jarppinator

Vapaa kuvaus

Aloituksia

13

Kommenttia

1615

  1. >

    Jos piistä tehdään desimaalikehitelmä, niin ihan totta se on, että piin arvoa voidaan desimaalikehitelmän avulla vain lähestyä eikä milloinkaan saavuttaa. Tässä väitteessä ei ole mitään hölmöyttä vaan se on täyttä totta. Se, että et ymmärrä lukemaasi, ei tee tekstin sisällöstä hölmöä. Piissä on ääretön määrä desimaaleja. Vaikka olisit laskenut miljardi ensimmäistä, niin aina voit laskea seuraavan ja sitä seuraavan... Laskemalla yhden desimaalin lisää, lähestyt piin arvoa, muttet koskaan saavuta sitä. Liian vaikeaa ymmärrettäväksi?

    Ja jos jonkun funktion limes äärettömässä on vaikkapa 2,37 niin se ei tarkoita, etteikö lukua 2,37 voitaisi milloinkaan saavuttaa. Tietenkin se voidaan ja vieläpä ilmaista ihan päättyvänä desimaalikehitelmänä. Nyt jollain menee pahasti lukujoukot ja funktiot sekaisin. Mitään "saavuttamattomia lukuja" joista puhut ei ole olemassakaan. Funktioilla on tosiaan rajattuja arvojoukkoja, se on itsestäänselvyys eikä sillä ole mitään tekemistä piin kanssa.

    En oikein ymmärrä, että mitä ihmettelemistä siinä nyt sitten on, että jonkin luvun desimaalikehitelmä on päättymätön ja jaksoton? Ja mitä tällä on tekemistä kreationismin kanssa?
  2. Nimimerkki "vanha-kissa" tuossa edessä tarkoitti sitä, että voimme laskea piin likiarvolle aina yhden desimaalin lisää. Näin lähestymme jatkuvasti piin tarkkaa arvoa, muttemme voi sitä milloinkaan saavuttaa, koska pii on päättymätön desimaaliluku.

    Möttöskä suuressa tietämättömyydessään repäisi hyperbelin tähän mukaan, vaikkei se varsinaisesti liity mitenkään koko asiaan.
  3. Ja tämä tyhjäpäinen vuodatus liittyi aiempaan kirjoitukseeni... ..miten? Eihän lainaamasi teksti ollut edes minun kirjoittamaani.

    Mikä estää tekemästä uutta ajoitusta? Suunnaton pelko siitä, että alkuperäinen ajoitus menikin ihan nappiin? Mielekkäämpää elätellä pientä toivon kipinää.. Ehkä kolme toisistaan riippumatonta ajoitusta sittenkin jotenkin ihmeen kaupalla tuottivat identtisen virheellisen tuloksen. Varmistusta ei kannata hakea, koska ihana fantasia murskautuu.

    Ihan mielenkiintoista, että nuoren maan hihhulit antavat painoarvoa ylipäätään radiohiiliajoitukselle kun eivät sitä muuten pidä luotettavana. Luotettava aina silloin kun antaa omaa hourupääuskoaan tukevia todisteita, epäluotettava silloin kun antaa sen kanssa ristiriidassa olevia todisteita? Näin se kreationismi etenee.
  4. Tämänkin itseähäpeässään multinickin taakse piiloutuvan kreationistin kirjoituksen sanoma on hyvin selvä:
    "Ainakin yksi sellainen ihminen, joka tietää tieteestä jotain, on meidän puolellamme!"

    Kreationistin sanoinkuvaamaton kapeakatseisuus näkyy myös siinä, miten hän lokeroi ihmisiä. Ihmisten lokeroiminen jo itsessään on toki typeryyttä suurimmillaan, mutta kreationisti vie homman äärimmäisyyksiin. Kreationistin harhaisessa maailmassa on vain kaksi ihmisryhmää: Me ja Ne.

    Jokainen tapaus asetetaan jompaankumpaan näistä lokeroista. Tässä tapauksessa uskossa oleva hiukkasfyysikko on asetettu "Me" lokeroon. Todellisuudessa hän tuskin uskoo 6000-vuotiaaseen maailmaan, jonka Taikajimi kiskaisi hihasta hokkuspokkus vaan valmiiksi. Tai siihen, että koko eliökunta mahtui yhteen merikelpoiseen puupaattiin. Vaikka hän seisookin kreationistin harhamaailmassa "Me"-lokerossa hän on silti todella kaukana tieteelliset tosiasiat kieltävästä hourupääkreationistista. Ei todellisuus ole mustavalkoinen, veli hyvä.
  5. Harmi vaan, että (muistaakseni) kolme toisistaan riippumatonta yliopistoa AMS-hiili-14-ajoittivat tuon liinan keskiaikaiseksi. Kaikille annettiin mukaan muutama "harhanäyte", joten ajoituksen tekijöillä ei ollut edes tiedossa mikä näyte oli liinasta peräisin. Salaliittoteoriat heikoilla. Vai olisiko maailma sittenkin vain muutaman sata vuotta vanha?!! :D
  6. Origin on ohjelma, jolla itse olen piirtänyt kaikki kuvaajat, havaintopisteiden sovitukset käyriin, PNS-sovitukset parametrimäärityksineen jne. Gnuplot on toinen hyvä vaihtoehto, mutta huomattavasti työläämpi oppia käyttämään. Originissa on graafinen käyttöliittymä, Gnuplot pelittää komentoriviperiaatteella.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Origin_(ohjelma)
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Gnuplot
  7. >


    Selitys ei liene fysikaalinen vaan fysiologinen. Esittelit edellä kivi housuissa omana asiantuntijalausuntonasi seuraavaa, joka vastaa kysymykseesi:

    "Useimpien reseptorien vaste heikkenee ärsytystä jatkettaessa."

    Todistit jälleen kerran, että isket palstalle muiden kirjoittamaa tekstiä asiantuntijaa esittäen, etkä raukka edes ymmärrä/ota selvää mitä teksti tarkoittaa. Nolo.
  8. >


    Opettele lukemaan teksi asiayhteydessään niin ymmärrät paljon paremmin. Lainaamasi katkelma oli osa vastausta aloittajan kysymykseen. Hän ihmetteli miksi lämmin ilma tuntuukin kylmältä iholla kun se tulee tuulen kanssa. Lyhyt vastaus on se, että se kuljettaa paljon tehokkaammin lämpöä pois kehosta. Voimakas lämpövirtaus pois kehosta aistitaan aina kylmyytenä olipa se materiaali johon se virtaa minkä lämpöistä tahansa. Termodynaamisessa kontaktissa olevan materiaalin oma lämpötila on toissijainen seikka, lämpövirran suuruus ja suunta ensisijainen seikka aistimuksessa.

    En ole missään vaiheessa väittänyt, että pienikin lämpövirtaus aiheuttaisi aina astimuksen. Se on vain erään palstan sisälukutaidottoman kiukkupepun itserakentama olkiukko.
  9. Et osannut vastata yhteenkään kysymykseen. Eipä ollut yllätys.

    >

    Ja kupari polttaa, koska sen ominaislämpökapasiteetti on paljon suurempi kuin puun, eli lämpöä siirtyy kehoon suuremmalla teholla. Eli lämpöaistimuksessa on toden totta kyse paljolti siitä miten energiaa siirtyy eikä suinkaan vain astittavana olevan kohteen absoluuttisesta lämpötilasta.

    Mukavaa olla kerrankin jostain samaa mieltä.
  10. Jos "lämmön siirtymisellä ei ole mitään tekemistä aistimisen kanssa", kuten kirjoitit, niin miten selität vaikka seuraavat ilmiöt:
    -100-asteisen saunan puulaude ei tunnu kuumalta, mutta kuparinen löylykauha tuntuu (molemmat samassa lämpötilassa)
    -20 asteisessa järvivesi tuntuu kylmältä vaikka 20 asteisessa huoneilmassa tarkenee ihan hyvin
    -Tuuli tuntuu kylmältä vaikkei saman lämpöisellä tyynellä ilmalla palele lainkaan (Aloittajan kysymys)


    >

    Miettisit nyt vähän. Elimintoiminnot ja lihastyö tuottaa lämpöenergiaa jatkuvalla syötöllä. Siksi elimistö alkaa "ylikuumita" jo paljan normaalia ruumiinlämpöä matalemmissa ympäristölämpötiloissa.
  11. On aika säälittävää kopioida suoraan BioMag labran tekstiä ja esitellä sitä täällä kivi housuissa omana asiantuntijalausuntonasi:
    http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L6.html

    Skömyteorian mukaan -20 asteinen teräspalkki tuntuu kädessä yhtä kylmältä kuin -20 asteinen halko koska solut aistivat lämpötilaa. Taitaa olla nyt todellisuus ristiriidassa fantasioidesi kanssa.

    Et milloinkaan lakkaa yllättämästä ääliömäisyydelläsi.
  12. >

    Voit todistaa minun olleen väärässä ja sinun, oi suuri putkimies, olleen oikeassa hyvin yksinkertaisella empiirisille kokeella.

    Ota kolme niin isoa astiaa, että karvainen kätesi mahtuu astian sisään. Laita ne riviin pöydälle. Keskimmäiseen laitat huoneenlämpöistä vettä. Oikeanpuolimmaiseen niin kylmää vettä kuin raanasta tulee. Vasemmanpuoleiseen taas niin kuumaa vettä kuin raanasta tulee. Sitten laitat vasemman kätesi vasemman puoleiseen astiaan ja oikean kätesi oikeanpuoleiseen astiaan. Vielä kärryillä? Annat karvakätesi olla hetken astioissa ja sitten itse koe: Siirrät molemmat kätesi keskellä olevaan huoneenlämpöistä vettä sisältävään astiaan. Miltä tuntuu?

    Vanellus väittää:
    -Huoneenlämpöinen vesi tuntuu vasemmassa kädessä viileältä kun taas oikessa kädessä se melkein polttaa.

    Skömy väittää:
    -Molemmissa käsissä tulee täysin identtinen lämpöaistimus koska reseptorimmehan astivat absoluuttista lämpötilaa eikä mitään lämpötilaeroa/lämmönsiirtymistä.


    Kerro sitten miten kävi.
  13. 1) Koska ihmisen keho aistii lämmön siirtymistä eikä lämpötilaa. Kun lämpöä siirtyy pois kehosta tuntuu kylmältä.

    2) Kyse on absorptiosta. Sekoitat punaista, sinistä ja keltaista väriä keskenään. Punainen absorpoi muita värejä paitsi punaista. Sininen muita paitsi sinistä. Keltainen muita paitsi keltaista. Väriseoksesta heijastuva valo ei suinkaan sisällä kaikkia näkyvän valon aallonpituuksia eikä siksi mitenkään voi näyttää valkoiselta.

    3) Tietenkin on myös massaan sitoutunut energia, mutta useimmissa koulufysiikan tapauksissa massaa ei synny tai katoa, joten massaan sitoutunutta energiaa ei tarvitse mitenkään huomioida.
  14. Käytännössä kun sitä asetyleeniä lykätään paineella pienestä suuttimesta pihalle, niin happihan siinä tulee rajoittavaksi tekijäksi. Ympäröivän ilman happi ei riitä/ehdi pitämään palamisreaktiota täydellisenä. Siksi noettaa. Jos nyt jotain palamislämpötiloja vertaillaan, niin ei ole järkeä puhua muusta kuin täydellisestä palamisesta.

    Mutta se mistä "tuttumies" tuossa edellä puhui on ihan toinen ja hyvin oleellinen seikka. Etaanin palamisentalpia on -373kcal/mol ja asetyleenin vain -317kcal/mol. Etaanimolekyylin palaminen tuottaa siis enemmän lämpöä kuin asetyleenimolekyylin. Kuitenkin asetyleeni palaa pari tuhatta astetta kuumemmalla liekillä.

    Homman ratkaisu on juurikin tuossa vedyn määrässä. Etaanimoolin palaessa vapautuu kolme moolia vettä. Asetyleenimoolin palaessa vain yksi. Kun vesi ei ole sitomassa ja kuljettamassa lämpöä pois, saadaan huomattavasti kuumempi liekki. Jos kuumaa liekkiä havittelee, niin tuo "vedyttömyys" on hyvä lähtökohta.
  15. >

    Palstan oppimattomat perusevot eivät kuitenkaan sorru esimerkiksi näin typerää argumentaatiovirheeseen:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Auktoriteettiin_vetoaminen

    Se vasta olisi noloa.
  16. Kuulostaa vähän siltä, että jotain on mennyt tislauksessa pahasti vituralleen.

    Tislauksessa kyllä usein jää epäpuhtauksia, jotka havaitaan mm. kaasukromatografilla, muttei nyt sentään mitään silminnähtävää sotkua pitäisi olla seassa.
  17. Ei se nyt taas ihan nappiin mennyt, putkimies hyvä. Tulet tänne huutelmaan typeryyksiä viestiketjun väliin ainoana tavoitteenasi kuten aina, vain ja ainoastaan provosoida ja ärsyttää saaden siitä jotain semiperverssiä mielihyvää tyhjyyttä kumisevaan tylsään elämääsi. Lopputuloksena provosoidutkin itse niin villisti, että karvaiset kätesi naputtavat sormet sauhuten yläastetasoisia solvauksia ketjun täyteen.

    Onko noloudellasi mitään rajaa? Jätkä vaivautuu kuin kööpenhaminalainen homo HIV-testissä heti kun joku laukoo jotain pikkaisen takaisin. Aina osuu arkaan paikkaan.
  18. Kuten tekstissä lukee, kyseessä on siis hypoteesi, jonka mukaan universumin laajeneminen vaikuttaisi havaittavasti Aurinkokuntaamme ja muihin vastaaviin systeemeihin. Tekstissä sanotaan ihan selvästi, että jos hypoteesi pitäisi paikkaansa, niin silloin Maan keskietäisyyden Auringosta pitäisi vähetä 17,7 metriä joka vuosi.

    En vielä lähtisi julistamaan absoluuttisena totuutena hypoteesia, joka ei ole saanut kokeellista varmistusta.
  19. Niinpä niin Skömy pieni. Ymmärrän kyllä, että jos on valmistuttuaan putkimieheksi ehtinyt lukemaan kokonaisen yhden Feynmanin populaariteoksen, niin tälläisen huikean tieto- ja sivistyspohjan karttumisen jälkeen relativistisen kinematiikan perusasiat ovat niin selvää pässinlihaa, että suorastaan turhauttaa edes moisesta toisten kirjoituksia lukea. Mutta koitapa jaksaa.
  20. >

    Ajatuksesi on toki ihan looginen, mutta luonnossa näin ei voi tapahtua. Jokaisessa todellisessa prosessissa täytyy varauksen, energian ja liikemäärän säilyä. (Säilymislait voivat kyllä rikkoutua hetkellisesti Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen salliman ajan.) Kahden fotonin yhtäaikainen absorptio on säilymislakien nojalla mahdoton.

    Samoin voisi esim. ajatella, että elektronin ja positronin annihilaatiossa syntyisi vain yksi korkeaenerginen valokvantti. Todellisuudessa syntyy aina vähintään kaksi kvanttia (pienellä viiveellä toisistaan), jotta liikemäärä säilyy.

    Jos vastaus ei ollut riittävä ja/tai aihe kiinnostaa enemmän niin kannattaa lukea vaikka B.R.Martin & G.Shaw Particle Physics tai jonkin muun lähteen avulla tutustua hiukkasreaktioihin ja Feynmannin diagrammeihin.
    21. 61 / 81
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt