Vapaa kuvaus

Oon uusi luomus Kristuksessa, Hän puhdisti mun verellään. Ja otti omaksi lapsekseen, poisti pimeän, toi elämän. Olen saanut syntini anteeksi, olen saanut syntyä uudesti. Olen löytänyt aarteen kalleimman, olen löytänyt Jeesuksen. Sanat ja sävel: Heikki Raatikainen Siviilisääty: Varattu Lapset: Olen ylpeä vanhempi

Aloituksia

10

Kommenttia

318

  1. Tuo Aabrahamin kuuliaisuus Jumalalle on itseäni paljon puhutellut. Aabraham luotti todella paljon Jumalaan - uskoi jopa että Jumala voisi herättää Iisakin kuolleista takaisin.
  2. ”Miten tämä vastaa aloituksen kysymykseen siitä, että Raamattu antaa ristiriitaista tietoa jumalan katumisesta?”

    Ei se minusta ole mitenkään ristiriidassa. Jumala ei kadu, niin kuin ihminen. Hän kyllä tuntee mm surua yms, jos teemme syntiä. Suhtautumisen muuttaminen – kun esim ihminen katuu - kuuluu Hänen toimintatapoihin, joka löytyy Raamatusta. Muutenhan Jumala toimisi vastoin Sanaansa. Jeesus lupaa syntiselle ihmiselle: ”sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos”. Eli katuva saa armon.

    ”Vanhaan aikaan hänen kerrotaan rankaisseen syyllisten ohella myös syyttömiä, pieniä lapsiakin, toisten väärintekemisistä. Uudella ajalla hänen kerrotaan haluavan sittenkin pelastaa kaikki, ettei kukaan joutuisi kadotukseen.”

    Näinhän se on. Vanha Liitto oli lakiliitto. Jeesus tuli maailmaan, sovitti syntimme, täytti lain ja solmi kanssamme Uuden Liiton. Nyt pelastus on jokaiselle varattu. Jumalalla on iankaikkisuusnäkökulma asioihin, joka meiltä usein puuttuu. Pienet lapset ovat taivaskelpoisia, eikä heitä rankaista iankaikkisuudessa toisten synneistä. Jokaiselle on määräaika täällä oloon annettu. Jumala jo ennen syntymistämme tietää päivämme määrän.

    ”No johan oli taas hienosti muotoiltu korulause. Muuttumaton jumala siis sittenkin muuttaa periaatteitaan.”

    Tuo oli Isosta Raamatun Tietosanakirjasta siteeraus :) Luitko sen lainaamani pätkän kokonaan? Eikö ole hienoa, että meilläkin – syntisillä ihmisillä – on mahdollisuus saada armo ja anteeksianto? Suosittelen lämpimästi sinullekin sen vastaanottamista!

    ”Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi” (2 Kor 6:1).
  3. Joona 3:10 sanoo 1933 käännöksessä:

    "Kun Jumala näki heidän tekonsa, että he kääntyivät pois pahalta tieltänsä, niin Jumala katui sitä pahaa, minkä hän oli sanonut tekevänsä heille, eikä tehnyt sitä."

    1992 käännös kääntää sen mielestäni osuvammin:

    "Jumala näki, että he kääntyivät pahoilta teiltään. Niin hän muutti mielensä eikä sallinutkaan onnettomuuden kohdata niniveläisiä, vaikka oli sanonut tuhoavansa heidät."

    Eli Jumalan "katuminen" onkin paremmin sanottuna mielen tai suhtautumisen muuttamista. Hän muuttaa suhtautumistaan, jos me kadumme ja teemme parannusta ja toki päinvastoinkin.

    Jumala loi ihmisen täydelliseksi ja synnittömäksi Paratiisiin. Ihminen itse lankesi syntiin. Ihmisen teoista emme voi Jumalaa syyttää. Meillä on valinnan vapaus hyvän ja pahan välillä. Raamattu kertoo, että Nooan aikana eläneiden ihmisten kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat (1 Moos 6:5). Tässä kannattaa pysähtyä miettimään mm sitä, että millaisen perinnön tällaiset ihmiset antavat lapsilleen. Jumala ajattelee myös tulevia sukupolvia. Millaisia kasvattajia he olisivat olleet ja mitä pienet lapset olisivatkaan joutuneet kärsimään vanhempiensa pahoista teoista – vanhempien, joiden jokainen ajatuskin oli jo paha? Synti rikkoo ja tuhoaa ihmistä ja hänen ympäristöään.

    On kyllä totta, että kaikki me olemme syntiä tehneet, emmekä ole kyenneet toimimaan taivaallisen Johtajan mielen mukaisesti. Kaikki ansaitsisimme kadotustuomion. Kuitenkin Jeesus tuli suuressa armossaan ja rakkaudessaan maailmaan sovittamaan syntimme ja ottamaan rangaistuksen itsensä päälle. Emme kykene millään omilla teoillamme mitenkään miellyttämään Jumalaa. Kukaan meistä ei siihen pysty. Näin ollen meille ei jääkään muuta mahdollisuutta, kuin hyväksyä ja vastaanottaa nöyrästi se armo, mitä meille tarjotaan.
  4. Iso Raamatun Tietosanakirja sanoo Jumalan katumisesta näin:

    Jumala ei voi katua inhimillisessä mielessä. Kuitenkin Raamatussa puhutaan myös Jumalan katumisesta, mutta silloin on kyseessä aivan toisenlainen katuminen kuin ihmisillä. Jumala ei ole milloinkaan tehnyt mitään väärää, joten Hänellä ei ole mitään kaduttavaa. Mutta Hän voi joskus muuttaa suhtautumistaan yksilöihin tai kansoihin. Hän valitsi Saulin Israelin kuninkaaksi, mutta kun Saul osoittautui kelvottomaksi, Jumala ”katui” sitä, että oli tehnyt hänet kuninkaaksi. Jottei kukaan käsittäisi tai tulkitsisi tätä sanaa väärin, Jumalan profeetta vakuuttaa samalla nimenomaan, että Jumala ei kadu. Jumala varoitti Niiniveä profeettansa välityksellä ja uhkasi sitä hävityksellä, mutta niiniveläisten käännyttyä synneistään Jumalakin katui sitä rangaistusta, jolla Hän oli kaupunkia uhannut. Juuri Jumalan muuttumaton olemus saa Hänet toisinaan muuttamaan menettelyään. Hän palkitsee aina hyvän ja rankaisee pahan. Syntisen kääntyessä Jumala voi katua hänelle suunnittelemaansa rangaistusta. Ja toisaalta jos vanhurskas palaa syntiin, Jumala voi katua hänelle varaamiaan siunauksia. 1. Moos. 6:6:n sanat ”Herra katui tehneensä ihmiset” ilmaisevat ennen kaikkea voimakkaasti Jumalan syvän surun siitä, että synti oli turmellut Hänen luomansa ihmisen. Tuntuu ristiriitaiselta sanoa Jumalasta, joka ei voi katua, että Hän katuu. Mutta Jumalan katuminen paljastaa tässäkin painokkaasti Hänen pyhän vihansa syntiä kohtaan.
  5. Kiitos Luotsille hyvästä työstä! Jaksamista ja voimia myös jatkoon!