a.sihvola

Vapaa kuvaus

Aloituksia

2

Kommenttia

424

  1. sivuhuomautus: pelkkä proteiinipitoinen ruoka voi aiheuttaa ongelmia, raakaravintoon kuuluu myös kasvikset / barffaus..
  2. voi hakea lemmikkisolua, niin lemmikillä on täysi oikeus olla mukana...
  3. kysypä ohjeita tarkemmin lähimmältä eläinsuojeluyhdistykseltä, sieltä saa myös varmasti loukkuja lainaan: kun pennut olisi otettava emoineen. Ilman pentuja yllättäen jäänyt emo voi sairastua maitorauhastulehdukseen tms, vaikken aiheesta niin paljon tiedäkään...
  4. ^ Niinpä, vaiettu totuus. esim: joillekin voi kasvisruokavalio sopia erittäin hyvin, toiselle aiheutuu osteoporoosi; aiheen huumassa unohdetaan yksilöt....
  5. Samaa täälläkin;mitä tiukemmin komentaa, sitä varmemmin kissa kehrää, suorastaan. Eli huomion haku toimi! x))

    ...täyden huomioni saa mm. kun rapistelee huonekasveja.... =] Pörinä alkaa jo pelkästä sanallisesta komentamisesta.

    Päivittäinen, säännöllinen leikki pitää myös pois kyseenalaisista touhuista, ettei tarvitse hakamalla hakea huomiota. Vaikka tuokin kissa ulkoilee ja taloudessa on muitakin, tekemisen tarvetta on yllättävän paljon... =/

    Olen aikaisemmin kuullut tassua antavista kissoista, ihanaa että jotkut kouluttavat kisuja vastoin yleisiä ennakkoluuloja!
  6. Kyllä kannattaa harkita koditonta kattia; niitä olisi pilvin pimein...

    Oma kissani(nuorena kissana tullut löytökissa) kulkee mukana kylässä. Esimerkiksi yhdessä paikassa on leikattu löytökolli, tutustumisvaiheessa kyllä vahdin pari päivää, ettei kumpikaan ala öykkäröimään. Toisessa taloudessa on leikatut kolli(tuttu kissalle pentuajalta) ja tyttökisu: missään vaiheessa ei ole tullut tilannetta että olisimme joutuneet harkitsemaan kissojen eristämistä.
    Eihän kaikkien kanssa suju helposti ja totuttelua vaaditaan jokunen viikko, mutta samahan se on jokaisen lemmikin kanssa.

    Niin kuin tuossa aikaisemmin sanottiinkin jo: kyllä eläinhoitolasta kerrotaan jos kissa on vaikea tai mahdoton toisten kissojen kanssa. Kovin surullista tämä kodittomien kissojen määrä; itsellenikin tarjottiin juuri uutta kotia etsivää nuorta, kuritonta kissaa, alle 1v.... =(
  7. Koottuja niksejä ensiavuksi:
    Muovikoppa voi olla sisäkisulle turvattoman oloinen paikka; kova ja kolisee, joka puolelta tulee ääniä ja hajuja. Kunnon pehmusteet sisälle ja vaikka pyyhe päälle, tämä tekee kopasta pesäkolon. Koppaa kannattaa pitää kotona kissan käytettävissä makuupaikkana, mieluinen peitto pehmukkeeksi; kissa tottuu pitämään koppaa turvallisena paikkana, menee sinne paljon helpommin, eikä koe matkantekoa enää niin pelottavaksi.
    Toiset saavat avun erilaisista kissojen kantokasseista, mitkä ovat vielä enemmän suljetun pesän tapaisia: kissa kiinnitetään valjaista kassin pohjaan ja voi kurkkia kassista, tai kassi suljetaan vetoketjulla.
    Isompaan häkkiin saa pienen vessankin mukaan, mutta avoin häkki voi olla myös turvaton; taas voi heittää pyyhettä kehiin....
    Ja tuttuja hajuja mukaan, kotona ollut peitto, paita, tms rauhoittaa matkan aikana.
  8. Lapinkoirapennut voivat olla TosiRiiviöitä, katso lapinkoirat ja porokoirat-palstalta, josko sieltä löytyisi joku viestiketju pennun käytöksestä ja kasvatuksesta, ainakin tuolla on ollut hyviä keskusteluita, joista saa vinkkejä roppakaupalla...
  9. Juu, hössöttämisestä päätellen tainnut mopo karata, ja tulla koiranpennusta vauva, sietääkin napauttaa takaisin...
  10. 23: ellet huomannut teksti oli osin koottu edellä olevista, ja provosti... Jos joku väittää että Suomessa on vähän irtokoiria... -niin varmaankin, jonnekin Venäjään verrattuna. Kannattaisiko avata silmät, kömpiä sieltä pumpulista ulos, kasvattaa ehkä enemmän kuin se yksi pikkupuudeli, ja kohdata tosiasiat "out there": Joka vuosi tapahtuuu enenevissä määrin koirien puremisia joista vain pikkuinen osa päätyy julkisuuteen tai poliisille.

    Onhan se totta, iltapäivälehtien uutisointi on todellakin vääränlaista, ei niissä ole mitään kehittävää. Mutta täällä on myöskin sellainen irtokoiraongelma, että se alkaa jo olla yksi syy, että muutan pois jos vain mahdollista. Itse tiedän näin pikaiseen mietittynä muutaman koiran ja/tai omistajan, joiden päälle on tullut irtokoira niin, että on aiheutunut lääkärireissu ja pitkällinen hoito: nämä vuoden sisällä, samalla alueella.

    Teen, ja tulen tekemään, ongelmakoirien kanssa töitä. Mutta ymmärrän oikein hyvin, jos kaikki eivät tunne oloaan turvalliseksi. Ja tuo mitä tehdä irtokoiran lähestyessä, on vaikea kysymys, jokainen kun on yksilö . Turvallinen ympäristö on kuitenkin jokaisen perusoikeus; jotain rajaa, joku rauha lenkille lähteissä, emme mekään halua mennä tikattavaksi joka vuosi, irtokoirien ja varsinkaan vastuuttomien, ymmärtämättömien omistajien takia...
  11. SUOMESSA koirien tulee olla kytkettynä.

    1. vaihtoehto: älä reagoi, käyttäydy välinpitämättömästi ja jatka matkaa, toivo parasta ettei hyökkää päälle jos on vieras rakki.

    2. karjut niin paljon kuin keuhkoista lähtee ja toivottavasti saat lähestyvän piskin pysähtymaan ja väistämään. Eräs lääkäri suositteli.....

    3. vaihtoehto: komennat oman koirasi taakse ja otat vieraan kiinni, pidä kiinni niskavilloista äläkä päästä missään nimessä irti, jottei rakki pure, ja kiikutat poliisille. Vaihtoehto soveltuu vain erittäin kokeneille ihmisille, joilla on oma koira hallinnassa, ja täydellisen varma otteissaan, sillä kaikkia koirat ei ole sosiaalistettu, eivät kunnioita ihmistä ja voivat purra.

    Irti olevat koirat ovat osoitus omistajan välinpitämättömyydestä, karkailu todiste koulutuksen puutteesta, eikä siis ole mitään takuuta lähestyvän eläimen käyttäytymisestä. Koirat ovat Suomessa keskimäärin isoja, labbista, dopermannia, ja esimerkiksi valitettavasti sakemannit ovat aivan liian isoja ollakseen rekisteröintitilastojen kärjessä;

    Ihmisten keskimääräiset koirankäsittelytaidot eivät ole todellakaan kehittyneet samassa suhteessa missä koirien määrä lemmikkeinä on lisääntynyt.

    Lisäksi koko ajan yleistyvät harvinaisemmat isot rodut, akitat, faaraokoirat, dogot, bullit ja bittbullit ja muut... Kuka ymmärtätön kuvitteli laumanvartijoiden olevan joka perheen kiva-pikku-lemmikki?! Ja näiden risteymät. Egon jatkeina on hulvattomat määrät koiria joiden koulutuksesta ei ole pienintäkään aavistusta. Osa näistä on myös kaltoin kohdeltuja, siis vailla liikuntaa, aivan liian pienessä tilassa säilöttyjä ja häiriökäytös taattua. Esimerkiksi Faaraokoirilla on rodunomaisena luonnehäiriönä arvaaton kiinnikäyminen ja pureminen. Akitat ovat aivan liian isoja ja arvaamattomia luonteeltaan kaupunkeihin. Isot ja/ tai arvaamattomat rodut eivät todellakaan sovi nykyajan kertakäyttöiseen seurusteluyhteistkuntaan jossa eletään tyylillä kaikki-mulle-nyt-enkä-varsinkaan-ota-enempää-vastuuta-olipa-kiva-shoppailla, ja varsinkin jotain uutta ja erikoista, ja on täysin vieraannuttu luonnosta. Kaiken huippuna on kasvattajat jotka jo valmiiksi sanovat pennun kyselijöille "ei näitä kannata yrittää kouluttaa, nämähän ovat vain seurakoiria, ei ne mitään opi/ liian itsepäistä rotua/" tai muuta vastaavaa kun tarkoituksena on vain tehdä rahaa ja saada ne kuluja aiheuttavat pennut mahdollisimman nopeasti käsistä pois.

    ja plääh, mikäköhan se alkuperäinen kysymys olikaan....: x)

    Älä ota kontaktia vieraaseen, irti olevaan koiraan, jos olet hiukkaakaan epävarma; se voi käydä varoittamatta kiinni.
  12. lisää treeniä -ja reilusti ja positiivisella palkitsemisella- erilaisissa paikoissa ettei tarvitse jokaista postilaatikkoa säikkyä: suurin virhe arkojen koirien kanssa on hyssytellä niitä, suojella kaikelta pahalta ja uudelta, sehän vain vahvistaa ei-toivottua käytöstä. lisää treeniä siinäkin mielessä, että koirahan ei luota eikä tottele omistajaansa jos ei kerran seuraa mukaan lenkille, niin koiran ja omistajan välistä suhdetta on kehitettävä ja rakennettava lisää...
  13. tuota samaa; noin nelikuukautisesta asti ollut sisäsiisti. pikkasen teetätti kyllä ylimääräisiä kannustuksia kun yritti alkutalven kylmässä, lumessa ja räntäsateessa saada pennun tuntemaan olonsa niin mukavaksi että uloskin voi tehdä... =]
  14. mitä jaarittelua, palatkaas perustekijöihin:
    -rodulla ei ole merkitystä, koira mikä koira; mikään koira ei synny tappajarotuiseksi tms provoilua, vaan ihminen on aiheuttanut toiminnallaan koiran käytöksen.
    -koira osaa juuri sen verran kuin siellä hihnan päässä ymmärretään.....
  15. ei mahdoton ajatus kunhan totuttaa valvotusti eläimet toisiinsa: kaverin rohkeampi pupu leikki jotain ihme takaa-ajo-leikkiä koirani kanssa, pitkää eteisen mattoa edestakaisin, vuorotellen kumpikin edeltä. eikä eläimet edes tavanneet toisiaan joka kuukausi!! ystävyyttä lajista ja rodusta välittämättä...?!
  16. juuri noin: kerro asiasta.

    koiran omistaja ei välttämättä edes tiedä tai ole tajunnut että koira mekkaloi koko ajan: kerro asiasta, ajankohdat, metelin laatu.
    asian voi laittaa myös paperille ja vähemmän reilusti pudottaa nimettömänä postiluukusta.

    tärkeintä on että asiasta kerrotaan mahdollisimman pian, eikä odoteta että hermot on räjähdyspisteessä ja koira on tottunut ulinointiin.
  17. Olemme vuosia käyttäneet koirilla turvavyövaljaita, niin en näe että olisivat vaaraksi koiralle, koira pysyy tukevasti penkillä, eikä putoile äkkinäisissä jarrutuksissakaan; tosin eivät ehkä välttämättä sovi pienille pennuille ja niitä pitää osata käyttää oikein....
  18. koirille on omia "turvavyövaljaita", jotka saa kiinnitettyä auton turvavyöpidikkeeseen; helppo ja nopea, voi käyttää autossa kuin autossa, erinomaiset satunnaiseen käyttöön. ja koiralle turvalliset.
  19. Koirasi ei todellakaan eikä välttämättä ole niin agressiivinen ettet saisi sitä koulittua.

    lapparit voivat olla kovapäisiä, ja jotkut tarvitsevat paljon tekemistä etteivät turhaudu. treenaa lisää tottelevaisuutta, lisää lenkkeilyä, niin saat koiran paremmin hallintaan. jos namit ei aina toimi niin toistoja tarpeeksi; kyllä kastematokin oppii jos tarpeeksi monta kertaa näytetään... ;)
    ja yritä etsiä harjoittelukavereita ohitukseen JA leikkimiseen.

    unohda nuo jotka hokevat jostain pysyvistä traumoista, eteenpäin vain! koira on vielä niin nuorikin että koettelee rajojaan, tee työtä sen eteen. oma urokseni oli nuorena sen verta kovaluonteinen etten edes uskalla suositella lapinkoiraa ensimmäiseksi koiraksi; nykyisin kyllä voimme auttaa vaikka arkoja tai agressiivisia koiria ohituksissa, tai mennä suoraan pikkulasten lauman paijattavaksi, vaikka on tullut kaikenlaisia "traumoja", mutta niistä on menty yli.

    työniloa!
  20. Vantaalla edullisempia, esim: Vantaan pieneläinsairaala, pieneläinlääkäri Laakso. Haarajoella oli joku...
    siis jos kantti kestää vanhemmat, kokeneet lekurit, jotka saattavat sanoa todella... eikun sanovat suoraan, turha odotella aina psykiatriaa omille ahdistuksille.
    käyty ja todettu ettei tule ylimääräsiä vaan se mitä tarvitsemme.
    21. 21 / 22
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt