waskihanska

Vapaa kuvaus

O: Rahvasmainen, omasorttinen, globaalisuutta syynäilevä, kotona viihtyvä ja kotikentän sananvaltaa arvostava, hätäilemätön suomalainen eläkeläinen, uskontoihin uskomaton valikoitsija, vankasti aviossa. - Sota-aikaiseen syntyperään kuuluu lukeutuminen pieniin ikäluokkiin. Suuret ikäluokat tulivat sitten seuraavassa vaiheessa sotimisen päätyttyä. - Taka-ajatuksena valveutumiseen pyrkiminen sekä astelu murtomailla, poluilla, turuilla ja toreilla vakaasti ja vapaasti omat saappaat jalassa. ¬: Miljoona euroa (kuusi miljoonaa entistä Suomen markkaa) tosiaan laittaisin säästöön ja harkiten käyttäisin varoja mielekkäisiin tarkoituksiin. - Ensimmäiseksi hankkisin täältä Koti-Suomesta järvenrannalta hehtaaritontin ja rakentaisin jalasmökin - taustamusiikkina tuulen humina, aaltojen kohina ja sateen ropina. Yleisemmin musiikkimakuna loivan oloinen kotimainen ja vaikkapa fado. - Vaikka minulla ei miljoonia olekaan, verotin itse säästöpossuani ja ostin hiukan osakkeita, jotka ovat juuri nyt halpoja. Houkutus kokeilla sitä sijoittamista oli liian suuri. Nyt pitää vain odottaa, että vuosien mukana ajat paranevat ja osakkeitteni arvo nousee. O Paikoilleen jämähtämisen tehokkainta ehkäisyä ja torjuntaa on lähteminen kotimaan kierrokselle asteikkona Helsinki ja sivukulmakunnat ynnä kaikki siltä väliltä. Silloin tällöin ulkomailla käymisen jälkeen on aina parasta takaisinpaluu. - Suomen rantamaisemissa voisin viipyä loputtomiin kesät talvet, syksyt keväät. Meidän säämme ovat vaihtelevaisia ja käyvät minulle laidasta laitaan. - Sähköpostin saaminen ilahduttaa ja asioitten aprikointi, ruotiminen kiinnostaa. - Siis: o Vuodet eivät ole veljeksiä, sanottiin entisaikaan, mutta pitäisiköhän nykyään tasapuolisuuden merkeissä vertailla, jotta sisaruksia. Säätieteilijöitten sanomisia krtisoin joiltakin osin. He puhuvat mm. sateen uhkasta, vaikka kyseessä olisi täkäläisen ilmanalan tavanomainen vaihtelevaisuus. Ja osaa se painettu sanakin. Joku lehtimarkkinoinnin mainoslööppi yritti äskettäin väittää hyytävän kylmyyden tulevan Suomeen pohjoisesta. Ja lämpömittari painui peräti lähelle nollaa plussan puolella. Joka tapauksessa meikäläisäijä hyvillä mielin nyt niin kuin yleensä muinakin vuodenaikoina. Ruoka & juoma: lanttukukko, läskisoosi, uunimakkara, Karjalan paisti, uunijuusto, patasapuskat; maito, vesi, Sahti Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: --- Hakusanat: politiikka, yhteiskunta, Matkailu, kirjallisuus, mökkeily, sienestys, ystävyys, filosofia

Aloituksia

309

Kommenttia

1140

  1. Mitä yleisemmin kansalaiset elävät omilla jaloillaan taloudellisesti ja mitä valveutuneemmin kansalaiset asennoituvat ja ajattelevat, sitä paremmalla kannalla on kansantalous ja koko suomalainen yhteiskunta.

    Mitä yleisemmin suomalaiset onnistuvat kansalaistasolla varmistamaan oman elämisensä jatkuvuuden niin, etteivät pankkikriisit kansaa keikuttele, sitä paremmin koko Suomi selviytyy myös kansainväliseltä suunnalta tulevilta paineilta, ongelmilta.

    Ongelmana on Suuren Rahan osaamattomuus. Vaikka tavallinen kansa onnistuisikin suojaamaan oman taloudellisen asemansa kotikonsteillaan varsin hyvin, niin suurfirmojen virheratkaisut sitten kuitenkin kaatuvat tuhoisalla tavalla myös kansalaisten haitaksi. Isojen firmojen tekemien virheitten vaikutukset ovat nekin isoja.

    StroraEnson toilailut Amerikassa kostautuvat myös täällä Koti-Suomessa. Muistamme Soneran hölmöilyt Saksan maalla. Nyt ministeritkin valittavat tätä tilannetta, jossa Suomen kiinteä televerkko on suurelta osalta ulkomaalaisessa omistuksessa. Muistamme 1990-luvun laman, jossa pankkien leväperäisyys pantiin veronmaksajien, kansan maksettavaksi. Nyt tänä päivänä USA:ssa ehkä ymmärretään ja osataan muokata Roskapankin pelisäännöt paremmiksi kuin meillä Suomessa. Pian sen saamme nähdä.
  2. Kun olen vaimoni kanssa pitänyt tapana kesäisin kierrellä autolla pitkin Suomea, niin olemme asuneet yleensä vuokramökeissä. Aikaisemmin kuljimme teltan kanssa leirintäalueilla, mutta näin vanhemmiten mökit ovat tulleet etusijalle. Vuokramökkien suosio suomalaismatkalaisten keskuudessa on laaja. Paljon on myös matkailuautoilla ja asuntovaunujen kanssa liikkujia. Tämä liikkuva menetelmä ja periaate ei sido kesän viettoa mihinkään tiettyyn paikkaan. Rantatontin ja mökin hintaan verrattuna vuokramökkeily on taloudellisesti edullinen tapa reissata ja velattomasti. Eipä sen puoleen, kyllä mekin vakituisen rantapaikan voisimme hommata, jos sopiva lottovoitto osuisi kohdalle. Velkaa emme sitä varten ala ottamaan. Vaihtoehtoja on tarjolla ja valikointi mielestämme järkevää.

    Kansantalouden kiertokulussa pankeilla ja muilla rahoituslaitoksilla on oma osuutensa, juonteensa talouden kokonaisuuden virrassa. Minä en tunne omantunnontuskia, kun kotihankinnat meillä tehdään käteisellä säästämisen ansiosta. Äskettäin olemme ostaneet uuden jääkaapin käteisellä, emme osamaksulla. Samoin erikseen uuden pakastekaapin käteisellä, emme osamaksulla. Käytettynä ostettu automme on ostettu käteisellä, ei osamaksulla. Jne. Omasta mielestämme olemme osallistuneet kansantalouden kiertokulkuun aivan kelvollisella tavalla. Nuhteet palautamme bumerangina takaisin.
  3. Näköjään lakiin on saatava pykälä, jossa Yleisradio määrätään ottamaan valtakunnallisiin vaalikeskusteluihin mukaan kaikki puoluerekisterissä virallisesti olevat puolueet niitten suuruuteen katsomatta niin, että Yleisradiolle tai Jyrki Richtille ei jää asiassa sortteeraamisen mahdollisuutta. Muutoinhan homma johtaa mielivaltaisuuksiin. Siitä on näyttönä myös presidentin vaalien kampanjointi v:n 1994 lopulla, jolloin Koivistolle oltiin valitsemassa seuraajaa. Yleisradio otti viime vaiheessa olennaisiin vaalikeskusteluihin mukaan "kolme pääehdokasta", jonka menetelmän keksiminen tapahtui juuri siinä vaiheessa, kun yleensä asioista perillä olevien lähteitten mukaan sekä Keijo Korhonen että Eeva Kuuskoski olivat ajamassa Paavo Väyrysen ohi salatuiksi jääneissä gallupeissa. Lopulta kävi kuitenkin niin, että Elisabet Rehn tuli kuitenkin toiseksi "kolmen koplan" ulkopuolelta. Sen jälkeen kolmen johtavan ehdokkaan suosiminen on tullut maan tavaksi presidentin vaaleissa sen ensimmäisellä kierroksella. Senkin käytännön lopettaminen pitää määrätä lailla.
  4. Uuden Kouvolan rakenne "kaupunkina" on huomattavan hyvä. Kokonaisuuteen kuuluu useita monipuolisesti toimivia taajamia, joissa on asuntoja, työpaikkoja ja palveluja. Nämä monipuolisesti toimivat taajamat ovat parempia elämisen ja asumisen paikkoja kuin nukkumalähiöt, joita niitäkin on Kouvolassa pari malliesimerkkiä, Eskolanmäki ja Lehtomäki.

    En aivan tarkkaan tiedä, mitä Matti Vanhanen täsmällisesti tarkoittaa "puutarhakaupunki"-käsitteellä. Laajasti ymmärrettynä Valkealan kirkonkylä, Jaalan kirkonkylä, Koria, Elimäen kirkonkylä, kaikki ne voisivat mahtua puutarhakaupungin määritelmän piiriin. Jos savupiipputeollisuuskin hyväksytään määritelmään, mukaan tulevat vielä Kuusankoski, Myllykoski ja Inkeroinen.

    Aikoinaan nelisenkymmentä vuotta sitten yhdyskuntasuunnittelijat, jotka olivat yliopistoväkeä, he kaavailivat Helsingin seudun kasvun ohjaamista monipuolisiin "itsenäisiin" tytärkaupunkeihin, jotka yhdistettäisiin toisiinsa ja Helsingin keskustaan sujuvan liikenteen verkostolla. Noitakin tytärkaupunkeja taidettiin nimittää puutarhakaupungeiksi. Niitten väliin oli tarkoitus jättää vihervyöhykkeitä.

    Käytännössä kuitenkin suurrakentajat, grynderit ajoivat Helsingin seudulla läpi oman mallinsa, jossa nostokurjet pystytettiin mäen päälle ja siihen ymrille tehtiin elementtitaloja. Seuraavaksi nosturi siirtyi viereisen mäen päälle, jne. Siitä syntyi "asemakaava", jonka kaupunkien päättäjät siunata rapsauttivat viralliseksi kaavaksi. Sillä menetelmällä Helsingin, Espoon ja Vantaan rakentaminen tapahtui kuin haulikolla roiskaisemalla pitkin mäkiä. Vaihtoehtona olisi ollut tytärkaupunkien rykelmä, mutta sitä ei haluttu valita alueellisen suunnittelun pohjaksi.
  5. Äänten päätyminen toisille ehdokkaille kuin niille, joille äänet oli annettu, niin sehän on erittäin vakavaa koko suomalaisen ääntenlaskennan ja vaalitulosten luotettavuuden kannalta. Olemme kuvitelleet, ettei meillä Suomessa semmoista voi tapahtua. Olemme jopa naureskelleet USA:n presidentin vaalin ratkaisulle Floridassa toisen ehdokkaan pikkuveljen manttaalikunnassa.

    Tämä asia on niin tärkeä, että se pitäisi selvittää. Mieleen tulee kaksi vaihtoehtoista menettelyä. Kysymys on käsiteltävä reiluuden hengessä viranomaisportaassa eli joko hallinto-oikeudessa tai käräjäoikeudessa. Koska en ole juristi, en osaa arvioida, mikä olisi oikea "foorumi". Vai olisiko esim. Eduskunnan oikeusasiamies oikea instanssi asian kertakaikkisen selvityksen tekijäksi?

    Mahdollista olisi sekin, että nyt olemassaolevat tiedot tuotaisiin julkisuuteen ja sitä kautta "kansalaiskeskustelun" merkeissä olisi mahdollista ruotia tapahtunutta. Tämä julkisuudessa riepottelun menetelmä olisi tehtävä ainakin siinä tilanteessa, jos mikään viranomaistaho ei katsoisi noitten asioitten kaipaavan mitään penkomista.
  6. Saapas nähdä, miten käy...! Juuri niin. Emme vielä tiedä, miten USA:n talouden käy. Kokemus antaa aiheen ennakointiin, jonka mukaan huonoja aikoja seuraa ainakin jonkin verran parempi aikajakso. Vaikka pysyviäkin globaaleja painopisteitten siirtymiä tapahtuisi, niin ei silti pidä hämmästyä, jos monien tahojen hellimä toive USA:n merkityksen romahtamisesta osoittautuu epärealistiseksi haavekuvaksi.

    Kun Yhdysvaltojen presidentti ja koko hänen hallintonsa vaihtuu vuoden vaihteen jälkeen, niin siitä se muutos käynnistyy. Siitä eteen päin jollain aikajaksolla on käymässä myös niin, että dollarin arvo rupeaa vahvistumaan mm. suhteessa euroon. Viisaat toimijat ymmärtävät varautua jo nyt siihen tilanteeseen ja sen seurauksiin.

    Vaikea arvioitava on ulkopuolisten tekijöitten vaikutus USA:n talouteen nykyisin. Aikaisemmin oli toisin. Nykyisin esim. Kiinalla on monenlaisia kytköksiä USA:n talouselämään toisin ja enemmän kuin ennen. Mitä Kiina tekee tässä tilanteessa? Toisaalta ei Kiinankaan etu ole USA:n talouden alamäen jyrkentämisessä. Kun tutkaillaan maailmantalouden asetelmia, niin voi käydä niin, että erityisesti juuri Kiinan status voimistuu huomattavasti tästä eteen päin pysyväisesti. Yksinapainen USA-keskeisyys ei ehkä enää palaudu entiselleen, vaikka Jenkkilä taas jaloilleen aikaa myöten pääseekin.
  7. Jo vuosia sitten osuin ostamaan kirpikseltä erään suomalaisen naishenkilön muistelmat. Hän oli elänyt pitkät ajat Brasiliassa, aluksi suomalaissiirtokunnassa Penedossa ja päätyi aikanaan Brasilian presidentin rouvan palvelukseen. Penedon vuosinaan hän oli havainnut, että siellä nuorten suomalaispoikien keskuudesssa alkoi esiintymään ilmiötä, jolle hän antoi nimen: Lorvikatarri.

    Työhön tarttumattomuus onnistuu niin meillä kuin muuallakin. Onhan meillä täällä Koti-Suomessakin sanonta: Tyhmä paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Henkilökohtaisesti minulla on edelleen vakaumus, jonka mukaan toimeliaisuus ja ahertaminen ei ole ihmisten ihonväriin liittyvä piirre. Samoin lorvailu on opittua käyttäytymistä ja osittain jopa "tapakasvatuksen" tulosta, jonka tuloksen aikaansaamisessa hipiän väriin katsomatta omilla vanhemmilla ja lähiyhteisöllä lienee suurin "ansio".
  8. Kannattaa kysäistä, millainen varaustilanne Juvalla paikassa nimeltä: Kotijärven loma-asunnot. Löytyy netistä juuri sillä nimikkeellä. Vaimon kanssa olimme siellä pari vuotta sitten syksyllä pienemmällä mökillä (hirsihuvilalla), jonne olisi mahtunut enemmänkin porukkaa. Toinen isompi rakennus on vieressä. Molemmat rantamaisemassa. Me olimme kerrassaan tyytyväisiä.
  9. Pitäisi perustaa kokonaan uusi yhdistys. Kolme yksityishenkilöä riittää uuden yhdistyksen perustamiseen. Kun tässä on tilaisuus, niin en malta olla lisäämättä muutamia yleisvaltakunnallisia seikkoja.
    o Maanpuolustus pidettävä omissa käsissä. Rynnäkkökiväärit pidettävä omissa varastoissa eikä niitä myydä ulkomaille eikä romuteta. Siis Ei Nato-jäsenyydelle!
    o Kaivosasioitten pykälämääräyksiä tiukennettava sillä tavalla, että kenelläkään ei ole oikeutta tallustella toisten maille minkään sortin selvitys- ja valtausmerkkejä laittamaan ilman maanomistajan kirjallista lupaa, jonka paikallinen käräoikeus olisi vahvistanut.
    o Atomivoimaloitten kustannuslaskelmiin sisällytettävä myös ne kulut, joita syntyy, kun uraanikaivosten työolosuhteet ovat kunnossa ja uraanikaivosten ympäristöseikat reilassa. Samoin kustannuksiin laskettava ydinjätteen varastointi mieluiten niin, että se voidaan ottaa vaikkapa joskus tuhannen vuoden päästä jälleenkäsittelyyn eikä sitä haudata Olkiluodon kallioperään eikä muuannekaan "ikuisiksi ajoiksi".
    o Ruotsin kielen pakkokurssivaatimus poistettava yliopistojen ja korkeakoulujen lopputukinnoista. Kaksikielisiin kuntiin ja maakuntiin viranhaltijoiksi aikovat suorittakoot erillisen kurssin, jos virkoja hakevat. Sama sääntö voimaan venäjän kielen kohdalla, sillä lähiaikoina meille syntyy uusia kaksikielisiä kuntia myös venäjänkielisen väestön lisääntymisen johdosta.
    o Pohjoismaisesta sähkösopimuskimpasta irtaannuttava, koska se vain nostaa sähkön hintaa. Samoin irtaannuttava EU:n älyttömästä päästökauppajärjestelmästä.
    o EU-jäsenyyden jatkumisesta järjestettävä meillä Suomessa uusi kansanäänestys, jonka kampanjoinnissa mm. Yleisradio velvoitettava moraallisesti ankaraan tasapuolisuuteen kampanjan aikana. Jos ei-äänet voittavat, Eta-sopimus uudelleen voimaan.

    Ottakaapa yhteyttä te ihmiset, jotka hyväksytte mm. nämä erilliset asiakohdat! Sähköpostia:
  10. Georgian asioitten ja ulkopoliittisten tekemistenkin arviointi ja syynäily onnistuisi varmaankin parhaiten Georgiassa paikan päällä tehtynä pitkän kokemuksen perusteella. Tunnemmehan me suomalaisetkin "ulkopuolisia viisaita", jotka ovat meitä opastaneet "oikeille raiteille". Ruotsalaiset lienevät suurimpia mestaroitsijoita siinä hommassa.

    Silti huolimatta pitkähköstä etäisyydesta Suomen ja Georgian välillä meillä suomalaisillakin on oikeus puntaroida ja analysoida Georgian tilannetta. Vertailihan muistaakseni Georgian presidentti omaa maataan juuri Suomeen ja oliko se nyt talvisodan käymiseen tämän äskeisen konfliktin alkuvaiheessa.

    Miten mahtanee käydä tilanteen eteneminen siellä Kaukasiassa? Ajanpyörä jatkaa liikettään. Georgian nykyinen valta-asetelma ei sekään liene kiveen hakattu eikä välttämättä pitkäaikaisen pysyväinen. On uutisoitu, että siellä esiintyisi hyvinkin voimakasta tyytymättömyyttä nykyiseen Saakasvilin vallanpitoon. Toivottavasti kansalla itsellään, georgialaisilla on malttia ja kykyä luotsautua meneillään olevasta tuiverruksesta selville vesille.
  11. Aprikoin, jotta kirjoittaisinko tekstin tähän yhteyteen vai olisiko parempi aloittaa kokonaan uusi keskusteluketju. Aiheena on joka tapauksessa hoitolaitosten ja hoitopaikkojen määrän arviointi ja ennakointi. Julkisuudessa näkee kuinka "asiantuntijat" povaavat laitospaikkojen tarpeen voimakasta kasvua lähivuosina, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkeläisiksi. Media antaa mielihyvin runsaasti julkisuustilaa noille liki käsistä karkaaville ennusteille. Shokeeraava katastrofaalisuus saa aina palstatilaa.

    Kasvaako laitospaikkojen tarve "rääjhdysmäisesti"? Entäpä jos ei niin käykään? Jos ennusteet ovat virheellisiä? Jos niin olisi, niin silloinhan valtio ja kunnat tekisivät suuren erehdyksen, jos ne ryhtyisivät rakentamaan valtavasti lisää hoitolaitoksia harhaisten ennakointien pohjalta. Poliitikkojen virhepäätöksillä on se ikävä ominaisuus, että semmoiset väärät päätökset tulevat kalliiksi meille kaikille.

    Ajatellaanpa sukupolvien ketjua eri aikakausina. Sodan käynyt sukupolvi pelasti meidän itsenäisyytemme ja heidän osakseen tuli paljon terveydellisiä ongelmia. Vaivoilla on vielä tapana paheta vanhetessaan. Nyt tämä ansiokas sotasukupolvi on poistumassa keskuudestamme. Vaikutukset näkyvät mm. sotainvalidien kuntoutuspaikkojen tilatarpeen supistumisena.

    Entä me sotasukupolven jälkeläiset? Niputan yhteen sekä sota-aikana varttuneen nuorison, sodan aikana syntyneet pienet ikäluokat että sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat. Me kaikki olemme kokeneet ahtaat ajat lapsuudessamme, nuoruudessamme ja varhaisessa aikuisuudessamme. Nyt ikääntyneinä meidän terveytemme on parempi kuin mitä on ollut kovia kokeneen sotaa käyneen väestön terveys.

    Kenties me ahtaat ajat varttuvaisina kokeneet olemme sen verran tervettä, sitkeätä ja sinnikästä väkeä, että emme tulekaan täyttämään hoitolaitoksia siinä laajuudessa ja mitassa kuin tilastonikkaroijat kuvittelevat ja uskottelevat. Lähivuosikymmeninä näemme käytännössä, miten asia on siinä suhteessa.
  12. Laitanpa tähän yhteyteen meidän ikääntyvien ihmisten tarkastelun näkökulman. Nuorten roskaruokamussutuksestahan mainitsin jo aikaisemmin. Samoin nuorison liikunnan väheneminen on ongelma. Ja osaavathan nuo keski-ikäiset ja muutkin aikuiset autoissa istua liikkeellä olleessaan.

    Kun media, erityisesti televisio käsittelee ikääntyvien ihmisten asioita, niin kovin usein juttu kääntyy laitosasioihin. Siitä syntyy semmoinen mielikuva, että eläkeläisyys ja laitokset olisivat jotenkin luonnostaan sama asia. Tämä yksipuolisuus ärsyttää.

    Tietääkseni suuri valtaosa eläkeläisistä asuu kotonaan itsenäistä elämää viettäen, omat asiansa hoitaen. Tämä ikäihmisten elämänmuoto ei juurikaan tule esille televisiossa. Niin kuin tässäkin keskusteluketjussa on erinomaisesti nähty, vanhempi väki osaa ajatella omalla päällään, taitaa kokkaamiset ja muut elämisen taidot usein paremmin kuin nuoremmat sukupolvet. Säästeliäisyys kuuluu sekin usein seniorikansalaisten ominaisuuksiin. Median hellimät laitostumisongelmat ovat jossain muualla. Sinänsä laitosten meno ja meininki on tärkeä asia ja laitoksissa asioitten olisi oltava kunnossa niissäkin.
  13. Kaukasian liittovaltio olisi kieltämättä kelvollinen rakennelma, jos semmoinen vain olisi mahdollista saada aikaan. Vasta-argumentit ovat kuitenkin vahvoja eli sikäläiset kansallisuuksien näkemyserot ja ristiriidat niin ylivoimaisia, että liittovaltion synnytys voisi olla mahdotonta.

    Onhan meillä Sveitsi hyvänä esimerkkinä liittovaltiosta, joka toimii, mutta sillä onkin omanlaisensa syntyhistoria menneisyydessä. Kaukasian lisäksi toinen vastaavnlaisen liittovaltion paikka olisi Balkanilla, mutta Jugoslavian esimerkki ei erityisemmin rohkaise edes kuvittelemaan sellaista mahdolliseksi.

    Jos kuitenkin kaikesta huolimatta ajatellaan Kaukasian liittovaltiota, niin sen olisi oltava puolueeton paikka Sveitsin mallin mukaisesti. Sitä periaatetta ei taitaisi hyväksyä Venäjä, ei USA, ei EU eikä myöskään Stubb&Häkämies.
  14. Aikanaan Ranskan ja Alankomaitten kansanäänestysten ansiosta hylätty "Sopimus Euroopan perustuslaista" sisältää Unionista eroamispykälän. Miten lienee sen yksityiskohdan pätemisen kanssa? Eihän se sopimus tullut voimaan eikä voimaan ole tullut myöskään sen jälkeen paikkailtu versio, jonka Irlanti on hylännyt kansanäänestyksessä.

    Tuo eroamispykälä löytyy suomeksi julkaistun sopimuskirjan kohdasta "IX OSASTO- UNIONIN JÄSENYYS". Peukalon paksuisen opuksen sivunumeroinnissa kohta löytyy "Constitution/fi 61"-sivulta ja otsakkeena on "I-60 ARTIKLA Unionista eroaminen".
    Kirja "Sopimus Euroopan perustuslaista" oli ainakin aikaisemmin jaossa ilmaiseksi Eurooppa-tiedotuksen pisteissä. Itse poimin sen kirjastossa olevasta tiedotupisteestä v.2005.
  15. Aivan oikein. Minulta jäi liikunta mainitsematta noissa omissa kirjoitelmissani. Täytyy myöntää, että enemmän pitäisi minunkin olla liikkeellä. Hyötykuntoilua tulee aivan itsestään kotihommissa omakotitalon ja tontin kanssa jonkinlaisella vaihtelevuudella. Sopiva ravitsemus ja riittävä liikunta ovat oivallinen yhdistelmä. Olikohan se puolustusvoimien komentaja Kaskeala, joka on todennut, että kun veri kiertää varpaissa, niin vireyttä esiintyy myös korvien välissä.

    Tuo ravinto on sitten jo laajakin asia tuumailtavaksi. Itse olen soveltanut kirjatietoa omaan järkeilyyni. Tuloksena on monipuolinen ruokailutapa. Kuuluisat hiilihydraatit olen jättänyt varsin vähiin. Transrasvoja pyrin välttämään, mutta muutoin rasvat kohtuullisessa määrässä kuuluvat ravintooni. Samoin liha ja kala sekä totta kai kasvikset, juurekset, hedelmät, mehut, maito. Hyvältä olutkin maistuu aika ajoin eikä sahtia parempaa juhlajuomaa olekaan.
  16. Olihan se sinänsä aivan ymmärrettävää, että Suomen EU-kansanäänestyksen edellä jäsenyyttä ajava ryhmittymä hyödynsi myöskin Zhirinovskin persoonan mukana tarjoutuneen mahdollisuuden. Liioittelun puolellehan se meni, mutta siinä tilanteessa houkutus oli suuri ja siihen mentiin. Jonkun verran Zhirinovski sai Venäjällä kannatusta, mutta missään vaiheessahan hän ei ollut lähelläkään esim. presidentin virkaa. Värikkäitä kannanottoja häneltä tulee edelleenkin, mutta eipä näy enää kiinnostavan suomalaista mediaa. Siitä värikkyydestä olisi esimerkkinä suhtautuminen USA:n istuvaan ulkoministeriin, mutta jätänpä lähemmin kertomatta sen jutun.

    Miten lienee Georgiassa? Systemaattisina rutiinikysymyksinä tulee mieleen vähemmistöjen kohtelu ja asema Georgiassa. Tarjoaisiko Georgia mm. abhaaseille ja osseeteille heidän alueillaan koulunkäynnin ja hallintopalvelut heidän omilla kielillään, jos asia olisi nyt georgialaisten päätettävissä? Antaisivatko georgialaiset noille vähemmistöille vapauden julkaista lehtiä ja kirjallisuutta omilla kielillään? Entä omakielinen radio- ja televisiotoiminta? Käytännössähän olot noitten vähemmistöjen alueilla ovat sekaisin, ainakin Etelä-Ossetiassa tällä hetkellä eikä Georgialla ole politiikan tekemisen ja asioitten hoitamisen mahdollisuutta. Entä aikaisemmin? Miten georgialaiset ovat suhtautuneet vähemmistöihinsä ennen asioitten täydelliseen umpikujaan ajautumista?

    Jos Venäjä puolestaan on todella vilpittömällä vakaumuksella kantamassa huolta osseettien asemasta ja oloista, niin silloinhan olisi mahdollista tehdä uusi avaus. Sekä Georgian puoleinen Etelä-Ossetia että Venäjän puolella sijaitseva Pohjois-Ossetia voitaisiin yhdistää itsenäiseksi ja yhtenäiseksi Ossetiaksi! ETYK-päätösasiakirjan mukaankin valtioitten rajoja voidaan muuttaa, kun niin sovitaan yhteisymmärryksessä.
  17. Silloin EU-kansanäänestyksen edellä jäsenyyyden kannattajafalangi piti jatkuvasti esillä Zhirinovski-mörköä. Lienee jossain pimennossa ollut varsinainen "kauhukuva-ateljeeri", jossa tehtailtiin kaikkia mahdollisia Venäjään liittyviä mörköhyödykkeitä kansanäänestyskampanjaa palvelemaan. Tämänaikainen Georgia-mörköily muistuttaa kovasti sitä aikaisempaa tilannetta. Onko sama "kauhukuva-ateljeeri" edelleen tominnassa ja tällä kertaa Nato-kampanjaa edistämässä?
  18. Suomen suhteissa Venäjään/Neuvostoliittoon lienee edelleen olemassa ne kaksi linjaa, joitten kesken painopisteet ovat vaihdelleet. Saattaa olla niin, että "Länteen" suuntautuminen voimistuu juuri näinä aikoina vai onko kyse vain median luomasta bluffista, johon maan hallitus on lähtenyt mukaan? Varsinainen kansa, rahvas ei taida olla mielidettään muuttanut aikaisemmasta.

    Edellisen kerran valtiojohdon tasolla tapahtui lehmänkäännös, kun Suomen EU-jäsenyyskampanja oli kiivaimmillaan. Siinä hommassa oli keskeisesti mukana niin maan valtiojohto eli presidentti Koivisto ja pääministeri Aho kuten myös "vapaa media". EU-falangin virallisena työrukkasena ahkeroi niin ikään YLE, jonka rooliin olisi kai pitänyt kuulua tasapuolisuus siinä tilanteessa, mutta niinhän ei ollut. YLE veti rankan yksipuolista propagandalinjaa EU-jäsenyyden puolesta. Mitähän ulkomaiset vaalitarkkailijat olisivat raportoineet siitä senaikaisesta menosta ja meiningistä Suomessa kansanäänestyksen edellä?

    Nuo alussa mainitsemani kaksi linjaa ovat tosiaan jo vanha asia. Kun lueskelin tuossa äskettäin Liperin historiaa, niin siinä kerrottiin, mitenkä 1700-luvulla pohjoiskarjalaiset säätyvaltiopäivien edustajat Tukholmassa olivat sovinnollisen linjan kannalla Venäjään suhtautumisessa. Yleensä itäsuomalaiset olivat laajemminkin tällä "Myssy"-puolueen sovintolinjalla. Enemmistön saivat kuiten puolueena "Hatut" ja niin alkoi surullisen kuuluisa ja Ruotsin tappioon johtanut "Hattujen sota".

    Lopuksi haluan todeta, että henkilökohtaisesti itse olen sovintolinjalla Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa. Asia on sikäli läheinen, että pohjoiskarjalaisia juuriltani olen minäkin.
  19. Hyvää Sunnuntaita! Ja kiitokset kommenteista! Joopa joo, kyllähän tosiaan vastineen saaminen lupamaksulle on tullut mieleen. Vielä ainakin toistaiseksi on tullut lupamaksu maksettua. Eikä huippu-urheilukaan ole päällimmäisen tärkein asia tässä epätäydellisessä maailmassa. Suomen siniristilippua kyllä arvostan ja olisihan se säväyttänyt kolmen sinisristilipun näkeminen keihäänheiton tulosluettelossa, jos sellaisen listan olisin saanut nähdä YLEn tarjoamana, mutta kun ei niin ei.
  20. Meneillään oleva Kaukasian tilanne tarjoaa meille suomalaisillekin havainto-opetusta monessa suhteessa. Ensinnäkin Georgia luotti vieraan apuun, mutta USA ei sitten kuitenkaan rientänyt sotavoimineen mukaan kriisiin, jonka kokkaamiseen myös Georgia itse oli innokkaasti ja antaumuksellisesti osallistunut. Opetuksena on siis: Suomen ei pidä lähteä USA:n liittolaisuuskelkkaan! Ei USA Georgian eikä Suomen takia kolmatta maailmansotaa aloita.

    Meidän suomalaisten on itse huolehdittava omista suhteistamme kaikkiin ulkomaihin. Saattaa käydä niin, että jo EU-jäsenyyden takia joudumme hankaliin kriiseihin mukaan, joista kriiseistä olisi järkevintä pysytellä mahdollisimman etäällä. Tässäkin suhteessa Georgia opettaa: Rauhanomainen vuorovaikutus esim. Venäjän kanssa on meidän itsemme kannalta viisainta politiikkaa.

    Georgian armeija osoittautui varsin heppoiseksi armeijaksi, kun Venäjän armeija hiukan testaili eteläisen naapurinsa sotavoimien potenssia. Eipä auttanut Georgiaa edes tuliterä kalustokaan, jota maahan virtasi Jenkkilästä. Opetus: Suomen puolustuslaitoksesta kannattaa huolehtia jo perinteisen asevelvollisuusperiaatteen pohjalta. Ulkomaisista sotaseikkailuista on parasta pysyä poissa. Eikä Venäjäkään pahastu sitä, kun me omin voimin huolehdimme omasta maanpuolustuksestamme sopivalla tehokkuudella.

    Olennaista on myös asenteellinen ja henkinen mentaliteetti. Kun me suomalaiset seisomme tanakasti omilla jaloillamme ja päätämme itse asioistamme, silloin vieraatkaan eivät ala meille pilan päiten kutsumatta tunkeilemaan.
    21. 55 / 57
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt