Vapaa kuvaus

Aloituksia

13

Kommenttia

1615

  1. > Noutaminen ei ole niin suuresti metsästysviettinen käyttömuoto, vaan siinä opetetaan koira >>noutamaan>> samoin kuin keppiä vedestä ja palloa maalta. >>

    Tämä kaveri kyllä suoltaa sellaista Scheissea, ettei olla ennen nähty. Vai että on vinttareista ja valjakkokoirista noutajiksi? Yeah right.. xD Taidat tuntea paljonkin sorsastukseen käytettäviä vinttikoiria ja huskyjä? :D Tiedät varmaan myös vepe-koirina toimivia chihuja?

    Esim. pehmeää noutajille luonnollista riistaa vaurioittamatonta nou-otetta on helvatin vaikea opettaa jollekin borzoille, joka on jalostettu tappamaan riista puremalla.


    >noutamaan>> samoin kuin keppiä vedestä ja palloa maalta. >>

    Paitsi ettei noutajaa tarvitse opettaa noutamaan, sillä se tekee sen aivan luonnostaan viettiensä ajamana ja suurella innokkuudella. Ja mikä tärkeintä, noutajat ovat ainoita koiria jotka osaavat luonnostaan markkeerata ja tekevät sen vieläpä helvetin hyvin. Koitapa opettaa se borzoi markkeeraamaan.

    Tiedätkö, että sen vettyneen, verta vuotavan, toisella siivellään vierä räpiköivän sorsan noutaminen +6 asteisesta vedestä on hieman eri juttu kun jokin pallon haku. Kyllähän toko-tyyppisen noudon pystyy tosiaan opettamaan melkein koiralle kuin koiralle. Noutajakoiralla pitää olla sitä riistaviettiä ja noutoinnokkuutta jotta se ylipäätään koskee riistaan ja suostuu noutamaan ääriolosuhteissa. Vaadittavaa työskentelyinnokkuutta ja noutoviettiä ei pysty mitenkään kouluttamaan, kuten varmasti tiedät. Joten lopeta ääliömäisyyksien suoltaminen ja itsesi nolaaminen. Tämä on kyllä kaikkein paras mitä olen täällä koiraosastolla nähnyt. Voi elämä :D
  2. Niinpä niin. Olen myös pelastuskoiraharrastaja ja tuossa vieressä pötköttävä Canis Lupus Familiaris on nähtävästi kovemmin koulutettu kuin Skömy itse. Ja näin yliopistoihmisen näkökulmasta tieteen ja uskonnon vastakkainasettelu (esim. kreationismi) on hyvin mielenkiintoinen ilmiö. Mutta se nyt ei mitenkään liity asiaan, joten eiköhän pysytä alkuperäisessä aiheessa? Keskustelen toki noistakin aiheista mielelläni, mutta fysiikkapalstalle se ei kuulu.

    Aloituksesi oli siinä mielessä ihan fiksu, että "valon nopeus" on tosiaan aika epämääräinen ilmaisu. Kyse kun on tavallaan etenevästä värähtelijästä, niin mistä ihmeen kohdasta ja miten se nopeus sitten määritellään? Sen sijaan homma menee överiksi jälleen skömyläiseen tyyliin. Skömy kuvittelee olevansa ainoa ihminen maailmassa, joka on tätä pohtinut ja luulee kumonneensa tunnettuja luonnonlakeja. Aliarvioi siis tiedemiesten älykkyyden pahasti ja yliarvio omassa laaksossaan olevien muumien määrän. Pohjimmiltaan kyse ei ole muuta kuin tietämättömyydestä ja siitä, että kyseisellä ihmisperseellä on kusi kihahtanut hattuun, kun äiti toivoi pojastaan pappia ja pettyi kun saikin putkimiehen.

    Yleisesti kun puhutaan valon nopeudesta, niin tarkoitetaan suuretta, joka fysikaalisesti on määritelty valon RYHMÄnopeutena. Siis juuri sitä suuretta, josta Skömy on autuaan tietämätön ja jonka tietämättömyyteen Skömyn virhe perustuu. Ryhmänopeudella on absoluuttinen ja tarkka yläraja c. Sen sijaan valon vaihenopeus voi olla enemmänkin kuin c.

    Jos pystyt osoittamaan, ettei valon ryhmänopeudella ole tarkkaa äärellistä maksimiarvoa, niin antaa tulla. Luen mielelläni.
  3. >

    Kummasta sitten on kyse, kun vesinoro taipuu sähkövarauksen lähellä sitä kohti? Miksi se taipuu aina kohti, olipa varaus positiivinen tai negatiivinen? Miksei se taivu jos vesi vaihdetaan hiilitetrakloridiin? Eikö muuten noilta tyypeiltä lopu pallot koskaan? Ts. onko heillä äärettömästi energiaa?