stu75

Vapaa kuvaus

Aloituksia

42

Kommenttia

312

  1. "VIHOLLISIA" :) (tai ammattitauteja)

    pyöräilijä-ketjupolttaja

    kylpijä-suihkuhävittäjä

    jääkiekkoilija-lapamato

    leppäkerttu-pilkunnussija

    autonkuljettaja-lavantauti

    kemisti-liikahappoisuus

    kirjanpainaja-painajaisunet

    krematorion vahtimestari-tuhkarokko

    lentäjä-ilmavaivat

    matemaatikko-impotenssi

    metsuri-puutuminen

    nuohooja-tuhkarokko

    nuorallatanssija-tippuri

    palomies-tulirokko

    pappi-hengenahdistus, ristiselän vaivat

    poliisi-pidätyskyvyn puuttuminen

    postimies-jakomielitauti

    puutarhuri-kurkkumätä

    rumpali-rytmihäiriö

    savolainen matemaatikko-kulumavika

    sotilas-kaatumatauti

    uimahyppääjä-vesikauhu

    ulosottomies-beri-beri

    yövartija-unitauti

    äidinkielen opettaja-pilkkukuume

    mylläri poliitikko-(sillä ei ole puhtaita jauhoja pussissa)
  2. en tiedä mitä lie väsymystä, mutta aina tähän aikaan vuodesta tuppaa iskemään kunnon flunssa, joka sitten jatkuu ja jatkuu...sitten siihen kaikki pölyt kaduilla sun muut puitten ja puskien siitepölyt, niin kyllä hiukan alkaa väsyttämään.
    Toukokussa sitten alkaa helpottamaan ja alkaa kovasti kesän odotus :)
    Kevät ei siis ollenkaan ole mulle mieluinen vuodenaika tai ainakaan alkukevät.
  3. tunnustaa, että käytän koiria juoksemassa vapaanakin vuoden ympäri.
    Yleensä käymme paikassa jossa muita ei juuri koskaan ole ja koirille on pennusta asti opetettu EHDOTON luoksetulo. Sitä käytetään harvoin, mutta se toimii aina!
    Eroaa muista "tännekutsuista" sillä tavoin, että koira putoaa vaikka ilmasta kutsun kuullessaan :)
    Helpointa opettaa pennulle silloin kun laumavietti on vielä kovin vahva. Nuoremman kanssa ei ole myöskään sellaista ongelmaa, että katoaisi hetkeksikään näköpiiristä, se kun jää aina varmistelemaan, ettei omistaja vaan katoa minnekään. Vanhemman kanssa saa olla tarkempi.
  4. sitten kyse on vaan juoksun loppumisesta...
    Omalla koirallani tuli heti juoksun jälkeen tummaa ja pahan hajuista vuotoa, jonka vuoksi sitten eläinlääkärissä ultrattiin ja todettiin märkäkohtu. Sai antibiootit ja seuraavalla viikolla vein leikkaukseen. Ei varsinaisesti ollut lainkaan kipeän oloinen, joi kyllä paljon. Ja kyse oli ekasta juoksusta.
    Tuossa linkissä on aika hyvin kerrottu oireista.
    http://www.clinivet.fi/artikkelit/koira_artikkelit/artikkeli_5.html
  5. kerrassaan kauniita koiria! Ja mitkä katseet...:)
    Rapsutuksia turrikoillesi!
  6. yksi ei todellakaan "superkouluttaja! :)
    Ei kai se sen vaikeampi taikka helpompi ole kouluttaa kuin mikään muukaan koira. Leikin varjolla jo pikkupennusta lähtien viettejä vahvistamalla ja apuna käyttäen sekä positiivisella palkkaamisella ja paljon hommia asian eteen tehden, niin hyvä tulee.
    Rotu on kyllä sen verran aktiivinen, että järkevää puuhaa tulee olla riittävästi sekä runsaasti liikuntaa. Pelkästään lenkkeilemällä ei kyllä dobberia väsyksiin saa.
    Koiraseuroissa ja -yhdistyksissä on kyllä päteviä ja asiansa osaavia ohjaajia, joten mikset menisi harrastamaan koiran kanssa sellaiseen? Lajejakin on tottiksen lisäksi vaikka mitä...ehkä niistä joku kiinnostaisi ja saisit uuden mukavan harrastuksen niin itsellesi kuin koiralle.
  7. kysynytkään :), luin vastauksia pikaisesti ja jäi vissiin takaraivoon tuo "kokemusjutska".
    Jep, kyllä mulla on dobberi ja varsin elohopeamainen sellainen :)
    Kahdesta dobsusta täälläkin haaveillaan...
  8. Vuosia itselläni on 30+, joiden aikana koira/koiria talossa on ollut parinkymmenen vuoden ajan.
    Omia koiria omassa kodissa on ollut neljä, kaksi seropia ja kaksi dobberia.
    Siitä, kuinka paljon kokemusta koirista itselläni on ylipäätään, en osaa sanoa juuta enkä jaata...kaipa sitä tässä harrastusten lomassa ja elämän varrella jonkinverran on jo tullut. :)
  9. mielipiteet täälläkin :)
    Mielestäni on arveluttavaa lähteä neuvomaan ketään, varsinkaan tapausta tuntematta, VAARALLISIN keinoin!
    Ihan ensiksi kannattaisi neuvojan itse perehtyä koiran eleisiin ja käytökseen hiukan syvemmin, niin voisi mielipide olla toinen!
    Tappelevat koirat PYSTYY kyllä erottamaan toisistaan aivan muillakin keinoin satuttamatta vanhingossakaan itseään! Ei silloin tarvitse olla ladon oven kokoinen karpaasi "äijä" :)
    Kuten aiemmin kirjoitin, niin raivon vallassa oleva koira SAATTAA käydä päälle, jos tilanteen hoitaa päin peppua!
    Mulla on sitä paitsi asiat koirien kanssa hyvin, ne elävät rauhassa löydettyään OMAN paikkansa laumassa! Tämä meidän vanhempi narttu ei vaan kertakaikkiaan siedä minkäänlaista "häirintää" toiselta koiralta ja kertoo sen kyllä selvin sanoin! Se on viisas ja oppinut välttämään sellaisen siirtymällä loitommas!
  10. Hienoa rotua olet harkitsemassa ja kuulostaa vielä hienommalle, että mietit ja puntaroit asiaa :)
    Tuolta dobberi-foorumilta löydät ja saat varmasti paljon vastauksia kysymyksiisi!

    http://www.kriegerhof-dobermanns.com/forum/index.php
  11. olen sitten varmaankin ollut hyvin erikoisten koirien kanssa tekemisissä, mutta painivia koiria olen nähnyt vain leikin melskeessä!
    Yhtään koiraa en ole koiran toimesta nähnyt alistettavan, alistuvia koiria sen sijaan monia :)...koira alistuu itse, se on sen keino selvitä tilanteesta vahvemman kohdatessaan.
    Raivon vallassa olevaa koiraa en todellakaan kävisi heittelemään taikka "alistamaan" toistamiseen, kerran sen virheen tehtyäni! Riittävän kiihtynyt koira on sekä kuuro että sokea. Se pelaa pelkillä vaistoilla ja siitä miten sellainen koira tilanteen päättää saattaa päätökseen EI VOI koskaan olla varma! Siksi en todellakaan menisi neuvomaan ketään tuohon touhuun! Sen enempiä kanssasi jankkaamatta lopetan tähän, sillä juurikaan mitään järkevää kommentoitavaa ei tekstissäsi mielestäni ole :)
    No jokainen taplaa tyylillään, mutta kannattaisi oikeasti olla perillä mistä puhuu!
  12. Ymmärrätköhän nyt itse, että koiralle paras palkka kaikessa on rauhallinen olotila! Koira joka OSAA itse hakea sellaisen olon EI STRESSAA!
    Koira on laumaeläin ja koiralaumassa kommunikoidaan ilmeillä ja eleillä siis erilaisilla signaaleilla. On rauhottavia, pelottavia jopa hyökkääviä eleitä ja niillä kerrotaan lajitoverille, että sopiikos sitä tulla tai häivypäs siitä jne...myös tuo mainitsemani väistäminen on tapa ennalta ehkäistä tilanteita! Ei koiralaumassakaan uhoojat pärjää, kyllä siellä hierarkiassa noustaan ihan muilla keinoin :)
    Kyllähän mun koirat elävät keskenään, mutta ne ovat hakeneet paikkansa näin ja rauha on maassa! Ja sitäpaitsi laumanjohtaja olen kiistatta minä...jossain siellä pohjalla sitten koirat!
  13. Itsellänikin on tällä hetkellä kaksi narttua, joista dobberi on nuorempi ja kooltaan isompi sekä luonteeltaan paljon kovempi! Vanha narttu taas on pehmeä sekä erittäin epävarma...ahdistettuna tikkaa hampaillaan välittömästi.
    Muutama rähäkkä on ollut, mutta niistä on selvitty nopesti, kun on keritty väliin.
    Nykyään tuo vanhempi narttu väistää hienosti ja välttää näin ollen jännitteen kasvamisen ja joutumisen tappeluun, jonka tulisi takuuvarmasti häviämään.
    Nykyään koirat voi huoletta jättää samaan tilaan, mutta ne itse hakeutuvat omiin rauhallisiin paikkoihinsa, jotka on tarkoituksella kaukana toisistaan. Ruuat annetaan eri huoneisiin, samoin herkut. Näin koitamme itse olla asettamatta niitä tilanteeseen, joka saattaisi muuttua turhan totiseksi. Remmilenkillä koirat käyttäytyvät kohtuu hyvin keskenään ja kaikki härkkiminen molempien osalta on kielletty ja noottia tulee jo sellaisen ajattelemisestakin. Vapaana koirat ovat eri aikaan, sillä silloin mennään helposti sietokyvyn yli ja pinna palaa.
    Näin elellään meillä ja uskoakseni koirat voivat hyvin :)
  14. enempiä kommentoimatta koko ketjua, sanoisin, että puutaheinää suurin osa ylläolevasta! Koiria ei tarvitse heitellä, niitä ei tarvitse selättää...riittää kun pystyy rauhoittamaan tilanteen. Ja koira puree kyllä toista koiraa mikäli se toinen ei väistä ja tuntee olonsa uhatuksi! Osaatko yhtään lukea koiraasi ja mitä se viestii...osaatko rauhoittaa koirasi vai teetkö sen aina heittelemällä sitä? Harvoin täällä kommentoin, mutta noi neuvot vois tunkea sinne aurinko ei paista :(
  15. niin tuttua!
    Kuinka monasti olenkaan kuullut, että onhan sulla aikaa, kun olet VAAN kotona :)
    Tai, että helppohan sun on, kun olet kotona VAAN...
    Olen "töissä" omasta tahdostani 24 tuntia vuorokaudessa, "palkka" on todellakin kehno, työpäivä ei lopu milloinkaan, on päiviä jolloin mikään ei suju keneltäkään ja silti et voi heittää hanskoja naulaan, sairasloma on tuntematon käsite (äidithän ei sairasta), mutta silti kaikki on vaivan arvoista! Mielestäni näitä kotihoidon tukia pitäisikin ehdottomasti nostaa roimasti, jotta useammalla vanhemmalla olisi mahdollisuus olla lastensa kanssa kotona, jos halua siihen löytyy!
  16. kiellettyä Suomessa jo ennen häntien typistyskieltoa. Ne siis typistetään, ei ole olemassa valmiiksi pystykorvaista dobberia :)
    Yhdyn kyllä siihen, että tutustuisit hyvin rotuun ihan täällä kotomaassa ennen kuin ajatteletkaan koiran ottoa.
    Rotuja on monia ja vaikka dobberi onkin hieno koira, se teettää myös hurjasti hommia! Harrastaminen esim. jossain muodossa on erittäin suositeltavaa sillä lähes poikkeuksetta dobberi on kuin elohopea, varsinkin ensimmäiset vuodet :)
    Tietoa dobbereista on saatavilla vaikka kuinka paljon, joten hiukan viitseliäisyyttä kehiin vain!
  17. juu...uudelleen kysymyksen lukiessani hoksasin, että otuksella piti olla "sakset"...taitaa olla sitten se skorpionimikälie :)! Parempi vissiin mennä unten maille tästä pikkuhiljaa...:)
  18. http://www.transmeri.fi/torjunta/index.cfm?cd=21358&language=Finnish

    Veikkaisin tarhasiiraa (tai itse tunnen sen nimellä saunamaija). Meilläkin taannoin vanhan kerrostalon kylppärissä vipelsi varsinkin öiseen aikaan näitä!
  19. että patti on tullut jostakin pikku haavasta. Dobberillamme, joka koheltaa alvariinsa, on ollut myös tuollaisia patteja koivissa ja ovat sitten itsekseen parantuneet. Itse menisin lääkäriin vasta, jos ei ala parantumaan taikka muuten alkaa oireilemaan poikkeavasti!
    Pikaisia paranemisia koiralle! :)
  20. näillä keleillä kätevimmäksi tavaksi pakata koirat autoon ja ajella sopivaan metsään ulkoiluttamaan ne :)...
    Onneksi täällä "melkein maalla" riittää noita vapaana juoksutus paikkoja!
    Onneksi et sentään pahemmin sitten loukannut itseäsi. Saattaa kyllä olla pitkäänkin kipeät paikat vaikka murtumia ei oliskaan. Itselle kehkeytyi kerran oikeen kunnolla pirullisen kipeä ja pitkään kestänyt iskias liukastumisen jälkeen :(
    21. 9 / 16
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt