun täällä ei aiheesta pidetä
.
Kaikkea hyvää elämääsi.En kirjaudu sisään kun se temppuilee melkein aina.

Mökin Muija.... kirjoitti:

aikaa on kiva kuulla sinustakin ja asiasi ovatkin ihan hyvin,vaikka todella kävit läpi tosi vaikeita leikkauksia ynm siihen liittyvää,itselläni on kanssa syöpä loitolla ainakin nyt parin reilun vuoden jälkeen ja uskon että jatkot menee hyvin myös.Niin kyllä tämä lehtimaja juhlanaika puhuttaa minuakin vakavasti,en siitä nyt enenpää kun täällä ei aiheesta pidetä
.
Kaikkea hyvää elämääsi.En kirjaudu sisään kun se temppuilee melkein aina.

Lue lisää

Kiva kun muistat minutkin, en tosiaankaan ole käynyt kirjoittelemassa lähes vuoteen tänne.
Terveenä olemme kummatkin olleet, ei flunssiakaan moneen vuoteen. Ja Kristus on pitänyt meistä kiinni, ettei jalkamme ole hairahdelleet. Siunausta sinulle Mökin Muija ja muillekkin tutuille.

Jatkan vielä herättelyä, katsellaan ja kuunnellaan

Mökin Muija.... kirjoitti:

aikaa on kiva kuulla sinustakin ja asiasi ovatkin ihan hyvin,vaikka todella kävit läpi tosi vaikeita leikkauksia ynm siihen liittyvää,itselläni on kanssa syöpä loitolla ainakin nyt parin reilun vuoden jälkeen ja uskon että jatkot menee hyvin myös.Niin kyllä tämä lehtimaja juhlanaika puhuttaa minuakin vakavasti,en siitä nyt enenpää kun täällä ei aiheesta pidetä
.
Kaikkea hyvää elämääsi.En kirjaudu sisään kun se temppuilee melkein aina.

Lue lisää

Aikaa on kulunut 10kk, kun sain tiedon, että minulla on syöpä. Siittä alkoi seikkailu maailmaan, sairaala, labrat, sytot, rötgen, tt-kuvat ym. Hoitohenkilöitten työskentely, heidän työajat, kuin he jaksavat hymyillä ja olla niin ystävällisiä. Syöpääni on ainoa hoito solunsalpaajat. Talvi meni ja kevät tuli, tukka lähti ja kaikenlaista vaivaa oli hoitojen aikana. Minulle vaivat oli uusia, ummetus, närästys, silmien vuoto, väsymys, ihan yleisiä juttuja, nojaa. Mielialani oli omasta mielestäni ihan ok, otin syöpäni mielenkiintoisena seikkailuna. Toukokuussa sain 3kk lomaa, kesä meni mökillä puuhatessa, puunhakkuukin sujui ja olo oli loistava. Kylpyläloma oli mainio, tuli otettua hoitoja laidasta laitaan.
Elokuussa sain taas 3kk lomaa, elokuun kuutamoyöt, miten kiva oli istua kynttilöitten valossa terassilla ja olla vaan, nauttia viinistä ja tummasta yöstä. Hirvikärpäset metsässä, niinpä syksy tulee, nekin oli helppo nyppiä hiuksista, kun tukka oli niin pienellä sängellä.
Loma loppui, syöpä on levinnyt vatsaan, tässä sitt aletaan uusintaa, hoidot on kevyempiä, kun ekalla kertaa, joten eiköhän niistä selvitä, syöpähän on taas ihan omajuttu.
Onhan minulla elettyä elämää jo kiitettävästi takana ja lisää tulee, joka päivä.
Syysterkkuja.

tinnun.. kirjoitti:

Aikaa on kulunut 10kk, kun sain tiedon, että minulla on syöpä. Siittä alkoi seikkailu maailmaan, sairaala, labrat, sytot, rötgen, tt-kuvat ym. Hoitohenkilöitten työskentely, heidän työajat, kuin he jaksavat hymyillä ja olla niin ystävällisiä. Syöpääni on ainoa hoito solunsalpaajat. Talvi meni ja kevät tuli, tukka lähti ja kaikenlaista vaivaa oli hoitojen aikana. Minulle vaivat oli uusia, ummetus, närästys, silmien vuoto, väsymys, ihan yleisiä juttuja, nojaa. Mielialani oli omasta mielestäni ihan ok, otin syöpäni mielenkiintoisena seikkailuna. Toukokuussa sain 3kk lomaa, kesä meni mökillä puuhatessa, puunhakkuukin sujui ja olo oli loistava. Kylpyläloma oli mainio, tuli otettua hoitoja laidasta laitaan.
Elokuussa sain taas 3kk lomaa, elokuun kuutamoyöt, miten kiva oli istua kynttilöitten valossa terassilla ja olla vaan, nauttia viinistä ja tummasta yöstä. Hirvikärpäset metsässä, niinpä syksy tulee, nekin oli helppo nyppiä hiuksista, kun tukka oli niin pienellä sängellä.
Loma loppui, syöpä on levinnyt vatsaan, tässä sitt aletaan uusintaa, hoidot on kevyempiä, kun ekalla kertaa, joten eiköhän niistä selvitä, syöpähän on taas ihan omajuttu.
Onhan minulla elettyä elämää jo kiitettävästi takana ja lisää tulee, joka päivä.
Syysterkkuja.

Lue lisää

Kirjoituksestasi on havaittavissa oikea positiivinen asenne sairauteen ja elämään yleensä. Kaikkea hyvää ja
ayysterkkuja Sinulle!

tarinani on melkein samaa kuin edellisellä,mutta noin vuoden kuluttua siitä,kun rintasyöpäni oli hoidettu,huomattiin kontrollissa levinnäisyyys.
Syöpäni on levinnyt luustoon ,saan hoitoja ja minulle on sanottu,että hoidoilla voin saada jopa 10.vuotta lisää elinaikaa.
Olen tästä kiitollinen,minä olen jo saanut elää 54.vuotta,lapseni ovat aikuisia ja minulla on myös kaksi lapsenlasta.
Minulla on rakastava ja minua tukeva aviomies sekä kolme ihanaa koiraa ,en pelkää kuolemaa.

syöpäpotilas. kirjoitti:

tarinani on melkein samaa kuin edellisellä,mutta noin vuoden kuluttua siitä,kun rintasyöpäni oli hoidettu,huomattiin kontrollissa levinnäisyyys.
Syöpäni on levinnyt luustoon ,saan hoitoja ja minulle on sanottu,että hoidoilla voin saada jopa 10.vuotta lisää elinaikaa.
Olen tästä kiitollinen,minä olen jo saanut elää 54.vuotta,lapseni ovat aikuisia ja minulla on myös kaksi lapsenlasta.
Minulla on rakastava ja minua tukeva aviomies sekä kolme ihanaa koiraa ,en pelkää kuolemaa.

Lue lisää

Silloin aikanaan kun olin itse tuossa alkuvaiheessa ja tietty aika peloissani. Lääkärikään ei vielä silloin tiennyt mistä on kysymys, mutta kertoi että syöpä on tänä päivänä hoidettavissa. Jos se on paikallinen, niin se voidaan parantaa kokonaan. Se leikataan pois ja sitten hoidoilla varmistetaan se, ettei se uusiudu. Jos sitten on niin, että se on levinnnyt johonkin muualle, niin silloin siihen tulee suhtautua ihan niinkuin mihin tahansa muuhun krooniseen sairauteen, esim. diabetes, ym. Sairauden kanssa kyllä pärjää, tosin joskus on huonompia aikoja ja joskus parempia aikoja.
Tsemppiä Sinulle ja muillekin!

ex-syöpäläinen kirjoitti:

Silloin aikanaan kun olin itse tuossa alkuvaiheessa ja tietty aika peloissani. Lääkärikään ei vielä silloin tiennyt mistä on kysymys, mutta kertoi että syöpä on tänä päivänä hoidettavissa. Jos se on paikallinen, niin se voidaan parantaa kokonaan. Se leikataan pois ja sitten hoidoilla varmistetaan se, ettei se uusiudu. Jos sitten on niin, että se on levinnnyt johonkin muualle, niin silloin siihen tulee suhtautua ihan niinkuin mihin tahansa muuhun krooniseen sairauteen, esim. diabetes, ym. Sairauden kanssa kyllä pärjää, tosin joskus on huonompia aikoja ja joskus parempia aikoja.
Tsemppiä Sinulle ja muillekin!

Lue lisää

sinulle ,paikallisesti levinnyt ( kainaloon ) rintasyöpä voidaan parantaa,mutta muualle levinnyttä ei voida parantaa,mutta hoidoilla saamme lisä aikaa elää.

0nko tällä palstalla ketään,jolla rintasyöpä on levinnyt luustoon?

Millainen ns. " elinaika ennuste" teille on annettu, minulle lääkäri sanoi,että hoidoilla saadaan jopa 10.vuotta lisää elinaikaa,onkohan ketään joille on arvioitu ( ennustettu) noin pitkä jatkoaika?

syöpäpotilas. kirjoitti:

sinulle ,paikallisesti levinnyt ( kainaloon ) rintasyöpä voidaan parantaa,mutta muualle levinnyttä ei voida parantaa,mutta hoidoilla saamme lisä aikaa elää.

0nko tällä palstalla ketään,jolla rintasyöpä on levinnyt luustoon?

Millainen ns. " elinaika ennuste" teille on annettu, minulle lääkäri sanoi,että hoidoilla saadaan jopa 10.vuotta lisää elinaikaa,onkohan ketään joille on arvioitu ( ennustettu) noin pitkä jatkoaika?

Lue lisää

aika ennuste,mitä se tarkoittaa?itse käyn jälkitarkastuksissa loppu ikäni,enkä saa terveen papereita koskaan.sairastin munsarjasyövän 3c.ja heti kuurien aikana jalkani vauriotuivat,sain neuroloogisia vammoja,ja olen oppinut elämään niiden kanssa,välillä pinna palaa on tunnustettava.silloin kun kipu on sellaista,että sitä vain ei kestä.esim.paikallaan seisominen ja istuminen pidemmän aikaa. olen potilas kipuklinikalla,ja syön morfiinia kipuihin.nenä ja silmät valuu,kun olen ulkona.makuaisti on huono.mutta kaikista vaivoista huolimatta olen hengissä ja siitä erittäin kiitollinen.

silloin alussa kun sain syöpäni niin koko elämä oli aivan sekaisin,siis todella sekaisin .kuolemaa en osanut pelätä,ja olin luvannut tyttärelleni että en kuole.mutta kyllä syöpä tekee ihmisestä erilaisen,nöyremmän,en osaa oikein ottaa mitään itsetään selvänä asiana enään,kun ei koskaan tiedä mitä huomenna tapahtuu.kipujeni kanssa olen oppinut elämään,ja siihen kun pääsee on kipulääkärini mielestä suuri asia.hän sanoi myös,kun sain taxol ja paraplatiinia,niin onkologit tekivät työnsä.ja muut lääkärit saavat sitten tehdä lopputyön=kipuklinikka.

kroppani oli huippukunossa kun sytot aloitettiin olin urheillut koko ikäni ja veriarvoni olivat huippuluokkaa,viimeisen kuurin asti.silläkin on varmasti osuutensa,että selvisin hengissä,sillä vasta viime vuosina olen ymmärtänyt kuin läheltä se hipaisi. mutta tänä päivänä voin hyvin,tai niin hyvin kun voin voida.olen tyytyväinen.ja se mikä on tapahtunut,sitä ei voi kukaan muuttaa.menetin erään tärkeän ihmisen sairauden myötä,mutta se oli hänen valintansa,kaikki eivät osaa käsitellä asioita,hänelle tarjotiin apua,mutta oli itse sitä mieltä ettei hän sitä tarvinnut.itseltäni meni monta vuotta tämän ihmisen unohtamiseen,mutta olen senkin yli päässyt. ja uskon että terve ihminen ei ymärrä miten vaikeaa on olla syöpäpotilas ja millaiset ajautukset sairaalla ihmisellä on,eivätkä pelot häviä heti,kun kuurit loppuu,niiden kanssa ainakin minä olen saanut elää monia vuosia.mutta nyt on hyvä olla.tämä oli minun tarinani.tsemppiä kaikille palstalaisille.

ja hyvää syys lauantaita.

On se tieto syövästä melkoinen shokki. Mutta siitä selviää, vaikka aikaahan se ottaa hoitoineen kaikkineen. Hyvä kun aloittavat nuo hoidot ripeästi. Kyllä se alkushokki siitä hoitojen myötä sitten väistyy. Silloin ainakin on tieto siitä, että asialle tehdään jotakin. Odottaminen ja tietämättömyys on usein kaikkein kamalinta.

Luitkin varmaan oman tarinani. Minulle tuo tieto tuli vähän alle viisikymppisenä ja siitä on jo vuosia. Ihan hyvin on mennyt. Nykyisin nuo hoidot ovat niin hyviä, että yhä useampi selviää. Toisin kuin minun nuoruudessani. Silloin syöpä kirjaimellisesti yleensä tarkoitti sitä, että saa valmistautua hautajaisiin.

Lääkkeitäkin on monenlaisia nykyisin ja jokaiselle räätälöidään soveltuva hoito. Sytostaattejakin on nykyisin monenlaisia, eikä se sytostaattihoito aina tarkoita hiustenlähtöä. Itselläni kyllä hiukset lähtivät, mutta käytin peruukkia ulkona liikkuessani. Nekin ovat niin aidon näköisiä nykyisin, ettei niitä heti tunnista peruukiksi. Pian hoitojen loputtua hiukset sitten alkoivatkin kasvaa. Jos itsellesi sitten aikanaan käy niin, niin yritä ajatella asiaa positiivisesti vaikkapa sillä tapaa, että onneksi et joudu käyttämään peruukkia kesähelteellä.

Muutenkin suosittelen, että etsit tämän koettelemuksen keskellä ihan arkisista asioista niitä pieniä ja miksei suuriakin positiivisia kokemuksia. Niillä jaksaa kummasti taas eteenpäin.

Täällä Suomessa me valmistaudutaan kohta nukkumaan menoon ja Sinä siellä kaukana jossakin uuteen päivään. Tsemppiä Sinulle ja toivotaan että uusi päivä on eilistä parempi!

ex-syöpäläinen kirjoitti:

On se tieto syövästä melkoinen shokki. Mutta siitä selviää, vaikka aikaahan se ottaa hoitoineen kaikkineen. Hyvä kun aloittavat nuo hoidot ripeästi. Kyllä se alkushokki siitä hoitojen myötä sitten väistyy. Silloin ainakin on tieto siitä, että asialle tehdään jotakin. Odottaminen ja tietämättömyys on usein kaikkein kamalinta.

Luitkin varmaan oman tarinani. Minulle tuo tieto tuli vähän alle viisikymppisenä ja siitä on jo vuosia. Ihan hyvin on mennyt. Nykyisin nuo hoidot ovat niin hyviä, että yhä useampi selviää. Toisin kuin minun nuoruudessani. Silloin syöpä kirjaimellisesti yleensä tarkoitti sitä, että saa valmistautua hautajaisiin.

Lääkkeitäkin on monenlaisia nykyisin ja jokaiselle räätälöidään soveltuva hoito. Sytostaattejakin on nykyisin monenlaisia, eikä se sytostaattihoito aina tarkoita hiustenlähtöä. Itselläni kyllä hiukset lähtivät, mutta käytin peruukkia ulkona liikkuessani. Nekin ovat niin aidon näköisiä nykyisin, ettei niitä heti tunnista peruukiksi. Pian hoitojen loputtua hiukset sitten alkoivatkin kasvaa. Jos itsellesi sitten aikanaan käy niin, niin yritä ajatella asiaa positiivisesti vaikkapa sillä tapaa, että onneksi et joudu käyttämään peruukkia kesähelteellä.

Muutenkin suosittelen, että etsit tämän koettelemuksen keskellä ihan arkisista asioista niitä pieniä ja miksei suuriakin positiivisia kokemuksia. Niillä jaksaa kummasti taas eteenpäin.

Täällä Suomessa me valmistaudutaan kohta nukkumaan menoon ja Sinä siellä kaukana jossakin uuteen päivään. Tsemppiä Sinulle ja toivotaan että uusi päivä on eilistä parempi!

Lue lisää

Kiitos!!

Kyllä olen saanut itselleni sellaisen fiiliksen että kyllä minä selviän aivan kuten olen selvinnyt tähänkin asti elämässä olleista terveysongelmista (ei mielenterveysongelmia).. Ystävät tosiaan tukena ja yllätti entinen mieskin osallistumalla tähän.. Emme ole vihamiehiä homma vaan ei ilmeisesti toiminut...

Olen todella kiitollinen kaikille ystäville.. piristää todella paljon..
Mä en meinannut hankkia mitään peruukkia vaan huivipäänä meinasin olla jos näin käy.. onneksi pidän huiveista :)

too young kirjoitti:

Kiitos!!

Kyllä olen saanut itselleni sellaisen fiiliksen että kyllä minä selviän aivan kuten olen selvinnyt tähänkin asti elämässä olleista terveysongelmista (ei mielenterveysongelmia).. Ystävät tosiaan tukena ja yllätti entinen mieskin osallistumalla tähän.. Emme ole vihamiehiä homma vaan ei ilmeisesti toiminut...

Olen todella kiitollinen kaikille ystäville.. piristää todella paljon..
Mä en meinannut hankkia mitään peruukkia vaan huivipäänä meinasin olla jos näin käy.. onneksi pidän huiveista :)

Lue lisää

olet palannut talstalle,Onhan se niinkin jotta jokainen päivä on armo uusi ,Siunausta sinulle ja läheisillesi.

-ra kirjoitti:

olet palannut talstalle,Onhan se niinkin jotta jokainen päivä on armo uusi ,Siunausta sinulle ja läheisillesi.

Kylla kaikesta selviaa, vaikka yksinkin. Ole vahva nainen ! Itse kavin syopahoidot, chemo ja radioterapian plus nama tamoxifen pillerihoidot kaikki yksin lapi. Asuin ulkomailla, laakarini oli todella hieno laakari ja IHMINEN, jonka kanssa kylla jouduin asioimaan toisella kielella (ei siis englanti) vaan kuitenkin kaikki hoitui hyvin.
Kavin koko ajan kokopaivatyossa, hoidin itse talouteni, ostokset (ruokaa piti raahata joka paiva kun ruokahalu oli suuri ), siivouksen ja valilla riitti aikaa tavata ystavianikin.

Nyt olen kiitollinen tasta sairaudesta, joka jo takanapain. Olen oppinut katsomaan elamaa eri kulmasta ja laittamaan asiat eri arvojarjestykseen. Iloitsen pikku asioista, kuten se etta tanaan olen hengissa (poikani takia), linnut laulaa, maailma on kaunis, voin auttaa vahaosaisempia vapaaehtois tyon muodossa, kaikkea tallaista. Ja joskus tukin valittajien suun, kun soittavat ja kertovat etta "I think I am getting a cold "!

Uskon etta kaikki menee hyvin ja olet mielesssani tana leikkauspaivana 12.10! God bless you.

Cyrilli kirjoitti:

Kylla kaikesta selviaa, vaikka yksinkin. Ole vahva nainen ! Itse kavin syopahoidot, chemo ja radioterapian plus nama tamoxifen pillerihoidot kaikki yksin lapi. Asuin ulkomailla, laakarini oli todella hieno laakari ja IHMINEN, jonka kanssa kylla jouduin asioimaan toisella kielella (ei siis englanti) vaan kuitenkin kaikki hoitui hyvin.
Kavin koko ajan kokopaivatyossa, hoidin itse talouteni, ostokset (ruokaa piti raahata joka paiva kun ruokahalu oli suuri ), siivouksen ja valilla riitti aikaa tavata ystavianikin.

Nyt olen kiitollinen tasta sairaudesta, joka jo takanapain. Olen oppinut katsomaan elamaa eri kulmasta ja laittamaan asiat eri arvojarjestykseen. Iloitsen pikku asioista, kuten se etta tanaan olen hengissa (poikani takia), linnut laulaa, maailma on kaunis, voin auttaa vahaosaisempia vapaaehtois tyon muodossa, kaikkea tallaista. Ja joskus tukin valittajien suun, kun soittavat ja kertovat etta "I think I am getting a cold "!

Uskon etta kaikki menee hyvin ja olet mielesssani tana leikkauspaivana 12.10! God bless you.

Lue lisää

kun sairastuin keväällä,ja hoitojen jälkeen sai kulkea koko kuuman kesän kuuma peruukki päässä,

-ra kirjoitti:

kun sairastuin keväällä,ja hoitojen jälkeen sai kulkea koko kuuman kesän kuuma peruukki päässä,

kohdallani kurjinta oli se,että sairastuin: peruukki aika oli lyhyt ja huivi oli hyvä vaihtoehto kuumina kesäpäivinä.
Nyt voin hyvin,hoidoista on jo lähes 2.vuotta ja elämä on palautunut ennalleen pikkuhiljaa.
Syöpäni oli paikallinen ja siitä olen kiitollinen,että ei ehtinyt leviämään muuta kuin kainalon imusolmukkeisiin.

eräs sp. kirjoitti:

kohdallani kurjinta oli se,että sairastuin: peruukki aika oli lyhyt ja huivi oli hyvä vaihtoehto kuumina kesäpäivinä.
Nyt voin hyvin,hoidoista on jo lähes 2.vuotta ja elämä on palautunut ennalleen pikkuhiljaa.
Syöpäni oli paikallinen ja siitä olen kiitollinen,että ei ehtinyt leviämään muuta kuin kainalon imusolmukkeisiin.

Lue lisää

kainaloon ja imusolmukkeisiin

-ra kirjoitti:

kainaloon ja imusolmukkeisiin

nukuttua.Verenpaineeni oli 197/138 en edes jaksanut lähteä.Jalkoja särkee edelleen hirvittävästi,onneksi ensi viikolla on syöpiksellä lääkäriin aika.Tervarissa kävin mutta siellä oli 16 ihmistä ennen minua,en jaksanut jäädä odottamaan.

-ra kirjoitti:

nukuttua.Verenpaineeni oli 197/138 en edes jaksanut lähteä.Jalkoja särkee edelleen hirvittävästi,onneksi ensi viikolla on syöpiksellä lääkäriin aika.Tervarissa kävin mutta siellä oli 16 ihmistä ennen minua,en jaksanut jäädä odottamaan.

Lue lisää

ollan jo sairaalahoidossa, ei kotona. Milloin olet kalibroinut mittarisi viimeksi? Oletan että itse mittailet kotona RR-arvoja....

too young kirjoitti:

Kiitos!!

Kyllä olen saanut itselleni sellaisen fiiliksen että kyllä minä selviän aivan kuten olen selvinnyt tähänkin asti elämässä olleista terveysongelmista (ei mielenterveysongelmia).. Ystävät tosiaan tukena ja yllätti entinen mieskin osallistumalla tähän.. Emme ole vihamiehiä homma vaan ei ilmeisesti toiminut...

Olen todella kiitollinen kaikille ystäville.. piristää todella paljon..
Mä en meinannut hankkia mitään peruukkia vaan huivipäänä meinasin olla jos näin käy.. onneksi pidän huiveista :)

Lue lisää

Tsemppiä sulle sinne huomiseen leikkaukseen.
Kirjoittelehan kuulumisiasi sitten leikkauksen jälkeen.

-ra kirjoitti:

kainaloon ja imusolmukkeisiin

oli kainalossa 2,5cm.syöpäkasvain ja rinnassa 4,5cm ,gradus 3.lisäksi 8.imusolmukkeessa oli syöpää ja nyt on mennyt lähes puolitoista vuotta eikä mitään uusimiseen viittaavaa ole ilmennyt.
Työtoverillani oli rinnassa 1,4cm.syöpäkasvain,gradus 2,ei kainaloon levinneisyyttä ja siitä huolimatta hänelle levisi syöpä jo vuoden kuluttua sädehoidoista..

nurse35 kirjoitti:

ollan jo sairaalahoidossa, ei kotona. Milloin olet kalibroinut mittarisi viimeksi? Oletan että itse mittailet kotona RR-arvoja....

tulevat myös tervarissa,ja sairaalassa.Alipaine aina yli sadan yleensä 110-145,ja yläpaine 195-135Minulla on kahdet verenpainelääkkeet joita jo kolme kertaa ollaan vaihdettu,paine vaan pysyy korkealla.Sukurasitus.Isäni kuoli infarktiin neljänteen,ja tuotiin Espanjasta sinkkiarkulla,hänellä oli jo suomessa ollut 3 infarktia,ensimmäinen alle 50 vuotiaana.Molemmilla vanhemmilla veljilläni on myös verenpaine lääkitys,ja pojalla ollut muutaman vuoden lääkitys.

-ra kirjoitti:

tulevat myös tervarissa,ja sairaalassa.Alipaine aina yli sadan yleensä 110-145,ja yläpaine 195-135Minulla on kahdet verenpainelääkkeet joita jo kolme kertaa ollaan vaihdettu,paine vaan pysyy korkealla.Sukurasitus.Isäni kuoli infarktiin neljänteen,ja tuotiin Espanjasta sinkkiarkulla,hänellä oli jo suomessa ollut 3 infarktia,ensimmäinen alle 50 vuotiaana.Molemmilla vanhemmilla veljilläni on myös verenpaine lääkitys,ja pojalla ollut muutaman vuoden lääkitys.

Lue lisää

emme olleetkaan koskaan kuulleet;)

1+1 kirjoitti:

emme olleetkaan koskaan kuulleet;)

nostit taas yhden ketjun...