vanha.jaara

Vapaa kuvaus

Olen varttunut ja virttynyt tekniikan ihminen, joka on ehtinyt olla jo hyvin monessa mukana. Olen kiinnostunut hyvinkin erilaisista asioista, mutta fysiikan ja matematiikan ongelmat ovat aina haasteellisia, vaikka toisaalta kieli ja sen käyttäminen on myös kiintoisaa. Noita persoonallisuusosion vastuksia pitäisi osaltani kohtuullisesti laventaa, sillä nuo standardivastaukset eivät minulle sovi lainkaan. Minulle voit lähettää sähköpostia osoitteeseen vanha.jaara@suomi24.fi. Vastaan, jos vain ehdin. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

5

Kommenttia

376

  1. Jälleen on kysymys, jonkalaista on aiemmin käsitelty.

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000014851728

    En tiedä, tarkoitatko tätä tilannetta vai syntyvän jänteen korkeutta. Samalla tavalla jänteenkin korkeus kuitenkin ratkaistaan.
  2. Ei lumen tai jään tarvitse ensin sulaa haihtuakseen. Aine voi muuttua kiinteästä suoraan kaasumaiseen olomuotoon, mitä kutsutaan sublimoitumiseksi. Pyykin kuivuminen pakkasten aikaan perustuu juuri tähän ilmiöön.
  3. Fluidissa olevaan kappaleeseen kohdistuu noste, joka on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän fluidimäärän paino. Normaalipaineisen, nolla-asteisen ilman tiheys taas on noin 1,3 kg/m^3, josta arvosta ja kappaleen tilavuudesta laskettu noste keventää jokaista ilmakehässä olevaa kappaletta.
  4. Asiasta keskustellaan keskimäärin kolme neljä kertaa vuodessa. Syy laivan kellumiseen säilyy kuitenkin samana. Tässä linkki viime keskusteluun

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000010775056

    Laivan tarvitsema tukireaktio näkyy paineen nousuna järven tai meren pohjassa. Koska laivan tilavuus on hyvin pieni murto-osa vesistön tilavuudesta, niin laivan aiheuttama vedenpinnan nousu tai pohjan paineen kasvu ei ole käytännössä mitattavissa.
  5. Minua on aina jostakin syystä kiinnostanut tietää, miksi jokin asia on tietyllä tavalla, tai onko asialle annettu selitys fysikaalisten tosiasioiden mukainen. Sinusta en tiedä, ehkä sinulle riittää aina pelkästään annettu totuus.
  6. Kuivan puuaineksen lämpösisältö on jokseenkin puulajista riippumaton vakio, mikä pätee ainakin kotoisiin puihimme nähden. Kosteuden vaikutus riippuu siitä, kondensoituuko kosteus lämmityksen yhteydessä takaisin nesteeksi, jolloin veden höyrystymislämpö saataisiin takaisin.

    Yleensä kondensoitumista ei tapahdu, sillä palokaasut halutaan yleensä saada piipusta ulos riittävän lämpiminä ilman kondensaatiota, koska tällöin ei synny piippua rapauttavia tai syövyttäviä happoja. Näin osa energiasta menee puiden kosteudesta syntyneen höyryn mukana ulos ja hukkaan. Tämä taas tarkoittaa, että lämmitykseen käytettävä osuus puun energiasta jää pienemmäksi ja märkiä puita on poltettava saman energiamäärän saamiseksi kuivia enemmän.
  7. Puun lämpösisältö on vakio, jos sitä tarkastellaan kuivan puun massayksikköä kohti. Lisäksi se on lähes puulajista riippumaton vakio. Näin tietyn puuerän energiasisältö ei riipu lainkaan sen kosteudesta.

    Toisena asiana on lämmön siirtyminen palokaasuista tulisijaan. Siihen vaikuttaa palamisnopeus ja sen myötä palokaasujen virtausnopeus. Jonkinlainen vaikutus on myös kosteuden höyrystymisellä, joka sitoo voimakkaasti energiaa. Jos palokaasujen kosteus kondensoituu tulisijan pintoihin, näkyy tämä parantuneena lämmönsiirtokertoimena. Jos taas kosteus poistuu höyrynä ulos, menee tämä osa energiasta hukkaan.

    Tärkein tekijä tuossa märkien puiden paremmassa sopivuudessa on kuitenkin sillä, että palamistapahtuma saadaan märillä puilla helposti pitemmäksi, koska lämmön ylläpitoon tarvitaan kohtuullisen pieni jatkuva teho. Kuivat puut tuottaisivat nopeasti palaessaan korkean tehopiikin, joka alun turhan kuumuuden jälkeen veisi lämpötilan varsin nopeasti vilun puolelle.
  8. http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000011273352
  9. Sanoit saman asian, mutta eri sanoin. Lauhtuminen on juuri kondensoitumista. Jos asiaa ajatellaan lämmönsiirtymisen kannalta, niin esittämäsi mekanismi näkyy pintakonvektiokertoimen kasvuna.
  10. Kokeilinpa omia ohjeitani ja sen verran tarkentaisin, että tekstitiedoston sisäänluvussa Exceliin kannattaa käyttää kiinteänlevyisiä kenttiä tyhjä-erottimen asemasta. Näin välttyy kuukausien loppujen manuaalisesta editoinnista.

    Koska nousu- ja laskuajat on annettu minuutin tarkkuudella, niin päivän jatkumista osoittavasta käyrästä (perättäisten päivien pituuden erotus) tulee aaltoileva, kun pyöristykset tulevat milloin mihinkin suuntaan.

    Muutoin käyrät saa aikaan niin kuin kerroin, ja aikaa niiden tekemiseen meni ensimmäisellä kerralla hieman yli puoli tuntia.
  11. Maailmalta löytyy palvelimia, joilla voi laskea halutussa paikassa auringon nousu- ja laskuajat, kun vain paikan pituus- ja leveyspiirit ovat tiedossa. Yksi tällainen on osoitteessa

    http://aa.usno.navy.mil/

    Sitten tallenna tulos tekstinä, avaa syntynyt tiedosto Excelissä ja määritä välilyönti erottimeksi, muuta Excelin funktioilla (tai makroilla) ajat esimerkiksi desimaalitunneiksi sekä lopulta piirrätä ohjelmalla haluamasi käyrät. Tämä vaatii muutaman kymmenen minuutin ponnistelun, jos asiat ovat hallussa.
  12. Sanan valinta riippuu tietysti käyttöympäristöstä, mutta teknisessä tai tieteellisessä tekstissä käyttäisin termiä delaminaatio. Termi tarkoittaa juuri kerroksellisen materiaalin kerrosten irtaantumista toisistaan.

    En tosin ole paperi-insinööri, enkä täten tunne alan spesiaalisanastoa, mutta en keksinyt parempaakaan termiä.
  13. On todella valitettavaa, että joudut tyytymään myötökulmaa pienempiin kulma-arvoihin, koska myötökulma on juuri se suurin jousen vääntymän arvo, joka vielä kuorma poistettaessa palautuu takaisin alkuasentoonsa.

    Jos materiaali on ns. patarautaa, myötökulma on vain vajaa kymmenesosa parhaan jousiteräksen arvoista. Tämä siksi, että myötökulma vastaa sitä jännitystä, jota suuremmilla arvoilla jousi myötää plastisesti eikä voi palata enää alkuasentoonsa.
  14. Tässä tapauksessa on kyseessä varmasti materiaalin myötäminen, sillä terästen myötörajojen suhde voi olla yli kymmenen.

    Vääntöjousen myötökulmaa (jousi palaa vielä kuorman poistuttua alkuaseentoonsa) vastaava kuormitus voi täten olla jousiteräksillä pehmeisiin teräksiin verrattuna moninkertainen. Jos taas jousen mitat ovat samat, vääntymäkulma on samalla kuormituksella jokseenkin sama, kunhan jousimateriaali säilyy jonkinlaisena teräksenä ja pysytään myötökulmaa pienemmissä kulman arvoissa.

    Jos et minua usko, kokeile kahdella eri teräksistä tehdyillä mutta samanmittaisilla tangoilla. Kuormita molempia samalla, heikomman materiaalin myötökulmaa pienemmällä kuormalla, sekä mittaa vääntymät. Yllätyksesi huomaat, että samalla kuormalla saat saman vääntymän teräksestä riippumatta.
  15. Kuten tuolla edellä joku on jo kertonut, jousen vääntömomentin T ja kiertymäkulman Δφ välillä on yhteys

    T = Δφ GI_v/L,

    missä liukumoduuli G on materiaalikohtainen suure, vääntöneliömomentti I_v ja jousen pituus L ovat vain jousen muodosta ja mitoista riippuvia suureita.

    Kuten tuosta antamastani pdf-linkistä käy selville, I_v riippuu pelkästään vääntöjousen poikkileikkauksen geometriasta, ei sen materiaalista. Liukumoduuli on ainoa materialiriippuva suure ja pikasilmäyksen mukaan terästen liukumoduulin arvot - seostuksen ja hiilipitoisuuden eroista huolimatta - poikkeavat maksimissaan 15 prosenttia toisistaan.
  16. Vääntöneliömomentista I_v eri poikkipinnoille on hyvä ja ymmärrettävä kuvaus täällä:

    http://www.tpu.fi/~lahteenm/arkistot/luj1_pdf/vaanto_a.pdf

    Liukumoduuli G (shear modulus) on taas lähes vakio kaikille terästyypeille, mutta jos haluat tarkempaa tietoa, niin katso täältä

    http://www.matweb.com/search/SearchSubcat.asp
  17. Vaikka tämä kysymys käsitellään joka vuosi ainakin kolmesti eli joka pakkaskauden jälkeen, niin vastaus säilyy edelleen samana, ks.

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000013516097
  18. Toivottavasti keskustelun seuraajat ovat saaneet jonkinlaisen kokonaiskuvan ongelmakentän vaikeudesta. Kokoonpuristumattomia materiaaleja tai rakenteita ei ole muualla kuin äärimmilleen yksinkertaistetuissa harjoitustehtävissä. Reaalimaailmassa kaikki puristuu kokoon paineen alaisena.

    Lisäksi on huomattava, ettei veden tiheys ole pelkästään paineen funktio. Käytännössä siihen vaikuttavat myös mm. lämpötila ja veden suolapitoisuus. Myöskään materiaalin kokoonpuristuvuus ei ole vakio, kuten ei ole mikään muukaan materiaaliparametri, vaan siihen vaikuttavat myös muut tekijät (esim. paine, lämpötila tai jopa näiden muutosnopeus). Vanha insinööriviisaus siitä, että vakiot ovatkin käytännössä muuttujia, on ehdottoman totta, ainakin jos tarkastellaan tilannetta normaalista poikkeavassa tilanteessa kuten esimerkiksi syvän meren pohjalla.
  19. On käytännön sovellutuksia, joissa vesi tosiaan paineistetaan lähelle noita lukemia. Yksi sellainen on vesileikkaus, jossa käytettävät maksimipaineet ovat 400 - 600 MPa eli 4000 - 6000 bar. Noissa painessa vesi puristuu kokoon 18 - 28 prosenttia.
  20. Jos käytössä olisi teräspallon asemasta täysin jäykkä pallokuori (lieneekö nanoputkilla vahvistettua komposiittia?), jonka tilavuus siis säilyy vakiona, niin tasapainotilanne voitaisiin laskea tuolla toisaalla esittämäni veden tiheydenmuutosta kuvaavan yhtälön avulla.

    Kokeilin jäykän pallon mallia numeroarvoilla ja pallon yksi prosentti pintavettä suurempi tiheys antoi tasapainosyvyydeksi 2200 m, 5 prosenttia taas 10550 m.

    Joustavalle pallolle laskelmat menevät hieman mutkikkaammiksi ja mukaan tulee myös se mahdollisuus, että pallon kokoonpuristuvuus olisi suurempi kuin veden, jolloin pallo vajoaisi pohjaan saakka.
    21. 9 / 19
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt