Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

101

Kommenttia

419

  1. Kun adventistille lepopäiväkäskyn se osa, joka puhuu työ tekemisestä kuutena päivänä viikossa ei tunnu merkitsevän mitään,

    mikä estää esimerkiksi eläkeläistä tai työtöntä viettämästä vaikka 2 - 6 lepopäivää viikossa?

    Eikä ensimmäinen ihmispari voinut viettää ensimmäistä sapattia silloin, kun Jumala sitä eka kerran vietti.

    Jumala kun oli tehnyt kuusi päivää (luomis)työtä, mutta Aatami ja Eeva eivät olleet työskennelleet edes yhtä kokonaista päivää.

    Järjestyshän käskyssä on ensin työ, sitten lepo.
  2. Kai_A vastasi tyylikkäästi niinkuin aina ennenkin. Kiitos vastauksesta!

    Kertomus Daavidin eka vierailusta Gatissa on vaivannut mieltäni jo murrosikäisenä Raamattua lukiessani. Se mielisairaaksi heittäytyminen ei mielestäni oikein sopinut Daavidin tyyliin.

    Mutta jos ajatellaan vaikka näin:

    Jos Gatiin mennessään Daavid ei osannut puhua filistealaisten kanssa niin, että olisi tullut ymmärretyksi (joka seikka ehkä tuli hänelle yllätyksenä?),

    ei hänelle jäänyt muuta mahdollsuutta kuin elekieli ja näytteleminen. Ja jos näyteltiin, viisaampi oli näytellä hullua kuin sotasankaria.

    Daavidin toisella visiitillä kuningas Akisin uteliaisuus oli saattanut sen verran herätä, että hän pani asialle tulkin.

    Ja on minulla teoriakin siitä, kuka tuo tulkki olisi saattanut olla. Kukapa muu kuin myöhemmin Daavidin sotasankareiden joukossa mainittu gatilainen Ittai.

    Ja jos Ittai pääsi tulkkaamaan Daavidia, hän melko pian saattoi huomata, että siinä oli nuori mies, jossa oli "sitä jotakin", mies jonka seurassa aika ei kävisi pitkäksi ja jonka kanssa ei urotöistä olisi puutetta.

    Eikähän tuo tulkin tarve ollut pitkäaikainen. Sotilassanasto tuolloin oli aika suppea ja varmaan osittain myös kansakuntien rajat ylittävä. Joten aika pian Daavid saattoi kommunikoida ilman tulkkiakin Akisin kanssa ainakin sotilasasioista.

    Mutta jos tämän ajatuksen olisi esittänyt itse EGW, kaikki adventistit uskoisivat teorian tuota pikaa.

    Mutta kun sen esittää entinen adventisti, sitä ei ihan periaatteenkaan vuoksi voi tunnustaa uskovansa.

    Näinhän se menee, on mennyt ja menee vastaisuudessakin.

    Eli asenne on: "Ehlota mitä ehlotat, mutta älä mahlottomia ehlota", kuten entinen tyttö totesi riiaajalleen.
  3. Karanteenissa minäkin olin muutaman päivän, joten en enää muista, minkä otsikon alle seuraavan viestin olin yrittänyt kirjoittaa:


    Timo Flink antoi vastauksena puolitotuuden.

    Pitää paikkansa, että periaatteessa myönnetään, että EGW saattoi joskus erehtyä, mutta kun mennään oppikysymyksiin ja tingataan, erehtyikö EGW siinä ja siinä opillisessa lausunnossaan, etenkin kun Raamattu näyttäisi opettavan eri tavalla

    niin joka kerran vastaus on ollut: ei erehtynyt.

    Yhteenveto:

    EGW on teoriassa erehtyväinen mutta käytännössä erehtymätön. Ainakin mitä oppikysymyksiin tulee.