Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

0

Kommenttia

18

  1. On niitä pahempiakin junttiloita kuin Savonlinna. Esim. Tikkurila. Käytän aina kiekkoa jos osaan kyllä asentaa ajankin oikein. Mutta ei se riitä. Olin muutama vuosi sitten autolla Virossa ja ostin Tallinnasta jonkun marketin kassalta kiekon, kuten yleensä Suomessakin saa ostaa. Tämä kiekko vaan oli sellainen pyöreä kukan muotoinen, valkoinen keskeltä ja terälehdet punaiset. Numerot ja viisarit kuten kellossa.
    Vuosikausia olen käyttänyt tätä kiekkoa Suomessa ja monissa kaupungeissa ja myös Tikkurilassa. Eräänä iltana olin menossa synttäreille ja lahjasta puuttui kortti. Ajoin Tarjoustalon parkkipaikalle, jossa oli kaksi muuta autoa omani lisäksi. Kello oli 18.10. Laitoin kiekkoon ajan 18.30 ja kiekon ikkunaan. Kipaisin kauppaan ja viivyin siellä max 10 min. Kun tulin takaisin, oli ikkunassa sakko. Kiekko ei ole asetuksen mukainen!
    Kahdessa muussakin autossa oli sakkolappu, en tiedä niiden perusteluja, mutta omastani olen kyllä sitä mieltä, että haloo, mikä oikeastaan on kiekon tarkoitus???
    Tein valituksen. Ei missään kiekoissa tai parkkipaikan merkeissä ole minkäänlaista mainintaa siitä, että kiekon tulee olla asetuksen mukainen ja millainen on asetuksen mukainen kiekko. Tuskin lakien ja asetusten alkuperäinen tarkoitus on törkeä rahastus. Mutta sitä se nyt vaan on.
  2. Kokeilin pari kertaa paastoa muutama vuosi sitten. Ensimmäinen paastoni kesti 7 pv. Ostin luontaistuotekaupasta Fogelin 7 päivän paastopaketin ja noudatin sen ohjeita. Jotkit litkut olivat vastenmielisiä, mutta nielin kaiken, sillä en halunnut mitään puutosoireita paaston takia. Lihasten surkastumisia sun muita. En paastonnut laihduttaakseni, eikä se mielestäni olekaan paastoamisen tarkoitus. Samalla kyllä laihtuu, varsinkin jos on pitkällä paastolla. Kunnon paastoon kuuluvat myös päivittäiset suolihuuhtelut aamuin illoin.

    Toinen paastoni kesti 10 päivää ja silloinkin käytin luontaistuotekaupasta ostettua paastopekettia. Niin pitkän paaston jälkeen kyllä kaikki ruokamäärä tuntui liian suurelta ja kesti pitkään, ennenkuin taas pystyi syömään normaalisti eli yli tarpeen, kuten yleensä tapahtuu.

    Ensimmäinen ja toinen paastopäivä on pahin, sitten alkaa tuntua jo paremmalta, neljäntenä on jo voittanut itsensä ja haluaa voittaa vielä enemmän. Vasta 7 päivän paasto alkaa vaikuttaa esim. selluliitin sulamiseen, niin ainakin minulle sanottiin luontaistuotekaupassa.

    Ennen pitkää paastoa kannattaa käväistä lääkärin luona, sillä joidenkin sairauksien yhteydessä paasto voi olla jopa hengenvaarallinen. Valitettavasti itseltäni on paasto kielletty, koska minulla on eräs autoimmuunisairaus.

    Mutta kun paasto on suoritettu, olo on vastaava kuin avantouinnin jälkeen.

    Kannattaa käydä avannossa ensin, jotta saa käsityksen tuntemuksista.

    Terveisin
    P
  3. Jos nimimerkki Mace 78 tarkoittaa vuonna 1978 syntynyttä miestä, ihmettelen kirjoitusta entistä enemmän, mutta tod.näköisesti Mace on 78 vuotias sovinistimies.

    No, kiinnostaisi kovasti tietää, mistä Mace olet kaiken asiantuntemuksesi hankkinut. Mistä olet löytänyt ne kunnon naiset, joita olet vienyt kotiin. Miten olet jo viedessä tiennyt, että he ovat kunnon naisia? Entä ovatko he olleet vielä pois lähtiessäänkin kunnon naisia?

    Onko mieleesi tullut, että jokainen nainen myy p...sa parhaaseen mahdolliseen hintaan. Tai että kalleimmat maksulliset naiset ovat yleensä aviovaimoja.

    Määrätynlaiset miehet nimittävät kaikkia niitä naisia, joita he eivät itse pysty saamaan, huoriksi. Jotkutheistä hommaavat välittäjän tai muuta kautta itselleen uskollisen nöyrän vaimon maista, joissa naisilla on niin huonot olot, että he myyvät itsensä vaikka minkälaiselle länsimaiselle tomppelille elinolojensa kohentamiseksi.

    Huomautan vielä, että kirjoituksen aloittaja pohti tilannettaan fiksusti monesta näkökulmasta katsottuna enkä usko, että hän on ainoa samanlaisen vaikean kysymyksen kanssa painiskeleva nainen TAI MIES. Ja kuinka moni on kautta aikojen ollut samassa vaikeassa tilanteessa ja tulee jatkossakin olemaan. Kysymys ei ole mistään luonneviasta tai poikkeavasta seksuaalisuudesta, kuten niin moni vain omaa tilannettaan ja mielipidettään ihannoiva kirjoittaja on antanut ymmärtää.

    Joten pidä sinä siis vähän pienempää meteliä jostain asiantuntemuksestasi. Kirjoituksen perusteella et tiedä mistään mitään. Oletko muuten itse alkanut seurustella 16-17 vuotiaana?

    Terveisiä sinne Itä-Suomeen. Pärjäile.
  4. Tämä tarina on hiukan erilainen. Kerron hieman taustaa. Olin jäänyt juuri työttömäksi, myymässä paritaloasuntoani ja palaamassa takaisin yhteen entisen aviomieheni kanssa. Tapasinkin yllättäen laivalla miehen, johon rakastuin ja suunnitelmiin tuli muutos. Miehellä ei ollut asuntoa ja koska ehdin myydä asuntoni, vuokrasin aluksi 8 kk ajaksi asunnon. Maksoin siitä ajasta 22.000 mk. Mies oli reissuhommissa ja kävi viikonloppuisin. Asunnosta hän ei maksanut penniäkään.

    Kolme kuukautta ennen vuokrasopimuksen päättymistä hän lähti ulkomaille töihin. Kun hän kolmen kuukauden kuluttua palasi, vuokrasin vuodeksi asunnon 30.000 mk hintaan. Hän lupasi maksaa 2000 mk kk. Ulkomaanmatkan jälkeen hän kävi kesän töissä mutta 8 kk hän vietti kämpässä telkkaria katsellen ja kaljaa juoden. Sovitusta vuokrasta hän maksoi yhteensä vuoden aikana 12.000 mk. Miehen luottotiedot eivät olleet kunnossa, joten hän ei saanut itse lainaa eikä edes vuokra-asuntoa.

    Paritaloasunnon myynnistä jäi sen verran rahaa, että pystyin ostamaan rakenteilla olevasta talosta saunallisen rivitalokolmion. Asunnon hankintahinta oli n. 100 000 e. Yhtiövelkaa jäi 60.000 e. Lisäksi ostin pyykinpesukoneen, kalliin kotimaisen jenkkisängyn, sälekaihtimet, verhot, matot, vuodevaatteet, puutarhakasvit yms. Siihen 30 vuoden säästöni sitten hupenivatkin.

    Aluksi hän maksoi pari kolme vuotta asunnon vastikkeen 400 e/kk, johon sisältyi hoitovastike ja lainan korot, sitten vuoden ajan 500 e/kk ja viimeisen vuoden aikana 600 e/kk. Loput hänen rahansa menivät vanhoihin verovelkojen ulosottohin ja kaljaan

    Olemme olleet nyt yhdessä 8 vuotta. Hän joutui kouluttautumaan uuteen ammattiin työtapaturman vuoksi ja ansaitsee nykyään n. 3000 e/kk. Minä sen sijaan olen ollut sairaslomalla viimeiset 2,5 vuotta ja saan n. 800e/kk airauslomakorvausta. Maksamme itse ruokamme. Samoin muut henkilökohtaiset menomme. Sähkön maksaa hän, koska hän käy monta kertaa viikossa saunassa ja katselee televisiota kaiket vapaa-ajat ja käyttää pyykinpesukonetta.

    Nyt alkavat lainan lyhennykset ja yhtiövastike on kesäkuun alusta jo 600 e ja pari vuoden kuluttua taas reilusti enemmän. Minä en pysty tuloistani maksamaan enää yhtään mitään. Hän on saanut hoidettua ulosottovelkansa ja luottotietonsa takaisin. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että on törkeää ahneutta, kun vaa700 e kk. Kuitenkin hän nauttii isossa asunnosta ja puutarhasta. Minulla on lisäksi 3 lasta tosin jo aikuisia, mutta myös vuokrien, opintokulujen ja yksinhuoltajuuden kanssa taiteilevia tyttäriä, joita haluaisin auttaa.

    Mies on kyllä muuttunut, toimii pätevänä opettajana nykyään eikä juo kuin muutamia putkia vuodessa eikä meillä muutenkaan mene huonosti. Mutta nyt kyllä alkaa olla ongelmallista tämä asunnon kanssa. Minä olen mielestäni maksanut resursseihini nähden ihan riittävästi, hän on sitä mieltä, että missä muualla tahansa asuisi halvemmalla.

    Olisi kiva kuulla mielipiteitä. Muutakin että olen tyhmä kusetettava ämmä tai että olen hirveä ahne ämmä. En itsekään enää tiedä kumpi olen. Enkä miten tästä pitäisi mennä eteenpäin.

    Odotan mielenkiinnolla vastauksia.