Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

31

Kommenttia

523

  1. "- suuttua, ruveta väittelemään, provosoida ja suunnitella kostoa. Katkeroittaa mielensä, jauhaa asiaa niin, että elämästä katoaa tyytyväisyys ja ilo."

    Kosto on ihmiselle äärimmäisen tuhoava tapa suhtautua vääryyteen.

    Tulee mieleen kaikkia järkyttänyt verikosto, jonka uhrina oli kurdityttö. Tytön veli puukoti hänet kuoliaaksi, koska tyttö seurusteli ruotsalaisen pojan kanssa. Kostoiskuista puhutaan myös Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa, josta ei loppua näy.

    Kosto näyttelee osaa osaa tavallisten ihmisten arkipäivässä, jo lapset osaavat kostaa toisilleen. Työelämässä se on tavallista. Teet jotain, mikä ei miellytä esimeistä, seuraus näkyy usein moninkertaisena työtehtävien määrässä tai laadussa tai työtulosten väheksymisenä, nolaamisena muiden kuullen.
    On raskasta joutua koston uhriksi, mutta se vie myös ilon kostajan elämästä.
  2. Jos syyllisyydentunteita ei koeta, ne eivät katoa. Ne voivat jäädä huomaamatta (torjuttuna tietoisuudesta), mutta ne toimivat silti aktiivisesti sisäisessä maailmassa ja vaativat kompensaatiota. Kun näin tapahtuu, yksilö voi huomaamattaan yrittää ”tehdä korjauksia” syyllisyytensä vuoksi irrationaalisella tavalla joko rankaisemalla itseään tai yllyttämällä toisia rankaisemaan häntä.

    Tunnistamattomia syyllisyydentunteita lievittämään käytetään pääasiassa kahdentyyppisiä ratkaisuja ja ne ilmenevät eri tavoilla yksilöstä ja kulttuurista riippuen. Niin kutsuttu depressiivistyyppinen henkilö käyttää itserankaisua
    lievittääkseen syyllisyydentunteitaan, kun taas skitsoparanoidinen yksilö yrittää saada lievitystä purkamalla syyllisyyttään toisiin, joita hän syyttää virheistään.

    Primitiivisissä kulttuureissa jonkun syyllistyessä virheeseen tai syntiin hänen täytyy rangaista itseään silpomalla ja uhraamalla. Luonteeltaan enemmän skitsoparanoidiset yhteiskunnat siirtävät syyllisyytensä synneistään toisiin olentoihin uhraamalla eläimiä tai jopa perheen jäseniä – lapsia, puolisoita ja sukulaisia.

    Tämän tyyppistä psykososiopatologista käyttäytymistä voi havaita päivittäisessä elämässämme, jossa tietyt yksilöt omaksuvat asenteita, jotka johtavat toisten runtelemiseen tapaturmien tai ammatillisen, sosiaalisen elämän ja tai tunne-elämän tuhoamisen kautta. Nämä asenteet estävät sekä yksilöä että muita nauttimasta kiintymyksestä ja muista hyvistä asioista elämässä.
  3. Aika on puhtaasti inhimillinen keksintö, sitä ei todellisuudessa ole olemassa.