valka185

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

0

Kommenttia

13

  1. Älähän Ruikkari höpsi, maatalous on kansantaloudellisesti erittäin merkittävä vaikuttaja.
    Esitettyjen lukujen valossa tuo 7 mrd euron merkitystä ei voi millään uusilla tuotannon aloilla niin vain korvata.
    Lisäksi on pelättävissä entistenkin tuotantojen valuminen halvemman työvoiman maihin joka tietenkin vaikeutta kansantaloutta entisestään mm työttömyyden kasvuna.
    Mitään merkkejä rahamaailman rantautumisesta ei ole tänne päin näköpiirissä, siispä sen voi pistää suoraan mapiin ö, myöskään palveluala laajemmassa merkityksessä voi kokea nopean alasajon tuottamattomana toimintana.
    Vanhat, hyviksi havaitut tuotannot tulee säilyttä Suomen selkärakana niin viennin kuin kotimaisenkin kysynnän tyydyttämiseksi ja siinä rinnalla puuhastella muuta epävarmempaa toimintaa.
  2. Oliko sittenkään Maalaisliitto-MTK liittymissopimuksen arkkitehtejä ja lobbaamassa Suomea EU:n?

    Tässä siteeraus asian tiimoilta:
    PRESIDENTTI KOIVISTON MAATALOUSKÄSKYTYKSET

    Sitaatteja Mauno Koiviston kirjasta Historian tekijät, Kaksi kautta II, sivut 557 – 560:

    1. ”Totesin Haavistolle 18. marraskuuta, että pitäisi voida sopia Brysselissä siitä, ettei EU asettaisi kohtuuttomia esteitä meidän sisäiselle tuellemme.

    2. Aholle sanoin seuraavana päivänä:
    "En ole sitä aikaisemmin lausunut, mutta nyt olen valmis sanomaan: on välttämätöntä, että neuvottelut saatetaan myönteiseen päätökseen helmikuun aikana."

    3. ”Sanoin Aholle 11. helmikuuta 1994: "Vaikka olisi hyvä, jos tässä vaiheessa saataisiin laaja selkeä ratkaisu aikaan integraation hyväksi, niin en pidä katastrofina tai kaikin keinoin vältettävänä asiana sitä, että ratkaisu siirtyy. Se siirtyy sitten myös muitten osalta."
    Korostin: "Annan nimenomaan Sinulle henkilökohtaisesti tukea siinä, että tähdätään hyvään ratkaisuun. Ymmärrän, ja minusta sen on hyvä olla meidän molempien ymmärrys, että pitää kaikin tavoin välttää sitä asetelmaa, että maatalouden erityisintressit kaatavat jotakin, joka olisi suurempi valtakunnan intressiä. "”

    4. ”Tapahtumat tiivistyivät viimeiseen virkapäivääni, 1. päivään maaliskuuta 1994.
    Kuten kirjani ensimmäisessä osassa kerron, runsaan tunnin kuluttua, kello 9.15, Erkki Liikanen soitti Brysselistä: "Täällä on syntynyt uusi vakava yritys sopimukseen."
    "Vielä tänään", kysyin. "Vielä tänään ja ihan nyt", Liikanen vastasi. Saksan ulkoministerin Klaus Kinkelin ja Belgian ulkoministerin Willy Claesin johdolla EU oli lähtenyt uuteen yritykseen purkaa takalukko. Neuvottelut Ruotsin kanssa oli aloitettu uudestaan ja oli nähtävissä, että niissä mahdollisesti saavutettava edistys heijastuisi myös meidän neuvotteluihimme.
    Liikanen sanoi: "Voi olla, että tämmöistä hetkeä ei ehkä tule. Se on nyt ministereiden ja hallituksen arvioitava. Mutta voi olla niin, että tämä pitäisi nyt ottaa."
    Sanoin: "Se on minun käsitykseni myös. Jos se on toteutumassa, niin nyt se pitää toteuttaa."
    Ruotsi ja EU pääsivät sopimukseen puoliltapäivin. Välittömästi sen jälkeen Klaus Kinkel pyysi suomalaisilta listan kolmesta auki olevasta asiasta, joita Suomi piti keskeisinä. Suomen valtuuskunta jätti viiden kohdan listan, joista neljä ratkaistiin Suomen esittämällä tavalla. Suomen EU-jäsenyydestä päästiin sopimukseen vähän kello 18.00 jälkeen, mutta silloin minä en enää ollut tasavallan presidentti.”
  3. Sama täällä Sisä-Suomessa, saa ajella autolla tuntikausia kesäaikaan nähdäkseen vilauksen karjasta, missä mahtaa olla ne vesistöjen pilaajat?
  4. Kansantalouden kannalta katsoen logikkasi tuntuu varsin oudolta arvostellesasi maatalouden investointeja.
    Yleisesti kuitenkin on hyväksytty se käsite, että investoinnit luo työllisyyttä ja edistää samalla kansantalouden kasvua.
    Vaikea ymmärtää miksi maatalouden investoinnit ei toimisi samoin, suhteellisesti asiaa tarkastellen maatalouden investoinnit ovat suuremmat kuin esimerkiksi metsäteollisuuden tänne kotimaahan ja niiden perään kyllä haikaillaan.
    On totta, että investointikohteisiin maataloudessa käytetään yhteisiä varoja osittain mutta samantien ne varat lisättynä yrittäjien omilla sijoituksilla ovat täysimääräisesti kansantalouden kierrossa ja näin ollen hyödyttämässä koko yhteiskuntaa.
    Pitää myös muistaa, että tällöin on kyseessä suuret investoinnit, jotka muuten olisi ehkä jäänyt/ jäisi tekemättä ja kehitys tehokkaampaan tuotantoon ja elinkeinorakenteen parantamiseen voisi pysähtyä.
    Vielä suurempi osa investoinneista suoritetaan yrittäjän itsensä hankkimilla varoilla, lainoilla, metsänmyynnillä ja niin edelleen ja niiden investoitien merkitys on erittäin suuri eri alojen tuotantoa ajatellen.
    Sillä ei taas ole mitään merkitystä muille toimialoille, onko kyseessä yksityinen- tai maatalousyhtymä, sama valuutta on kuitenkin kysymyksessä.
    Se on selvää, että investointien seurauksena tuotanto tehostuu ja tuo vaurautta yrittäjälle, muistaakseni joku maatalouden arvostelija on maininnut varakkuden kasvun säteilevän myös ympäristöön, luomalla uusia mahdollisuuksia muun muassa palvelujen lisääntymiseen.
    Toivon mukaan mielipiteesi ei tempoile tämän suhteen valikoiden, onko kyseessä maatalous tai suutarin verstas.
    Jos muilla toimialoilla hyväksytään investointien- sekä yrityksen kilpalilukyvyn paranemiseen tehdyt toimenpiteet, jotka nostaa yrityksen arvoa, miksi maatilan kohdalla ei voisi hyväksyä samat lähtökohdat!
  5. Vasemmistolaiset ovat maatalouden parhaita asiantuntijoita, syömäpuolella!
    Olen utelias ja kysyn, miksi sinua harmittaa maatalousmaan korkea hinta ja vastaavasti, joka enemmän pitäisi sinua koskettaa, asuntojen hinnat näyttää olevan kohdallaan, miksi?

    Seurasin eilen eduskunnassa käytyä keskustelua ja kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta olivat tyytyväisiä palkansaajien veronalennuksiin.
    Jos sinulla ei ole vielä tiedossa nuo tehdyt alennukset, niin tänään olet jo paljon viisaampi ja liiat paineet henkisellä puolella helpottaa.
  6. "Ongelmana oli viestiketjun alussa se, että mtk:n poliittisen siiven edustajat ovat mm. leikkaamassa 10000 julkista työpaikkaa, jotta saataisiin tilaa tukiaisten kasvattamiselle."

    Nuo 10.000 julkista työpaikkaa poistuu hallinnon tehostumisen takia, saman syyn takia mitä olet maatalouteenkin huutamut, tehostakaa toimintaa, älkää eläkö -50 lukua!
    Juuri nuo 10.000 työpaikkaa on toiminut käsityövaltaisesti verovirastoissa ja vastaavissa mutta nyt on alettu myöhäisherrännäisenä huomata, että IT-tekniikkaa voi soveltaa virastoihinkin ja tuoda tehokkuutta työhön vai onko se tässä tapauksessa väärin?

    "jotta saataisiin tilaa tukiaisten kasvattamiselle."

    Valtion talouden kehykset vuosille 2007-2013 kertoo numeroina maatalouden osalta 18 miljoonan euron leikkauksia joka vuodella.
    Ja nuo samat poliittisen siiven edustajat ovat siinä asialla!
  7. "Palkan korotukse perustuvat tulokseen, eivät poliittiseen päätökseen muiden rahoista."

    Saanen pikku-piikanen huomauttaa, että tilastokeskuksen mukaan nämä SAK:n ja STTK:n pikku-piikaset ja poikaset saivat 4,9% ylimääräisen lisän ansioihinsa viime vuonna!

    "Vain maatalous on muutoksilta suojattu, tuotannosta eristetty, tukiaisilla vuorattu ja lisää lapioidaan."

    Lisää huomautuksia! Työmarkkinat ovat ainoa jäänne taloudessa, joka on lailla suojattu!
    So that on siinä piikasille purtavaa!
  8. "Täällä ei saada koneellistumisesta irti samaa etua kuin aroilla, preerioilla ja pampalla."

    Eikä ole tarpeenkaan, näillä suomalaisilla peltotilkuilla pystytään tuottamaan kaikki se vilja- sekä rehu mitä Suomessa tarvitaan ja se riittää silloin!    
  9. Muista ruikkari maailmantalouden yhteiset pelisäännöt!
  10. "Pidän tässä markkinataloutta ainoana vaihtoehtona ja markkinataloudessa hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Hinta maksetaan siis arvosta eikä tuotantokulun mukaan."

    Otetaan esimerkki:
    Kännykät ja autot, kumpaa luulet markkinoilla olevan enemmän, kysyntää vai tarjontaa?
    Myydäänkö esimerkiksi uudet autot alle tuotantokustannusten?
  11. Viitaten edelliseen kirjoitukseen, niin olet auttamattomasti tietämätön vapaasta maailmankaupasta ja säännöistä jotka koskee vapaata kilpailua.
    Myöskään kartellikäsite on vieras ja tuntematon mutta ei hätää, opiskelemalla aiheita voi kartuttaa tietämystä ja ymmärtää asioita niiden oikeilla määritteillä.

    Jos esittämäsi teoriat olisivat oikein niissä muodoissa kuin mitä olet esittnyt, niin nehän olisivat silloin käytössä!
    Matta näin vaan ei ole.
    Esimerkki:
    Tuella tuotettu ulkolainen maaimanmarkkina-hintainen raaka-aine tuotuna Suomeen on kilpailuhengen mukaista mutta Suomesta vietynä suomalainen tuettu maailmanmarkkina-hintainen ei sitä ole, selvä ristiriita.
    Suomalainen laivanrakennus on kilpailuhengen mukaista tuettuna vaikka muuten tuotanto olisi tappiollista, miksi?

    Kysymys herra ruikkari:
    Mitä tarkoittaa maailmankaupassa sana YHTEISESTI SOVITUT SÄÄNNÖT?
    Koskeeko ne vain valikoidusti muita valtioita ja Suomi on poikkeus ainoastaan maatalouden osalta?

    Maajussi käsittää oikein hyvin talouden perusteet, ellei näin olisi, niin kotimainen tuotanto olisi jo loppunut aikoja sitten.
    Tuo herjauksen omainen maininta köyristelystä paskaisessa navetassa on typeryyttä, katkeruutesi alkaa olla jo sairauden asteella.
  12. "Osoita edes yksi mielipiteeni, joka viittaa edes jotenkin sosialismiin."

    Puhut jatkuvasti keskusta-sosialismista!

    "Osoita edes yksikin mielipiteeni, joka viittaa edes jotenkin kansalaismielisyyteen."

    Maatalousväen vainoaminen laillisin keinoin suoritettavaa työtä kohtaan on kansallis-sosialismin ilmentymä.
    Kansallis-sosialismin tavoitteet on tuhota vastustajat.

    "Osoita edes yksi mielipiteeni, joka on valheellinen."

    Väitteet tukimäärärien suuruudesta on vain yksi esimerkki valehtelun suuressa kirjossa.
    Väitteet maatalouden tappiollisesta toiminnasta ovat perättömiä.
    Väitteet tukimäärärahojen jatkuvasta kasvamisesta ovat perättömiä.
    Väitteet veronmaksajan osuudesta tukien maksun suuruuteen ovat perättömiä.
    Ja niin edelleen ja niin edelleen.

    "Minähän nimenomaan vastustan valtion väliintuloa ja julkisen hallinnon liiallista puuttumista yksilön elämään."

    Aivan oikein mutta asian tekee oudoksi se, että kohdistat puuttumisen yksinomaan yhtä väestönosaa vastaan ja se tekee puuttumisesi kyseenalaiseksi, koska toiminta maataloudessa on yhteisin pelisäännöin tapahtuvaa toimintaa koko EU:n alueella mutta vastustus ei kohdisti juuri sinne ydin Eurooppaan.
    Jos olisit aidosti kiinnostunut niistä ongelmista joita ruikutat täällä, niin arvostelun kärki pitäisi suunnata sinne alkulähteille, olen varma että saisit myötätuntoa osaksesi myös viljelijäpiireistä mutta tuolla suomalaisen viljelijän parjaamisella et saa muuta aikaan kuin menettämällä vain kasvosi varteenotettavana mielipiteen esittäjänä.

    "Joku filosofi sanoi osuvasti:
    Isänmaallisuus on maailman vaarallisin hyve."

    Väärin, isänmaallisuus on edelleen hyve mutta kansallismielisyys on hyvin vaarallinen ase väärissä käsissä.
  13. "Esim. paperiteollisuudessa kilpailukyvystä on pidetty huolta investoimalla nopeampiin koneisiin ja automaatioon. Ala olisi aikoja sitten kuollut Suomesta jos siellä olisi jääty työtehoissa kansainväliselle 70-luvun tasolle."

    Olet melkoisen sutki kertomaan perätöntä tietoa!
    Metsäteollisuus pärjäsi monin verroin paremmin 70-luvulla ja nykyisin alan tuottavuus alkaa olla pohjalukemissa, vastaavasti palkkakustannukset tuottavuuteen verrattuna huimasti ylimitoitetut.
    Tuottavuuden kasvu ja palkkakustannukset menee koko ajan eri suuntiin ja seuraukset ovat näkyvissä.
    On myös huomioita, että nykyään ei investoida enää uusiin, entistä nopeampiin paperikoneisiin vaan ne tehdään niihin maihin missä työvoimakustannukset ovat alhaisemmat sekä joustavammat suomalaiseen verrattuna.

    " Maataloudessa Suomessa liikutaan jossakin 50-luvun tasolla kansainvälisesti verrattaessa tuotantomääriä tuottajaa kohden."
    Valitettavasti tilastot puhuvat toista!
    Kaksikymmentä prosenttia 50-luvun viljelijämäärästä tuottaa vielä suuremman määrän maataloustuotteita 50-lukuun verrattuna, joten tuottavuuden kasvu on ollut monisatakertainen kuluneina vuosikymmeninä.
    Kasvu jatkuu edelleen, ennusteen mukaan noin kymmenen vuoden kuluttua 40.000 viljelijää tuottaa saman määrän tarvikkeita, kuin nykyiset 69.700 viljelijää, eli tuottavuus kasvaa ennusteen mukaan yli 50% kymmenessä vuodessa.
    14. 1 / 1
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt