jarppinator

Vapaa kuvaus

Aloituksia

13

Kommenttia

1615

  1. Fysiikan lait ovat aineen, energian ja avaruuden ominaisuuksia. Ei niitä tarvitse mitenkään luoda. Ne vain ovat.
  2. Mistä tiedät, että Raamattu on jumalan sanelemaa viisautta?
  3. Seuraavaksi varmaan ihmettelet, miksi kemian kirja on täynnä atomiteoriaa.
  4. >

    Eipä se mistään synnynnäisestä tai luonnollisesta lahjakkuudesta kiinni ole, vaan kokemuksesta. Kun on samat oppisisällöt opettanut vuodesta toiseen, yhä uudelleen ja uudelleen, niin lopulta homma näyttää "hatusta vetämiseltä". Tosin ei sekään tarkoita, etteikö kokenut opettaja tuntejaan suunnittelisi. Ne on suunniteltu aikoja sitten ja jalostuneet yhä paremmiksi kokemuksen myötä. Tässä mielessä kukaan opettaja ei vedä tuntejaan hatusta suunnittelematta. Jokainen opetettu tunti on (joskus) suunniteltu.
  5. Edesmennyt koomikko George Carlin yhdisti mielestäni kaikki Raamatun kymmenen käskyä varsin osuvasti vain kahdeksi käskyksi:

    1) Ole rehellinen ja uskollinen.
    2) Yritä olla tappamatta ketään, paitsi tietenkään niitä, jotka palvovat jotain toista näkymätöntä miestä kuin sinä itse.

    https://www.youtube.com/watch?v=CE8ooMBIyC8
  6. >

    Ongelma on siinä, että vasta-argumenttina esitetty väite on itse asiassa vielä paljon ateistisempi kuin alkuperäinen "uusateistinen" argumentti, jota sillä kritisoidaan.

    Toki ateisti ymmärtää, ettei oletettua jumalaa voi havainnoida samalla tavalla kuin punatulkkuja lintulaudalla. Kuitenkin jos jumala on olemassa ja vaikuttaa jollain tavalla tapahtumien kulkuun planeetallamme, niin nämä vaikutukset ovat havaittavissa. Rukouksiin vastailu, ihmiteot, vedenpaisumus, luominen jne... Siis jumala on epäsuorasti havaittavissa, mikäli hän tekee edes jotain.

    Kristillinen argumentti toteaa, ettei jumalaa voi ylipäätään havaita. Jotta tämä olisi totta, on jumalan toimittava niin, ettei hän millään tavalla vuorovaikuta ihmisen tai minkään havainnoittavissa olevan asian kanssa.

    Olento, josta ei voi tehdä suoria eikä myöskään minkäänlaisia välillisiä havaintoja on yhtä kuin olento, jota ei yksinkertaisesti ole olemassa. Tämä kristillinen vasta-argumentti siis kieltää jumalan niin tyystin kuin se on mahdollista. Esim. Dawkins vain toteaa, että on hyvin vakuuttunut, ettei jumalaa todennäköisesti ole olemassa.
  7. Samaa olen ihmetellyt aina. Jos kuolemaa seuraa ikuinen onni paratiisissa, niin miksi kuolemaa pitää pelätä, sairauksia pyrkiä parantamaan jne.. Eikö kannattaisi jättää rokotukset ottamatta, lääkeet syömättä, hoidot vastaanottamatta, turvavyö kiinnittämättä ja föönata hiuksiaan kylpyammeessa, jotta mahdollisimman nopeasti pääsisi nauttimaan tästä ikuisesta taivaallisesta onnesta...?
  8. Kiitos tästä. Olet ensimmäinen kirjoittaja, joka varsinaisesti ymmärsi pointtini ja tarttui siihen.

    YTL esittää hyvän vastauksen piirteissä heikkoja argumentteja, joista osa on suoranaisia argumentaatiovirheitä. Siis tutkinnon suorittajalta vaaditaan virheargumentaatiota! Tilanne on aika ristiriitainen... On siis vastattava huonosti, jotta voi saada täydet pisteet.

    Toisaalta uskonnot perustuvat virhepäätelmiin, argumentaatiovirheisiin ja epäloogisuuksiin, joten "vastaa kristinuskon näkökulmasta" toteutuu parhaiten, kun kylvetään vastauksessa juuri virhepäätelmiä, argumentaatiovirheitä ja epäloogisuuksia. Tästä näkökulmasta YTL:n malliratkaisut ovat esimerkillisiä, sillä ne ovat juuri niin surkeita kuin pitääkin.

    Mielenkiintoista olisi tietää sensorien ratkaisu, mikäli kirjoituksiin osallistunut vastaisi vain lyhyesti, ettei päteviä vasta-argumentteja voi yksinkertaisesti esittää. Hän olisi varmastikin vastauksellaan enemmän oikeassa kuin YTL esimerkkiratkaisuineen, mutta koska vastaus ei olisi kristinuskon mukainen surkea, epälooginen, argumentaatiovirhe, ei pisteitä varmaankaan heruisi lainkaan.

    Toki ymmärrän toisaalta tuon "kristinuskon näkökulmasta" vaatimuksen uskonnon yo-kirjoituksissa, mutta toisaalta en ymmärrä sitä, että hyvien pisteiden saaminen edellyttää huonoa vastausta, epäloogisuutta ja argumentaatiovirheitä. Koko yleissivistävän koulutuksen tavoite on juuri päinvastainen ja kokelailta pitäisi nimenomaan testata kykyä loogiseen, perusteltuun ja virheettömään argumentaatioon.
  9. Tai ehkä hän onkin olemassa, mutta ei vaan välitä **skaakaan.
  10. >

    Siellä sanotaan, että kristinuskon näkökulmasta. Kristinusko ei käsittääkseni perustu tieteellisiin faktoihin, järkeen tai logiikkaan. Eivätkä niihin perustu myöskään YTL:n esittämät malliratkaisut.
  11. >

    Luetun ymmärtäminen ei taida olla vahvinta alaasi, kristitty hyvä.

    Kyse ei ole siitä, etteikö kritiikkiä mielestäni saisi esittää. Vaan siitä, onko tehtävänannon mukaisen kritiikin esittäminen ylipäätään edes kovin mahollista? Varsinkaan kun YTL:n esittämissä mallivastauksissakaan ei siinä oikein onnistuta.
  12. Miksi koet jumalan kieltämisen jotenkin käsittämättömäksi ja etäiseksi asiaksi itsellesi? Olethan itsekin jumalan kieltäjä. Olettaisin, että kiellät mm. Allahin, Odinin, Zeuksen, Vishnun jne jne...

    Jotkut vain vievät satuolentojen kieltämisen yhtä satuolentoa pidemmälle kuin sinä. Ei kai siinä ole mitään kummallista.

    Voisimme siis esittää sinulle samat kysymykset, koska kiellät kaikkea rakkautta ja elämää ylläpitävän Vishnun.
  13. Minulla olisi vain yksi kysymys herra Jaakobille ja muille kreationisteille asian tiimoilta:

    Nyt kun vaaditte tieteellisille ilmiöille ja teorioille niin korkeatasoisia todisteita, ettei mikään todiste tunnu olevan riittävä, niin miksi ette vaadi samoja korkeatasoisia todisteita kreationistisille väittämille?

    Esiinnytte täällä kuin suurina ääriskeptikkoina, jotka kyseenalaistava kaikki mahdolliset todisteet, mutta samaan aikaan pidätte kreationistisia huuhaa-väittämiä absoluuttisina totuuksina vailla ensimmäistäkään todistetta (itse asiassa lukuisten todisteiden vastaisesti). Missä järki, missä logiikka, missä skeptisyys?
  14. Niin ja mitä sitten? Löytyy sieltä puhuva aasikin. Grimmin saduista taas löytyy iso paha susi ja Muumilaakson tarinoista hattivatteja.

    Voisitko yhtään tarkentaa, miten kyseisiä havaintoja pitäisi nyt sitten "ajatella oikein?"
  15. >

    Väittäisin, että moderni opettajankoulutus on tähän syynä.

    Opettajankoulutus ei opasta valmiiden materiaalien käyttöön vaan nimenomaan kaiken opetusmateriaalin tuottamiseen itse. Oppikirjoille ja valmiille tehtäville ei paljon anneta arvoa. Mitään keskiverto oppilasta ei ole olemassakaan. Jokainen on yksilö. Siksi ei ole olemassa mitään yleistä oppimateriaaliakaan (kirjaa), joka sopisi kaikille. Jokainen ryhmä vaatii oman heille yksilöidyn opetuksen. Pitäisi laatia eriyttävät materiaalit lahjakkaille ja vähemmän lahjakkaille. Ylivilkkaille, tarkkaavaisuushäiriöisille ja muille erityisoppijoille myös omansa. Oppimista pitäisi testata jatkuvin diagnostisin testein ja muokata lennosta sen mukaan, mitä oppijat ovat oppineet ja eivät ole. Ainedidaktiikka kehottaa opettajaa käyttämään mitä erilaisempia opetusmetodeja ja oppimisympäristöjä: On käytettävä multimediaa, draamaa, oppimispelejä, ryhmätyöskentelyä, "flipped classroom" -opetusta jne.. Tuntisuunnitelmat opetetaan tekemään minuuttiaikataulutettuina. Se, että oppilaat lukevat kirjasta kappaleen ja tekevät sitten kirjan tehtäviä, ei tule kysymykseenkään. Se on huonoa opetusta. Hyvä opetus on sitä, että opettaja saa oppilaat innostumaan aiheesta. Hyvä opetus ei rakennu oppikirjan varaan. Näin siellä didaktikot auskultanteille paasaavat nykypäivänä.

    Toki opettajankoulutuksen tarkoitus on hyvä ja näinhän se opetus ideaalisissa olosuhteissa juuri toteutettaisiin. Totuus on kuitenkin se, ettei kukaan ihminen kestä sitä työtaakkaa, joka tällaisen ihanteellisen opetuksen tuottamisesta aiheutuu. Varsinkin kun ryhmässä saattaa olla 35 oppilasta, joista puolelle tuottaa hankaluuksia jo pelkkä suomen kielen ymmärtäminen ja tuottaminen.

    Minun neuvoni aloitteleville opettajille on se, että älkää vaatiko itseltänne liikaa ja älkääkä noudattako orjallisesti opettajankoulutuksessa saamianne ohjeita. Tehkää työnne vain riittävän hyvin. Älkää pyrkikö enempään. Muuten palatte loppuun hetkessä.
  16. >

    Tehtävä voi hämmentää henkilöä, joka on ruokahävikkeihin perehtynyt ja tottunut ilmaisemaan niitä kiloissa.

    Tehtävä ei hämmennä koululaista, joka on tottunut laskemaan miten paljon tietty prosenttimäärä on jostain luvusta. Koululainen tunnistaa tehtävän välittömästi suoraviivaiseksi prosenttilaskuksi, eikä hämmenny.

    Sivuutatte nyt täysin sen faktan, että miten suuri vaikutus oppijan ennakkotiedoilla on kaikkeen oppimiseen ja tiedon prosessointiin. Ja sen, että mikä on ollut kyseisen tehtävän tarkoitus. Tehtävä palvelee tarkoitustaan moitteettomasti, joten joutava saivartelu ja epäolennaisuuksiin puuttuminen on naurettavaa.
  17. >

    Toki. Esimerkissäsi on juurikin kyse todellisessa elämässä vastaan tulevasta käytännön ongelmasta: paljonko on X prosenttia luvusta Y ? Prosenttilaskurutiinia omaava oppilas tunnistaa tehtävän välittömästi tällaiseksi, eikä todellakaan joudu pohtimaan, mitä kysymyksen asettaja tehtävällä tarkoittaa.

    Vastaavasti esim. ekaluokkalaiset laskevat yhteenlaskuja luonnollisilla luvuilla: kaupasta ostettiin viidellä eurolla maitoa ja kuudella eurolla perunoita. Paljonko ostokset maksoivat? Jos mennään Herra Sinisalon saivartelulinjalle, niin tällaiset laskutehtävät tulisi välittömästi poistaa oppikirjoista, sillä eihän todellisessa käytännön elämässä tuotteet juuri milloinkaan maksa tasarahaa! Sinisalo-pedagogiikan mukaan tällaisen tehtävän näkevä oppilas häkeltyy ja ryhtyy miettimään, että missä ihmeessä on kauppa, jossa kaikki tuotteen maksavat aina tasarahan.

    Jokainen hiemankaan didaktista kompetenssia omaava ymmärtää täysin tällaiset tehtävissä esitetyt "epärealistiset" asetelmat. Koska oppiminen on konstruktiivinen prosessi, jossa tieto tallentuu pitkäkestoiseen muistiin skeemojen muodossa, on ensin muodostettava niitä yksinkertaisia skeemoja, joita voidaan sitten pikkuhiljaa konstruoida yhä monimutkaisemmiksi skeemoiksi.

    Siis suomeksi, yksinkertaiset asiat on opittava ennen monimutkaisempia. Latvan kautta ei voi mennä puuhun. Siksi tehtävänasetelmat on pakko muokata epärealistisen yksinkertaistetuiksi oppimisen alkuvaiheessa. Se, mitä oppija jo entuudestaan tietää vaikuttaa siihen, miten hän tehtävän tulkitsee. Normaalisti oppija lähtee soveltamaan oppimaansa, eikä pohtimaan tehtävän annon kannalta epäoleellisia sivuseikkoja tai tehtävän asetelman realistisuutta. Kyllä jo kuudesluokkalainen osaa poimia tehtävästä sen oleellisen, joten olepa huoleti.
  18. Entäpä jos luonnontieteelliset totuudet olisi jo ennalta päätetty, niihin luotettaisiin kuin kivimuuriin, minkäänlaisia objektiivisia tutkimuksia ei pyrittäisi tekemään ylipäätään eikä minkään todisteen valossa oltaisi valmiita muuttamaan ennalta päätettyjä luonnontieteellisiä näkemyksiä vaikka todisteet osoittaisivat niiden olevan väärässä?

    Mitä tälläisen "tieteen" ennakkoluulottomuudesta sanoisit?
  19. >

    Tuollaiselle pariskunnalle ole mitään termiä olemassa, koska natrium- ja kloridi-ionit eivät muodosta minkäänlaisia molekyylin tapaisia "pariskuntia" ylipäätään. Ionisidos on luonteeltaan niin täysin erilainen kuin molekyylisidos, ettei lopputuotteena syntyvä aine esiinny molekyylin tapaisina erillisinä yksikköinä lainkaan vaan ennemminkin yhtenäisenä tasajakoisena massana, josta et voi mitenkään yksiselitteisesti erottaa, että "tuossa on yksittäinen NaCl-pariskunta ja tuossa toinen". Ioniyhdiste muodostaa kiderakenteen, johon positiiviset ja negatiiviset ionit asettuvat limittäin. Tämä natriumkloridin kiderakennetta esittävä kuva varmaankin selventää tilannetta:
    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/29/NaCl.png
  20. Miksiköhän se kaikkitietävä Jahve muotoili sanansa tuolla tapaa, että näyttää kuin hän kuvittelisi Auringon kiertävän Maata. Aivan kuin hän ei itsekään tietäisi mitä tuli luoneeksi.

    Kun Jahve näki ennalta, että kyseinen Raamatun kohta aiheuttaa hämmennystä ja hänen sanansa uskottavuuden laskua, niin miksei laittanut sitä järkevämpään muotoon?
    21. 28 / 81
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt